Uskonnoton ja huono omatunto

Toivottavaa olisi, että käsittelee asian jotenkin ja pääsee eteenpäin. Ehkä riittää, että pohtii itsekseen, joku voi kirjoittaa asian auki tai jutella jonkun läheisen tai terapeutin tms. kanssa. 

Tavallisempaa valitettavasti vaan on vatvoa liian pitkään ja tehdä asiasta isompi tai monimutkaisempi kuin se on tai vaihtoehtoisesti jättää asia huomioimatta ja tukahduttaa tunteensa, mahdollisesti urheilun, työnteon tai alkoholin avulla. 

Eikö anteeksi pyytäminen ole ihan yleismaailmallinen juttu, ei uskovien?

Annatko konkreettisen esimerkin, jossa et ole tehnyt väärin toista ihmista kohtaan, mutta tunnet syyllisyyttä väärästä teosta?

Vierailija kirjoitti:

Annatko konkreettisen esimerkin, jossa et ole tehnyt väärin toista ihmista kohtaan, mutta tunnet syyllisyyttä väärästä teosta?

Sama kysymys. Minkälainen on uhriton rikos?

Vierailija kirjoitti:

Annatko konkreettisen esimerkin, jossa et ole tehnyt väärin toista ihmista kohtaan, mutta tunnet syyllisyyttä väärästä teosta?

Esimerkiksi olen puhunut pahaa ihmisestä tai ihmisryhmästä. Pilkannut toiselle tärkeää asiaa hänen tietämättään kuitenkin.

Koen vaikkapa huonoa omaatuntoa näistä, keksimistäni esimerkeistä.

Miten saan anteeksi? Miten vapaudun syyllisyydestäni ilman uskontoa ja sen tuomaa anteeksiantoa.

Tätä mietiskelen.

-ap

Kaikkia asioita ei kyllä tarvitsekkaan  tuoda tietämättömien tietoon.

Vaarana on paatuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annatko konkreettisen esimerkin, jossa et ole tehnyt väärin toista ihmista kohtaan, mutta tunnet syyllisyyttä väärästä teosta?

Esimerkiksi olen puhunut pahaa ihmisestä tai ihmisryhmästä. Pilkannut toiselle tärkeää asiaa hänen tietämättään kuitenkin.

Koen vaikkapa huonoa omaatuntoa näistä, keksimistäni esimerkeistä.

Miten saan anteeksi? Miten vapaudun syyllisyydestäni ilman uskontoa ja sen tuomaa anteeksiantoa.

Tätä mietiskelen.

-ap

Pyytämällä anteeksi niiltä ihmisiltä?

Tai sitten opit ihan ottamaan itsellesi sen vastuun teoistasi. Ei kaikesta syyllisyydestä ole aikuisen tarkoitus vapautua - voi oppia jotain ensikertaa ajatellen, mutta vastuu teosta on sinun aina.

Sekin voi jo monasti helpottaa kun sen vastuun jostakin ottaa ääneen.

Sovitus on kuitenkin avain?

Uskonnottoman ihmisen täytyy vaan ymmärtää, että syyllisyydestä ei pääse eroon. Aina (itse asiassa aika usein) ei ole olemassa oikeita vaihtoehtoja ja aika usein ne oikeatkin vaihtoehdot, jotka on tarjolla, silti loukkaavat tai haittaaavat ainakin joitakuita muita ihmisiä. Joskus sinut pelastaa syyllisyydeltä se, että et voi edes tietää ketä ja miten loukkaat, mutta mitä älykkäämpi olet, sitä varmemmin tajuat, että niin käy vaikka et tajuaisikaan. Sen kanssa pitää vaan elää. Kun asian tajuaa, alkaa vähitellen pystyå vaatimaan muiltakin ympärilläään vähän vähemmän täydellisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Sovitus on kuitenkin avain?

Ai vaatteiden sovitus?.

Varmaan pitkä tie päästä irti siitä. Kuulostaa isolta muutokselta. Itse ollut uskonnoton koko iän mitä vähän hörhöillyt, niin en osaa kokemusta kertoa.

Mitä varten on uskonto ,onko sillä jotain ainutlaatuista ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Annatko konkreettisen esimerkin, jossa et ole tehnyt väärin toista ihmista kohtaan, mutta tunnet syyllisyyttä väärästä teosta?

Esimerkiksi olen puhunut pahaa ihmisestä tai ihmisryhmästä. Pilkannut toiselle tärkeää asiaa hänen tietämättään kuitenkin.

Koen vaikkapa huonoa omaatuntoa näistä, keksimistäni esimerkeistä.

Miten saan anteeksi? Miten vapaudun syyllisyydestäni ilman uskontoa ja sen tuomaa anteeksiantoa.

Tätä mietiskelen.

-ap

Anteeksianto silloin jos ei voi puhua henkilön kanssa, sen voi saada vain Jumalalta.  Yhteisöä siihen ei tarvita.  On uskiksia jotka tuntevat syyllisyyttä mutta eivät usko sovitukseen.  Syyllisyys voi olla myös kohtuutonta tai liiallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sovitus on kuitenkin avain?

Ai vaatteiden sovitus?.

Olisko sovituksella muitakin intressejä.

Ymmärrät tehneesi väärin, opit virheestäsi ja päätät että et tee enää samalla tavalla väärin. Jos tämä ei helpota, voit tehdä katumustyötä.

Esimerkkinä: jos sulla on ennen ollut tapana potkia kodittomia kissanpentuja, niin nyt voit vaikka lahjoittaa rahaa eläinsuojeluyhdistykselle.

Ap kertoo paremman esimerkin:

Otetaan naivin kautta:

Roskitan luontoa (en siis oikeasti toimi näin). Minulle tulee huono omatunto, tunnen syyllisyyttä.

Miten saan anteeksiannon? Itseltänikö.

Tätä tarkoitan: kun ei turvaa hengelliseen anteeksiantoon Jumalalta, Jeesukselta tms., olenko itse se anteeksiantava taho?

Vastaukset etenkin uskonnottomilta kiinnostavat.

Vierailija kirjoitti:

Ap kertoo paremman esimerkin:

Otetaan naivin kautta:

Roskitan luontoa (en siis oikeasti toimi näin). Minulle tulee huono omatunto, tunnen syyllisyyttä.

Miten saan anteeksiannon? Itseltänikö.

Tätä tarkoitan: kun ei turvaa hengelliseen anteeksiantoon Jumalalta, Jeesukselta tms., olenko itse se anteeksiantava taho?

Vastaukset etenkin uskonnottomilta kiinnostavat.

Mene ja kerää roskia. Terveisin uskonnoton itsekin.

Mä sain kuulla joskus lohduttavat sanat, että koittaa olla vaan mahdollisimman paras versio itsestään. Oon tehnyt itse joskus tosi pahoja juttuja ja koitan elää tuon mukaan. Ja katua niitä menneitä siinä samalla jos siihen on syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap kertoo paremman esimerkin:

Otetaan naivin kautta:

Roskitan luontoa (en siis oikeasti toimi näin). Minulle tulee huono omatunto, tunnen syyllisyyttä.

Miten saan anteeksiannon? Itseltänikö.

Tätä tarkoitan: kun ei turvaa hengelliseen anteeksiantoon Jumalalta, Jeesukselta tms., olenko itse se anteeksiantava taho?

Vastaukset etenkin uskonnottomilta kiinnostavat.

Mene ja kerää roskia. Terveisin uskonnoton itsekin.

Lisään vielä, että pystyt varmasti keräämään roskia monin verroin niin paljon kuin olet itse roskannut. Siten saat sovituksen jos sinulle ei riitä että kadut ja päätät ettet enää tee samaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sovitus on kuitenkin avain?

Ai vaatteiden sovitus?.

kyllä sekin  jos on tarkoitus ottaa kantaa lihavuuteen.