Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Mitä? Nalle on ylimielinen, arrogantti paska. Ikävä jo kaikki rikkaat ovat eivätkä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korkea asema ja hyvin toimeentuleva; usein henkilöitä joilla nämä asiat ns. periytyvät, on yleensä laaja yleissivistys, ilmentävät rentoutta ja itsevarmuutta, rahasta vaietaan, vaatus ei ole mitään tusinamerkkituotteita eikä Vuittonin mauttomia laukkuja, vaatteissa on hyvä leikkaus ja ne istuvat kantajalleen kuin räätälin tekeminä. Parhaimmillaan henkilöstä välittyy onnistumisen ja keveyden aura, eikä tarvita itsetehostusta. Alemmasta asemasta kertoo massaan sulautuminen aika monessa asiassa ja siitä koettu turvallisuuden tunne, on tavallisia ihmisiä, jotka pärjäävät, niitä jotka ovat luovuttaneet ja niitä jotka ovat ylpeitä siitä mitä ovat ja antavat sen kuulua. Matala tulotaso ja kouluttamattomuus näkyy siinä, ettei jakseta panostaa terveyteen ja itsensä kehittämiseen ja yleensäkin kaikkea ajattelua vaativaa paheksutaan. Ääritapauksissa tästä porukasta löytyvät myös ne, joilla on ne mauttomat isot tatuoinnit, värikäs elämä ja värikäs kielenkäyttö, ongelmaa päihteiden kanssa ja hällä väliä asenne vähän kaikkeen ja siirtyy lahjana seuraavalle sukupolvelle.
Tämäkin on ihan yleistystä. Itse olen ollut aina omantienkulkija, vaikka en olekaan ainakaan vielä opiskellut sen enempää. En todellakaan halua mennä massan mukana. Olin jo lapsena jo vähän outo ja tahdoin esim harrastaa kaikkea erilaista mitä muut. Samoin en todellakaan ole luovuttanut esim terveyteeni suhteen. Sitä vastoin syön terveellisesti ja liikun paljon. Tykkään myös sivistää itseäni ja opiskella kaikkea. Luen paljon kirjoja ja osaan soittaa soittimia. Jotenkin ihmeellinen ketju jos rinnastetaan henkilön persoona ja älykkyys aina koulutustasoon. Ei se niin mene, että jokainen kouluja käymätön on tyhmä. Ihminen ei voi aina opiskella niin pitkälle kuin haluaa, vaikka rahkeita siihen olisikin. Moni ei myöskään edes halua vaan valitsee jonkun helpomman ammatin. Samoin moni rikas voi periä rahaa tai muuten olla jo syntyessään ns hyväosainen. Monen tälläisenkin ihmisen voi olla vaikeaa ymmärtää sitä mitä köyhempi ihminen joutuu tekemään saavuttaakseen samoja asioita kuin hän. Köyhempi taistelee päästäkseen eteenpäin ja rikkaalla voi olla moni asia jo valmiina. Samoin jos vielä kerran palaan tuohon mainitsemasi ajatteluun niin itse ainakin ajattelen paljon ja syvällisiä juttuja. Olen aina mietteissäni ja ollut jo lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytyy arvokkaasti kaikkia ihmisiä kohtaan eli on nöyrä, kohtelias, ystävällinen ja auttavainen.
Tässä on pointtia!! Tunnen sattumalta muutaman henkilön vanhaa rahasukua. Juuri tuollaisia ovat. Poikkeukset aina vaan vahvistavat säännön.
Vierailija kirjoitti:
Alemmilla sosiaaliluokilla on outo tarve ostaa paljon tavaraa ja vaatteita jos saa halvalla (H&M) alennusmyynnistä...
Varakkaampi fiksusti rahaa käyttävä ostaa vain laatua tarpeeseen ja tiedostaa ympäristövastuunsa& eikä siksi osta halpamaissa lapsityövoimalla teetettyjä lumppuja... Laadun voi löytää myös kirppikseltä
Halpamaatuotantokin on vähän kakspiipunen juttu. Siellä bangladeshissa se tehdastyö myös usein mahdollistaa elintason nousun, koulutukseen hakeutumisen yms. Toki väärinkäytöksiä tapahtuu mutta niitäkin vähitellen korjataan.
Yksi jännä piirre luokkakeskustelussa on se, että eniten puhutaan duunareista ja heistä erottautumisesta. Jonkun verran ylemmästä
keskiluokasta, jota on tapana nimittää siinä kohtaa ihan vaan keskiluokaksi (nämä keskiluokka elää muikunmädillä -irvailut). Mutta distinktio yläluokan ja ylemmän keskiluokan välillä on täysin vaiettu asia. Kukaan ei myönnä olevansa yläluokkaa, ja yläluokka on aina joku fiktiivinen muut, puhuttiin siitä sitten rahan tai vaikutusvallan kautta. Aika vähän puhutaan myös keskiluokan ja ylemmän keskiluokan eroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työssäkäyvän kansanosan on pukeuduttava työtehtävien edellyttämällä tavalla. Kiinteistövälittäjät ja automyyjät kulkevat kauluspaidoissa lankattuine nahkakenkineen, kun taas rakennusfirman henkilöstö omistajia myöden hiippailee huomiovaatteissa ja turvakengissä. Me etätyötä tekevät saatamme käydä lounaalla sandaaleissa ja etäverkkareissa.
Sosiaaliluokka ei näy pukeutumisessa tai käytöksessä jos sosiaaliluokalla tarkoitetaan varallisuutta.
Ei sosiaaliluokka tietenkään ole pelkkä varallisuusasia. Itse olen syntyisin työväenluokasta, mutta akateemisesti koulutettu. Puoliso on ylemmästä keskiluokasta. Varallisuutta meillä on runsaasti, kuitenkin esim. pukeutumisessa ero on selvä. Puoliso ostaa harvemmin vaatteita, mutta kun ostaa, ostaa laatua hintoja katsomatta. Minä ostan aina halvalla. Nettikaupoista skrollaan lajittelun halvimmasta eteenpäin. Ilahdun kun löydän kolmenkympin kengät ja joudun syvästi tsemppaamaan itseäni voidakseni ostaa laadukasta ja kalliimpaa esim. miehen sukujuhliin. Vaatetuksen osalta luokkaretkeni ei ole ollut menestys samassa määrin mitä kouluttautumisen, uran ja varallisuuden osalta se on ollut.
Heh. Meillä tää taas menee niinpäin että duunaritaustainen mies ostaa vaatteet laadun perusteella katsomatta hintaa. Minä tohtoriperheen lapsi taas kirppikseltä ja alesta. Ja meidän tulot miehen kanssa on suunnilleen samat, eli ei liity siihen. Toisaalta voi olla että hänen lapsuudenperheensä on ollut jopa varakkaampi kuin omani, eihän aloittelevien tutkijoiden tulot kovin kummoiset ole olleet, joten kirppis tuli tutuksi jo lapsena. Sosiaalisessa pääomassa ne erot näkyy jossain määrin, tai näkyi, mieheni on kyllä nykyään hyvin sivistynyt ja kulkee erilaisissa piireissä kuin kala vedessä, vaikka lapsuutensa ravintolareissut kohdistui lähimpään pitseriaan ja teatteriin pääsi lähinnä koulun kautta. Vanhempansakin ovat kyllä muuttuneet ajan saatossa, nykyään ovat enemmän keskiluokkaa kuin perusduunaria, sekä työnsä että vapaa-ajanviettotapojensa suhteen.
Luontevat käytöstavat, kohtelias käytös, kielitaito, hyvä yleissivistys (historia, musiikki, kirjallisuus, politiikka, taide), ei pukeuduta logoprintteihin ja muutenkaan kuljeta yrityksen mainoksena, tilaisuuteen sopiva pukeutuminen (myös korujen osalta), ei megaripsituuhennoksia tai stilettikynsiä, siistit hiukset, hoidetut hampaat, usein kotona on kirjahylly, ainakin nuo kuuluvat ns. ylempiin sosiaaliluokkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että kyvystä ja tavasta kohdata muita ihmisiä. Varakkailla on mahdollisuus hankkia laajempaa näkökulmaa asioihin, jolloin suhtautuminen erilaisuuteen on luontevaa arjen kohtaamisissa. Harvoin olen kuullut varakkaamman voivottelevan huonommin toimeentulevan kohdatessaan että kylläpä sulla on kurja elämä. Matalapalkkaisemmat taas kulkevat suu auki nähdessään varakkaampien asuntoja, autoja tms. ja ihmettelevät isoon ääneen kuinka itsellä ei ikinä olisi varaa mihinkään tällaiseen.
Maksoin marketin kassalla joskus 180 euron ostokset. Jonossa takanani oli äiti pienen lapsensa kanssa, joka huokaisi laskuni kuullessaan suureen ääneen lapselleen äidillä ei kyllä olisi varaa tuollaisiin ostoksiin.
Käytöstavat.
Vierailija kirjoitti:
Luontevat käytöstavat, kohtelias käytös, kielitaito, hyvä yleissivistys (historia, musiikki, kirjallisuus, politiikka, taide), ei pukeuduta logoprintteihin ja muutenkaan kuljeta yrityksen mainoksena, tilaisuuteen sopiva pukeutuminen (myös korujen osalta), ei megaripsituuhennoksia tai stilettikynsiä, siistit hiukset, hoidetut hampaat, usein kotona on kirjahylly, ainakin nuo kuuluvat ns. ylempiin sosiaaliluokkiin.
Olen tuolla aiemmin luokitellut itseni työväenluokan jäseneksi, mutta em. lista sopii kaikin osin minuun. Pitäisikö minun tulkita nyt itseni ylempään sosiaaliluokkaan kuuluvaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä et tunne yhtään "parempaa luokkaa" olevia. Mä tunnen😁
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin että kyvystä ja tavasta kohdata muita ihmisiä. Varakkailla on mahdollisuus hankkia laajempaa näkökulmaa asioihin, jolloin suhtautuminen erilaisuuteen on luontevaa arjen kohtaamisissa. Harvoin olen kuullut varakkaamman voivottelevan huonommin toimeentulevan kohdatessaan että kylläpä sulla on kurja elämä. Matalapalkkaisemmat taas kulkevat suu auki nähdessään varakkaampien asuntoja, autoja tms. ja ihmettelevät isoon ääneen kuinka itsellä ei ikinä olisi varaa mihinkään tällaiseen.
Maksoin marketin kassalla joskus 180 euron ostokset. Jonossa takanani oli äiti pienen lapsensa kanssa, joka huokaisi laskuni kuullessaan suureen ääneen lapselleen äidillä ei kyllä olisi varaa tuollaisiin ostoksiin.
Käytöstavat.
Niin, käytöstavat juuri. On vähemmän huonoa käytöstä kommentoida vaurautta kuin köyhyyttä. Vauraus on toivottu ominaisuus, köyhyys ei ole. Vähän kuten on parempaa käytöstä kiinnittää huomiota pitkiin silmäripsiin kuin lyhyisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko joku valaista, kuinka erottaa yläluokka ja ylempi keskiluokka toisistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin itse vielä tähän liittyen, että onko minunkin sitten ketjun aiheen mukaan "valittava" puoliso työväenluokasta jos en koskaan opiskele esim yliopistossa. Jos jään vaan lukio ja amis taustaan. Näin varmaan monen mielestä olisi oikein ja minusta ei olisi parisuhde mielessä iloa muuten ja en osaisi puhua mistään sivistyneestä korkeammin koulutetun kanssa. Itse vaan tiedän mikä minua kiinnostaa ja sivistän itseäni. En koe olevani tyypillinen duunari. Elämä vaan mennyt niin, ettei ole ollut voimia opiskeluihin liittyen aiemmin. Jos kaikki olisi mennyt ok niin voisin olla paremmassa tilanteessa.
Silti myös henkilö A on duunari ja esim autoista, kaljasta ja Suomi räpistä pitävä tyyppi, joka inhoaa opiskelua ja bilettää vapaa-aikansa. Ja häneen verrattuna henkilö B on korkeasti koulutettu, joka soittaa soittimia, pitää taiteesta, tykkää lukea ja opiskella eikä biletä tai kännää sen enempää niin kyllä haluaisin valita sen tyypin B, vaikka en ehkä saisi kun kerran kuulun eri luokkaan. Miten tuo henkilö A voi olla minulle sopiva tyyppi jos meitä yhdistää vaan koulutustausta, eikä mikään muu. Tätä mietin, kun moni on sitä mieltä, että pysyköön ihmiset omissa luokissaan. Ei se kyllä niin aina mene. Tietysti yleistän tässä itsekin. Moni voi olka hyvin fiksu ihminen kuten pari tuttuani. He olisivat voineet esim opiskella, mutta elämä vaan meni toisin ja voimia siihen ei ole ollut.
Ei Suomessa ole mitään sellaista luokkajakoa joka kieltäisi hankkimasta puolison eri koulutustasolta. Tottakai kannattaa hankkia sellainen kumppani kuin itselle sopii. Sen takiahan tämä luokkajako ei ole ollenkaan niin yksiselitteistä kun meillä on maa täynnä duunari/farmaritaustaisia akateemisia ja pariskuntia joiden koulutustaso ja tausta on keskenään tosi erilainen. On vaan hyvin yksisilmäistä väittää muuta.
Toisaalta se yhteiskuntaluokkien erilaisuus tuottaa haastetta parisuhteeseen viimeistään siinä vaiheessa kun on lapsia. Ihan samalla tavalla kuin, jos puoliso on kotoisin toisesta kulttuurista.
Melko paksua väittää että eri yhteiskuntaluokat Suomessa eroaisi toisistaan yhtä paljon kuin eri kulttuurit. Tai riippuu kulttuurista toki. Ja toisaalta myös yksilöstä ja siitä miten isosti ne luokat eroaa, suurin osa Suomessa on kuitenkin enemmän tai vähemmän keskiluokkaa.
30% suomalaisista on työväenluokkaa. Kyllä ne erot tulevat eteen kun mietitään lasten kasvatusta, harrastuksia, kustannuksia, koulutusmahdollisuuksia. Tuolla jo joku kertoikin miten yllättyi kun työväenluokkainen äiti ei nähnyt koulussa hyvin pärjäävää lastaan lukiossa. Tällainen äiti ei varmasti siihen kannusta eikä tee töitä sen eteen.
Eli noin 60%, eli suurin osa, on keskiluokkaa, yläluokka on tosiaankin pieni. Ja työväenluokassakin on niitä jotka kannustaa lapsiaan kouluttautumaan ja harrastamaan, ja toisaalta duunariammatissa olevakin voi elää täysin keskiluokkaista elämää vaikka olisikin koulutuksen perusteella "työväenluokkaa", akateemisesti koulutettu hyvästä perheestä oleva taas saattaa olla hyvinkin köyhä. Tästäkin on ihan esimerkkiä tuttavapiiristä. Tottakai ne erot näkyy, mutta ei niitten tarvitse aiheuttaa hankaluuksia, ei ainakaan mitään ylitsepääsemättömiä. Ne joilla ei ole riittävän avoin maailmankatsomus ja joustavuutta eivät toki sitten pariudukaan erilaisesta taustasta tulevien kanssa.[/quote]
Omaan korvaan vähän hassu näkemys tuo, että eri kulttuuri- ja yhteiskuntaluokkien pariutuminen keskenään edellyttäisi avointa maailmankatsomusta ja joustavuutta. Palstan "pojathan" ovat tuota mieltä eli he täällä moittivat naisia avarakatseisuuden puutteesta, kun he eivät pariudu työttömän ja syrjäytyneen miehen kanssa, vaikka tämä olisi kuinka kiltti ja mukava.
Luulen, että suurin osa ihmisistä ei ajattele näitä asioita yhteiskuntaluokan kautta lainkaan. Samanlaisuus vain vetää puoleensa, koska kaikki toimii kuin itsekseen kuten aiemmin sanoin. Siitä huolimatta, että esimerkiksi oman puolisoni tausta on näennäisesti aivan erilainen kuin omani, olemme samaa yhteiskuntaluokkaa, jota yhdistävät monet asiat, kun tarkastellaan asiaa yhteiskuntaluokkien näkökulmasta tietoisesti. En kuitenkaan ajatellut mitään tähän viittaavaakaan, kun häneen rakastuin.
Niin ei tietenkään ajattele pariutumisasioissa yhteiskuntaluokkaa tietoisesti. Se kuitenkin vaikuttaa, mutta se on tosi yksilöllistä miten paljon, eikä se ole mitenkään tietoinen valinta minkä verran. Todennäköisesti mitä suppeammissa piireissä on elänyt, sitä todennäköisemmin valitsee kumppanin samasta "lokerosta", helpointahan se niin on. Todennäköisesti tällaiselle ihmiselle ne taustasta johtuvat eroavaisuudetkin on vaikeampi käsitellä kuin sellaiselle, joka on tottunut erilaisiin ja eri taustaisiin ihmisiin jo lapsesta.
Minulla esim on aina tuttavapiiriin kuulunut kaikenlaista, ihan sieltä alimman kastin alkoholisoituneesta sekatyömiehestä sinne ylemmän keskiluokan väkeen. Tottakai huomaan eroja heidän välillään ja tiettyjä piirteitä jotka yhdistää, mutta toisaalta myös sen miten isoja yksilölliset erot on ihan joka portaassa. Ja kun on nähnyt että se sekatyömies, professori ja lentäjä voivat olla parhaat kaverukset, ei ajattele että yhteiskuntaluokkien tarvitsisi rajoittaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla varallisuus ei näy mitenkään. Tallustelen kaupungilla kumisaappaissa, virttynyt fleece pusero päällä ja kollege housut jalassa. Baariin laitan farkut ja tennarit, sekä prätkätakin.
Varallisuutta on erittäin paljon, auto uusi, mutta pahemmin huomiota herättämätön (70 000 euroa). Mökki päijänteellä, purjevene ja moottorivene. Näitähän väki ei edes näe. Iso talo maalla, josta ulkopuoliset eivät tiedä mitään. Iso osakesalkku, kiinteistöjä ja asunto-osakkeita paljon. Nämä eivät näy ulkopuolisille. Moottoripyörä, mönkijä, moottorikelkka. Paljon huippuluokan vehkeitä, joista ulkopuoliset eivät tiedä mitään.
Kyllä moni rikaskin ja koulutettu tyyppi voi olla töykeä tai liiankin ylpeä ja katsoa esim köyhempää ihmistä halveksuen. Ei se koulutustausta tai varallisuus pelasta ihmisen luonnetta. Kiusaaja on usein kiusaaja luonteeltaan edelleen, vaikka olisi hyvä koulutus tai varallisuutta. Tästä ihan esim julkisuudessa esimerkkejä. Ihmisen luonne harvoin muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Minulla varallisuus ei näy mitenkään. Tallustelen kaupungilla kumisaappaissa, virttynyt fleece pusero päällä ja kollege housut jalassa. Baariin laitan farkut ja tennarit, sekä prätkätakin.
Varallisuutta on erittäin paljon, auto uusi, mutta pahemmin huomiota herättämätön (70 000 euroa). Mökki päijänteellä, purjevene ja moottorivene. Näitähän väki ei edes näe. Iso talo maalla, josta ulkopuoliset eivät tiedä mitään. Iso osakesalkku, kiinteistöjä ja asunto-osakkeita paljon. Nämä eivät näy ulkopuolisille. Moottoripyörä, mönkijä, moottorikelkka. Paljon huippuluokan vehkeitä, joista ulkopuoliset eivät tiedä mitään.
Unohtui sanoa, että teen 2-3 päivää kuukaudessa töitä järjettömällä palkalla. Ei merkkivaatteita, vaan halppisvaatteita. Ei kallista kelloa, tai muita ulkoisia merkkejä varallisuudesta. Minua voisi katsoa halveksuen laitapuolen kulkijaksi. Tosin kroppa ja ryhti viestii ihan jotain muuta.
Miehen sosiaalisen luokan paras mittari on muuttuvassakin maailmassa hyvin yksinkertainen: Peseekö WC:ssä kätensä ennen vai jälkeen kuin koskee vehkeeseensä.
Ajatellaan tilannetta jossa kehään astuu kaksi eri sosiaaliluokasta tullutta miestä.
Alemman sosiaaliluokan mies voittaa aina fyysisessä mittelössä.
Tämä korreloi myös älykkyyteen. Älykäs voittaa aina ja ratkaisee ongelmat.
Vierailija kirjoitti:
Alemmilla sosiaaliluokilla on outo tarve ostaa paljon tavaraa ja vaatteita jos saa halvalla (H&M) alennusmyynnistä...
Varakkaampi fiksusti rahaa käyttävä ostaa vain laatua tarpeeseen ja tiedostaa a& eikä siksi osta halpamaissa lapsityövoimalla teetettyjä lumppuja... Laadun voi löytää myös kirppikseltä
No jos ei ole varaa ostaa muulloin vaatteita kuin halvalla alennismyynnistä? Se on pakkorako eikä outo tarve.
Varakas voi miettiä ylevämpiä asioita, kuten laatua ja ympäristövastuuta.
Perhe on suht tavanomainen ylemmän keskiluokan perhe, lapsia tosiaan on enemmän kuin tavallisella keskiluokalla. Ylemmän keskiluokan ei tarvitse näyttää pukeutumisellaan varallisuuttaan, distinktion tarvetta ei ole enää työväenluokkaan nähden.