Mummi kuoli - Miehen mielestä 10-vuotiasta poikaa ei pidä ottaa mukaan kun käydään jättämässä jäähyväiset.

Kuolema kuuluu elämään. Kun synnyt niin kuolema päättää elämän. Keskustele lapsen kanssa ja sen perusteella voit tehdä päätöksen mummon hyvästien kohdalta. Hautajaisiin tietysti voit lapsen ottaa mikäli lapsi näin haluaa.

Mä olin 9 vanha kun mummuni kuoli ja kävin katsomassa. Ei aiheuttanut traumoja, mutta muistan tilanteen edelleen hyvin vaikka tuosta on jo lähes 50 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vainajien kasvot siistitään hautajaisiin, omaisten katsottavaksi yms. niin hyvin, että ei siellä näy ruhjeet tai lautumat. Jos kuitenkin onnettomuuden tms. myötä kasvot ovat rujon näköiset, ei vainajan kasvoja silloin näytetä varsinkaan lapsille. t. seurakuntamestari

Meidän karjalalähtöisessä suvussa on paljon ortodokseja ja heidän hautajaisissa arkku on auki. Vai oliko niin, että arkussa on erillinen "luukku" pään kohdalla, mut eniveis, kasvot ovat koko hautajaisten esillä. Kyllä sinne hautajaisiin meni pienetkin lapset mukaan ja arkun vierellä seisoessa hyvin näki pienikin pirpana vainajan kasvot. Ei lapset itkeneet tai edes tajunneet, että se on kuollut tai että mitä se kuollut edes meinaa.

Kuolema on niin iso osa normaalia elämää, että kun siihen totuttaa pienestä pitäen kertoen rehellisesti asiat, ei maailma sitten ihan täysin romahda, kun kuolema tulee ihan lähietäisyydelle.

Olen ollut hautajaisissa, joissa oli kolarissa kuollut vainaja ja jostakin syystä sitä vainajaa mentiin katsomaan. Se naama oli ihan hirveän näköinen vaikka sitä oli "laitettu". Vammat oli havaittavissa. Kuvottava reissu, mutta lähiomainen oli sekaisin ja halusi mennä katsomaan. Tueksi mentiin.

Osalle vainajista tehdään ruumiinavaus, jossa naaman iho vedetään huppumaisesti naaman yli tutkimuksen ajaksi, sitten laitetaan takaisin. Ei se ihan kohdalleen aina mene. Ja osalla leuka jää niin auki, että se vedetään sideharsolla kiinni ja sekin näyttää todella oudolle. Lasten ei näitä tarvitse nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluat väkisin lapselle tuollaisen kokemuksen?

Vaikka kysyisit asiaa lapselta ja hän vastasi että joo, haluan tulla mukaan, hän saattaa sanoa niin mieliksesi, ei siksi, että oikeasti haluaisi lähteä mukaan.

Tuollainen voin olla lapselle todella traumaattinen kokemus.

Lapsi voi ihan hyvin muistaa mummoa hautajaisissa, tilaisuudessa josta jää edes jollain tasolla kaunis muisto.

Pelkäätkö kuolemaa? Älä siirrä tuota pelkoa lapseesi.

Mummi, siis lapsen isomummiko? Minulla kuoli oma isä ja lapset oli hautajaisissa.

Ihan kuuluu käydä katsomassa.

Isäni kuoli kun olin 11v.

Ei sitä mietitty voiko käydä katsomassa.

Yleensäkin helpottaa nähdä että ihminen on jättänyt "vankilansa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hautajaisiin voi mennä, mutta ruumista ei tarvitse katsoa. Nykyisin on menty niin kauas luonnollisuudesta, että tälläinenkin tilaisuus katsotaan kauhuksi. Lapselle voi sanoa, että käydään mummi hyvästelemässä.

Olen 60-luvun lapsi, eikä meitä viety katsomaan ruumista. Hautajaisiin tietenkin osallistuimme.

Minä olen syntynyt 70-luvulla eikä meidän suvussa ole ollut tapana katsoa ruumista. Annetaan vainajan vain levätä rauhassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vainajien kasvot siistitään hautajaisiin, omaisten katsottavaksi yms. niin hyvin, että ei siellä näy ruhjeet tai lautumat. Jos kuitenkin onnettomuuden tms. myötä kasvot ovat rujon näköiset, ei vainajan kasvoja silloin näytetä varsinkaan lapsille. t. seurakuntamestari

Meidän karjalalähtöisessä suvussa on paljon ortodokseja ja heidän hautajaisissa arkku on auki. Vai oliko niin, että arkussa on erillinen "luukku" pään kohdalla, mut eniveis, kasvot ovat koko hautajaisten esillä. Kyllä sinne hautajaisiin meni pienetkin lapset mukaan ja arkun vierellä seisoessa hyvin näki pienikin pirpana vainajan kasvot. Ei lapset itkeneet tai edes tajunneet, että se on kuollut tai että mitä se kuollut edes meinaa.

Kuolema on niin iso osa normaalia elämää, että kun siihen totuttaa pienestä pitäen kertoen rehellisesti asiat, ei maailma sitten ihan täysin romahda, kun kuolema tulee ihan lähietäisyydelle.

Olen ollut hautajaisissa, joissa oli kolarissa kuollut vainaja ja jostakin syystä sitä vainajaa mentiin katsomaan. Se naama oli ihan hirveän näköinen vaikka sitä oli "laitettu". Vammat oli havaittavissa. Kuvottava reissu, mutta lähiomainen oli sekaisin ja halusi mennä katsomaan. Tueksi mentiin.

Osalle vainajista tehdään ruumiinavaus, jossa naaman iho vedetään huppumaisesti naaman yli tutkimuksen ajaksi, sitten laitetaan takaisin. Ei se ihan kohdalleen aina mene. Ja osalla leuka jää niin auki, että se vedetään sideharsolla kiinni ja sekin näyttää todella oudolle. Lasten ei näitä tarvitse nähdä.

Eikä esim. vammaisia tai vammautuneitä eläviä ihmisiä? Hetkinen. Elämä ja ihmisrt eivät ole täydellisiä.

Vierailija kirjoitti:

Mummi, siis lapsen isomummiko? Minulla kuoli oma isä ja lapset oli hautajaisissa.

Ja lapseni ovat kyllä jo teinejä. Ihan alapeukuttajalle tiedoksi. Sinä törkeä ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vainajien kasvot siistitään hautajaisiin, omaisten katsottavaksi yms. niin hyvin, että ei siellä näy ruhjeet tai lautumat. Jos kuitenkin onnettomuuden tms. myötä kasvot ovat rujon näköiset, ei vainajan kasvoja silloin näytetä varsinkaan lapsille. t. seurakuntamestari

Meidän karjalalähtöisessä suvussa on paljon ortodokseja ja heidän hautajaisissa arkku on auki. Vai oliko niin, että arkussa on erillinen "luukku" pään kohdalla, mut eniveis, kasvot ovat koko hautajaisten esillä. Kyllä sinne hautajaisiin meni pienetkin lapset mukaan ja arkun vierellä seisoessa hyvin näki pienikin pirpana vainajan kasvot. Ei lapset itkeneet tai edes tajunneet, että se on kuollut tai että mitä se kuollut edes meinaa.

Kuolema on niin iso osa normaalia elämää, että kun siihen totuttaa pienestä pitäen kertoen rehellisesti asiat, ei maailma sitten ihan täysin romahda, kun kuolema tulee ihan lähietäisyydelle.

Olen ollut hautajaisissa, joissa oli kolarissa kuollut vainaja ja jostakin syystä sitä vainajaa mentiin katsomaan. Se naama oli ihan hirveän näköinen vaikka sitä oli "laitettu". Vammat oli havaittavissa. Kuvottava reissu, mutta lähiomainen oli sekaisin ja halusi mennä katsomaan. Tueksi mentiin.

Osalle vainajista tehdään ruumiinavaus, jossa naaman iho vedetään huppumaisesti naaman yli tutkimuksen ajaksi, sitten laitetaan takaisin. Ei se ihan kohdalleen aina mene. Ja osalla leuka jää niin auki, että se vedetään sideharsolla kiinni ja sekin näyttää todella oudolle. Lasten ei näitä tarvitse nähdä.

Eikä esim. vammaisia tai vammautuneitä eläviä ihmisiä? Hetkinen. Elämä ja ihmisrt eivät ole täydellisiä.

?

Kuulemma jossain päin Suomea arkku on auki, meilläpäin se on kiinni.

Ihmiset ovat nykyään vieraantuneita kuolemasta. Ennen kuoltiin kotona ja vainajat pestiin ja puettiin ja laitettiin arkkuun siellä.

Nykyisin kuollaan sairaalassa ja hautausfirma hoitaa kaiken. Nytkö pitäisi sitten jättää hautajaisetkin väliin, ettei vain pääse syntymään mitään traumoja?

Kyllä pienelläkin lapselle tulee selväksi, ettei mummi ole enää siinä ruumiissa, josta sielu on poistunut. Mummi elää meidän sydämessämme, ja pelkkä ruumis haudataan (polton jälkeen). Itse ajattelen, että tämän todellinen ymmärtäminen on helpompaa lapsellekin, kun oikeasti on läsnä myös kun arkku suljetaan.

Minulle nämä hetket, ne muutamat joissa olen ollut lapsena ja aikuisena, ovat olleet äärimmäisen surullisia, mutta myös hyvin kauniita. Olen jättänyt monelle jonkin maallisen muiston mukaan arkkuun (vainajan lempikukkia tms.). Minulle tämä on osa luopumisprosessia, intiimimpi ja kauniimpi tilaisuus kuin hautajaiset. Hautajaisissa on siunaustilaisuuden jälkeen jo hälinää ja melskettä, ne ovat siirtymisriitti uuteen elämänvaiheeseen ilman yhtä osallistujaa. Jäähyväiset ovat eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vainajien kasvot siistitään hautajaisiin, omaisten katsottavaksi yms. niin hyvin, että ei siellä näy ruhjeet tai lautumat. Jos kuitenkin onnettomuuden tms. myötä kasvot ovat rujon näköiset, ei vainajan kasvoja silloin näytetä varsinkaan lapsille. t. seurakuntamestari

Meidän karjalalähtöisessä suvussa on paljon ortodokseja ja heidän hautajaisissa arkku on auki. Vai oliko niin, että arkussa on erillinen "luukku" pään kohdalla, mut eniveis, kasvot ovat koko hautajaisten esillä. Kyllä sinne hautajaisiin meni pienetkin lapset mukaan ja arkun vierellä seisoessa hyvin näki pienikin pirpana vainajan kasvot. Ei lapset itkeneet tai edes tajunneet, että se on kuollut tai että mitä se kuollut edes meinaa.

Kuolema on niin iso osa normaalia elämää, että kun siihen totuttaa pienestä pitäen kertoen rehellisesti asiat, ei maailma sitten ihan täysin romahda, kun kuolema tulee ihan lähietäisyydelle.

Olen ollut hautajaisissa, joissa oli kolarissa kuollut vainaja ja jostakin syystä sitä vainajaa mentiin katsomaan. Se naama oli ihan hirveän näköinen vaikka sitä oli "laitettu". Vammat oli havaittavissa. Kuvottava reissu, mutta lähiomainen oli sekaisin ja halusi mennä katsomaan. Tueksi mentiin.

Osalle vainajista tehdään ruumiinavaus, jossa naaman iho vedetään huppumaisesti naaman yli tutkimuksen ajaksi, sitten laitetaan takaisin. Ei se ihan kohdalleen aina mene. Ja osalla leuka jää niin auki, että se vedetään sideharsolla kiinni ja sekin näyttää todella oudolle. Lasten ei näitä tarvitse nähdä.

Jos lähiomainen väkisin haluaa nähdä, eihän vainajaa silloin voi olla näyttämättä. Asiansa osaavat seurakuntalaiset/hautaustoimiston väki jne. pitää kuitenkin osata selvittää sille sekaisinkin olevalle lähiomaiselle, että vainaja ei näytä ehkä enää itseltään, koska on ollut onnettomuudessa.

Jokuset hautajaiset ammatinkin puolesta takana, varmaan vähän paikkakuntakohtaistakin, mutta ainakin meillä päin myös onnettomuuksien uhrit ja avatut ovat olleet pääosin erittäin hyvin "valmisteltuja" näytettäväksi, mutta toisaalta ihan pahimpia tapauksia ovat osanneet omaiset itse olla pyytämättä näkemättä.

Eipä taida yleisesti Suomessa olla tapana tuijotella raatoja muutenkaan, ellei nyt sitten vaadi tunnistusta tai satu olemaan paikalla kuolemanhetkellä. En ole itse ainakaan erikseen ikinä lähtenyt kuollutta tuijottamaan, vaikka monessa muussa kultttuurissa esim. avoin arkku on ihan yleistä, niin meillä se ei ole.

Siis, lapset näkevät hautajaisissa pelkän arkun ulkopuolelta, se on kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vainajien kasvot siistitään hautajaisiin, omaisten katsottavaksi yms. niin hyvin, että ei siellä näy ruhjeet tai lautumat. Jos kuitenkin onnettomuuden tms. myötä kasvot ovat rujon näköiset, ei vainajan kasvoja silloin näytetä varsinkaan lapsille. t. seurakuntamestari

Meidän karjalalähtöisessä suvussa on paljon ortodokseja ja heidän hautajaisissa arkku on auki. Vai oliko niin, että arkussa on erillinen "luukku" pään kohdalla, mut eniveis, kasvot ovat koko hautajaisten esillä. Kyllä sinne hautajaisiin meni pienetkin lapset mukaan ja arkun vierellä seisoessa hyvin näki pienikin pirpana vainajan kasvot. Ei lapset itkeneet tai edes tajunneet, että se on kuollut tai että mitä se kuollut edes meinaa.

Kuolema on niin iso osa normaalia elämää, että kun siihen totuttaa pienestä pitäen kertoen rehellisesti asiat, ei maailma sitten ihan täysin romahda, kun kuolema tulee ihan lähietäisyydelle.

Olen ollut hautajaisissa, joissa oli kolarissa kuollut vainaja ja jostakin syystä sitä vainajaa mentiin katsomaan. Se naama oli ihan hirveän näköinen vaikka sitä oli "laitettu". Vammat oli havaittavissa. Kuvottava reissu, mutta lähiomainen oli sekaisin ja halusi mennä katsomaan. Tueksi mentiin.

Osalle vainajista tehdään ruumiinavaus, jossa naaman iho vedetään huppumaisesti naaman yli tutkimuksen ajaksi, sitten laitetaan takaisin. Ei se ihan kohdalleen aina mene. Ja osalla leuka jää niin auki, että se vedetään sideharsolla kiinni ja sekin näyttää todella oudolle. Lasten ei näitä tarvitse nähdä.

Eikä esim. vammaisia tai vammautuneitä eläviä ihmisiä? Hetkinen. Elämä ja ihmisrt eivät ole täydellisiä.

?

Etkö tajunnut pointtia? Lue koko juttu uudelleen.

En aio katsoa vainajia enkä toivo että itseänikään katsotaan kun olen kuollut. Hoitakoon ammattilaiset hommansa, omaiset saa keskittyä muistoihin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat nykyään vieraantuneita kuolemasta. Ennen kuoltiin kotona ja vainajat pestiin ja puettiin ja laitettiin arkkuun siellä.

Nykyisin kuollaan sairaalassa ja hautausfirma hoitaa kaiken. Nytkö pitäisi sitten jättää hautajaisetkin väliin, ettei vain pääse syntymään mitään traumoja?

Kuten näköjään tälläkin palstalla näyttäisi olevan vain kuolemattomia ihmisiä alapeukuista päätellen.

Ilmeisesti osa ei nyt käsitä, että monissa hautajaisissa se arkku on kiinni. Meilläkin teinit näki vain arkun ja se oli kiinni. Eivät nähneet siis hautajaisissa vainajaa.