Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22814)
I m fine. Thankyou. Very nice day. I m happy.
Vierailija kirjoitti:
Mielessäni on Helena Anhavan runo Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Se alkaa sanoilla: Naapurin tytöltäkö mallin kysyt...
Itselleni tämä on nuoruudesta 70-80-luvulta jäänyt tärkeäksi runoksi ja eri elämänvaiheissa auennut uudella tavalla. Kannattaa lukea! Googlettamallakin löytyy.
Hyvä elämä on jokaiselle omanlainen, ei voi toinen tietää eikä auta verrata muiden elämänkohtaloihin. Läheiset ihmiset ovat ylellisyyttä, lahja toisilleen... jotenkin näin taisi runo mennä, jos muistan sanatarkasti oikein.
Turvaan Jumalaan, aina vaan enemmän tarvitsen. Hyvin joku on kuvannut, kuinka Jumalan johdatus ei ole valonheitin, joka valaisee polkuamme kauas, vaan se on jalkojemme juuressa oleva lamppu, joka valaisee seuraavan askeleemme. Luota vaan, luota sittenkin.
Näissä mietteissä kohti synkkää ja myrskyistä lokakuun yötä 🍃🍂
Olisko Helena Anhavan runo sellainenkin, missä toivotaan ettei koskaan tultais niin vanhaksi, ettei vois istua kaupan rappusille syömään jäätelötötteröä...
Tunnistin tuon naapurintyttörunon
Runot ja kertomukset lohduttaa usein vaikeissa elämänvaiheissa.
Suosikkini on venäläinen satukirjailija Ivan Krylov (kuoli 1800-luvun puolivälissä). Hänen eläinsatunsa kattavat inhimillisen elämän koko kirjon kieroudesta ja ahneudesta sydämellisyyteen ja anteliaisuuteen. Hän on tunnettu kautta maailman.
Käyttää itse asiassa samaa kikkaa kuin Disney Akuissaan.
"Kuivina lehtinä lennätän pois sen, mikä latvassa painaa. Hukkaan, vaikka se kallista ois. Tuska on aina vain vainaa."
Tunnistaako kukaan, kenen runo? Olen unohtanut.
Tänään kävi viikon kolmas kaveri kahvilla, toi omenapiirakkaa. Poika lähti päivällä mummilla käymään ja skeittaamaan kaverien kanssa..Nyt katon petolliset.
Vierailija kirjoitti:
"Kuivina lehtinä lennätän pois sen, mikä latvassa painaa. Hukkaan, vaikka se kallista ois. Tuska on aina vain vainaa."
Tunnistaako kukaan, kenen runo? Olen unohtanut.
Eila Kivikk'ahon runosta Tanssi. Löytyy ET-lehden runopankista. Runojen aarreaitta.
Mäpäs katson Lady Bird elokuvaa.
Inhottava tunne, kun hampaita vihloo ja koko viikon ollut kipeä olo. Valoisa aikakin on lyhentynyt huimasti. Tavallisesti keskiyöllä aloitan nukkumiset, mutta nyt jo alkaa iskeä uni silmään. On sillä valollakin vaikutus jaksamiseen.
Se olisi perjantai huomenna ja sitten alkaa viikonlopou yhdellä konsertilla.
Toivottavasti huomenna on parempaa säätä, sillä viime aikoina on ollut kovin tuulista ja sateiset oltavat ulkona.
Huomenta!
Toissapäivänä soitti ystävä, juteltiin pitkään, vaihdettiin kuulumiset.
Eilen illalla kävimme ystäväpariskunnan luona kyläilemässä.
Tänään menemme siskoni kanssa käymään iäkkään sukulaisen luona hoivakodissa.
Muuten on ollut ihan kotoilua, kotiaskareita.
Tuosta Helena Anhavan runosta (Kysy hiljaisuudelta itseäsi) jäi erityisesti mieleeni seuraava:
Paljoa et tarvitse: hiljaisuuden, luonnon, lähimmäiset,
järjestys on tämä, jotta luopuminen helpottaisi.
Hyvää perjantaita kaikille!
Perjantaiterveiset kaikille,
järkkään huomisia juhlia, valitsen pöytäliinat, astiat tarkkaan... olis ollut kiva järjestää ulkojuhlat, mutta sää on aina vähän kysymysmerkki... siispä sisällä. Tuikkukynttilöitä, kukkakimppu. Kauniit lautasliinat...
Jänskättää
Vierailija kirjoitti:
Perjantaiterveiset kaikille,
järkkään huomisia juhlia, valitsen pöytäliinat, astiat tarkkaan... olis ollut kiva järjestää ulkojuhlat, mutta sää on aina vähän kysymysmerkki... siispä sisällä. Tuikkukynttilöitä, kukkakimppu. Kauniit lautasliinat...
Jänskättää
Ihanalta kuullostaa.Ihanaa juhlaa teille.
On ollut hyvin sateista säätä. Eilen ehdin päivällä kävellä ilman sadetta. Illalla taas kuorivaatteet kiva asia. Tänään taas satoi molemmilla lenkeillä. Kävin puutarhamyymälässä ostamassa viimein kanervia. Samalla ostin yhden ruusuntaimen. Istutan sen huomenna ja toivon, että vielä juurtuu. Tuokin oli 70 prosentin alessa. Oli siellä vielä hieman muitakin taimia jäljellä. Jos olisi enemmän rahaa niin varmasti kävisin tuollaisista aleista ostamassa. Voisi saada kalliimman puun tms halvalla. Jäi hieman kiinnostus mennä vielä toiseen myymälään, kun sielläkin ale. En tiedä onko jo tuhlausta. Silti kiva olisi pihaa kunnostaa ja istuttaa jotain.
Muuten hieman parempia päiviä ollut. Eilen oli toisaalta levoton olo. Illallakin vaikeaa rauhoittua. Ehkä olin jo kävellyt liikaa päivän aikana. Viimein yritin musiikkia kuunnella ja elokuvaa katsoa ja rauhoituin. Elokuva (Buckskin) tosin oli melko huono ja ihmeellinen loppu. Ikävää, kun harvoin muutenkin katson. Yleensä ns lännenelokuvat mieleisiä. Olen erästä sen teemasta sarjaa katsonut nimeltä 1883. Siinä minusta ihan hieno tunnelma.
Muuten äitini sai hieman paremmin vuoroja. Taistelua tuolla on ja jokainen kuukausi menee kerrallaan sitten miten menee. Kiitos soteuudistuksen ja sen myötä tulleiden "säästämistalkoiden", jotka heijastuvat työpaikoille. Vaihteeksi silti hieman parempaa. Sekin on hyvä asia. Kyllä nämä taloudelliset jutut vaikuttavat niin paljon. On parempi saada, vaikka se pieni palkka säännöllisesti kuin jännittää miten seuraavassa kuussa käy. Näin mietin.
Joku kirjoitti myös eräässä ketjussa, kun eräiden asioiden myötä joutui tietyn aikaa sinnittelemään pienemmällä ja säästämään ruoassa. Sitten tilanne helpottui. Henkilö koki silti tämän säästämisjakson kivana juttuna. Ymmärrän sen ja monihan varakkaampikin säästää. Silti se on hieman eri asia säästää omasta tahdosta ja silloin, kun haluaa kuin säästää pakosta. Silloin ne säästämiset eivät aina ole mitään kivoja kokeiluja. Ei voi tietyllä tavalla päättää, että nyt ostankin enemmän ja syön paremmin. Samalla enhän minäkään nyt nälkää useinkaan näe. Silti pitää miettiä mitä ostaa ja tavallaan säästämisestä tulee pakollinen juttu. Itselle toisaalta ihan palkitsevaakin ostaa aletuotteita ja säästää. Tekisin varmasti muutenkin niin. Pitkästi taas kerran.
H.E.A.T- In and out of trouble (unplugged)
Eila Kivikaho
En ole pukeva lastani silkkimekkoon
Risainen paita, vääränvärinen nuttu jne
Vierailija kirjoitti:
Variksia ei voi verrata ihmisiin, eläimiä yleensäkään. Eikä ihmiset ( terveet ) heitä lapsiaan ikkunasta alas, joten omaan arvoonsa tuollaiset typerät eläinsadut.
Ihminen elää niin kuin itse kokee oikeaksi. Muiden on turha neuvoa toiselle miten elää tämä ainut elämänsä. Me voimme surkutella ja sääliä, emme muuta. Tämä aikuinen nuori vanhemmistaan murehtivan, on kirjoituksistaan päätellen tietoinen tilanteestaan, joskin kokee sen kuormittavaksi. Hänen olisi hyvä myös ottaa puheeksi vanhempiensa kanssa oma jaksamisensa, toki joillekin nämä asiat eivät ole helppoja ottaa puheeksi. Jos ihmisellä, niin kuin itsellänikin on tällä hetkellä lähimmät vain lapsuuden perhe, toki silloin se on tärkein ja ainut perhe ja onhan se parempi, kuin ei mitään. Tilanteet muuttuu ja ihmiset vanhenee, turha kuitenkaan surra mitään etukäteen. Minä ainakin pidän tästä vanhemmistaan kirjoittavasta. Hän vaikuttaa vastuuntuntoiselta ja huolehtivalta ih
Kiitän vielä tästä viestistä. Kiva kuulla mukavia sanoja. Olet oikeassa siinä, että välillä on raskaampaa. Vanhemmat ehkä ymmärtävät. Eivät vaan osaa välttämättä aina ajatella asiaa. Kirjoitit sen myös hyvin, että jos on vaan lapsuuden perhe niin sekin vaikuttaa. Minulla on myös se tilanne ja näin tietysti niin hyvässä kuin pahassa välit vanhempiini merkitsevät minulle kuitenkin paljon.
Viestiin, jossa mainitsin biisin :
H.E.A.T- In and out of trouble (unplugged)
Vielä lisäys. Eli jos joku haluaa kuunnella tämän niin mustavalkoinen musiikkivideo studiosta on minusta paras tunnelmaltaan. Itse tykkään kuunnella tälläisiä ja ne piristävät. Tämä vielä lisäyksenä.
Sateinen päivä tänäänkin on. Pääsin kumminkin kuivana konserttiin ja loistava oli. Kotiin tultaessa sieltä kastuin vähän. Nyt voi mennä hyvin mielin nukkumaan, paitsi katson mä vielä elokuvan joka on nimeltään Philadelphia Experiment.
Onko muita, jotka tykkää käydä konserteissa syksyisin? Mö nautin ihan suunnattomasti elävästä musiikista, varsinkin pimenevissä illoissa.
Hyvää viikonloppua!
No kaikki saa kirjoittaa tyylillään, pitkästi tai lyhyesti, iloistaan tai murheistaan.
Minun biisini Juha Tapio Kukapa ei, tai Ilkka Alangon uusin kertoo siitä, että kullekin suotaisiin kaikkea, surua, myötätuntoa yms
Söin eilistä kylmää spagettia kattilasta. Pelkästään.
Ootteko nähnyt leffan Hevimpi reisu?
Heräsin aamulla noin klo 8 siihen, että joku tuijottaa mua. Kyylä (= mun kissani) istui sängyssäni ja tuijotti mua. Kun avasin silmäni, se naukaisi, hyppäsi sängystä alas ja lähti alkaertaan kohti keittiötä. Pakkohan se oli nousta ylös, mennä antamaan sille ruokaa ja keittämään itselleni kahvia. Ensimmäinen neljästä vapaapäivästä ja olisi aika paljon tekemistä. Taloyhtiön päätyyn tulee torstaina sekajätelava, joten nyt pitäisi katsoa, onko jotain sinne heitettävää. Ja tietty ne tavalliset kotihommat edessä.
Luin noita kommentteja runoista ja mä muistan aforismin, jonka vuosikymmeniä sitten vaikeassa elämäntilanteessani luin: "Kenties elän niin kauan,
että kaivaten muistan
tätä murheeni aikaa."
Olikohan Eeva Kilpi vai kenen tuo olikaan, en muista. Mutta tosiaan niin kävi, että tuli aika, jolloin kaivaten muistelin tuota aikaa.
Mielessäni on Helena Anhavan runo Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Se alkaa sanoilla: Naapurin tytöltäkö mallin kysyt...
Itselleni tämä on nuoruudesta 70-80-luvulta jäänyt tärkeäksi runoksi ja eri elämänvaiheissa auennut uudella tavalla. Kannattaa lukea! Googlettamallakin löytyy.
Hyvä elämä on jokaiselle omanlainen, ei voi toinen tietää eikä auta verrata muiden elämänkohtaloihin. Läheiset ihmiset ovat ylellisyyttä, lahja toisilleen... jotenkin näin taisi runo mennä, jos muistan sanatarkasti oikein.
Turvaan Jumalaan, aina vaan enemmän tarvitsen. Hyvin joku on kuvannut, kuinka Jumalan johdatus ei ole valonheitin, joka valaisee polkuamme kauas, vaan se on jalkojemme juuressa oleva lamppu, joka valaisee seuraavan askeleemme. Luota vaan, luota sittenkin.
Näissä mietteissä kohti synkkää ja myrskyistä lokakuun yötä 🍃🍂