Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Opettajat avautuvat: näin koulut tuhottiin muutamassa vuodessa

Vierailija
03.10.2022 |

Suomen ennen niin ylistetty koulujärjestelmä on muutettu hirviöksi. Nyt ääneen pääsevät opettajat. He kertovat karulla tavalla siitä, miten järjettömäksi työ on muuttunut.

Sen piti olla unelmien ammatti. Opettaja.

Niin se olikin lähes 20 vuoden ajan. Mutta nyt suomalainen koululaitos on syvässä ja nopeassa syöksykierteessä. Seuraukset ovat kohtalokkaat.

Opettajana yritän kovasti, että kaikilla oppilailla olisi hyvä olla, mutta nykyään se alkaa olla mahdotonta. Joudun tekemään koko ajan arvovalintoja oppilaiden kustannuksella, helsinkiläisopettaja sanoo suoraan.

Opetushallitus, opetusministeriö tai -ministeri voisi vihdoinkin ottaa vastuun niistä kaikista perceelleen menneistä ns. uudistuksista ja korjata asiat takaisin ennalleen.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ec1c170d-2e0f-4648-9c6e-5ad89153255a

Kommentit (700)

Vierailija
221/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin tämä väite rauhattomista nykyluokista muuten perustuu?

Kun toisaalta sanotaan, että nuoret käyttää vähemmän päihteitä kuin koskaan ja syyllistyy vähemmän rikoksiin kuin koskaan. Omat kokemukset lasten koulupolulta ei oikein tue tota ajatusta inkluusiosta ja häiriköivistä oppilaista. Sen sijaan opet puhuu apukäsien puutteesta, et vuosituhannen alussa oli vielä koulunkäynnin avustajia mut niitä ei meinaa enää saada. Onko nää häiriöt joidenkin alueiden ongelmia enemmän vai onko muillakin pienemmillä paikkakunnilla positiivisemmat kokemukset kuten mulla täällä?

Eihän se päihteidenkäyttö koulussa näkynyt. Ihan selvinpäin siellä oltiin, vaikka pussikaljaa veti melkein jokainen teini edes joskus.

Nykylapsilla on paljon keskittymisongelmia, joita entisaikaan ei ollut. Silloin ulkoiltiin enemmän ja oli vähemmän ruutuaikaa. Muutenkin sai mennä ja touhuta. Kiipeillä puissa, hyppiä ojissa, olla ulkona iltaan asti.

Vaikka ihan niin suuret vapaudet eivät ole hyvä asia, on nyt heilahdettu toiseen ääripäähän ja lapsia kontrolloidaan liikaa, vaikka meillä on paljon turvallisempi elinympäristö kuin ennen.

onko opetusryhmien aiempaa pahemmista oppilaiden aiheuttamista häiriöistä siis jotain näyttöä vai onko taustalla a) opettajien palkkakeskustelu b) oppitunneilla esiintyvät häiriöt, jotka liittyvät vähintään yhtä paljon muuttuneeseen oppimisympäristöön kuin oppilaisiin c) joillakin paikkakunnilla esiintyviin erityispiirteisiin

B on se ratkaisevin seikka. Oppimistulokset ovat laskeneet kaikkialla Suomessa ja eniten idässä ja pohjoisessa, eli toivomasi C ei ole oikea ratkaisu. Tai on sitä kautta, että korkeakoulutusta vaativat työpaikat keskittyvät tietynlaisiin paikkakuntiin, jolloin toisenlaisilla paikkakunnilla korostuu matalammin koulutettu väestö ja heidän lapsensa.

Suurissa kaupungeissa on myös koulutetummat opettajat, sillä yliopistotutkinnon suorittaneet edelleen keskittyvät aika voimakkaasti tietyille seuduille. Se ei vielä riitä, että opettajalle itselleen löytyisi töitä mistä vaan, kun puolisollekin pitäisi löytyä työtä. Pienemmillä paikkakunnilla on epäpätevämmät opettajat. Aina ei edes haluta pätevää opettajaa, kun voidaan ottaa joku oman kunnan työtön kampaaja, joka vieläpä on kunnanhallituksen pj:n tytär. Kaikenlaista on nähty.

Vierailija
222/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oppilasmateria on totisesti muuttunut.

Täysin neutraali esimerkki: omilla kouluajoillamme viime vuosituhannella elokuvatunti oli odotettua, ihanaa vaihtelua opiskeluun. Kaikki istuivat hievahtamatta katsomassa elokuvaa.

Tänä päivänä oppilaiden keskittymiskyky ei riitä tällaiseen. TikTokissa videot kestävät puoli minuuttia. Sitä kauempaa ei jakseta keskittyä, vaan asian pitää vaihtua. Tv:n katselu on vanhanaikaista ja haastavaa, kun pitää mahdollisesti yhtä aikaa lukea tekstiä ja seurata kuvan tapahtumia.

Sama pätee kirjojen lukemiseen. Edes parhaat oppilaat eivät enää lue, heikommista puhumattakaan. Kirja on tylsä ja vaikea konsepti. Jaksetaan lukea ensimmäinen sivu, joka muutenkin on puolikkaan mittainen. Sen jälkeen juttu on niin nähty. "Siis mitä, pitäisi kääntää uusi sivu ja lukea se alusta loppuun, sana sanalta, ja tämä sama 50-100 kertaa?!"

Milloin muuten itse luit kirjan?

"Liian pitkä kommentti, ei tuollaista kukaan jaksa lukea."

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
223/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älytöntä tässä itseohjautuvuudessa, jos lähinnä tehdään ryhmätöitä, joissa googlataan tietoja netistä. Kyllähän kuka tahansa googlea käyttänyt tietää minkä tasoista tietoa netistä löytyy. Wikipedia on ihan kiva, mutta en kyllä suosittelisi sitä koulun oppimateriaaliksi. Sitä paitsi tieto ei löydy ikäkausisopivassa muodossa niin kuin koulukirjoista.

Itseohjautuvuudessa on lähinnä järkeä siinä vaihessa kun kaikki pohjatiedot on jo hallussa, eli pystyy miettimään haluaako vaikka historiassa seuraavaksi keskittyä johonkin aivan tiettyyn itseään kiinnostavaan asiaan. Peruskoulussa kun ei kuitenkaan ole tietoa vielä oikein mistään, niin millä perusteella lapsi edes tietä mihin suuntaan itseohjautua? Homma menee helposti tiedonhankinnassa hakuammunnaksi ja lapselta saattaa jäädä perusasiat oppimatta, mitä lapsi itse ei edes ymmärrä, kun ei tiedä mitä ne perusasiat edes ovat. Tietysti en ole itse näkemässä mitä kouluissa tapahtuu, joten ehkä olen ymmärtänyt tämän asian väärin. Onko täällä opettajia? Miten tuo itseohjautuvuus käytännössä toteutuu?

Vierailija
224/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikoinaan kun olin ala-asteella, sama opettaja opetti 3-6 luokkia. Meillä oli aina hyvä työrauha eikä mielestäni ollut muutenkaan mitään ongelmia koska kaikki kunnioittivat opettajaa eikä kenellekään tullut mieleenkään alkaa häiritsemään tuntia. Auktoriteetin puute on tämän päivän suurin ongelma. Ja se alkaa jo kotoa kun lapset kasvatetaan vapaasti ja niin ettei aikuisia tarvitse kunnioittaa.

Vierailija
225/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin tämä väite rauhattomista nykyluokista muuten perustuu?

Kun toisaalta sanotaan, että nuoret käyttää vähemmän päihteitä kuin koskaan ja syyllistyy vähemmän rikoksiin kuin koskaan. Omat kokemukset lasten koulupolulta ei oikein tue tota ajatusta inkluusiosta ja häiriköivistä oppilaista. Sen sijaan opet puhuu apukäsien puutteesta, et vuosituhannen alussa oli vielä koulunkäynnin avustajia mut niitä ei meinaa enää saada. Onko nää häiriöt joidenkin alueiden ongelmia enemmän vai onko muillakin pienemmillä paikkakunnilla positiivisemmat kokemukset kuten mulla täällä?

Eihän se päihteidenkäyttö koulussa näkynyt. Ihan selvinpäin siellä oltiin, vaikka pussikaljaa veti melkein jokainen teini edes joskus.

Nykylapsilla on paljon keskittymisongelmia, joita entisaikaan ei ollut. Silloin ulkoiltiin enemmän ja oli vähemmän ruutuaikaa. Muutenkin sai mennä ja touhuta. Kiipeillä puissa, hyppiä ojissa, olla ulkona iltaan asti.

Vaikka ihan niin suuret vapaudet eivät ole hyvä asia, on nyt heilahdettu toiseen ääripäähän ja lapsia kontrolloidaan liikaa, vaikka meillä on paljon turvallisempi elinympäristö kuin ennen.

onko opetusryhmien aiempaa pahemmista oppilaiden aiheuttamista häiriöistä siis jotain näyttöä vai onko taustalla a) opettajien palkkakeskustelu b) oppitunneilla esiintyvät häiriöt, jotka liittyvät vähintään yhtä paljon muuttuneeseen oppimisympäristöön kuin oppilaisiin c) joillakin paikkakunnilla esiintyviin erityispiirteisiin

B on se ratkaisevin seikka. Oppimistulokset ovat laskeneet kaikkialla Suomessa ja eniten idässä ja pohjoisessa, eli toivomasi C ei ole oikea ratkaisu. Tai on sitä kautta, että korkeakoulutusta vaativat työpaikat keskittyvät tietynlaisiin paikkakuntiin, jolloin toisenlaisilla paikkakunnilla korostuu matalammin koulutettu väestö ja heidän lapsensa.

Suurissa kaupungeissa on myös koulutetummat opettajat, sillä yliopistotutkinnon suorittaneet edelleen keskittyvät aika voimakkaasti tietyille seuduille. Se ei vielä riitä, että opettajalle itselleen löytyisi töitä mistä vaan, kun puolisollekin pitäisi löytyä työtä. Pienemmillä paikkakunnilla on epäpätevämmät opettajat. Aina ei edes haluta pätevää opettajaa, kun voidaan ottaa joku oman kunnan työtön kampaaja, joka vieläpä on kunnanhallituksen pj:n tytär. Kaikenlaista on nähty.

en minä toivo mitään. Selvästi haluaisit viitata siihen, että pitäisin jotakuta muuta kuin suomessa syntynyttä jotenkin heikompana aineksena. En tarkoittanut yhtään sitä! Ja puhuin sitäpaitsi häiriöistä, en oppimistuloksista. Esitin kysymyksen, että liittyisikö kokemus aiempaa pahemmista häiriöistä siihen, että suuremmilla paikkakunnilla on eittämättä tapahtunut jonkinlaista segregaatiota, jonka seurauksena toisen koulupiirin alueella on enemmän sosiaalisia ongelmia kuin toisen. Meillä ei esimerkiksi täällä maakunnan keskisuuren kaupungin naapurikunnassa ole jengejä tai nuorisorikollisia, ehkä sekin saattaisi vaikuttaa kokemukseen, ettei mitään erityistä häiriötä ole oppitunneilla sen enempää kuin aiemminkaan. Täällä myös aivan paria oppilasta lukuunottamatta kaikki 650 puhuu Suomea äidinkielenään. Ja ne loput muutama viettää vapaa-aikansa natiivipuhujien kanssa. Auttaahan se varmaan vähän opetuksen seuraamiseen, että hallitsee täysin opetuskielen?

Vierailija
226/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tätä se on kun luovutaan käytännössä toimivaksi todetuista asioista ideologian mukaiseen toimintaan. Ideologioissa kaikki on ihanaa, kun ollaan inklusiviisia -> siirretään ongelmaisen oppilaat normaaliluokalle -> kaikkien oppiminen vaikeutuu. Sama juttu varmaan siinä että mennään sen heikoimman oppilaan ehdoilla ja kaikki paremmat oppilaat tuskastuvat, kun ei voi siirtyä eteen päin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
227/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen vissiin poikkeus, mutta olen ihan tyytyväinen lapseni kouluun. Nillä on kirjat, jotka jopa näyttävät noudattavan ihan järkevää opetussuunnitelmaa. Tekevät tehtäviä padilla myös, mutta vain välillä, ja esimerkiksi läksyt ovat käytännössä aina kirjoista. En pidä paditehtäviäkään pahana, olen nähnyt niitä ja ovat ihan fiksuja, ja lapsen mielestä kivaa vaihtelua. Ei tuolla ainakaan kukaan tee padilla omiaan tunnilla, tai puuhaa kännykällä, koska se on kiellettyä. Puhelimet pitää pitää laukussa tai lokerossa koko koulupäivän ajan. (Tämä on oikeasti ongelmakin välillä, koska jos olen unohtanut sanoa lapselle vaikka hammaslääkäristä tms. niin ei sitä saa päivän aikana kiinni.)

Noilla ei myöskään ole omia luokkia, vaan tällainen "monitoimitila" mutta eivät ne käytännössä ole melkein koskaan kaikki siellä yhtäaikaa. Mun lapsi myös tykkää siitä, ettei ole sidottu istumaan pulpetissa koko päivää, vaan saa välillä mennä parhaan kaverinsa kanssa tekemään tehtäviä rauhassa vaikka kirjastoon tai ruokalaan. Lapsi kävi ensimmäiset vuodet koulua vanhassa koulurakennuksessa, jossa oli perinteiset luokkahuoneet, mutta tykkää uudesta enemmän. Ymmärrän, että tämä voi olla haastavampaa joillekin lapsille, mutta sitten taas niille lapsille, jotka ovat vuosia kuunnelleet luokkahuoneessa näiden erityisempien mölinää ja riehumista, onkin tosi mukavaa päästä välillä työskentelemään rauhassa.

Pidän jopa ihan hyvänä myös sitä, ettei kaikki oppiminen ole täysin opettajavetoista, vaan saavat harjoitella myös itseohjautuvuutta. Sitä aina vain haukutaan, vaikka on paljon lapsia, joille ei ole mikään ongelma etsiä tietoa ja työskennellä itsenäisesti. Ne ovat tosi hyödyllisiä taitoja myöhempiä opintoja varten. Koulussa mennään muutenkin ihan liikaa niiden kaikkein ongelmallisempien oppilaiden ehdoilla, ja heti kun tulee jotain uudistuksia jotka sopivat lahjakkaammille lapsille, niin alkaa kauhea valitus.

Vierailija
228/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Se sijaan että opet miettisi että mitä yhteiskunta voi tehdä heille, eikö he voisi kysyä, mitä me opet voitaisiin tehdä yhteiskunnalle.

Kouluissa voisi valmistaa ruokaa vaatteita sotatarvikkeita vedepuhdistamoita öljynjalostusta aggregaatteja ja muuta järkevää. Olisi aikoinaan Kerännyt vaikka luokkaretkikolehdin ja sijoittanut bitkoiniin.

Sen sijaan jengi tuijottaa siellä älyluureja passiivisina zombeina! Ja opet vaan passiivisina valittaa...

Semmoista asiantuntijuutta siellä. Luuletko sinä neropatti, että opettajat saavat tehdä ja teetättää kouluissaan mitä nyt milloinkin kuulostaa hyvältä? Opettajia ohjaa opetussuunnitelma. Työnnä ne bitkoinis persiiseesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
229/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän vain pääasiassa homotetaan lapsia nykyään.

Katsotaanko koulussa Salkkareita?

ihan niin alas ei ole menty, siellä vältellään muutakin kotimaista tuotantoa eli lapsilla on toivoa vielä

Vierailija
230/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen vissiin poikkeus, mutta olen ihan tyytyväinen lapseni kouluun. Nillä on kirjat, jotka jopa näyttävät noudattavan ihan järkevää opetussuunnitelmaa. Tekevät tehtäviä padilla myös, mutta vain välillä, ja esimerkiksi läksyt ovat käytännössä aina kirjoista. En pidä paditehtäviäkään pahana, olen nähnyt niitä ja ovat ihan fiksuja, ja lapsen mielestä kivaa vaihtelua. Ei tuolla ainakaan kukaan tee padilla omiaan tunnilla, tai puuhaa kännykällä, koska se on kiellettyä. Puhelimet pitää pitää laukussa tai lokerossa koko koulupäivän ajan. (Tämä on oikeasti ongelmakin välillä, koska jos olen unohtanut sanoa lapselle vaikka hammaslääkäristä tms. niin ei sitä saa päivän aikana kiinni.)

Noilla ei myöskään ole omia luokkia, vaan tällainen "monitoimitila" mutta eivät ne käytännössä ole melkein koskaan kaikki siellä yhtäaikaa. Mun lapsi myös tykkää siitä, ettei ole sidottu istumaan pulpetissa koko päivää, vaan saa välillä mennä parhaan kaverinsa kanssa tekemään tehtäviä rauhassa vaikka kirjastoon tai ruokalaan. Lapsi kävi ensimmäiset vuodet koulua vanhassa koulurakennuksessa, jossa oli perinteiset luokkahuoneet, mutta tykkää uudesta enemmän. Ymmärrän, että tämä voi olla haastavampaa joillekin lapsille, mutta sitten taas niille lapsille, jotka ovat vuosia kuunnelleet luokkahuoneessa näiden erityisempien mölinää ja riehumista, onkin tosi mukavaa päästä välillä työskentelemään rauhassa.

Pidän jopa ihan hyvänä myös sitä, ettei kaikki oppiminen ole täysin opettajavetoista, vaan saavat harjoitella myös itseohjautuvuutta. Sitä aina vain haukutaan, vaikka on paljon lapsia, joille ei ole mikään ongelma etsiä tietoa ja työskennellä itsenäisesti. Ne ovat tosi hyödyllisiä taitoja myöhempiä opintoja varten. Koulussa mennään muutenkin ihan liikaa niiden kaikkein ongelmallisempien oppilaiden ehdoilla, ja heti kun tulee jotain uudistuksia jotka sopivat lahjakkaammille lapsille, niin alkaa kauhea valitus.

Olin hyvä oppilas koulussa, mutta en ollenkaan itseohjautuva. Ei ne ei-itseohjautuvat mitään häiriköitä aina ole.

Kaikki Suomessa tehdään itsepalveluksi. Näemmä oppiminen myös.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näytä aiemmat lainaukset

Koulut tuhottiin, joo, mutta meillä takarenkaat tuhoutuvat jo muutaman sadan metrin matkalla.

Vierailija
232/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.

Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.

https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…

Just tuo asenneilmapiiri, että esim. nepsyys olisi joku rasite pelkästään.

Ongelma on toki siinä, että luokaopettajista juuri kukaan ei ole nepsy, koska sinne karsitaan mukaan vain sosiaalisia nenttejä.

Moni nepsy on todella lahjakas erityisalallaan, adhd-tyyppiset ovat innovatiisivisia kokeilijoita, jotka pystyvät parhaimmillaan multitaskaamaan uskomattoman määrän asioita. 

Mutta koulu on speksattu vain kapealle nenttijoukolle tai niille, jotka voivat maskata, sopivaksi. Sitten ihmetellään, kun lapset kuormittuvat, nuoret ahdistuvat ja tulokset tippuvat. Niin.

Joo, vahvuutensa kaikilla, mutta oman lapseni opettajalla oli selkeästi ADHD. Hän oli sitä vanhempaa sukupolvea, joille ei moisia diagnooseja edes tehty vielä. Aloin epäillä häntä nepsyksi, sillä lapsi valitti, että opella jää monta asiaa aina kesken eikä hän osaa opettaa kunnolla, vaan hyppii kesken kaiken asiasta toiseen.

Itse totesin saman vanhempainillassa, joka oli pelkkää open sähläystä. Luokkatilassa oli kamala sotku; kirjapinoja, kuivuneita viherkasveja, paperipinkkoja, roskaa ja kaaosta. Pieniä polkuja pitkin kuljettiin.

Opella oli kaikki hukassa, kokeiden pisteytys melkein aina väärin laskettu sekä Wilma-viestit täynnä kirjoitusvirheitä ja epäloogisia sanajärjestyksiä. Myös muut vanhemmat hieman epäilivät, onko tuollaista tekstiä tuottava ope aivan pätevä opettamaan alakoulussa äidinkieltäkään.

Onneksi oman lapsemme opiskelu sujui opesta huolimatta. Sääliksi kävi niitä, joilla opiskelu oli takkuista muutenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
233/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?

Suomalaiset koulut toimivat ennen hyvin, ne rikottiin tuomalla sinne sellaista väkeä joka keskittyy kaikkeen muuhun kuin siihen koulunkäyntiin ja estää koko opetustoiminnan.

Ongelmia on ihan täyskotimaisissa kouluissakin.

Tarkkailuluokat takaisin. Ja yleisen asenneilmapiirin pitää muuttua eli vanhempienkin pitää ottaa vastuuta lastensa opiskelusta ja siitä, miten lapsiaan kasvattavat -  että ylipäänsä kasvattavat eivätkä hae pennulleen jotain höpöhöpö muotidiagnoosia, jonka jälkeen kaikkien muiden pitäisi vain sietää huonosti kasvatetun kakaran riehumista.

Montako tuntia päivässä vanhemman pitää opettaa lastaan? Montako € / kk pitää vanhempien panostaa lisää?

Nythän jo hyvillä alueilla / rikkailla on yksityisiä opettajia jo ala-asteella. Sama meno jatkuu sitten yläasteella ja lukiossa. Kesäisin käydään kielikouluissa ulkomailla.

Tuota itsehankittua lisäopetusta ei huomioida mitenkään, ja tämähän nostaa mm. pks:n tuloksia. Mikä olisi tulostaso, jos oppiminen olisi pelkästäään kouluopetuksen parissa?

Parhaat eivät tarvitse tuollaista tukea.

t. kympin lapsen vanhempi, kouluopetus ja läksyjen tekeminen riittää

Minulla on kaksi vastaavaa kympin lasta. Heidän koulunkäyntiä seuranneena olen välillä miettinyt, että miten ihmeessä heitä "heikommat" selviävät nykyisestä ala-asteesta? 

Ja selvyyden vuoksi todettakoon, että lapseni eivät ole mitenkään poikkeuksellisen älykkäitä, tms. Ainoa ero heillä moniin luokkatovereihinsa on ainoastaan se, että he kuuntelevat opettajaa tunneilla. Eli ehkä heillä on enemmän itsekuria mitä muilla? Aikaisemmin opettaja sai pitää "kuria" ja sitä ei jätetty lasten omalle vastuulle.

Vierailija
234/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sosialistien tasapäistävä koulutuspolitiikka toimii. Tyhmää kansaa on helpompi hallita. Luuletteko että sosialistien eliitti laittaa lapsensa rahvaan kouluun kuten te? Ehei. He menevät yksityiskouluun ja heistä tulee vuorostaan teidän lastenne elämän hallitsijoita.

Hei, itätrolli, täällä Suomessa ei mitään yksityiskouluja hirveästi ole. Peruskoulu on ollut tasoltaan hyvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
235/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tästä ole paluuta. Tiktokit ja muut kasvattavat lapsemme, olemme ojentaneet ne kansainvälisille digijäteille kultalautasella.

Kun lapsi on tiktokissa, se ei kaipaa vanhempansa huomiota ja vanhempi voi omistautua omalle fb-syötteelleen.

Vierailija
236/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?

Toimi jopa niin hyvin, että muista maista käytiin tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, joka nykyään on lähinnä kaaos.

Ilmiöopitaan ja opettaja valmentaa itseohjautuvaa lapsia. Tämän suunnitelman laatijoille ei ilmeisesti ole ollut pitkään aikaan mitään yhteyttä koulun arkeen.

On yritetty tuoda aikuisille sopivaa oppimistyyliä, mutta se ei sovi lapsille, eikä kyllä monille aikuisillekaan. Jos lapsi saa valita, hän katsoo vain piirrettyjä tai tekee oppimiseen kuulumatonta. Ei lapset useinkaan ole itseohjautuvia, eikä heille pidä edes antaa liikaa valtaa päättää asioista tai he ahdistuvat monien valintojen äärellä.

Tuossa on järkeä. Juuri tuossa, että on annettu liikaa valtaa lapsille valita. Otin vuosia sitten esille tuon kun keskustelin erään rehtorin kanssa nykymenosta. Itsellä ei ole ollut vuosiin kouluakäyviä lapsia, mutta luen ongelmista aika ajoin. Nykyinen lastenkasvatus on mennyt siihen, että lapsi saa valita pienestä pitäen mitä syö, mitä vaatteita laitetaan päälle, mitä tehdään milloinkin, minne mennään jne..

Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot. Onko saatu aikaan itsekkäitä lapsia nykymenolla? He määräävät.

Sori, mutta milloin tämä aikakausi on ollut Suomessa

"Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot."

Itse en muista tuollaista aikakautta, jolloin laoset olisivat olleet noin kilttejä ja alistettuja, en edes 50-luvulla, kun kävin itse kansakoulua.

Muistan niiltä ajoilta, kuinka jotkut pojat hyppäsi tunnilla ikkunasta, nastoja laitettiin opettajan tuolille ja tehtiin jekkuja jne.

Näin on omakin isä kertonut. Opettajan sisäkengät naulattiin kiinni lattiaan, karattiin ikkunasta kesken tunnin, noi nastat, pissattiin taulusieneen jne. Kotona tuli selkään, muttei opettajalla silloinkaan ollut lupaa lyödä.

No tämä: KOTONA TULI SELKÄÄN, jos opettaja otti yhteyttä asiattoman käytöksen takia.

Nyt vanhemmat kilpaa puolustelevat tuota huonoa käytöstä ja haukkuvat opettajaa, kun tämä kehtaakin väittää heidän lastaan huonokäytöksiseksi. Osa jopa uhkailee opettajaa oikeusjutulla tai vähintään Iltis-keissillä.

Ennen oli arvot kohillaan.

Vierailija
237/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eräille täällä vaikuttaa ulkomaalaislähtöiset olevan koulumaailma ongelman ydin. Ok. Kuinka se sit ratkaistaisiin? Oikeasti, eikä "rajat kiinni" huudolla.

Itse pidän ilmiöoppimista hyvänä, koska se tuo teorian käytännönläheisyyteen.

Maailmassa tarvitaan nyt kyynärpäitä, suulautta, häikäilemättömyyttä. Enää vanhat mallit ei toimi. Kympin hiljainen puurtaja ei ole paras valinta mutta adhd-tyyppi pärjää monessa. Miksi haluatte menneisyyteen vaikka maailma muuttuu pakosti? Oma 80-luvun kouluni oli täynnä häiriöitä, tappeluita myös oppilaiden ja opettajien välillä, juoppoja opettajia, seksuaalista ahdistelua, oppimisvaikeuksia ja en todellakaan muista yhtään ulkomaalaistausta oppilasta. Muutama manne, mutta ne oli aina alakynnessä.

En tiedä oliko oma luokkani tai kouluni erityisen kamala, mutta sellaista se oli.

Vierailija
238/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten opiskelet, jos lähimuistisi on tuhoutunut niin että et muista, mitä edellisessä kappaleessa luki? Näin on käynyt suurelle osalle nuoria. t. äidinkielen ope

Vierailija
239/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ongelma on se että materiaali ja henkilökuntaa ei ole riittävästi. Ennen oli jopa koulun kehittäjät kasvattamassa. Nyt ruuan lämmittää ja laittaa esille joku keikkalainen. Apuopettajista ja kouluavustajista puhumattakaan.

Vierailija
240/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten opiskelet, jos lähimuistisi on tuhoutunut niin että et muista, mitä edellisessä kappaleessa luki? Näin on käynyt suurelle osalle nuoria. t. äidinkielen ope

Minä olen huomannut tuollaista oman lapsen kohdalla. Mutta mistä se sitten johtuu? Hän ei ole ollut erityisen kiinnostunut koskaan televisiosta. Videopelejä meillä ei ollut ennen neljättä luokkaa. Jotain pelasi toki kavereilla, mutta senkin jälkeen kun hankittiin kotiin x-box hän halusi mieluummin ulos jotain resuamaan tai rakennella legoilla kuin pelata. Ensimmäinen älypuhelin tuli sekin neljännelle luokalle, mutta siellä ei ollut oikein katsottavia sisältöjä ennen tiktokia eli seiskalla. No kutosella jotain youtube-linkkejä jakoivat mutta aika vähäistä se oli. Reaaliaineiden ja esim äidinkielen kanssa on aina ollut vaikeuksia. Nimenomaan tuottaa tekstiä. Kielet ja matematiikka sujuu. Mikä on siis muuttunut, että lasten lähimuistin käyttö ei pelaa?