Mummi kuoli - Miehen mielestä 10-vuotiasta poikaa ei pidä ottaa mukaan kun käydään jättämässä jäähyväiset.
Mun mielestä lapsella on oikeus jättää hyvästit läheiselle mummilleen. Läheisen menehtyminen on osa tätä elämää, ja jokainen meistä kuolee vuorollaan. Kuolemaa ei pidä lakaista pois näkyvistä.
Minusta kaiken ikäiset ja luonteiset lapset voi viedä katsomaan lähiomaista viimeisen kerran. Minusta lähiomaisen ruumiin näkeminen ei ole asia, jota kauhistellaan, vaan se on osa suruprosessia kuileman kohdatessa. Toki jos ruumis on pahan näköinen (onnettomuus tms) niin silloin asiaa pitäisi miettiä, mutta nyt ei ole kyse siitä.
Mitä mieltä av-raati on asiasta?
Kommentit (433)
Pitää opettaa asia heti vauvasta täysi ikäisyyten asti. Eikä Herätä vasta kun lapsi on 10v. Murkku ikäinen matkalla murosikään. Miehesi on tällä kertaa täysin oikeassa. parempi 10 vuotias muistaa Mummonsa elävänä.Ei kuolon kalpeana kylmänä.Kun ei Kuolin Hetkellä Ollut paikalla.
Pappamme kuoli ja veljeni oli nuorin katsomaan tulleista serkuksista, olisko ollut kuudentoista? Itse olin parikymppinen ja koville otti. En ottaisi kymmenvuotiasta mukaan, parempi antaa hänen muistaa isovanhempi elävänä. Sen ikäisellä on vilkas mielikuvitus ja voi aiheuttaa painajaisia, ahdistusta, pelkoa muutenkin surullisena aikana.
Hän voi kyllä jättää hyvästit mummille hautajaisissa. Sitä vartenhan ne ovat.
Miksi kuollutta pitäisi kenenkään mennä katsomaan? En itse ainakaan menisi.
Vaikea sanoa,
Voi aiheuttaa jatkuvaa pelkoa ja ahdistusta omasta ja teidän kuolemasta (ei välttämästä puhu sulle tästä koskaan) tai voi harmitella että ei saanut olla mukana
Ainakin muistaa aina tapahtuman... varmasti miettii kuolemaa ja teidän kuolemaa
En tiedä onko hyvä vai huono... voi muuttaa persoonaa, mutta onko huono, en tiedä
Olin itse 9v papan hautajaisissa ja 3 vuotta nuorempi veljenikin oli tietenkin paikalla.
Minä ja veljeni olimme katsomassa kuollutta isovanhempaa alle kouluikäisinä. Ei siitä mitään traumoja todellakaan tullut! Nykyään lapsia paapotaan ihan liikaa.
Ei kannata viedä. Se lapsi saa siitä shokin, koska niin saa moni aikuinenkin joka ensimmäisen kerran vainajan näkeen. Kasaan mennyt naama, leuka vinossa oleva mummon kuolinnaama ei ole pikkulapselle kiva näky.
Lapsen mielipidettä kuunnellen eli jos on itse aivan varma. Selittäisin myös etukäteen vähän, että se on enää kuori mikä jää eikä näytä samalta ja rakas ihminen on jo muualla. Itse olin 7 vastaavassa tilanteessa ja äitini osasi selittää hienosti asiaa enkä saanut itse tilanteesta traumoja. Aloin kyllä miettiä elämää ja kuolemaa ja se pelotti. Eli siinä mielessä asia jäi päähän pyörimään.
Kuolema ei aina kaunista. Meillä oli heinäkuussa tuo tilanne ja mä järkytyin loppuiäksi näkemästäni. En edes tunnistanut vainajaa. Ja ihan vanhuuttaan kuoli. Jälkikäteen ajateltuna olisin vain halunut muistaa elävänä, en kuolleena. Neuvoksi, että jonkun tutun pitää ensin käydä katsomassa miltä vainaja näyttää, et sä voi periaatepäätöstä tässä asiassa tehdä. Jos siellä on horror story vastassa kuten meillä
Oma lapsi tuli jättämään hyväiset isovanhemmalle 10-vuotiaana, koska itse halusi. Nyky-yhteiskunnassa on tehty kuolemasta jotenkin pelottava ja ikävä asia. Se on yhtä luonnollinen kuin syntymä ja monesti voi helpottaa suruprosessin läpikäynnissä.
En itsekään katso mielelläni kuolleita. Ruumis ei näytä samalta kuin elävä ihminen, parempi säilyttää muisto elävästä ihmisestä kuin ruumista.
Miehesi on oikeassa.
Miksi ei riitä, että 10-vuotias hyvästelee mummin hautajaisissa? Aloituksesta jäi tosin epäselväksi, onko näin suunniteltu. Samoin se, kuinka läheisiä mummi ja lapsi olivat keskenään.
Itse en veisi tuon ikäistä ruumista katsomaan, en näe oikein mitään pointtia. En ottaisi 10-vuotiasta myöskään esim. synnytyssaliin mukaan, vaikka pikkusisarusta siellä pusaisin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen mielipidettä kuunnellen eli jos on itse aivan varma. Selittäisin myös etukäteen vähän, että se on enää kuori mikä jää eikä näytä samalta ja rakas ihminen on jo muualla. Itse olin 7 vastaavassa tilanteessa ja äitini osasi selittää hienosti asiaa enkä saanut itse tilanteesta traumoja. Aloin kyllä miettiä elämää ja kuolemaa ja se pelotti. Eli siinä mielessä asia jäi päähän pyörimään.
Ei tuon ikäinen lapsi tajua kuolemasta juuri mitään. Se kuvittelee että sen pitää sanoa jotakin vanhempien vuoksi. Tunnolliset lapset sitten ovat muka "valmiita" ja typerät aikuiset vievät ne traumatisoitumaan jonnekin avoimen ruumisarkun viereen.
10-vuotias on sopiva hautajaisiin, mutta ei ruumista katsomaan. Onhan tämä nyt ihan selvä juttu.
En ole koskaan käynyt lapsena/nuorena aikuisena katsomassa ruumista. Isän kuollessa olin jo 48 v. ja kävimme yhdessä veljen kanssa hyvästelemässä isän.
Vierailija kirjoitti:
En itsekään katso mielelläni kuolleita. Ruumis ei näytä samalta kuin elävä ihminen, parempi säilyttää muisto elävästä ihmisestä kuin ruumista.
Miehesi on oikeassa.
Juuri näin ja tämä tulee monelle shokkina kun näkee ruumiin ekan kerran. Se ei todellakaan näytä samalta, vaan karmealta. Aikuinen tämän ymmärtää, mutta lapsen paikka ei ole ruumiita katsomassa.
Vierailija kirjoitti:
Olin itse 9v papan hautajaisissa ja 3 vuotta nuorempi veljenikin oli tietenkin paikalla.
Joo, mutta ap puhuu nyt siitä, että haluaa viedä lapsensa katsomaan ruumista.
Todennäköisempää on että lapselle vainajan näkeminen on ahdistava tai pelottava kokemus. Voihan lapselta kysyä haluaako, jos empii yhtään en veisi.