Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Vierailija kirjoitti:
Tänään olin sählyporukan reissussa ja tajusin, että yksi luokkaraja taitaa olla rivoissa puheissa.
Juu, olin työväenluokkaisessa asiakaspalvelutyössä pitkään. Tädit heittivät juttua milloin alapääkarvoista milloin omista hoidoistaan. Nykyisin olen akateemisessa asiantuntijatehtävässä. Jutellaan kahvitunneilla lapsista, politiikasta, yhteiskunnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö joku tietty sosiaaliluokka ihmisestä huonomman? Onko työväenluokka halveksittava? Entä yläluokka unelma? Vai miten tämä menee? En ymmärrä tätä kuvioita, auttakaa tässä.
Noh, periaatteessa ei, mutta kyllähän sitä sellaista aversiota on puolin ja toisin.
Kyllä mun on esimerkiksi aika vaikea löytää mitään kunnioitusta montaakaan mun miehen sukulaista kohtaan, vaikka itse olen tukevasti keskiluokkaa.
En esimerkiksi ymmärrä sitä, miten paljon lasten serkut ihan rehdisti pilkkaa meidän lapsia "nynnyistä" harrastuksista, kun harrastavat milemmat uinti ja soittavat instrumenttia. Niin ja vinoilevar "h!nttitukasta" tolle teinille. Ja miten herravihaista porukkaa miehen veljet on.
Miehen veljet koko ajan nälvii miestä, kun on toimitusjohtaja ja "vitsillä" sanoo että tommoset pomonpa*kat vois kaikki viedä saunan taakse ja ampua jne. Kuulemma kaikki sen vanhat kaverit oli samanlaisia.
Kälyt on ihan ok, mut ei mulla ole mitään yhteistä naisiin, jotka oikeasti keskustelee Salkkareista ihan vakavissaan ja tilaa kotiin Seiskaa.
Noille on sana: moukka. Onneksi omat työväenluokkaiset sukulaiset ovat fiksusti käyttäytyviä, eivätkä ole herravihaisia. Tosin siellä on myös keskiluokkaista porukkaa joukossa.
Salkkareissa käydään lävitse samoja asetteluja kuin jossain oopperassakin tms. kulttuuriseksi katsotussa. Yleisinhimillistä. Toinen on lähes ilmaista, vaivatonta ja toinen maksaa aikaa ja rahaa. Valinta palautuu tulotasoon. Salkkarin ihmiskuvista voi keskustella, kun taas oopperasta todetaan vain ohjauksen ja esityksen onnistuminen. En usko että herroja on vihattu yksinomaan heidän suuren sivistyksensä takia, voi olla niin että enemmän sen sydämensivistyksen puutteen takia. Jolle ei voi suurta arvoa antaa, koska sitähän voi olla kellä vain rahvaallakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään olin sählyporukan reissussa ja tajusin, että yksi luokkaraja taitaa olla rivoissa puheissa.
Juu, olin työväenluokkaisessa asiakaspalvelutyössä pitkään. Tädit heittivät juttua milloin alapääkarvoista milloin omista hoidoistaan. Nykyisin olen akateemisessa asiantuntijatehtävässä. Jutellaan kahvitunneilla lapsista, politiikasta, yhteiskunnasta.
Roolin vetoa, sillä asiantuntijoillakin on kaikkia noita hoitoja vaikkei ole sopivaa avoimesti kailottaa.
Eipä välttämättä näy.On velka auto, on velkakoti.On vaatteet jotka ehkä muotia mutta tulot huonot.Näitä näkee..luulevat olevansa parempia.Henkinen köyhyys materiaalista köyhyyttä huolestuttava osa.Ei mikään toppatakki,joggarit,Hippos amis pörinäkaara tee susta rikasta.Mut mä olen ainakin monesti henkisesti rikas kun saan jotain miellyttävää nähtävää,luettavaa.tms mikä antaa itselle paljon.Enkä koe olevani huono enkä köyhä ehkä olekkaan
,Jokainen ihminen on arvokas,ei mennä luokkayhteiskuntasa ikinä suomessaEihän täällä ole kohta mitään.Autio Suomi.Täynnä willieläimiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulla sosioekonominen asema näkyy siitä (köyhyys) ettei ole varaa asioida kampaajalla, ei varaa juuri kuin hm rytkyihin jotka on kuluneita. En ole millään mittapuulla muodin mukainen.
Sosioekonominen asema voi näkyä myös esim hoitamattomat hampaat ja jos joku poistetaan tilalle ei tule mitään. Rikas voi ottaa hammasimplantin. Itselläni poistettiin yksi joka ei edes näy kunnolla murta silti hävettää hymyillä.
Rikkaammalla on varaa mätsätä vaatteitaan esim värien mukaan. Minulla on yksi käsilaukku, eikä kenkiäkään ole monet. Talvikenkiä en tiedä raaskinko edes ostaa kun vanhat rikki. Minulla ne on käyttöön (lämpimät kengät) missä rikkaammalla on useampia pareja eri lookkeihin.
Masennukseni näkyy siitä kun en jaksa edes välittää. Monesti menen tuulitakki päällä lenkkarit jalassa. Toki köyhäkin voisi itselleen kirppareita kiertämällä tyylin löytää. Itse keksin elämälleni muutakin tarkoitusta ja tekemiatä. Hankala löytää kokoja kun mikään vaate ei istu monesti kirpparilla. Siellä hm on sentään vaatteita eri kokoisena josta valita oikea.
Johonkin olen köyjänäkin satsannut. Kiitos yhden tilapäisem rikastumisen ostin esim kunnon ulkoilukengät liikkumiseen, kunnon sade/kuorivaatteet ja kalliin toppatakin joka on kestänyt vuosia. Satsaan köyhänä johonkin. Esim kunnon sänky ja kunnon kengät ulkoiluun koiran kanssa.
Ihmettelen aina tätä vaatejuttua. Nykyisin alessa on tarjolla oikeasti aivan käsittämättömän halvalla vaatteita. Varsinkin näissä ketjuliikeissa ja Lidlissä, mutta loppualessa jopa ihan Stockmannilla. Kun ostaa yksivärisiä vaatteita, lähes aina ne sopii keskenään väreiltään.
Ymmärrän jos ei kiinnosta tai on sairas, mutta tyyli ja pukeutuminen ei ole rahakysymys enää. Kannattaa ostaa niitä kenkiä kun on ale. Useampia pareja. Silloin ne kaikki kestävät paremmin, kun jokaisessa tilanteessa on oikeat jalkineet. Kun koko vuoden kävelee samat kengät jalassa, niin tietenkin ne kuluvat nopeasti. Kesällä saa tennareita alesta alle 10€, lenkkareita 12€ Lidlistä lähes koko vuoden tasaisin välein. Jopa talvikenkiä saa 35€. Housuja alle 10€ ja teepaitoja jopa eurolla. Ihan uusina.
Olen sitä mieltä, että kannattaa satsata alennusmyynteihin ja varsinkin loppurysäykseen ja määrään kun on tilaisuus. Enemmän on enemmän ja ei tarvitse aina sitten olla etsimässä tilaisuuksia.Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, se euron T-paita on huomenna nuhjaantunut rätti.
Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Mutta mistäs köyhä ottaa rahat kalliiseen? Ei tietenkään mistään. Siinä vaiheessa kun köyhällä alkaa olla varaa ostaa laatua, niin se lakkaa olemasta köyhä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylemmälle keskiluokalle ominaista ns. käyttäytyä hyvin ja sivistyneesti, mutta pään sisällä halveksivat "alempiarvoisiaan", näkyy esim. mikroilmeistä, eleistä, siitä että ollaan "alempiarvoisessa" seurassa vain hiljaa ja omiensa luona pulputetaan menemään, vaikka olisi sama puheenaihe käsillä.
Vierailija kirjoitti:
Korkeampi sosiaaliluokka näkyy ainakin tietynlaisena rentoutena. Koska korkeampi sosiaaliluokka on pitkälti perittyä puuttuu kyseisiltä henkilöiltä usein näyttämisenhalu. Puuttuu tarve vakuutella muille viettävänsä aikaa vain siinä ja siinä seurassa sekä on vapaus pukeutua ja sisustaa kämppänsä miten haluaa. Arvostus perinteisiin on myös erilaista.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. tavassa kirjoittaa. Facessa ja kommenttipalstoilla näkyy joskus pitkää tajunnanvirtaa, täysin ilman pilkkuja ja pisteitä, kirjoitusvirheitä vilisten, yhdyssanat on erikseen ja muuta vastaavaa.
Ei vaarallista mut häiritsevää. Ei yhtään siis ole katsottu, et miltä se oma kirjoitus näyttää, vaan on vaan oksennettu oma jätös kymmenientuhansien nähtäväksi nolostelematta.
Tiedän ylemmän keskiluokan sukujen nuoria, jotka kirjoittaa somessa noin.
Nuoret on nuoria. Aikuisena vois jo vähän välittää, miltä omat kirjoitukset näyttää. Tai saako niistä edes selvää, kun on sata sanaa peräkkäin ilman mitään pilkkua tai pistettä.
Miten sosiaaliluokka tässä määritellään? Oletettavasti sosioekonomisen aseman perusteella.
Näkyy parhaiten esim.
- puhetavasta
- sanojen valinnasta
- yleissivistyksen tasosta
- kiinnostuksen kohteista
- arvoista
- käyttäytymisestä
- jossain tapauksessa myös pukeutumisesta, mutta ei aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyvyttömyys nähdä omia etuoikeuksiaan. Muiden pitämistä herkkähipiäisinä.
Kiroilu, etenkin v-sanan viljely kuuluu alempaan sosiaaliluokkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiroilu, etenkin v-sanan viljely kuuluu alempaan sosiaaliluokkaan.
Ja sitä silti kuulee yläluokkalaisten suusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei välttämättä mitenkään. Jotkut tuntemani korkeakoulutetut kävelevät vanhoissa ja halvoissa vaatteissa koska ei yksinkertaisesti kiinnosta mitä muut heistä ajattelee. Eivät omista autoa vaikka varaa olisi joten käyttävät bussia ja elävät ulkopuolisin silmit todella vaatimattomasti vaikka takataskussa on maisterin paperit, ollaan töissä toimihenkilönä isossa pörssiyhtiössä ja tienataan mediaania enemmän ja kotoa löytyy sitä täälläkin parjattua artekia. Ainoastaan hyvät käytöstavat ja päihdettömyys on asia josta tunnistaa että ovat osa "sitä fiksumpaa ja parempaa väkeä".
Ei kannata aina vetää liikaa johtopäätökisä ihmisistä vain ulkokuoren perusteella. Joku joka näyttää ihan pultsarilta voi oikeasti olla joku tohtori ja omistaa ties mitä huippukallsita designiä tai omistaa ison osakesalkun.
Tuttu bussikuski joskus kertoi että kun ajoi hyväosaisten alueelle niin bussiin tulevat tervehtivät ja heillä oli paljon paremmat käytöstavat kuin silloin kun ajoi alueelle jossa asui huono-osaisempaa porukkaa. Toki näki myös sitä toista ääripäätä että kiilattiin firman bemarilla törkeästi bussin eteen. Kpäitä nyt on aina ja tulee aina olemaan. Mutta kyllä sitä huomaa että hyväosaisten keskuudessa on paljon yleisempää että on hyvät käytöstavat eikä tuollaisia perusduunareita kuten bussikuskeja katota mitenkään alaspäin. Olin kerran töissä tehdasympäristössä jossa oli sekä duunareita että toimihenkilöitä. Toimihenkilöt kohtelivat siivoojia ja vuokratyöntekijöitä hyvin, tervehdittiin ja oltiin kohteliaita kun taas duunareilla oli tapana olla välillä aika töykeitäkin näitä kohtaan kun saatiin kerrankin kokea että ollaan jonkun yläpuolella. Sellainen tietynlainen sivistys ja hyvät käytöstavat ovat se selvin ero hyvä- ja huono-osaisten välillä.
Tämä pitänee paikkaansa, asun Hgin arvoalueella ja tervehdin aina kuljettajaa. Samoin, kiitän kun poistun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset yritetään laittaa keskiluokassa ja ainakin ylemmässä keskiluokassa parempiin kouluihin. Kouluissa on joku painotus, kuten kielikylpy. Halutaan välttyä siltä, että perus adhd-lähiökaura ei pilaisi omia lapsia. Sivistymään kannustetaan. Lapsia viedään säännöllisesti teatteriin ja konsertteihin. Ei kuunnella "ooppera on korkealta kimittämistä" -tyyppisiä työväenluokkaisia asenteita. Matkoilla käydään katsomassa paljon kulttuuria, eli museoita ja näyttelyitä, ei pelkästään ravintoloita, rantoja ja huvittelupaikkoja.
Kun haluat nähdä ja kuulla, kuinka kyvyttömyys kohtaa keskinkertaisuuden, niin mene suoraan Kansallisoopperaan kulkematta Alkon kautta ja apteekin kautta.
Kouliintuneet oopperan ystävät osaavat ottaa kunnon pohjat ja täyttää taskumattinsa ennen kulttuuririentoihin joutumista.
Apteekista on myös saatavana melko huomaamattomia korvatulppia, jotka laskevat äänen painetta ja leikkaavat korkeimpia ääniä pois.
Näillä neuvoilla selviät pahimmistakin produktuoista ja järjetön kiljunta ja mörääminen ovat siedettävällä tasolla.
Alaluokat tekee yleensä seuraavaa
-Ostaa halvinta tai ostavat kalliimpaa osamaksulla ja menettävät luottotiedot siinä
-Eivät harrasta liikuntaa, paino-ongelmia, liikunnan välttely, epäterveelliset elämäntavat
-Eivät halua opiskella
-Eivät halua tehdä töitä
-Elävät elämää jossa ei ole vastuuta ja rajoja
-Ottavat useamman tatuoinnin näkyvälle paikalle
-Kiroilevat enemmän
-Provosoituvat helposti
-Heille päihteet ovat tärkeitä/tärkeä osa elämää
-Talouden- ja elämänhallintaongelmat
-Kapinoivat yhteiskuntaa vastaan
-Ovat ns. räikeitä
-Tykkäävät räkälöistä
Vierailija kirjoitti:
Suomessa valtavan enemmistön taustat ovat ennen 2. maailmansotaa olleet maaseudulla, ja ihmiset olivat silloin pääsääntöisesti käyneet vain kansakoulun. Eli melkein kaikki niin ylemmän kuin alemmankin keskiluokan ihmiset juontavat juurensa kouluttamattomiin maalaisiin, ja välissä on usein vain yksi korkeammin koulutettu sukupolvi jos sitäkään. Eli se siitä 'peritystä sivistyksestä', josta täällä puhutaan. Sitä on niin pienellä ryhmällä, ettei sellaista voi väittää Suomessa esim. ylemmästä keskiluokasta.
No, kyllä meidän suvussa on ainakin useampi sukupolvi taaksepäin koulutusta, eikä me nyt niin erikoinen suku olla.
Täällä liikkuu kummallinen käsitys aatelisista. Selitän.
Aatelisuus on juridinen konstruktio. Aatelisella on erioikeuksia ja mahdollisesti myös erityisiä velvollisuuksia aatelittomaan verrattuna, koska voimassa oleva lainsäädäntö sellaisia hänelle suo tai sälyttää. Suomessa vuoden 1919 hallitusmuodon 15 § poisti aatelisuuden.
Toisin sanoen Suomessa ei ole aatelisia. Tietenkin on entisten aatelissukujen jälkeläisiä, mutta he eivät esi-isiensä tavoin ole aatelisia. Asia on juuri näin yksinkertainen.
Suomessahan ei yhteiskuntaluokka ole niin selkeästi määriteltävä asia kuin monissa muissa maissa. Meillähän ei ole samanlaista luokkayhteiskuntaa kuin vaikka Briteissä. Ja kuten joku jo sanoikin, suuren osan suomalaisista suvussa oltiin vielä hetki sitten kouluttamattomia maalaisia, myös sen koulutetun ylemmän keskiluokan. Toki sekään ei ole totta ettei Suomessa olisi yhteiskuntaluokkia, kyllä on, mutta niiden rajat ovat häilyvämpiä kuin varsinaisissa luokkayhteiskunnissa.
Minähän olen itse tehnyt jonkinlaisen luokkahypyn taaksepäin, olen siirtynyt alemman keskiluokan perheestä, niin, työväenluokkaan tai kaipa minut nyt ihan alaluokkaisenakin voi nähdä, kun en ole isojen oppimisvaikeuksien vuoksi pystynyt hankkimaan mitään koulutusta ja teen suorittavaa työtä, josta saatava palkka on yksinkertaisten suorittavien töidenkin joukossa surkea. Silti en tunnista itsestäni enkä duunarituttavistani niitä piirteitä, joita täällä on kuvattu heille ominaisiksi, eli huonoja käytöstapoja rivoine puheineen, ryyppäämistä ja rälläämistä. Ulkonäöstäni sen varmasti huomaa etten missään korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa voi olla, koska rahanpuute valitettavasti näkyy tietyistä asioista vaikka siisti ja huoliteltu pyrin olemaankin. Esimerkiksi hiuksista, minulla on varaa käydä kampaajalla vain harvoin, ja kun hiuslaatu on ohut, katkeileva, kiilloton, väriltään suomalaisen hiirenruskea ja näin iän myötä joukossa on harmaata, niin kampaajalla käymättömyys näkyy, negatiivisella tavalla. Vaatteet ovat kyllä siistejä, mutta halpislaatuisina eivät niin hyvin istuvia. Pyrin pukeutumaan aika klassisesti ja neutraalisti, mutta minusta tuntuu, että yleisvaikutelma on vähän nuhjuinen vaikka vaatteet ovatkin aina puhtaita ja ehjiä.
Miksi jaottelu on ylipäätään tärkeää? Onko tarkoituksena saada tunne siitä, että on parempi kuin toinen ihminen? Miksi - johtuuko heikosta itsetunnosta vai luokkahyppelystä, eli itse on opiskellut vanhempiaan enemmän ja noussut yhden tai kaksi luokkaa?
Me kuitenkin yhteiskunnassa tarvitsemme kaikenlaisia ammatteja ja toisen halveksiminen vie meidät takaisin vuoteen 1918. Kenen pyskimys on luoda eri puraa juuri tässä hetkessä?
Ihan vain ajatuksia, joita ammattillisestikin joudun miettimään.
Tyypillinen? Olemmeko palstalla jakamassa ennakkokäsityksiämme? Otsikon kysymykseen, niin Suomessa näkyy jos näkyy ja jos osaa katsoa ja siihen on joku faktinen peruste. Ihmiset kohdataan enimmäkseen työn tai harrastusten merkeissä, ja se työ sanelee paljon kaikkien elämässä. Kovan säätyjaon maissa vain eksentrikot rikkovat rajojaan vaikka tuskin pystyvät ketään harhauttamaan kun se on luokka-ajattelu on niin verissä.