Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opettajat avautuvat: näin koulut tuhottiin muutamassa vuodessa
03.10.2022 |
Suomen ennen niin ylistetty koulujärjestelmä on muutettu hirviöksi. Nyt ääneen pääsevät opettajat. He kertovat karulla tavalla siitä, miten järjettömäksi työ on muuttunut.
Sen piti olla unelmien ammatti. Opettaja.
Niin se olikin lähes 20 vuoden ajan. Mutta nyt suomalainen koululaitos on syvässä ja nopeassa syöksykierteessä. Seuraukset ovat kohtalokkaat.
Opettajana yritän kovasti, että kaikilla oppilailla olisi hyvä olla, mutta nykyään se alkaa olla mahdotonta. Joudun tekemään koko ajan arvovalintoja oppilaiden kustannuksella, helsinkiläisopettaja sanoo suoraan.
Opetushallitus, opetusministeriö tai -ministeri voisi vihdoinkin ottaa vastuun niistä kaikista perceelleen menneistä ns. uudistuksista ja korjata asiat takaisin ennalleen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ec1c170d-2e0f-4648-9c6e-5ad89153255a
Kommentit (700)
Mikä sellainen koulu on jossa maataan löhöilytuoleilla ja näppäillään tablettia? Eipä ihme. Kotona tuijotetaan taas kännykällä tai pelataan tietsikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?
Suomalaiset koulut toimivat ennen hyvin, ne rikottiin tuomalla sinne sellaista väkeä joka keskittyy kaikkeen muuhun kuin siihen koulunkäyntiin ja estää koko opetustoiminnan.
Ongelmia on ihan täyskotimaisissa kouluissakin.
Tarkkailuluokat takaisin. Ja yleisen asenneilmapiirin pitää muuttua eli vanhempienkin pitää ottaa vastuuta lastensa opiskelusta ja siitä, miten lapsiaan kasvattavat - että ylipäänsä kasvattavat eivätkä hae pennulleen jotain höpöhöpö muotidiagnoosia, jonka jälkeen kaikkien muiden pitäisi vain sietää huonosti kasvatetun kakaran riehumista.
Montako tuntia päivässä vanhemman pitää opettaa lastaan? Montako € / kk pitää vanhempien panostaa lisää?
Nythän jo hyvillä alueilla / rikkailla on yksityisiä opettajia jo ala-asteella. Sama meno jatkuu sitten yläasteella ja lukiossa. Kesäisin käydään kielikouluissa ulkomailla.
Tuota itsehankittua lisäopetusta ei huomioida mitenkään, ja tämähän nostaa mm. pks:n tuloksia. Mikä olisi tulostaso, jos oppiminen olisi pelkästäään kouluopetuksen parissa?
Parhaat eivät tarvitse tuollaista tukea.
t. kympin lapsen vanhempi, kouluopetus ja läksyjen tekeminen riittää
sama juttu, ei ihan kympin oppilas
Vierailija kirjoitti:
Kummasti se opettajan työ helpottaisi, jos opettajakoulutukseen ei valittaisi todistusvallinnoilla, vaan alelle soveltuudella, kun peruskoulun opetus sentään ei ole mitään rakettitiedettä ja opettajan persoonallisuus vaikuttaa enemmän kuin koulutus.
häiriköille oma luokka ja erityisopetus, huiput omiin luokkiin, keskitaso omissaan, alle 8 oppilaat tukiopetusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuntuu jotenkin älyttömältä ettei nykyään ole edes koulukirjoja. Tai on kai tuolla ekaluokkalaisella matikan ja äidinkielen kirja, mutta ei muuta. Koulu on kyllä kiva, kun on vain pari ykkösluokkaa, pari kakkosluokkaa ja eskarit tuossa koulussa ja tuntuu olevan kiva meininki. Mutta kyllä vähän kauhistuttaa kun kolmannelle pitää siirtyä isoon yhtenäiskouluun... Toivon mukaan lapsi haluaa hakea painotettuun opetukseen, jospa siellä olisi työrauhaa enemmän.
Tää on kyl outoa. Mun ekaluokkalaisella on ymppää ollut alusta asti, mutta viimeksi kun näin ympän vihon niin siihen oli piirretty yksi kuva, kirjaa ei lapsella ole.
Ihan en pysty hahmottamaan mitä tänä lukukautena olisi ollut tarkoitus jo oppia, mutta ehkä vaihtuvat sijaiset on jotenkin pysyneet kärryllä ilman kirjaakin mitä on opittu ja mikä vielä on oppimatta.
osta ympän kirja,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?
Suomalaiset koulut toimivat ennen hyvin, ne rikottiin tuomalla sinne sellaista väkeä joka keskittyy kaikkeen muuhun kuin siihen koulunkäyntiin ja estää koko opetustoiminnan.
Ongelmia on ihan täyskotimaisissa kouluissakin.
Tarkkailuluokat takaisin. Ja yleisen asenneilmapiirin pitää muuttua eli vanhempienkin pitää ottaa vastuuta lastensa opiskelusta ja siitä, miten lapsiaan kasvattavat - että ylipäänsä kasvattavat eivätkä hae pennulleen jotain höpöhöpö muotidiagnoosia, jonka jälkeen kaikkien muiden pitäisi vain sietää huonosti kasvatetun kakaran riehumista.
Montako tuntia päivässä vanhemman pitää opettaa lastaan? Montako € / kk pitää vanhempien panostaa lisää?
Nythän jo hyvillä alueilla / rikkailla on yksityisiä opettajia jo ala-asteella. Sama meno jatkuu sitten yläasteella ja lukiossa. Kesäisin käydään kielikouluissa ulkomailla.
Tuota itsehankittua lisäopetusta ei huomioida mitenkään, ja tämähän nostaa mm. pks:n tuloksia. Mikä olisi tulostaso, jos oppiminen olisi pelkästäään kouluopetuksen parissa?
Parhaat eivät tarvitse tuollaista tukea.
t. kympin lapsen vanhempi, kouluopetus ja läksyjen tekeminen riittää
Oletko kiltin tytön vanhempi?
Vierailija kirjoitti:
No joka päivä tällä palstallakin on ongelmia nepsypenskojen kanssa. Mammat ovat monistaneet surkeita geenejään ja nyt tulokset näkyvät, kun nämä erityiset lumihiutaleet ovat kusseet koko koululaitoksen. Ei pitäisi olla mikään yllätys nepsykersoja/autismipentuja/kirjaindiagnoosipökäleitä tehtaileville. Idioluutiota.
Kyllä nepsyjä on aina ollut, ennen vaan oli koulussa kuri, järjestys ja auktoriteetti tai sitten lähtö tarkkailuluokalle.
Ihana ajatus tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta on tullut ihan sieltä ylemmästä johdosta. Inkluusio on tätä päivää, kaikki sinne samaan luokkaan, mitäpä sillä on väliä jos muutama terrorisoi koko opetusta käytöksellään.
Koululaitosta eivät ole kusseet lapset, vaan päättäjät, jotka antavat tämän tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.
Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.
https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…
Onko ihmiskunta tai suomalaiset ykskas geneettisesti taantumassa, kun näitä ihmeoireisia erityistapauksia alkaa mukamas olla enemmän ja enemmän? Minkähänlaisissa perheissä niitä oikein todetaan? Miten niitä lapsia on kasvatettu ennen "erityisyyden" toteamista? Oma veikkaukseni on se, että silläkin on vaikutusta ja paljon, miten paljon tai vähän perheissä luetaan, ollaan kiinnostuneita kulttuurista (muutenkin kuin ruutulaitteiden äärellä istumalla), tehdään asioita yhdessä ja kannustetaan lapsia mutta myös asetetaan lapsille selkeät rajat.
Lapsellani on ADD. Olemme korkeasti koulutettu perhe, vanhemmat sekä isovanhemmat toisen vanhemman puolelta. Koko laajennettu perhe on läheinen ja lapsi viettänyt paljon aikaa isovanhempien kanssa oppien mm maaseudulla käytännön töitä. Olemme matkustaneet runsaasti, vierailleet museoissa, planetaarioissa etc etc koko lapsen eliniän, liikkuneet paljon luonnossa, lukeneet, tähystelleet taivasta tähtikaukoputkella, vierailleet eri paikkakunnilla ja ulkomailla asuvien läheisten luona, puhuneet vieraiden kanssa englantia ja ruotsia, ottaneet kaikki rokoteohjelman rokotteet, syöneet suht monipuolisesti, harrastaneet liikuntaa.. lapsi on ollut pph:ssa 5 vuotiaaksi saakka, sen jälkeen päiväkodissa, sitten koulussa ip-kerhoineen. Hänellä on paljon kavereita, älylaitteet, tietokoneet, into pelata, mutta myös virittää mopoja ja nuorempana leikkiä ja pelata ulkona. Ainoana poikkeuksena varhaislapsuudessa muistan univaikeudet, yölliset kauhukohtaukset ja pitkään jatkuneen yökastelun. Jos sinä näiden pohjalta osaat kertoa, että olemme ns heikkoa ainesta ja lapsi on joko perinyt tai tylsästä elinpiiristä johtuen kasvanut nepsy-häiriöön, niin onhan se sitten hyväksyttävä. Tunnen useita lapsia, joilla on nepsy- tai oppimisen häiriöitä, vain yksi on ns "rikkinäisestä" taustasta kotoisin.
Me olemme kyllä tavallinen duunari perhe. Mutta perheessä kaksi ADHD lasta johtuen suvussani kulkevasta alttiudesta.
Koulu kummallakin mennyt hyvin ja tyttöjen ADHD ilmenee pikemminkin vetäytymisen kuin riehumisena. Kumpikin sai lääkityksen vasta täysi-ikäisenä, koska kuvitelma ADHD lapsista on kehveleitä, jotka riehuu.
Ongelmana kummallakin toiminnanohjauksen vaikeus, mihin lääkitys auttanut.
Arki ollut meillä tasaista ja on luettu ja harrastettu ja vietetty yhteistä aikaa.
Kummallakin tytöistä ammatti ja vakituinen työpaikka ja elämä ei sen erilaisempas kuin nenteilläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettava tosiasia on, että meidän perusjutut yhteiskunnassa on syystä tai toisesta rikottu. Koulutus. Opiskelu. Terveydenhuolto. Poliisi. yms. yms..
Nimenomaan kyse on rikkomisesta, eli on tehty noista työpaikoista semmoisia, että niissä ei voi enää tehdä työtään kunnolla työolojen ja -tapojen takia. Poliisi ei enää tutki pikkurikoksia ollenkaan. Kouluissa ei enää opeteta. Terveydenhuollossa ei ole enää resursseja hoitaa potilaita.
Kaikkein hassuinta on, että me saataisiin toimiva yhteiskunta takaisin, jos vaan palattaisiin 1990 toimintamalleihin. Poistetaan kerralla kaikki 1990-2022 "uudistukset", niin kaikki alkaa taas toimia niinkuin vanhoina hyvinä aikoina.
Lisäisin listaan vielä isosti lastensuojelun. Varhainen tuki on täysi vitsi, ja psykan puolen asiakkaat tukkii palvelut.
Kaikilta näiltä työntekijöiltä on lisäksi viety pois se auktoriteetti, joka ennen oli hyvin vahvasti osa niitä.
Kun ennen koulusta tuli palautetta lapsen käytöksestä, hyvin harva vanhempi sen kyseenalaisti. Nyt on normaalia kyseenalaistaa ne opettajan huomiot, ope ylireagoi, ei osaa hommaansa, ei meidän lapsi....
Aiemmin mopojonneilla oli paljon paremmin valot, äänenvaimentimet ym. kunnossa, ja jos rällättin, se tehtiin yleensä syrjemmässä, sillä tiedossa oli, että jos poliisi osuu kohdalleen, sanktioita tulee. Nykyisin on jättimäisiä mopomiittejä harva se viikonloppu: letkassa keulitaan, ohitellaan vaarallisesti, aiheutetaan hirveää meteliä ja ajetaan turhaan (itsessään jo lainvastaista), ja siellä menee poliisiauto muun letkan mukana, puuttumatta mihinkään!
Lasu on resurssien osalta poikkeus: ennen lasulta meni toki iso osa lapsista ns. läpi seulan, vaikka puuttumistarvetta olisikin ollut, mutta silloin kun tilanne oli sellainen, että tantta katsoi aiheelliseksi puuttua, ei siihen auttanut selittää että kuinka nyt on niin vanhemmalla vaikeaa ja siksi täällä nyt ryyppään ja ajan lapset ja vaimon pakkasella lumihankeen. Ei, jos meinasi lapsensa pitää, piti ryhdistäytyä. Nyt ymmärretään ja sanoitetaan ja jos vanhempi ei yhteen tukimuotoon sitoudu niin entäs tämä... tai tämä.... Eikun hups ei meillä siinä ollutkaan resursseja myöntää tota palvelua, vaikka lain mukaan pitäisi olla mites kokeiltaiskos tätä.... Lainsäädäntö velvoittaa kääntämään kaikki kivet tai tilanteen on oltava TODELLA paha, että pelkona on lasten kotoa pois ottaminen.
Hoitohenkilökunnalla oli aikaa perehtyä potilaan tilanteeseen, ja sen myötä annettiin tarkat hoito-ohjeet, joita oli itsestäänselvyys noudattaa. Sitä lääkärin ja hoitajan ammattitaitoa kunnioitettiin.
En nyt tarkoita, että entisaikojen vahvat auktoriteetit olivat pelkästään hyvä asia, sillä kyllähän niissä oli väärinkäytösten riski olemassa. Mutta nykyaika on tämän suhteen vedetty ihan överiksi, täysin toiseen äärilaitaan kuin ennen. Kuka haluaa enää esim. poliisiksi,opeksi, sossuksi tai hoitajaksi, kun "asiakkaiden" asenne on se, että et sä mua määrää, mä teen just niinkuin haluan. Lainsäädäntö velvoittaa näissä ammateissa puuttumaan/toimimaan tietyllä tavalla, mutta samanaikaisesti on viety ne keinot tehdä sitä työtä.
Nykyaikana kun kirjastotätinä kehoitat nuoria olemaan hiljempaa, saat nyrkistä, kun ne nuoret tietää, että ei siitä mitään sanktioita tule. Asiat on tosi pahasti pielessä.
Enää ei voi puhua vapaasta kasvatuksesta, vaan sen täydellisestä poissaolosta. Päivähoitoon, kouluun ja ohjattuihin harrastuksiin jättäminen ei ole kasvattamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuntuu jotenkin älyttömältä ettei nykyään ole edes koulukirjoja. Tai on kai tuolla ekaluokkalaisella matikan ja äidinkielen kirja, mutta ei muuta. Koulu on kyllä kiva, kun on vain pari ykkösluokkaa, pari kakkosluokkaa ja eskarit tuossa koulussa ja tuntuu olevan kiva meininki. Mutta kyllä vähän kauhistuttaa kun kolmannelle pitää siirtyä isoon yhtenäiskouluun... Toivon mukaan lapsi haluaa hakea painotettuun opetukseen, jospa siellä olisi työrauhaa enemmän.
Tää on kyl outoa. Mun ekaluokkalaisella on ymppää ollut alusta asti, mutta viimeksi kun näin ympän vihon niin siihen oli piirretty yksi kuva, kirjaa ei lapsella ole.
Ihan en pysty hahmottamaan mitä tänä lukukautena olisi ollut tarkoitus jo oppia, mutta ehkä vaihtuvat sijaiset on jotenkin pysyneet kärryllä ilman kirjaakin mitä on opittu ja mikä vielä on oppimatta.osta ympän kirja,
Miksi?
Sosialistien tasapäistävä koulutuspolitiikka toimii. Tyhmää kansaa on helpompi hallita. Luuletteko että sosialistien eliitti laittaa lapsensa rahvaan kouluun kuten te? Ehei. He menevät yksityiskouluun ja heistä tulee vuorostaan teidän lastenne elämän hallitsijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?
Suomalaiset koulut toimivat ennen hyvin, ne rikottiin tuomalla sinne sellaista väkeä joka keskittyy kaikkeen muuhun kuin siihen koulunkäyntiin ja estää koko opetustoiminnan.
Ongelmia on ihan täyskotimaisissa kouluissakin.
Tarkkailuluokat takaisin. Ja yleisen asenneilmapiirin pitää muuttua eli vanhempienkin pitää ottaa vastuuta lastensa opiskelusta ja siitä, miten lapsiaan kasvattavat - että ylipäänsä kasvattavat eivätkä hae pennulleen jotain höpöhöpö muotidiagnoosia, jonka jälkeen kaikkien muiden pitäisi vain sietää huonosti kasvatetun kakaran riehumista.
Montako tuntia päivässä vanhemman pitää opettaa lastaan? Montako € / kk pitää vanhempien panostaa lisää?
Nythän jo hyvillä alueilla / rikkailla on yksityisiä opettajia jo ala-asteella. Sama meno jatkuu sitten yläasteella ja lukiossa. Kesäisin käydään kielikouluissa ulkomailla.
Tuota itsehankittua lisäopetusta ei huomioida mitenkään, ja tämähän nostaa mm. pks:n tuloksia. Mikä olisi tulostaso, jos oppiminen olisi pelkästäään kouluopetuksen parissa?
Parhaat eivät tarvitse tuollaista tukea.
t. kympin lapsen vanhempi, kouluopetus ja läksyjen tekeminen riittää
Oletko kiltin tytön vanhempi?
En. Ihan tavallinen nuori on muuten, on vain huomattavasti keskivertoa älykkäämpi. Tekee läksyt, lukee kokeisiin, harrastaa, tapaa kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.
Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.
https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…
Onko ihmiskunta tai suomalaiset ykskas geneettisesti taantumassa, kun näitä ihmeoireisia erityistapauksia alkaa mukamas olla enemmän ja enemmän? Minkähänlaisissa perheissä niitä oikein todetaan? Miten niitä lapsia on kasvatettu ennen "erityisyyden" toteamista? Oma veikkaukseni on se, että silläkin on vaikutusta ja paljon, miten paljon tai vähän perheissä luetaan, ollaan kiinnostuneita kulttuurista (muutenkin kuin ruutulaitteiden äärellä istumalla), tehdään asioita yhdessä ja kannustetaan lapsia mutta myös asetetaan lapsille selkeät rajat.
Lapsellani on ADD. Olemme korkeasti koulutettu perhe, vanhemmat sekä isovanhemmat toisen vanhemman puolelta. Koko laajennettu perhe on läheinen ja lapsi viettänyt paljon aikaa isovanhempien kanssa oppien mm maaseudulla käytännön töitä. Olemme matkustaneet runsaasti, vierailleet museoissa, planetaarioissa etc etc koko lapsen eliniän, liikkuneet paljon luonnossa, lukeneet, tähystelleet taivasta tähtikaukoputkella, vierailleet eri paikkakunnilla ja ulkomailla asuvien läheisten luona, puhuneet vieraiden kanssa englantia ja ruotsia, ottaneet kaikki rokoteohjelman rokotteet, syöneet suht monipuolisesti, harrastaneet liikuntaa.. lapsi on ollut pph:ssa 5 vuotiaaksi saakka, sen jälkeen päiväkodissa, sitten koulussa ip-kerhoineen. Hänellä on paljon kavereita, älylaitteet, tietokoneet, into pelata, mutta myös virittää mopoja ja nuorempana leikkiä ja pelata ulkona. Ainoana poikkeuksena varhaislapsuudessa muistan univaikeudet, yölliset kauhukohtaukset ja pitkään jatkuneen yökastelun. Jos sinä näiden pohjalta osaat kertoa, että olemme ns heikkoa ainesta ja lapsi on joko perinyt tai tylsästä elinpiiristä johtuen kasvanut nepsy-häiriöön, niin onhan se sitten hyväksyttävä. Tunnen useita lapsia, joilla on nepsy- tai oppimisen häiriöitä, vain yksi on ns "rikkinäisestä" taustasta kotoisin.
Jokseenkin epäilen tuota sun korkeaa koulutusta, tai sitten sen lisäksi sulla on järjettömän huono itsetunto, kun yleinen pohdinta saa sut kirjoittamaan tuollaisen puolustuspuheen anonyymille keskustelupalstalle.
Sun yhden lapsen, eikä vielä sun tuttavaperheiden lapsienkaan perusteella voi vetää mitään johtopäätöstä siitä, mikä selittää ns. nepsylapsien räjähdysmäisen kasvun YLEISESTI. Eli vaikka suurimmalla osalla sun tuntemista nepsyistä se nepsyyden syy olisi "tuntematon", et sä voi väittää oman suppean otoksesi perusteella yhtään mitään. Se nyt vaan on karu fakta, että nepsyydellä on taipumus periytyä, ja että niitä nepsydiagnooseja saavat myös lapset, joiden oireilun syy on kotioloissa ja vanhempien toiminnassa (yhdistettynä nykykouluihin). Ja näiden vastapainoksi toki sitten on myös lapsia, joilla se nepsyyden "syy" jää mysteeriksi (esim. raskauden/synnytyksen aikainen hapenpuute, joka on jäänyt huomaamatta.)
Jo ysäriltä lähtien on tutkimuksia siitä, että lapsen henkinen kaltoinkohtelu/epävakaan vanhemman kanssa eläminen saa lapsen käyttäytymään kuin "oikeasti" nepsyn. Tästä vaan ollaan jostain syystä Suomessa ihan viime aikoihin saakka oltu hyshys. Osasyy on varmaan siinä, että aiemmin tämä ei ole ollut ongelma; aiemmin se koulun strukturoitu arki sai nämä kotiolojaan oireilevat ruotuun (ja siis hyvällä tavalla: opettajan auktoriteetti, päivien ennustettavuus, se koulun tietynlainen "tylsyys" toi turvaa siihen lapsen arkeen!) Nyt kun koulu ei tähän enää pysty, meillä tulvii näitä "nepsyjä" ovista ja ikkunoista. Ja niille kaikille pitäisi sitten olla henkilökohtaiset avustajat ja erityisopettajat ja kouluavustajat jajaja... jotta siellä koulussa pärjättäisiin. Kun tämö ei ole mitenkään mahdollista, niin tilanne on se että kaikki lapset kärsivät: nekin lapset, joilla ei sitä "oikeaa" nepsyyttä ole, tai kotioloista johtuvaa, alkavat oireilla - sen levottoman ja rauhattoman, ennustamattoman kouluarjen vuoksi.
Aivan, johtopäätöksiä voi vetää sen TUTKIMUSTIEDON pohjalta. Siis sen mitä et kirjoituksessasi esitä, viittaa tai siteeraa: lue enemmän, luule vähemmän.
Ja toki haluan oikaista joka kerran kun näen virheellisiä ja leimaavia oletuksia ihmisistä, joilla on todettu ko häiriöitä, sekä virheellisiä väittämiä siitä kuinka tekemällä voit ko häiriön synnyn muka estää. Ilman muuta häiriöitä esiintyy lapsilla, joiden koti on ei niin ihanteellinen kasvuympäristö. Jopa 10-15% esiintyvyydellä olisi huomiota herättävä tilastollinen poikkeama jos ei esiintyisi. Häiriöt eivät myöskään ole yksiselitteisesti periytyviä, koska sitä perinnölistä tekijää ei ole tunnistettu (ts ei ole mitään tunnistettavaa geenivirhettä). On vain tunnistettu, että henkilö jonka lähiperheessä on diagnosoitu häiriö on 2-8 kertaa alttiimpi saamaan myös itse diagnoosin ja uskotaan näin ollen häiriöllä olevan myös periytyvä patofysiologia.
En myöskään tiedä mihin perustat väitteesi, että "nepsyjä" tulvii ovista ja ikkunoista. Häiriöitä on arvioitu olevan jopa 10-15% väestöstä jossain vaiheessa elämäänsä (häiriö voi siis myös poistua itsestään), mutta ne ovat todella alidiagnosoituja (dg 5-8%). Enkä tiedä mihin perustat väitteen vaaditusta erityisavustajasta tai muun oppilasryhmän häiritsemisestä. Mm ADD lapset kärsivät nimenomaan iitse häiriöistä ja ovat yleensä hiljaisia ja 'omissa ajatuksissaan'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?
Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.
Meillä oli 80-luvulla 34 oppilasta luokalla, ei mitään ongelmia ja valtaosa menestynyt elämässään erittäin hyvin, kyllä kyse on oppilaista ja heidän kasvatuksestaan, eikä mistään ryhmistä tai muista.
Tämä on kyllä totta. Peruskunnioitus opettajaa kohtaan oli kaikilla. Edes villit tapaukset eivät haistatelleet opettajille. Meitä oli pkn ajan 33 luokassamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?
Muutama yksityiskohta:
- liian suuret opetusryhmät
- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät
- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi
- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen
- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää
- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.
Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.
Tässä on lueteltu juuri ne typerät tekosyyt, ainoa todellinen syy on heikot ja häiriköivät oppilaat ja tätä ongelmaa ei vielä 20 vuotta sitten ollut, en ymmärrä miten joku voi vieläkin väittää, että näitä tarvitaan?
Ennen oli tarkkisluokat. Nyt häiriköt on siirretty normaalien koululaisten joukkoon pilaamaan oppitunnin.
Häiriköt oli kyllä pilaamassa muiden oppitunnit ihan ysärilläkin. Yhden käden sormilla voi laskea ne siunatut tunnitz kun ne laitettiin erikoisopettajan luo. Ihan saivat mellastaa vapaasti normaalisti.
Kyllä oli tarkkikset ja siellä oli oikeasti porukkaa.
Sieltä tarkkikselta pystyi kyllä tulemaan takaisinkin. Muistan, että yläasteella yksi tuli meidän kouluun takaisin. En muista nimeä, mutta rotaksi sitä sanottiin. Osasi hienosti break-dancea, veti sitä joskus.
Ei silloin 1980-luvulla, kun peruskoulun kävin, ollut oikeasti luokassa häiriötä, mikä olisi estänyt opetusta. Pari vuotta oli yksi vammainen, mutta sillä avustaja, ja se oli hiljainen tyyppi. En muista nimeä, ströffiksi sitä sanottiin.
Ja kaikilla muillakin oli tommoset väännösnimet, se kuului asiaan. Oli Ylkkä, Kanki, Mane, Remo yms.. Harvasta muistaa oikeaa nimeä, kun ei niitä käytetty. Ihan kuin intistä muistaa vaan sukunimet, niin peruskoulusta muistaa vaan nuo lempinimet.
Silloin sai joka vuosi uudet kirjat ja edellisen vuoden kirjat itselle. Oli aina uusi kirja, täyttämätön tehtäväkirja. Kirjat sai kotiin joka päivä. Nykyään, jos kirjat on, niitä ei saa kotiin kuin koeviikkoa ennen. Läksyjä ei enää nykyään ole, kun ei ole kirjojakaan kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?
Suomalaiset koulut toimivat ennen hyvin, ne rikottiin tuomalla sinne sellaista väkeä joka keskittyy kaikkeen muuhun kuin siihen koulunkäyntiin ja estää koko opetustoiminnan.
Ongelmia on ihan täyskotimaisissa kouluissakin.
Tarkkailuluokat takaisin. Ja yleisen asenneilmapiirin pitää muuttua eli vanhempienkin pitää ottaa vastuuta lastensa opiskelusta ja siitä, miten lapsiaan kasvattavat - että ylipäänsä kasvattavat eivätkä hae pennulleen jotain höpöhöpö muotidiagnoosia, jonka jälkeen kaikkien muiden pitäisi vain sietää huonosti kasvatetun kakaran riehumista.
Montako tuntia päivässä vanhemman pitää opettaa lastaan? Montako € / kk pitää vanhempien panostaa lisää?
Nythän jo hyvillä alueilla / rikkailla on yksityisiä opettajia jo ala-asteella. Sama meno jatkuu sitten yläasteella ja lukiossa. Kesäisin käydään kielikouluissa ulkomailla.
Tuota itsehankittua lisäopetusta ei huomioida mitenkään, ja tämähän nostaa mm. pks:n tuloksia. Mikä olisi tulostaso, jos oppiminen olisi pelkästäään kouluopetuksen parissa?
Parhaat eivät tarvitse tuollaista tukea.
t. kympin lapsen vanhempi, kouluopetus ja läksyjen tekeminen riittää
Osa ei pärjää, jolloin tulee huonoja arvosanoja ja opiskelemaan pääseminen on vaikeaa, vaikka oppilas olisi muilta osin älykäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?
Suomalaiset koulut toimivat ennen hyvin, ne rikottiin tuomalla sinne sellaista väkeä joka keskittyy kaikkeen muuhun kuin siihen koulunkäyntiin ja estää koko opetustoiminnan.
Ongelmia on ihan täyskotimaisissa kouluissakin.
Tarkkailuluokat takaisin. Ja yleisen asenneilmapiirin pitää muuttua eli vanhempienkin pitää ottaa vastuuta lastensa opiskelusta ja siitä, miten lapsiaan kasvattavat - että ylipäänsä kasvattavat eivätkä hae pennulleen jotain höpöhöpö muotidiagnoosia, jonka jälkeen kaikkien muiden pitäisi vain sietää huonosti kasvatetun kakaran riehumista.
Montako tuntia päivässä vanhemman pitää opettaa lastaan? Montako € / kk pitää vanhempien panostaa lisää?
Nythän jo hyvillä alueilla / rikkailla on yksityisiä opettajia jo ala-asteella. Sama meno jatkuu sitten yläasteella ja lukiossa. Kesäisin käydään kielikouluissa ulkomailla.
Tuota itsehankittua lisäopetusta ei huomioida mitenkään, ja tämähän nostaa mm. pks:n tuloksia. Mikä olisi tulostaso, jos oppiminen olisi pelkästäään kouluopetuksen parissa?
Parhaat eivät tarvitse tuollaista tukea.
t. kympin lapsen vanhempi, kouluopetus ja läksyjen tekeminen riittää
Näinhän se menee. Ja vuosien varrella voi myös tilanne elää. Itse olin peruskoulun seiska puolen oppilas. Lukiossa ysin ja kirjoitin eximian paperit. Koulunkäynti ei kiinnostanut koskaan, tein vain pakolliset. Sisko oli alakoulussa kympin tyttö, yläkoulussa alle seiskan, mutta tuli siitäkin vaikeasta murrosiästä huolimatta ekonomi :D Monesti se myötelämisen kyky syntyy kun itse tai joku läheinen kohtaa vaikeuksia :)
Lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan oppimisella ei enää mitään väliä. Peruskoulusta pääsee läpi, vaikka ei osaisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on nyt kolmannella luokalla ja olemme aivan kypsiä kaikenmaailman digipelleilyyn sekä jonkinlaiseen itseoppimisen ilmiömäiseen irvikuvaan. Lapsilla on koulun puolesta padit, joita kannetaan mukana. Läksyt on padilla, kirjassa, vihkoissa ja monisteilla. Eihän semmoisessa pysy perässä. Tunnilla monet pelaa tuolla mahtavalla padilla, eikä keskity. Luokka on levoton ja kuulemma joka tunnilla istutaan eri paikoilla. Se on sitä monipaikkatyöskentelyä, missä kätevästi leviää myös kihomadot ja muut taudit.
Kolmosluokkalaiset tekevät jo jotain ryhmätöitä, missä keskenään googlailevat netistä jostain yksittäisestä asiasta. Ihan hyvä sinänsä, mutta eikö ensin pitäisi oppia oppimaan tai sisäistämään lukemaansa, ennen kuin rynnistetään googleen? Tai jotain tiedonhakemisen perusteita edes?
Kyllä ja samassa ipad innostuksessa ATK luokat purettiin ja tietokoneet roudattiin kaatikselle, mahtaa olla kiva mennä työmaailmaan, missä pitää osata käyttää tietokonetta.
Alue: Aihe vapaa
Olisi virkistävää jos näyttäisit jotain todisteita väitteillesi. 100 vuotta sitten sosiaalinen luokka oli 90% peritty, 10% avioitu. Totta, että yläluokkaiset "tiesivät" silloinkin alempiluokkaisten olevan tyhmiä ja lahjattomia, jopa psyykkisesti sairaita. Kun ajatellaan yhteiskunnan kehitystä sittemmin, niin ehkei kuitenkaan olisi saavutettu nykytasoa mikäli 95% kansasta olisi ollut yksinkertaista, vailla lahjoja, ambitiota tai edes psyykkistä terveyttä. --> näkemyksesi on täysin historiaton.