Olisitko kotiäiti, jos perheenne elintaso pysyisi samana?
Eli jäisitkö kotiin lasten kanssa, jos taloudellisista syistä ei tarvitsisi käydä töissä? Ajatellaan, että vapaaehtoistyö, satunnaiset keikat, osa-aikainen opiskelu tms. olisi mahdollista, mikäli pystyisit sen jotenkin järjestämään (esim. naapurien tai sukulaisten avulla tai palkkaamalla tarvittaessa lapsenvahti tai jos puolisolla on joustava työ). Kuitenkin niin, että olisit ilman kokoaikatyötä ja lapset olisivat ensisijainen tehtäväsi. Rahaa olisi käytettävissä saman verran kuin työssä käydessäkin.
Myös perusteluja olisi kiva kuulla. Jos et jaksa perustella, peukuta ylös, jos jäisit kotiin, ja alas, jos et.
Kommentit (176)
Vierailija kirjoitti:
En, koska silloinhan olisin käynyt koulua ihan turhaan ikävuodet 7-19 ja 22-26. Pidän työstäni, olen siitä ylpeä ja kollegani arvostavat minua. Miksi siis luopuisin siitä?
Toinen ongelma liittyy rahaan. Vaikka elintaso pysyisi samana, fakta on että kotiäidillä ei ole euroakaan omaa rahaa. En kehtaisi elellä miehen siivellä.
Kollegat eivät ikinä arvosta vaan aina halveksivat. Tuo kollegoiden hyväksyntää hakeminen on järjetöntä.
Vierailija kirjoitti:
En, koska silloinhan olisin käynyt koulua ihan turhaan ikävuodet 7-19 ja 22-26. Pidän työstäni, olen siitä ylpeä ja kollegani arvostavat minua. Miksi siis luopuisin siitä?
Toinen ongelma liittyy rahaan. Vaikka elintaso pysyisi samana, fakta on että kotiäidillä ei ole euroakaan omaa rahaa. En kehtaisi elellä miehen siivellä.
Firma tai kollegat ei oikeasti arvosta sinua, eivätäkä välitä sinusta kakan vertaa. Eikai se ole miehen siivellä elämistä että sinun työsi on hänen lastensa kasvattaminen. Omituinen ajatusmaailma sulla kaiken kaikkiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska silloinhan olisin käynyt koulua ihan turhaan ikävuodet 7-19 ja 22-26. Pidän työstäni, olen siitä ylpeä ja kollegani arvostavat minua. Miksi siis luopuisin siitä?
Toinen ongelma liittyy rahaan. Vaikka elintaso pysyisi samana, fakta on että kotiäidillä ei ole euroakaan omaa rahaa. En kehtaisi elellä miehen siivellä.Kollegat eivät ikinä arvosta vaan aina halveksivat. Tuo kollegoiden hyväksyntää hakeminen on järjetöntä.
Olen eri, mutta kyllä minä olen saanut vuosien varrella työkavereilta niin hyvää palautetta, että ne lämmittävät mieltä vielä vuosia myöhemmin. Olen antanut sitä myös itse, kun on ollut aihetta. Varsinkin harjoittelijoille, heillä kun työura on vasta alussa. Toivottavasti he muistavat minun sanat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska silloinhan olisin käynyt koulua ihan turhaan ikävuodet 7-19 ja 22-26. Pidän työstäni, olen siitä ylpeä ja kollegani arvostavat minua. Miksi siis luopuisin siitä?
Toinen ongelma liittyy rahaan. Vaikka elintaso pysyisi samana, fakta on että kotiäidillä ei ole euroakaan omaa rahaa. En kehtaisi elellä miehen siivellä.Firma tai kollegat ei oikeasti arvosta sinua, eivätäkä välitä sinusta kakan vertaa. Eikai se ole miehen siivellä elämistä että sinun työsi on hänen lastensa kasvattaminen. Omituinen ajatusmaailma sulla kaiken kaikkiaan.
Kaikki miehet ei tajua lasten kasvattamisesta mitään. Heitä on tälläkin palstalla märisemässä "sohvalla makaamisesta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Opiskelin aika pitkään saadakseni uran ja olisi aikamoinen takaisku ryhtyä kokopäivä-äidiksi. Rakastan lastani, mutta en halua oll 24/7 äiti
Ei ihme että parisuhteet ei toimi ja lapsia ei tehdä kun ura on kaikki kaikessa
Suomessa on hyvin vähän miehiä, jotka elättävät marisematta vaimon ja lapset. Jos jollain halua olisikin, niin palkka ei riitä kohtuulliseen elintasoon.
Jäisin koti-isäksi jos naiset osaisivat vaikeita aloja ja tuoda leivän pöytään.
Vierailija kirjoitti:
Jäisin koti-isäksi jos naiset osaisivat vaikeita aloja ja tuoda leivän pöytään.
Et jaksaisi tehdä kaikkea mitä vaaditaan. Sen lisäksi Suomessa on hyvin vähän täysin tulottomia kotiäitejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäisin koti-isäksi jos naiset osaisivat vaikeita aloja ja tuoda leivän pöytään.
Et jaksaisi tehdä kaikkea mitä vaaditaan. Sen lisäksi Suomessa on hyvin vähän täysin tulottomia kotiäitejä.
Et jaksaisi kovapalkkaisessa työssä. Suomessa on hyvin vähän naisia jotka jaksavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Opiskelin aika pitkään saadakseni uran ja olisi aikamoinen takaisku ryhtyä kokopäivä-äidiksi. Rakastan lastani, mutta en halua oll 24/7 äiti
Ei ihme että parisuhteet ei toimi ja lapsia ei tehdä kun ura on kaikki kaikessa
Suomessa on hyvin vähän naisia, jotka elättävät marisematta miehen ja lapset. Jos jollain halua olisikin, niin palkka ei riitä kohtuulliseen elintasoon.
Jäisin! Harrastaisin täysillä ja matkustelisin. Lapset kainalossa totta kai.
Vierailija kirjoitti:
En ottaisi lapsiani pääasialliseksi tehtäväkseni. Tekisin joustavasti omia juttuja (just jotain vapaaehtoistyötä tai perustaisin firmoja tms.). En ole mikään pullantuoksuinen, leikkiväinen ihminen, joten lapseni varmaan taantuisivat, jos vain minun seurassani olisivat. :)
Päiväkodissa/eskarissa sentään ikätasoista, kehittävää tekemistä ja sosiaalisten taitojen opettelua ryhmässä. Ehtiihän he minunkin seurassani olla sitten päiväkotipäivien ulkopuolella, joten heidän elämänpiirinsä vaan supistuisi, jos olisivat aina mun kanssa, enkä itse nauttisi siitä, kun tykkään tehdä keskittymistä vaativia juttuja, ja lasten kanssa jatkuvat keskeytykset raastaa hermoja.
"Perustason firmoja" 😂😂😂
Anteeksi nyt vain, mutta tässä maassa ei kyllä firmoja ihan noin vain perustella. Ehkä jotain omaksi harrastukseksi , mutta yrityksen perustaminen on kaikkea muuta.
Kyllä ehdottomasti jäisin kotiäidiksi jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Mies on hyvätuloinen ja on ehdottanut että jäisin kotiäidiksi, mutta en vielä näillä tuloilla uskalla. Tällä hetkellä olen hoitovapaalla, reilun vuoden vielä. Kai se on töihin palattava sitten ellei miehen tulot nouse lisää.
Olen ehdottomasti äitiyden kannalla ja kotirouvana oleminen saa multa äänen.
Itse olen siinä mielessä perinteinen nainen,että olen kokenut aina kotielämän ja perhe-elämän tosi tärkeäksi . Olen myös ehdottomasti feministi ja kannatan naisen itsenäisyyttä.
Se vaan, että nämä molemmat roolit on todella vaikea täyttää. Nykyajan paineet on valtavat mitä olen naisena ja äitinä kokenut. Pitäisi olla hyvä äiti ja samaan aikaan painaa niska limassa töitä.
Jonkinlainen kompromissi ja kultainen keskitie on mun ehdotus. Esimerkiksi just osa-aikatyö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäisin koti-isäksi jos naiset osaisivat vaikeita aloja ja tuoda leivän pöytään.
Et jaksaisi tehdä kaikkea mitä vaaditaan. Sen lisäksi Suomessa on hyvin vähän täysin tulottomia kotiäitejä.
Et jaksaisi kovapalkkaisessa työssä. Suomessa on hyvin vähän naisia jotka jaksavat.
Kyllä jaksan. Miehillä on ihme luuloja siitä, miten helppoa lasten kanssa on kotona. Se pitää tehdä kunnolla ja se on vaativaa.
En pelkästään jäisi kotiäidiksi, mutta siihen saakka olin kotona kun nuorimmainen täytti 2 vuotta. Molemmat lapset kävivät myös parivuotiaasta kerhossa ja normaalisti sitten päiväkodissa ja eskarissa kun töihin palasin .
Ihaninta oli just kun itse tein osa-aikaista työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Opiskelin aika pitkään saadakseni uran ja olisi aikamoinen takaisku ryhtyä kokopäivä-äidiksi. Rakastan lastani, mutta en halua oll 24/7 äiti
Ei ihme että parisuhteet ei toimi ja lapsia ei tehdä kun ura on kaikki kaikessa
Suomessa on hyvin vähän naisia, jotka elättävät marisematta miehen ja lapset. Jos jollain halua olisikin, niin palkka ei riitä kohtuulliseen elintasoon.
Työssäkäyvä nainen joutuu työpäivänsä jälkeen tekemään kaikki kotityöt vaikka mies on kotona. Naisen tultua kotiin mies lähtee harrastuksiin ja nainen hoitaa vielä lapsetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäisin koti-isäksi jos naiset osaisivat vaikeita aloja ja tuoda leivän pöytään.
Et jaksaisi tehdä kaikkea mitä vaaditaan. Sen lisäksi Suomessa on hyvin vähän täysin tulottomia kotiäitejä.
Et jaksaisi kovapalkkaisessa työssä. Suomessa on hyvin vähän naisia jotka jaksavat.
Kyllä jaksan. Miehillä on ihme luuloja siitä, miten helppoa lasten kanssa on kotona. Se pitää tehdä kunnolla ja se on vaativaa.
Naisilla on ihme luuloja siitä, miten helppoa kovapalkkaisessa työssä on. Se pitää tehdä kunnolla ja se on vaativaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Opiskelin aika pitkään saadakseni uran ja olisi aikamoinen takaisku ryhtyä kokopäivä-äidiksi. Rakastan lastani, mutta en halua oll 24/7 äiti
Ei ihme että parisuhteet ei toimi ja lapsia ei tehdä kun ura on kaikki kaikessa
Suomessa on hyvin vähän naisia, jotka elättävät marisematta miehen ja lapset. Jos jollain halua olisikin, niin palkka ei riitä kohtuulliseen elintasoon.
Työssäkäyvä nainen joutuu työpäivänsä jälkeen tekemään kaikki kotityöt vaikka mies on kotona. Naisen tultua kotiin mies lähtee harrastuksiin ja nainen hoitaa vielä lapsetkin.
Enhän hoida. En minä ole kinunnut mieheltä liikakansoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Jäisin koti-isäksi jos naiset osaisivat vaikeita aloja ja tuoda leivän pöytään.
Niin väsynyt ja aivopesty kommentti
Terveet ihmiset eivät määrittele itseään uransa kautta