Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Opettajat avautuvat: näin koulut tuhottiin muutamassa vuodessa

Vierailija
03.10.2022 |

Suomen ennen niin ylistetty koulujärjestelmä on muutettu hirviöksi. Nyt ääneen pääsevät opettajat. He kertovat karulla tavalla siitä, miten järjettömäksi työ on muuttunut.

Sen piti olla unelmien ammatti. Opettaja.

Niin se olikin lähes 20 vuoden ajan. Mutta nyt suomalainen koululaitos on syvässä ja nopeassa syöksykierteessä. Seuraukset ovat kohtalokkaat.

Opettajana yritän kovasti, että kaikilla oppilailla olisi hyvä olla, mutta nykyään se alkaa olla mahdotonta. Joudun tekemään koko ajan arvovalintoja oppilaiden kustannuksella, helsinkiläisopettaja sanoo suoraan.

Opetushallitus, opetusministeriö tai -ministeri voisi vihdoinkin ottaa vastuun niistä kaikista perceelleen menneistä ns. uudistuksista ja korjata asiat takaisin ennalleen.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ec1c170d-2e0f-4648-9c6e-5ad89153255a

Kommentit (700)

Vierailija
141/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?

Toimi jopa niin hyvin, että muista maista käytiin tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, joka nykyään on lähinnä kaaos.

Ilmiöopitaan ja opettaja valmentaa itseohjautuvaa lapsia. Tämän suunnitelman laatijoille ei ilmeisesti ole ollut pitkään aikaan mitään yhteyttä koulun arkeen.

On yritetty tuoda aikuisille sopivaa oppimistyyliä, mutta se ei sovi lapsille, eikä kyllä monille aikuisillekaan. Jos lapsi saa valita, hän katsoo vain piirrettyjä tai tekee oppimiseen kuulumatonta. Ei lapset useinkaan ole itseohjautuvia, eikä heille pidä edes antaa liikaa valtaa päättää asioista tai he ahdistuvat monien valintojen äärellä.

Tuossa on järkeä. Juuri tuossa, että on annettu liikaa valtaa lapsille valita. Otin vuosia sitten esille tuon kun keskustelin erään rehtorin kanssa nykymenosta. Itsellä ei ole ollut vuosiin kouluakäyviä lapsia, mutta luen ongelmista aika ajoin. Nykyinen lastenkasvatus on mennyt siihen, että lapsi saa valita pienestä pitäen mitä syö, mitä vaatteita laitetaan päälle, mitä tehdään milloinkin, minne mennään jne..

Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot. Onko saatu aikaan itsekkäitä lapsia nykymenolla? He määräävät.

Sori, mutta milloin tämä aikakausi on ollut Suomessa

"Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot."

Itse en muista tuollaista aikakautta, jolloin laoset olisivat olleet noin kilttejä ja alistettuja, en edes 50-luvulla, kun kävin itse kansakoulua.

Muistan niiltä ajoilta, kuinka jotkut pojat hyppäsi tunnilla ikkunasta, nastoja laitettiin opettajan tuolille ja tehtiin jekkuja jne.

Vierailija
142/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perimä heikkenee mikä näkyy älykkyyden laskuna. Älykkyys periytyy ja Suomessa eniten lapsia saavat. Joko vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta ovat tai amiksen käyneet naiset. Suomessa samoihin sosiekonomisiin luokkiin kuuluvat pariutuvat pääosin keskenään. Roskakuskin tai rakennekynsi-insinöörin lapsista ei vain tule perimän vuoksi akateemisia. Alemmissa luokissa on myös paljon nepsy ym geenimutaatioiden aiheuttamia ongelmia. Aikaisemmin näiden määrää rajasi raadollisesti korkea lapsikuolleisuus.

Afrikassa mustien keskimääräinen älykkyys on alhaisempi kuin valkoisten koska elämä siellä ei ole ollut samanlaista selviytymistaistelua kuin pohjoisessa. Pohjoisessa asuminen on aina vaatinut enemmän älyllistä toimitaa kun on pitänyt suunnitella miten selvitä talvesta. Afrikassa on aina jotain ravintokasvia kypsänä ja riistaa/kalaa riittää. Tai riittiin silloin kun asukkaita olis mantereella muutamia satoja miljoonia.

Kohonnut elintaso on tekemessä Suomesta Afrikan älykkyyden suhteen. Ruotsalainen kansankodin arkkitehti Gunnar Myrdal piti rotuhygieniaa tärkeänä kansankodin rakentamisessa jotta epäkelvon elätettävän aineksen määrä ei vie kaikkia voimavaroja. Nyt kun projekti on valmis Suomessakin jossa on omaksutta ruotsalainen ajattelu tarvittaisiin vielä kipeämmin rotuyginiaa. Viimeistään raskauden aikaisiin tutkimuksiin pitäisi kuulua älykkyystestit joissa päädetään steriloidaanko nainen ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kiinassa ylempiin luokkiin kuuluville älykkyydeltään korkeaa tasoa edustaville sallitaan useampi lapsi ja suorastaan kannustetaan siihen.

No hohhoijjaa taas. Olen akateeminen äiti, akateemisen isän ja korkeakoulutetun äidin jälkeläinen. Tuloni ovat hyvin pian korkeimmassa desiilissä. Lapsen isä on korkeakoulutettu, pian työn ohessa valmistunut DI ja toimii asiantuntijatehtävissä. Lapseni on nepsy-häiriöisenä ilmeisesti poiminut sitten jostain hengityilmasta tälllaisen epäkelvon aineksen geenimutaation, mutta kuinka olit ajatellut, että hänet olisi voinut sikiövaiheessa karsia pois? 

BTW onko sulla joku erityinen syykin esittää miksi ka alemman älykkyysosamäärän henkilöt tulisi steriloida? Tyhmä minä, mutta kuvittelisin silloin, että kansa kokisi muutamassa sukupolvessa sukupuuton -kas kun noin 50% on aina keskimääräistä vähemmän älykästä. Oletko lisäksi sitä mieltä, ettei tulevaisuudessa roskakuskia tai muita turhiksi laskemiasi ihmisiä tarvita? Ajattelitko sinä itse sitten briliantista älystäsi huolimatta huolehtia meidän muiden jätteistä -syöt se nimittäin sinäkin, tuotat roskaa ja teet leivästä p*aa.

Ei tietysti ole poissuljettua ettei geneettinen mutaatio joka aiheuttaa nepsyn lapsellesi ole syntynyt kun olit raskaana. Mutta todennäköisempää on sen hypääminen parin sukupolven yli kun jollakin esivanhemmistasi on ollut heikkolaatuisempaa perimää. Etelä-Afrikassa on syntynyt valkoihoisille vanhemmille mulattilapsia kun esiesiesi-isä joka tuli uudisraivaajaksi osti paikalliselta alkuasukasheimolta naisen vaimokseen kun valkoisia naisia ei tuolloin ollut saatavissa kaikille.

Huomauttaisin sivusta tälle wannabe-geenitutkija-linkolalle, ettei neurospykiatrinen häiriö aiheuta keskimääräistä alhaisempaa älykkyysosamäärää. Kyseessä on häiriöt toiminnanohjauksessa, oppimisessa tai tarkkaavaisuudessa, ei mikään älyllinen kehitysvamma. Come on, raja nyt provoilullakin

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ilmiannettu Marinin hallituksen vastaisena propagandana.

= kun syy on edellisten oikeistohallitusten ankarat koulutusleikkaukset, Sanni Grahn-Laasosen, Kokoomus, lanseeraamat sekopäiset koulu-uudistukset ja Olli-Pekka Heinosen, Kokoomus, Opetushallituskausi niin toki yrität vierittää Marinin hallituksen syyksi.

Vierailija
144/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.

Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.

https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…

Esim ADHD periytyvyys on 2-8 krt todennäköisempää saada oireita jos sisaruksella tai vanhemmalla on ADHD kuin jos ei ole. Ja kun noin 3-5% väestöstä on, niin ei tuo periytyminen vielä kovin vahvaa ole. Eihän suurella osalla suomalaisista ole reumasairauksiakaan, eikä diabetesta, vaikka alttius on samalla lailla periytyvää. Nepsy-häiriöt ei taida koulun alennustilaa selittää, ei edes kokemusperäisesti (opetuksen epäonnistumista valitussa luokassa ei voi koskaan lukea yhden tai kahden oppilaan syyksi, koska luokan oppimistulokset eivät vaihtele vaikka ryhmän kokoonpano vaihtuu oppiaineiden välillä).

Nämä samat nepsyongelmat olivat 90-luvun koulussakin. Matikka- ja lukivaikeudet näkyvät päälle päin ja joissakin sairauksissa tai syndroomissa on tyypilliset kasvonpiirteet, jotka helpolla erottaa luokkakuvasta vuosikymmenten jälkeenkin.

Mitään tukea ei ollut tarjolla silloin, joten siinä mielessä ollaan vain palattu takaisin vanhaan. Isompi ongelma on se, että ne ennen keskitasoisesti pärjänneet eivät enää pärjää samalla tasolla, koska maailma on muuttunut niin paljon. Sosiaalisia taitoja ei harjoitella pihaleikeissä, kun ulkoilu on vähentynyt. Kirjoja ei lueta, kaikki aika menee digilaitteilla. Kouluissakaan ei ole kirjoja, vaan niitä pirun digilaitteita, avoimia oppimisympäristöjä ja ilmiöoppimista. Siksi oppimistulokset ovat laskeneet koko maassa, eikä vain niissä kaupungeissa, joissa puhutaan useampaa kieltä kuin aiemmin.

Nyt korjaan sen verran, että useimmat oppimisen pulmat ei kylläkään näy millään lailla päälle päin. Ei lukihäiriö, ei neuropsykiatriset häiriöt, ei erilaiset hahmotus- tai koordinaatiohäiriöt. Ei edes älyllinen kehitysvamma näy päällepäin vaan siihen mahdollisesti liittyvät muut kehityshäiriöt. Mistä syndroomista puhut muuten?

Totta kai ne näkyvät muille oppilaille. Lapsena ei osaa ymmärtää, että tolla on varmaan lukihäiriö, aikuisena sen tajuaa. Lapset tietävät erittäin hyvin millä tasolla kukin oppilas koulussa on, samoin kuin tietävät oppilaiden sosiaalisen statuksen luokassa. Luokkakavereiden kanssa ollaan kuitenkin kymmeniä tunteja joka viikko, monta vuotta.

Esim. Downiin ja FASiin liittyy selkeät ulkonäköpiirteet sekä moneen paljon harvinaisempaan. Osa näistä ei tietysti ole tavallisissa kouluissa.

Vierailija
145/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä tuntuu jotenkin älyttömältä ettei nykyään ole edes koulukirjoja. Tai on kai tuolla ekaluokkalaisella matikan ja äidinkielen kirja, mutta ei muuta. Koulu on kyllä kiva, kun on vain pari ykkösluokkaa, pari kakkosluokkaa ja eskarit tuossa koulussa ja tuntuu olevan kiva meininki. Mutta kyllä vähän kauhistuttaa kun kolmannelle pitää siirtyä isoon yhtenäiskouluun... Toivon mukaan lapsi haluaa hakea painotettuun opetukseen, jospa siellä olisi työrauhaa enemmän.

Vierailija
146/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?

Toimi jopa niin hyvin, että muista maista käytiin tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, joka nykyään on lähinnä kaaos.

Ilmiöopitaan ja opettaja valmentaa itseohjautuvaa lapsia. Tämän suunnitelman laatijoille ei ilmeisesti ole ollut pitkään aikaan mitään yhteyttä koulun arkeen.

On yritetty tuoda aikuisille sopivaa oppimistyyliä, mutta se ei sovi lapsille, eikä kyllä monille aikuisillekaan. Jos lapsi saa valita, hän katsoo vain piirrettyjä tai tekee oppimiseen kuulumatonta. Ei lapset useinkaan ole itseohjautuvia, eikä heille pidä edes antaa liikaa valtaa päättää asioista tai he ahdistuvat monien valintojen äärellä.

Tuossa on järkeä. Juuri tuossa, että on annettu liikaa valtaa lapsille valita. Otin vuosia sitten esille tuon kun keskustelin erään rehtorin kanssa nykymenosta. Itsellä ei ole ollut vuosiin kouluakäyviä lapsia, mutta luen ongelmista aika ajoin. Nykyinen lastenkasvatus on mennyt siihen, että lapsi saa valita pienestä pitäen mitä syö, mitä vaatteita laitetaan päälle, mitä tehdään milloinkin, minne mennään jne..

Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot. Onko saatu aikaan itsekkäitä lapsia nykymenolla? He määräävät.

Sori, mutta milloin tämä aikakausi on ollut Suomessa

"Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot."

Itse en muista tuollaista aikakautta, jolloin laoset olisivat olleet noin kilttejä ja alistettuja, en edes 50-luvulla, kun kävin itse kansakoulua.

Muistan niiltä ajoilta, kuinka jotkut pojat hyppäsi tunnilla ikkunasta, nastoja laitettiin opettajan tuolille ja tehtiin jekkuja jne.

Itse olen opiskellut yhdellä huonomaineisimmista alueista 80-luvulla, eikä miellä ollut tuollaista käytöstä mitä kuvaat. Lähempänä aikaisempaa kuvausta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?

Jotta oma nimi pääsee siihen esille!

Vierailija
148/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?

Toimi jopa niin hyvin, että muista maista käytiin tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, joka nykyään on lähinnä kaaos.

Ilmiöopitaan ja opettaja valmentaa itseohjautuvaa lapsia. Tämän suunnitelman laatijoille ei ilmeisesti ole ollut pitkään aikaan mitään yhteyttä koulun arkeen.

On yritetty tuoda aikuisille sopivaa oppimistyyliä, mutta se ei sovi lapsille, eikä kyllä monille aikuisillekaan. Jos lapsi saa valita, hän katsoo vain piirrettyjä tai tekee oppimiseen kuulumatonta. Ei lapset useinkaan ole itseohjautuvia, eikä heille pidä edes antaa liikaa valtaa päättää asioista tai he ahdistuvat monien valintojen äärellä.

Tuossa on järkeä. Juuri tuossa, että on annettu liikaa valtaa lapsille valita. Otin vuosia sitten esille tuon kun keskustelin erään rehtorin kanssa nykymenosta. Itsellä ei ole ollut vuosiin kouluakäyviä lapsia, mutta luen ongelmista aika ajoin. Nykyinen lastenkasvatus on mennyt siihen, että lapsi saa valita pienestä pitäen mitä syö, mitä vaatteita laitetaan päälle, mitä tehdään milloinkin, minne mennään jne..

Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot. Onko saatu aikaan itsekkäitä lapsia nykymenolla? He määräävät.

Sori, mutta milloin tämä aikakausi on ollut Suomessa

"Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot."

Itse en muista tuollaista aikakautta, jolloin laoset olisivat olleet noin kilttejä ja alistettuja, en edes 50-luvulla, kun kävin itse kansakoulua.

Muistan niiltä ajoilta, kuinka jotkut pojat hyppäsi tunnilla ikkunasta, nastoja laitettiin opettajan tuolille ja tehtiin jekkuja jne.

No hohhoijaa, ei ne tunnit olleet pelkästään tuota riehumista kuten nykyään. Lisäksi kun porukka sai sen jälki-istuntonsa tempun jälkeen niin yleensä se joko rauhoitti tai sitten mentiin rehtorin juttusille. Joka tapauksessa riehuminen loppui luokassa ja opiskelu alkoi.

Vähän epäilen ettet ole opiskellut 50-luvulla tai sitten olet unohtanut seniilinä mitä se oli. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?

Koska pitää säästää, ne verorahat tarvittiin muille kuin lapsillemme.

Vierailija
150/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiannettu Marinin hallituksen vastaisena propagandana.

= kun syy on edellisten oikeistohallitusten ankarat koulutusleikkaukset, Sanni Grahn-Laasosen, Kokoomus, lanseeraamat sekopäiset koulu-uudistukset ja Olli-Pekka Heinosen, Kokoomus, Opetushallituskausi niin toki yrität vierittää Marinin hallituksen syyksi.

Lipposen hallitus teki sen suurimman munauksen, mistä vieläkin kärsitään kun vihervasemmisto ei suostu antamaan periksi. Rahoja ei ole oikeasti leikattu merkittävästi per oppilas, joten tuo tuskin on syy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuntuu jotenkin älyttömältä ettei nykyään ole edes koulukirjoja. Tai on kai tuolla ekaluokkalaisella matikan ja äidinkielen kirja, mutta ei muuta. Koulu on kyllä kiva, kun on vain pari ykkösluokkaa, pari kakkosluokkaa ja eskarit tuossa koulussa ja tuntuu olevan kiva meininki. Mutta kyllä vähän kauhistuttaa kun kolmannelle pitää siirtyä isoon yhtenäiskouluun... Toivon mukaan lapsi haluaa hakea painotettuun opetukseen, jospa siellä olisi työrauhaa enemmän.

Painotettu luokka ei todellakaan takaa työrauhaa. T. Ope

Vierailija
152/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmiannettu Marinin hallituksen vastaisena propagandana.

= kun syy on edellisten oikeistohallitusten ankarat koulutusleikkaukset, Sanni Grahn-Laasosen, Kokoomus, lanseeraamat sekopäiset koulu-uudistukset ja Olli-Pekka Heinosen, Kokoomus, Opetushallituskausi niin toki yrität vierittää Marinin hallituksen syyksi.

Maksetaanko sinulle joka sanasta jonka onnistut sönköttämään kokoomusta syypääksi kaikkeen siihen mitä mariinin hallitus on sählännyt?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
153/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?

Muutama yksityiskohta:

- liian suuret opetusryhmät 

- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät

- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi

- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen

- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää

- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.

Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.

Ja syy on rahoituksen leikkaaminen koulutuksesta. Kuka lupasi ettei koulutuksesta leikata?

Mutta leikkasivat silti.

Vierailija
154/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?

Muutama yksityiskohta:

- liian suuret opetusryhmät 

- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät

- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi

- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen

- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää

- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.

Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.

Tässä on lueteltu juuri ne typerät tekosyyt, ainoa todellinen syy on heikot ja häiriköivät oppilaat ja tätä ongelmaa ei vielä 20 vuotta sitten ollut, en ymmärrä miten joku voi vieläkin väittää, että näitä tarvitaan?

Ennen oli tarkkisluokat. Nyt häiriköt on siirretty normaalien koululaisten joukkoon pilaamaan oppitunnin.

Meidän luokkaa 4 poikaa terrorisoi opetusta 5 luokasta alkaen. Siirrettiin vihdoin ja viimein tarkkikselle ysiluokalla. Suurin motiivi ei ollut muiden oppilaiden hyvinvointi ja vaan, etteivät he olisi saaneet päästötodistusta.

Meidän luokalla häirikköjä oli myös useampia. Yksi siirrettiin tarkkikselle, mutta ei se ollut edes pahin häirikkö. Melkoista meininkiä oli se yläkouluaika. 5/18 oppilaasta meni lukioon, kertonee jotain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?

Muutama yksityiskohta:

- liian suuret opetusryhmät 

- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät

- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi

- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen

- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää

- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.

Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.

Tässä on lueteltu juuri ne typerät tekosyyt, ainoa todellinen syy on heikot ja häiriköivät oppilaat ja tätä ongelmaa ei vielä 20 vuotta sitten ollut, en ymmärrä miten joku voi vieläkin väittää, että näitä tarvitaan?

Ennen oli tarkkisluokat. Nyt häiriköt on siirretty normaalien koululaisten joukkoon pilaamaan oppitunnin.

Häiriköt oli kyllä pilaamassa muiden oppitunnit ihan ysärilläkin. Yhden käden sormilla voi laskea ne siunatut tunnitz kun ne laitettiin erikoisopettajan luo. Ihan saivat mellastaa vapaasti normaalisti.

Vierailija
156/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?

Koska pitää säästää, ne verorahat tarvittiin muille kuin lapsillemme.

Jos lopettaisitte sen valehtelun, niin keskustelu olisi helpompaa

https://www.stat.fi/til/kotal/2019/kotal_2019_2021-05-07_tie_001_fi.html

Vierailija
157/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?

Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.

Kuinka iso on liian iso opetusryhmä?

Meitä oli lukiossa kasarilla luokassa 30. Opettajat piti kuria, vastattiin viittaamalla, mölisijät lensi luokasta ja värikylläisyyttä oppilasmateriaalissa ei ollut.

L-paperit tuli.

Lukiota ei voi oikein verrata peruskouluun.

Vierailija
158/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kummasti se opettajan työ helpottaisi, jos opettajakoulutukseen ei valittaisi todistusvallinnoilla, vaan alelle soveltuudella, kun peruskoulun opetus sentään ei ole mitään rakettitiedettä ja opettajan persoonallisuus vaikuttaa enemmän kuin koulutus.

Vierailija
159/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.

Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.

https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…

Esim ADHD periytyvyys on 2-8 krt todennäköisempää saada oireita jos sisaruksella tai vanhemmalla on ADHD kuin jos ei ole. Ja kun noin 3-5% väestöstä on, niin ei tuo periytyminen vielä kovin vahvaa ole. Eihän suurella osalla suomalaisista ole reumasairauksiakaan, eikä diabetesta, vaikka alttius on samalla lailla periytyvää. Nepsy-häiriöt ei taida koulun alennustilaa selittää, ei edes kokemusperäisesti (opetuksen epäonnistumista valitussa luokassa ei voi koskaan lukea yhden tai kahden oppilaan syyksi, koska luokan oppimistulokset eivät vaihtele vaikka ryhmän kokoonpano vaihtuu oppiaineiden välillä).

Nämä samat nepsyongelmat olivat 90-luvun koulussakin. Matikka- ja lukivaikeudet näkyvät päälle päin ja joissakin sairauksissa tai syndroomissa on tyypilliset kasvonpiirteet, jotka helpolla erottaa luokkakuvasta vuosikymmenten jälkeenkin.

Mitään tukea ei ollut tarjolla silloin, joten siinä mielessä ollaan vain palattu takaisin vanhaan. Isompi ongelma on se, että ne ennen keskitasoisesti pärjänneet eivät enää pärjää samalla tasolla, koska maailma on muuttunut niin paljon. Sosiaalisia taitoja ei harjoitella pihaleikeissä, kun ulkoilu on vähentynyt. Kirjoja ei lueta, kaikki aika menee digilaitteilla. Kouluissakaan ei ole kirjoja, vaan niitä pirun digilaitteita, avoimia oppimisympäristöjä ja ilmiöoppimista. Siksi oppimistulokset ovat laskeneet koko maassa, eikä vain niissä kaupungeissa, joissa puhutaan useampaa kieltä kuin aiemmin.

Nyt korjaan sen verran, että useimmat oppimisen pulmat ei kylläkään näy millään lailla päälle päin. Ei lukihäiriö, ei neuropsykiatriset häiriöt, ei erilaiset hahmotus- tai koordinaatiohäiriöt. Ei edes älyllinen kehitysvamma näy päällepäin vaan siihen mahdollisesti liittyvät muut kehityshäiriöt. Mistä syndroomista puhut muuten?

Totta kai ne näkyvät muille oppilaille. Lapsena ei osaa ymmärtää, että tolla on varmaan lukihäiriö, aikuisena sen tajuaa. Lapset tietävät erittäin hyvin millä tasolla kukin oppilas koulussa on, samoin kuin tietävät oppilaiden sosiaalisen statuksen luokassa. Luokkakavereiden kanssa ollaan kuitenkin kymmeniä tunteja joka viikko, monta vuotta.

Esim. Downiin ja FASiin liittyy selkeät ulkonäköpiirteet sekä moneen paljon harvinaisempaan. Osa näistä ei tietysti ole tavallisissa kouluissa.

Mun lapsen luokalla on yksi tyttö, joka on ulkonäöltään poikkeava, mutta älyllisesti normaali. Sitten taas yksi täysin normaalin näköinen lapsi joka oli kuulemma sylkenyt kaverin pulpetille ja on muutenkin levoton. Ei ne erityispiirteet tosiaan välttämättä näy ulospäin.

Vierailija
160/700 |
03.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?

Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.

Kuinka iso on liian iso opetusryhmä?

Meitä oli lukiossa kasarilla luokassa 30. Opettajat piti kuria, vastattiin viittaamalla, mölisijät lensi luokasta ja värikylläisyyttä oppilasmateriaalissa ei ollut.

L-paperit tuli.

Juuri näin. Luokkakoot ovat samoja kuin 80-luvulla. Koulurakennukset ovat suurempia kuin aikaisemmin ja koulumatkat pidempiä, koska ollaan säästetty tiloissa keskittämällä. Silti itse opetukseen ei tunnu riittävän rahaa.

Pitäisikö sitä turhaa humppaa vähentää? 

Koulujen koon suureneminen koskee enemmän pieniä paikkakuntia. Niistä on kyläkoulut lakkautettu ja käydään yhdessä isossa keskuskoulussa.

Isoissa kaupungeissa on samat vanhat koulut kuin ennenkin ja uusilla alueilla uudet koulut.

Ei tuo pidä paikkaansa. Ainakin täällä Helsingissä on kohta lähes kaikki koulut peruskouluja, eli on yhdistetty ainakin yksi ala-ja yläkoulu keskenään niin että kouluissa on oppilasmäärä tuhannen paikkeella.