Lue keskustelun säännöt.
Syökö lapset yhä aikuisten jälkeen juhlissa?
07.11.2022 |
Omassa lapsuudessa 90-luvulla ja 2000-luvun alussa aikuiset kahvitteli synttäreillä, äitien- ja isänpäivänä ensin, ja lapset sen jälkeen. Ainakin omassa lähipiirissä ja suvussa oli näin. Mitenhän nykyään?
Kommentit (76)
Meidän suvussa lapset syö ensin, sitten aikuiset saa nauttia ruokansa rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset ja aikuiset kahvitteli ja söi yhtä aikaa. Meillä oli sellainen pieni "lastenpöytä" ( Juho Jussilan) minkä ääressä me lapset ruokailtiin jos oli paljon väkeä.
Myös oman lapseni ollessa lapsi ja nuori 2000-luvulla, yhtä aikaa syötiin. Ja mikä oli kiva, mummonsa tahtoi opettaa heti pienestä asti lapset syömään aikuisten astioista, ja hyvin oppivat, eikä niitä rikkoutunut ( ja jos olisi rikkoutunut " ne ovat vain materiaa" sanoi lapsensa menettänyt mummo)
Mutta uskoisin, että nykyään jos tuollaista on ollutkin, lapset ruokitaan aina ekana, koska varmaan olisi jonkun ihmisoikeuden arvon mukaista ( liberaalien mielestä) antaa heidän odottaa :D
Mä oon syntynyt -93 ja samaan aikaan syötiin lapset ja aikuiset.
Ei ole ollut missään piireissä joissa liikkunut ollut tuollaista tapaa. Eikä kukaan ole moisesta tavasta edes puhunut. Olen syntynyt 80-luvun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpompi tarjota lapsille ensin. Sitten saa suht rauhassa aikuiset jutella ja kahvitella.
Jos ei kaikki mahdu pöytään kerralla niin lapset aina ensin. Ja tietysti sama juhlakattaus kaikille. Aina ollut meidän suvussa näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä yhdessä, mutta joissain isommissa juhlissa lapsia kutsuttiin vasta kun aikuiset olivat ensimmäisen kierroksen tehneet, siis niin, että tarjottavat olivat yhdellä pöydällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsille on tarjoiltu ensin, koska nälkäisempiä ja kärsimättömämpiä. En ole koskaan kuulutkaan että viimeisenä saisivat.
Joskus lapsille on osoitettu oma pöytä, mutta silloinkin heille ensiksi safkat.
Ensin syö aikuiset ja lapset syö sitten sen jälkeen mitä on jäljellä. Ei lapset välitä kuitenkaan siitä paremmasta lihasta vaan ihan pottukin kelpaa ruuaksi kyllä kun tarjolla on lisäksi leipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki yhtäaikaa mutta lapset saa poistua syötyään.
Enpä muista moista 1960-luvultakaan. Voisiko ap tarkentaa, että miksi noin tehtiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, enkä muista moista lapsuudestanikaan. Usein oli oma pöytä.
Juu, on kääntynyt ihan päälaelleen tämä. Myös minun lapsuudessani 80 ja 90-luvulla aikuiset ottivat ensin, lapset viimeisinä. Nyt lapsille tarjoillaan ensiksi, kun eivät jaksa odottaa.
Kummasti se lasten odottelukyky on hävinnyt johonkin. Ennen tähän sai usein harjoitusta, kun piti odottaa vuoroaan rauhassa.
Ei meillä tehty noin 70-80-luvuilla. Kaikki oli samaan aikaan pöydän äärellä.
Yhtä aikaa syötiin meillä. Lapsille saattoi olla oma pöytä erikseen, mutta yhtä aikaa aikuisten kanssa siis ruokailtiin kuitenkin. Ruokaa haettiin siten, että vanhimmat (mummot ja papat jne) pääsivät ottamaan ensin, sitten muut, vanhemmat auttoivat pienimpiä lapsia. Tämä sama järjestys päti myös juhlien kahvipöytään.
Olen syntynyt 1975
Vierailija kirjoitti:
Lapsille on tarjoiltu ensin, koska nälkäisempiä ja kärsimättömämpiä. En ole koskaan kuulutkaan että viimeisenä saisivat.
Joskus lapsille on osoitettu oma pöytä, mutta silloinkin heille ensiksi safkat.
1960-luvulla maaseudulla näytettiin hierarkiaa näin.
Tietysti jotkut äidit söivät lasten kanssa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Juu, on kääntynyt ihan päälaelleen tämä. Myös minun lapsuudessani 80 ja 90-luvulla aikuiset ottivat ensin, lapset viimeisinä. Nyt lapsille tarjoillaan ensiksi, kun eivät jaksa odottaa.
Kummasti se lasten odottelukyky on hävinnyt johonkin. Ennen tähän sai usein harjoitusta, kun piti odottaa vuoroaan rauhassa.
Että pääsee sitten aikuisena etuilemaan.
Ei meillä vaan, 70-luvulla.