Tuntuuko kenestäkään siltä, että korona-aika varasti elämästänne pari-kolme vuotta?

nostetaan ylös

Ei, kyllä sen varasti hallitus läpeensä paskoilla päätöksillään.

Ei todella. Korona-aika on ihmiselämässsä niitä helpompia, mitä ihminen voi kohdata elämänsä aikana.

On saanut liikkua, olla kotona, käydä töissä, tavata rajoitetusti ystäviä, harrastaa, käydä kaupassa jne.

Oikeassa elämästä lähes kaikkia voi kohdata sairaus, joutua onnettomuuteen, läheinen sairastuu jne. joita voisi kärsiä vuosia.

Vuosien henk.kohtaisen tuskan ja kivun lisäksi, ei pääse vapaasti liikkumaan tai tapaamaan ystäviä, läsnä voi olla kuoleman pelko tai läheisen menetys tai jossakin elämän vaiheessa taloudentilanne tai ihmissuhteet voi olla kestämättömät ja viedä voimavarat.

Itse olen elänyt koronasta huolimatta, suht normaalia ja onnellista elämää, vaikka olen sairastanut koronan.

Enemmän huolestuttaa Ukrainan sota, kuinka paljon siellä on tuskaa ja kärsimystä.

Kyllä, se korona-aika vei 2 vuotta, elämästä.

Jos mietitään talousvaikutuksia, vei se itseänikin kymmeniä vuosia taloudellisesti taaksepäin, kun ottaa huomioon mitä myös verotuksen ja omaisuustappiot.

Asia ei toki koska valtiohallinnon virkamiehiä, nämä saivat palkankorotukset.

Monikin tuntemani on kunnalla ilmoittanut, että saavat tehtyä 1 tunnissa heidän päivän työnsä. Mutta nostavat palkan 7,5 tunnista.

Täytyy sanoa, että suurimmat hyötyjät näissä kriiseissä ovat kuitenkin julkisen sektorin työntekijät.

Vierailija kirjoitti:

Joskus myöhemmin tullaan kyllä todella ihmettelemällään miten maailma meni polvilleen ja sortui kaiken maailman mielettömyyksiin yhden pöpön takia.

Jäkiviisautta.

Kukaan ei tiennyt millainen koronavirus on ja miten vaarallinen ja miten nopeasti se synnyttää uusia variantteja.

Korona ei ole ensimmäinen virus tai tarttuvatauti, mikä on epidemian tavoin tap panut miljoonia ihmisiä maailmassa, myös lapsia ja nuoria.

Nykyiset sukupolvet eivät vain ole tottuneet kulkutauteihin ja sotaan, mutta historian valossa, harvoin yksikään sukupolvi siltä välttyy.

Esim. 50-luvulla polioon kuoli kymmeniä miljoonia maailmassa, lisäksi tuberkuloosiin, ruttoon, mustasurmaan jne.

Miksi meidän sukupolvi säästyisi näiltä. Toinen virus tai uusi koronavariantti voi odottaa jo ovella, johon ei ole hoitoa.

Viruksien edessä ei ole varaa olla ylimielinen.

Vierailija kirjoitti:

Menetin kyllä uskoni ihmiskuntaan. Rokotepakotus paljasti monien suomalaistenkin na-tsiluonteen ja suoranaisen sadismin ja lynkkausmentaliteetin. Aivan uskomattomia kirjoituksia tältäkin palstalta sai lukea. Se mitä monet valtiot mm. Itävalta, Kanada ym. tekivät jää historiaan todella ikävänä muistutuksena ettemme ole oppineet mitään 30-40 lukujen tapahtumista.

Omaa elämääni elin muuten normaaliin tapaan kyllä.

Minä en menettänyt uskoani ihmiskuntaan.

Korona-aika toi hyvin julkeasti esiin sen, että virkamiehet hallinnossa edelleenkin ajattelevat vain ja ainoastaan omaa taloudellista etua.

Yhtään aloitetta tai esitystä ei ole tehty omien palkkojen alentamiseksi, vaikka töistä on lintsattu sekä laistettu.

Päinvastoin vain ylimielisyys ja mielivalta rehottavat.

Luottamus, suomalaiseen hallintovirkamieheen on 0.

Kyllä tuntuu. Tuntuu, että vanhenin kahden koronavuoden aikana vähintään viisitoista vuotta. Ei enää oikein mikään jaksa kiinnostaa ja tuntuu, että elämä on jo ohi.

Korona-aika oli minulle tarpeellinen pysähtyminen. Siirryin sen takia etätöihin, mitä ei olisi varmaankaan tapahtunut muuten. Etätyö sopii minulle hyvin, elämänlaatu on parantunut. Samoin olen hyvin tyytyväinen, että voin olla vanhan kissani kanssa jatkuvasti yhdessä sen viimeiset elinvuodet. Lähiluonto on tullut tutummaksi. Oikeastaan pelkästään positiivisia muistoja pandemia-ajasta.

Korona-aika ei ole vaikuttanut mitenkään minuun. Olen sairastanut vuodesta 2007. Löysässä hirressä vuosikaudet kiitos Suomen terveydenhoidon.

Miksiköhän täällä on alapeukuttajia? Niin se nyt vain on että korona-aika ei monelle ollut mitään kivaa puuhastelu aikaa isossa talossa perheen kesken, vaan musertavan yksinäistä, epävarmaa ja ikävää aikaa.

Kurjaa kun ei uskaltanut tavata riskiryhmään kuuluvia läheisiä. Oma elämäni helpottui etätöistä, matkustamiseen käytetyillä rahoilla makselin kaikki entiset kulutusluotot pois ja talouteni kohentui.

On ollut raskasta koska kuuluu tähän vaarallista sairastua koronaan - ryhmään. Ihmiset ovat loukkaantuneet, koska on suojellut itseään sairastumiselta. Tätä on kutsuttu peloksi ja se on loukannut minua. Viranomaisten ja etenkin hallituksen poukkoileva toiminta on järkyttänyt. Ensin estetään suojautuminen maskeilla ja sitten millään ei ole mitään väliä miten virus leviää. Terveet hallituksen teinit eivät välitä eivätkä ymmärrä. Ihmisten annetaan kuolla, vaikka olisi pitänyt yrittää estää viruksen leviäminen. Näin järkkyä asennetta sairaita ja vanhuksia kohtaan ei ole aiemmin törmännyt Suomessa! Tällä hetkelläkin virus leviää, silti mskeja ei vaadita käyttämään ja työnantajat painostavat lähityöhön. Stressikäyrä katkeaa kohta johonkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menetin kyllä uskoni ihmiskuntaan. Rokotepakotus paljasti monien suomalaistenkin na-tsiluonteen ja suoranaisen sadismin ja lynkkausmentaliteetin. Aivan uskomattomia kirjoituksia tältäkin palstalta sai lukea. Se mitä monet valtiot mm. Itävalta, Kanada ym. tekivät jää historiaan todella ikävänä muistutuksena ettemme ole oppineet mitään 30-40 lukujen tapahtumista.

Omaa elämääni elin muuten normaaliin tapaan kyllä.

Minä en menettänyt uskoani ihmiskuntaan.

Korona-aika toi hyvin julkeasti esiin sen, että virkamiehet hallinnossa edelleenkin ajattelevat vain ja ainoastaan omaa taloudellista etua.

Yhtään aloitetta tai esitystä ei ole tehty omien palkkojen alentamiseksi, vaikka töistä on lintsattu sekä laistettu.

Päinvastoin vain ylimielisyys ja mielivalta rehottavat.

Luottamus, suomalaiseen hallintovirkamieheen on 0.

Sori, mutta mitä heidän olisi pitänyt tehdä.

Tehdä 12-16h työpäiviä ilmaiseksi? Vai mitä.

Eiköhän julkinen sektori ole juuri ollut kaikista tiukemmilla korona-aikana. Ovat tehneet pitkää päivää ja pyyteetöntä työtä.

Esim. terveydenhoitoala, opettajat, pelastuslaitos, vanhustenhoiva, ravintoketjut jne.

Itse kukin voi kokeilla miltä tuntuu työskennellä 12h suojavarusteet päällä tai käyttää heng.suojaimia niin, että korvan taustat ovat vereslihalla.

Jos noin paha ja saamaton on julkinen sektori, kannattaa itse hakeutua alalle ja näyttää muille esimerkkiä.

Korona-aika romahdutti ainakin oman työpaikkani (terveydenhoitoala) työolot. Työntekijät uupuivat koronan aiheuttamiin lisätöihin, jättivät alan ja ilmeisesti saman tekivät monet opiskelijat, koska uusia tulijoita töihin ei vain enää ole ja töissä vielä sinnittelevät uupuvat täysin työkuorman alle. Ilmeisesti viimeinen sammuttaa valot.

Ei. minun elämääni se vain paransi. Vähensi kiirettä ja turhia menoja jne.

N50

Itse pääsin etätöihin, jolloin säästin aikaa ja rahaa. Oli enemmän aikaa sijoittaa ja tein paljon hyviä sijoituksia. Harrastin edelliseen tahtiin, mikäli harrastuksia ei oltu peruttu.

Miinuksena entisen tiiviin työyhteisön rapautuminen ja yksi talvi ilman ulkomaanmatkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinänsä pilannut, mutta kaikki sen eteen kyllä yhteiskunta yritti tehdä, että se olisi pilannut elämämme. Onneksi oma "peruskallio" oli kunnossa eli säilyi kyky rationaaliseen ajatteluun ja harkintaan, ei tullut lähettyä piikkirumbaan, vaikka meikäläiset leimattiin hörhöiksi ja ties miksi yhteiskunnan, median ja jopa osan omien sukulaisten ja läheisten taholta. Koen että olen nyt vahvempi henkisesti kun selvisin tuon pahimman paskamankelin läpi. Olen kiitollinen myös siitä että silmäni avautui myös sille, miten sairas,ahne ja oman edun tavoitteleva yhteiskunta ja sen instituutit voi olla. Olen oppinut paljon ihmisyyden nurjista puolista ja olen kiitollinen että meidän perhe eli niin normaalisti kuin vain pystyttiin ilman hysteriaa, maskipanikointia ym. Tavattiin ystäviä ja kyläiltiin, tehtiin juttuja niin normisti kuin siihen vain oli mahdollisuus.

Millainen ihminen alapeukuttaa tätä?

Samaa mietin. Ehkä selitys voi olla se että "koira älähtää mihin kalikka kalahtaa" eli huomaa itse kuuluneensa kyseiseen porukkaan, joka sortui tähän rokottamattomien pilkkaamiseen, maski-ja terveysturvatoimihysteriaan?

Harmittaa että taipui tähän sairaalloiseen yhteiskunnan ja median taholta tehtyyn aivopesuun, samalla kun omat aivot laitettiin tietoisesti narikkaan.

Sinänsä inhimillisesti ymmärrettävää, joskin alhaista, ihmisen käytöstä tällaisessa tilanteessa.

Mulle on tehty viime aikoina kaksi EKG:tä, laaja verenkuva sydämestä, ultraääni, thorax-röntgen ja vielä tulee ainakin PET TT ja holter. Verenkuvassa oli ainakin kolme arvoa pielessä ja ennestään löytyy kilpirauhasen vajaatoiminta. Ikää vasta 36. Ahdistaa ja pelottaa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuntuu. Tuntuu, että vanhenin kahden koronavuoden aikana vähintään viisitoista vuotta. Ei enää oikein mikään jaksa kiinnostaa ja tuntuu, että elämä on jo ohi.

Minustakin tuntuu siltä. Vaikea kiinnostua ja innostua enää mistään. Pakolla yritän mutta ei se oikein onnistu.

Kyllä! Lasten rippi- ja ylioppilasjuhlat jäi pitämättä ja menetin isäni enkä päässyt käymään vanhainkodissa muistisairaan tätini luona ja nyt hän ei enää tunne minua. Näitä asioita ei saa takaisin ja olen siitä surullinen.