Lue keskustelun säännöt.
Mummi kuoli - Miehen mielestä 10-vuotiasta poikaa ei pidä ottaa mukaan kun käydään jättämässä jäähyväiset.
01.10.2022 |
Mun mielestä lapsella on oikeus jättää hyvästit läheiselle mummilleen. Läheisen menehtyminen on osa tätä elämää, ja jokainen meistä kuolee vuorollaan. Kuolemaa ei pidä lakaista pois näkyvistä.
Minusta kaiken ikäiset ja luonteiset lapset voi viedä katsomaan lähiomaista viimeisen kerran. Minusta lähiomaisen ruumiin näkeminen ei ole asia, jota kauhistellaan, vaan se on osa suruprosessia kuileman kohdatessa. Toki jos ruumis on pahan näköinen (onnettomuus tms) niin silloin asiaa pitäisi miettiä, mutta nyt ei ole kyse siitä.
Mitä mieltä av-raati on asiasta?
Kommentit (433)
Miten mies perustelee sitä, että ei saisi nähdä vainajaa?
Itse en halunnut nähdä omaa mummoani kuolleena, koska halusin muistaa hänet sellaisena kuin oli terveenä..
Oikeasti ruumis ei näytä sen karmeammalta kuin mitä oli eläessään, jos ei ole tapahtunut jotain kamalaa eli vakavaa onnettomuutta tai sellaista sairautta, joka olisi aiheuttanut karmeaa näköä. Tämä tiedämme me kaikki, jotka olemme nähneet kuolleita.
Kyllä lapsikin ymmärtää omin silmin nähdessään, että ei tämä ole enää se sama, joka oli eläessään. Ei sitten tunnu hautaaminen niin kamalalta kun tietää, että ei arkussa ole enää se sama, joka hän oli eläessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kävin katsomassa molempia vanhempiani heidän kuoltuaan jo sairaalassa. Katuisin nyt jos en olisi tehnyt niin.
Siis, nyt puhutaan hautajaisista, missä on arkku kiinni. Ja täällä höpötetään vainajan näkemisestä.
Vierailija kirjoitti:
en suosittele. itselle jäänyt ahdistava kuva mieleen kun nuorella vainajalla oli silmät hieman auki ja ilme oli tuskaisen näköinen. vanha isäni kuolleena oli levollisen näköinen.
Oikeasti vainajat laitetaan hyvin nätiksi ennen kuin omaiset pääsevät katsomaan, jos se vaan on mahdollista. Ei sentään palsamoida ja meikata niin kuin Amerikassa.
Minun vanhempani kävivät katsomassa sekä äidin isää että äitiä kappelin kylmiössä. Ja ottivat kuvia (en tiedä miksi, joku vanha tapa)?
Näin kuvan vaarista kuolleena kun olin noin 10-vuotias ja se oli ihan ok, koska vaari oli nukkuvan ja levollisen näköinen, jopa pieni hymy huulilla. Mummo taas kuoli, kun olin yli 20 ja jopa kuvan näkeminen ahdisti. Mummo oli saanut aivoinfarktin, joten kasvot olivat vähän vääristyneet ja hän ikään kuin irvisti. Ei ollut kaunista.
Tässä oma kokemukseni, en ehkä veisi omia lapsiani katsomaan kuollutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kävisitte katsomassa mummia, kun makaa arkussa jossain kylmiössä vaiko juuri ennen hautajaistilaisutta, jolloin suntio käyttäisi arkkua avoinna? Ainakaan pari v sitten tuo ei ollut mahdollista, mutta silloin olikin koronan alkuajat meneillään.
Minä kävin kauan sitten 11 vuotiaana katsomassa mummoani jonkin kappelin kylmiössä yhdessä äitini ja hänen tätinsä eli mummovainajan sisaren kanssa. Siellä mummo makasi arkussa rauhallisen näköisenä. Täti halasi vielä häntä.
Ap:n lapsi saa itse valita, haluaako käydä katsomassa. Outoa jos katsomisesta jotain traumaa jäisi.Käydään katsomassa kun on aseteltu arkkuun ja kun arkun kansi suljetaan. Ja olen ottamassa lapset (tämä 10v on nuorin) mukaan, halusin vaan varmistella mikä on yleinen näkemys asiasta.
Olen oikeastaan aika hämmentynyt vastauksista. Itse kävin mummuni arkun äärellä noin 10 - vuotiaana ennen kuin arkku suljettiin. Mummu oli vähän eri näköinen kuin elävänä, mutta sama mummi siellä arkussa makasi. Siskoni mies menehtyi kotonaan sairauden uuvuttamana, ja kaikki lapset (2-10v) olivat paikalla ennen kuin ruumis vietiin pois. Itsekin ja puolet suvusta kävimme hyvästelemässä siskon miehen heillä kyseisenä aamuna..
Meillä on tottakai puhuttu kuolemasta, eikä asiasta puhumista ole vältelty. Puhuimme mummun sairaudesta, ja että se johtaa kuolemaan,, olemme keskustelleet siitä miten serkut jäivät aikoinaan puoliorvoiksi, olemme pohtineet tätä elämän rajallisuutta laajasti. Kuolema on minulle, jos ei nyt arkinen asia, niin ei myöskään mikään tabu. Sitä se on myös lapsilleni, ja siksi olin vähän hämmentynyt miehen asenteesta, mutta nyt tajusin, että itse olenkin hyvin pienessä vähemmistössä ajatuksineni.
Hämmentävää.
AP
Asia minusta on sellainen johon ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta ja jossa tulee kuunnella lapsia. Ketju kertoo monenlaisia kokemuksia ja ajatuksia ja ihmisten psyykestä vivahteineen miten on reagoitu ruumiin nähdessään. Kertoo myös monen kyvyttömyydestä ymmärtää omasta kannasta poikkeavaa ajattelua. Jos teet toisin kuin minä, kasvatat väärin. Kun en minäkään niin ei muutkaan...jne. Kyllä meilläkin on avoimesti puhuttu kuolemasta ja tutkittu kuolleita eläimiä , silti en pakota katsomaan ihmistä kun ei lapsi halua.
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin katsomassa molempia vanhempiani heidän kuoltuaan jo sairaalassa. Katuisin nyt jos en olisi tehnyt niin.
Minä en käynyt katsomassa enkä ole katunut yhtään. En nähnyt mitään hyvää syytä miksi olisin käynyt katsomassa heidän kuoltuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis, nyt puhutaan hautajaisista, missä on arkku kiinni. Ja täällä höpötetään vainajan näkemisestä.
Jäähyväisten jättäminen tarkoittaa nimenomaan vainajan näkemistä. Joissakin uskonnoissa ja kulttuureissa ruumiinvalvojaiset kuuluvat asiaan, ja onpa eräitä ruumiita ollut näytillä vuosikausia.
Sinä tässä olet se, joka hautajaisista höpötät.
En tiedä onko tämä joku provo, mutta eiköhän se ole parempi että 10v. muistaa mumminsa elävänä. Hautajaiset on niitä hyvästejä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani kävivät katsomassa sekä äidin isää että äitiä kappelin kylmiössä. Ja ottivat kuvia (en tiedä miksi, joku vanha tapa)?
Näin kuvan vaarista kuolleena kun olin noin 10-vuotias ja se oli ihan ok, koska vaari oli nukkuvan ja levollisen näköinen, jopa pieni hymy huulilla. Mummo taas kuoli, kun olin yli 20 ja jopa kuvan näkeminen ahdisti. Mummo oli saanut aivoinfarktin, joten kasvot olivat vähän vääristyneet ja hän ikään kuin irvisti. Ei ollut kaunista.
Tässä oma kokemukseni, en ehkä veisi omia lapsiani katsomaan kuollutta.
Siis puhutaanko nyt hautajaisista, missä arkku on kiinni vai siitä, että mennään katsomaan vainajaa ennen hautajaisia?
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin katsomassa molempia vanhempiani heidän kuoltuaan jo sairaalassa. Katuisin nyt jos en olisi tehnyt niin.
Millä tavoin tämä liittyy 10-vuotiaaseen ja hänen mummoonsa?
Itse kävin hyvästelemässä isäni, olin jo aikuinen.
Isovanhempia en käynyt, eikä yhtään kaduta. Olin teini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nähnyt kaikki isovanhempani sekä äitini kuolleena. Kukaan heistä ei näyttänyt karmealta. Toki elävään verrattuna näin kauloissa lautumia ja tokihan he näyttivät elottomilta, tietenkin. Äitini kasvoilla oli hyvin levollinen ilme.
En silti sano, että kuolleen katsominen olisi mitenkään kivaa, koska tilanteessa on mukana myös valtava määrä surua. 10-vuotiaan voi mielestäni viedä katsomaan mummiaan, mikäli 10-vuotias ei ole kovin arka tai herkkä. Mikäli vanhempi ei kykene olemaan lapsen tukena tilanteessa, niin sitten en veisi.
Siis mihin uskontoon ja perinteeseen kuuluu käydä katsomassa ruumista? Meillä ei edes ole muuta kuin hautajaiset ja uurnanlasku. Jos läheinen on kuollut sairaalassa niin siinä on ollut omaisia vieressä. Minä saan traumoja ajatuksesta että sukulaiset tulevat katselemaan elotonta, kankeaa ja mätänevää ruhoani. Heti uuniin vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en suosittele. itselle jäänyt ahdistava kuva mieleen kun nuorella vainajalla oli silmät hieman auki ja ilme oli tuskaisen näköinen. vanha isäni kuolleena oli levollisen näköinen.
Oikeasti vainajat laitetaan hyvin nätiksi ennen kuin omaiset pääsevät katsomaan, jos se vaan on mahdollista. Ei sentään palsamoida ja meikata niin kuin Amerikassa.
Me meikattiin kaveri kevyesti, kun hän tykkäsi aina laittautua. Siis laitettiin hieman poskipunaa ja huulipunaa
Vierailija kirjoitti:
Pitää opettaa asia heti vauvasta täysi ikäisyyten asti. Eikä Herätä vasta kun lapsi on 10v. Murkku ikäinen matkalla murosikään. Miehesi on tällä kertaa täysin oikeassa. parempi 10 vuotias muistaa Mummonsa elävänä.Ei kuolon kalpeana kylmänä.Kun ei Kuolin Hetkellä Ollut paikalla.
APn lapset on opetettu tähän pienestä pitäen. Lähiomaisia ei ole menehtynyt vähään aikaan, joten tämä on ensimmäinen kerta 10 vuoteen.
Itselleni on aivan selvää, että käydään jättämässä hyväiset, enkä tosiaan usko että tästä tulee lapselle traumaa. Varmasti saa hänet miettimään ja pohtimaan asiaa syvällisemmin, ja varmaan jää mieleen loppuelämäksi, mutta elämässä on asioita, jotka saavat jäädä mieleen. Eikä kaikki niistä ole iloisia ja ruusunpunaisia. Minusta tämä on kaunis ja kunnioittava perinne.
AP
Vierailija kirjoitti:
Lapsen mielipidettä kuunnellen eli jos on itse aivan varma. Selittäisin myös etukäteen vähän, että se on enää kuori mikä jää eikä näytä samalta ja rakas ihminen on jo muualla. Itse olin 7 vastaavassa tilanteessa ja äitini osasi selittää hienosti asiaa enkä saanut itse tilanteesta traumoja. Aloin kyllä miettiä elämää ja kuolemaa ja se pelotti. Eli siinä mielessä asia jäi päähän pyörimään.
Mitä järkeä edes viedä katsomaan pelkkää kuorta, jos se rakas ihminen on jo muualla. Turha aiheuttaa lapselle pelkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin katsomassa molempia vanhempiani heidän kuoltuaan jo sairaalassa. Katuisin nyt jos en olisi tehnyt niin.
Minä en käynyt katsomassa enkä ole katunut yhtään. En nähnyt mitään hyvää syytä miksi olisin käynyt katsomassa heidän kuoltuaan.
Et siis kunnioittanut heitä mitenkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en suosittele. itselle jäänyt ahdistava kuva mieleen kun nuorella vainajalla oli silmät hieman auki ja ilme oli tuskaisen näköinen. vanha isäni kuolleena oli levollisen näköinen.
Oikeasti vainajat laitetaan hyvin nätiksi ennen kuin omaiset pääsevät katsomaan, jos se vaan on mahdollista. Ei sentään palsamoida ja meikata niin kuin Amerikassa.
No ei ne kuitenkaan nukkuvilta näytä, vaan kuolleilta. Ja lapsi kokee shokin tässä. Se luulee että kuollut on sama kuin ihminen nukkuisi, mutta siellä se kasaan painunut naama odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani kävivät katsomassa sekä äidin isää että äitiä kappelin kylmiössä. Ja ottivat kuvia (en tiedä miksi, joku vanha tapa)?
Näin kuvan vaarista kuolleena kun olin noin 10-vuotias ja se oli ihan ok, koska vaari oli nukkuvan ja levollisen näköinen, jopa pieni hymy huulilla. Mummo taas kuoli, kun olin yli 20 ja jopa kuvan näkeminen ahdisti. Mummo oli saanut aivoinfarktin, joten kasvot olivat vähän vääristyneet ja hän ikään kuin irvisti. Ei ollut kaunista.
Tässä oma kokemukseni, en ehkä veisi omia lapsiani katsomaan kuollutta.
Siis puhutaanko nyt hautajaisista, missä arkku on kiinni vai siitä, että mennään katsomaan vainajaa ennen hautajaisia?
En ole ollut yksissäkään hautajaisissa, jossa arkun kansi olisi auki. Kappelin kylmiössä se voi hetken olla, mutta en ole koskaan käynyt siellä. Isäni hyvästelin sairaalassa.
Hautajaisvaiheessa vainaja on ollut kuolleena jo viikkoja.
en suosittele. itselle jäänyt ahdistava kuva mieleen kun nuorella vainajalla oli silmät hieman auki ja ilme oli tuskaisen näköinen. vanha isäni kuolleena oli levollisen näköinen.