Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

On todistettu, että tytöt ovat poikia fiksumpia.

Vierailija
13.09.2022 |

https://yle.fi/uutiset/3-12610579

Huippulukioiden oppilaista on yli 70% tyttöjä samaan aikaan kun pojat oppii peruskoulussa hädin tuskin n lukemaan. Tytöt myös kilpailevat keskenään koulumenestyksedtä ja paineista at toisensa parempiin suorituksiin. Samalla heikot ja luuseripojat karsiutuu. Samalla suhteella mennään ja valmistutaan yliopistosta.

Kommentit (247)

Vierailija
141/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Riippuu tietysti keitä pidät neroina. 

Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

Älä vääristele historiaa. Tietokone eli sähköinen laskentakone on saanut alkunsa Turingin keksinnöistä. Ja laskukone sinänsä on saanut alkunsa Pascalin keksinnoistä. 

Vierailija
142/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa toistuu yksi väite, joka ei ole totta:  "Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä koska ovat KILTTEJÄ".

Ei. Numerot jaetaan koemenestyksen mukaan. Tuntityöskentelyllä voi numeroa rajatapauksessa nostaa tai laskea, mutta osaaminen määrittää numeron. Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat niin tunnollisia ja kilttejä, että KUUNTELEVAT TUNNEILLA, TEKEVÄT LÄKSYT JA LUKEVAT KOKEISIIN, joten oppivat asiat ja pärjäävät kokeissa. Peruskoulun ja vielä lukionkin oppisisällöt on rakennettu niin, että normaaliälyinen lapsi pärjää ihan hyvin kun vähän viitsii tehdä töitä.

Tämä. Yo-kirjoituksissa ja korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään saa pisteitä kiltteydestä, vaan osaamisesta. Työ palkitaan.

Ensin pitää päästä sinne lukioon. Mielellään hyvään että ympäristö tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelua. Jos kusivehkeistä tulee peruskoulussa puoli numeroa penaltia keskiarvoon, niin se näkyy väistämättä koko opiskeluputken ajan.

Eli että pojille annetaan peruskoulussa tahallaan heidän tasoaan ja koemenestystään huonompia numeroita?

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Ne saavat parempia numeroita, jotka pärjäävät paremmin. Eniten vaikuttaa tietysti koenumerot, mutta myös muut tehtävät, esitelmät, tutkielmat ja projektityöt. Jos ne tekee kunnolla, nostavat arvosanaa.

Ihan sama käytäntö on yliopistossakin. Ainakin tekniikassa ja luonnontieteissä varmaan 90 prosenttia kursseista arvostellaan niin, että puolet arvosanasta määräytyy tentin perusteella ja puolet viikottain palautettavien harjoitustehtävien perusteella. Lisänä saattaa olla joku isompi harjoitustyö. Vaikka olisit millainen nero ja saisit tenteistä täydet pisteet, et voi saada hyviä kurssiarvosanoja jos et jaksa vääntää myös harjoitustehtäviä.

Kirjoitin tuon kysymykseni/ ihmettelyni vähän huonosti. Tarkoitus oli taivastella sitä, että ajatteleeko joku, että pojat saavat huonompia numeroita pelkästään sukupuolensa takia.

Eli osaamisen näytöistä (kokeet, esitelmät ja harjoitustehtävät yms) huolimatta vain koska ovat poikia.

Yliopiston ja amk:n kurssiarvioinnit ovat tuttuja, noin se meilläkin oli, jos ei jaksa panostaa harjoitustehtäviin niin se näkyy kyllä arvosanassa.

Etkö ole kuullut tutkimuksista, joissa pojat saavat järjestään osaamistaan heikompia numeroita ja tytöt korkeampia? Peruskoulun lopussa merkitsee todellakin paljon, saako kasi tason oppilas todistukseen seiskan tai ysin sukupuolen mukaan.

Aiemmin, kun tytöt pärjäsivät heikommin huudettiin "rakenteellisesta" epätasa-arvosta, joka sortaa tyttöjä. Nyt se ei olekaan enää rakenteiden vika, ettei pojat pärjää, vaan syy on yksilöissä! Aika kummallista, vai mitä?

T. Tutkija

Onneksi tuohon ongelmaan (jonka olemassaolon moni näyttää täällä tyystin kieltävän :-D ) on kuitenkin ainakin jossain määrin havahduttu siellä missä sillä on jotain merkitystäkin. Juuri ennen koronaa opetusministeriö käsittääkseni asetti työryhmän uudistamaan ja yhtenäistämään arvostelukäytäntöjä juuri mm. tämänkin ongelman takia. Seuraavassa isommassa opetussuunnitelmien päivityksessä nähtäneen siis jonkinlaista kehitystä, toivottavasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
143/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa toistuu yksi väite, joka ei ole totta:  "Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä koska ovat KILTTEJÄ".

Ei. Numerot jaetaan koemenestyksen mukaan. Tuntityöskentelyllä voi numeroa rajatapauksessa nostaa tai laskea, mutta osaaminen määrittää numeron. Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat niin tunnollisia ja kilttejä, että KUUNTELEVAT TUNNEILLA, TEKEVÄT LÄKSYT JA LUKEVAT KOKEISIIN, joten oppivat asiat ja pärjäävät kokeissa. Peruskoulun ja vielä lukionkin oppisisällöt on rakennettu niin, että normaaliälyinen lapsi pärjää ihan hyvin kun vähän viitsii tehdä töitä.

Tämä. Yo-kirjoituksissa ja korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään saa pisteitä kiltteydestä, vaan osaamisesta. Työ palkitaan.

Ensin pitää päästä sinne lukioon. Mielellään hyvään että ympäristö tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelua. Jos kusivehkeistä tulee peruskoulussa puoli numeroa penaltia keskiarvoon, niin se näkyy väistämättä koko opiskeluputken ajan.

Eli että pojille annetaan peruskoulussa tahallaan heidän tasoaan ja koemenestystään huonompia numeroita?

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Ne saavat parempia numeroita, jotka pärjäävät paremmin. Eniten vaikuttaa tietysti koenumerot, mutta myös muut tehtävät, esitelmät, tutkielmat ja projektityöt. Jos ne tekee kunnolla, nostavat arvosanaa.

Ihan sama käytäntö on yliopistossakin. Ainakin tekniikassa ja luonnontieteissä varmaan 90 prosenttia kursseista arvostellaan niin, että puolet arvosanasta määräytyy tentin perusteella ja puolet viikottain palautettavien harjoitustehtävien perusteella. Lisänä saattaa olla joku isompi harjoitustyö. Vaikka olisit millainen nero ja saisit tenteistä täydet pisteet, et voi saada hyviä kurssiarvosanoja jos et jaksa vääntää myös harjoitustehtäviä.

Kirjoitin tuon kysymykseni/ ihmettelyni vähän huonosti. Tarkoitus oli taivastella sitä, että ajatteleeko joku, että pojat saavat huonompia numeroita pelkästään sukupuolensa takia.

Eli osaamisen näytöistä (kokeet, esitelmät ja harjoitustehtävät yms) huolimatta vain koska ovat poikia.

Yliopiston ja amk:n kurssiarvioinnit ovat tuttuja, noin se meilläkin oli, jos ei jaksa panostaa harjoitustehtäviin niin se näkyy kyllä arvosanassa.

Etkö ole kuullut tutkimuksista, joissa pojat saavat järjestään osaamistaan heikompia numeroita ja tytöt korkeampia? Peruskoulun lopussa merkitsee todellakin paljon, saako kasi tason oppilas todistukseen seiskan tai ysin sukupuolen mukaan.

Aiemmin, kun tytöt pärjäsivät heikommin huudettiin "rakenteellisesta" epätasa-arvosta, joka sortaa tyttöjä. Nyt se ei olekaan enää rakenteiden vika, ettei pojat pärjää, vaan syy on yksilöissä! Aika kummallista, vai mitä?

T. Tutkija

Minä myös muistan lukeneeni jostain, että naisopettajat suosi tyttöjä enemmän ja pyöristi poikien numeroita alaspäin, kun taas miesopettajat olivat tasavertaisempia tytöille ja pojille.

Minä muistan lukeneeni että tuo muistamasi on ihan hirveää paskaa

Olet kuitenkin väärässä, ja tuo aiempi oikeassa.

Vierailija
144/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

Eivät aloittaneet. Ensimmäinen ohjelmointikieli oli konekieli. Ja ensimmäinen lausekieli on Fortran. Älä vääristele historiaa. 

Vierailija
145/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Riippuu tietysti keitä pidät neroina. 

Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

. Feministtit ja Lovelace-meemi.

Luepas miehestä nimeltä Alan Turing. - eri

Vierailija
146/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Riippuu tietysti keitä pidät neroina. 

Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

Älä vääristele historiaa. Tietokone eli sähköinen laskentakone on saanut alkunsa Turingin keksinnöistä. Ja laskukone sinänsä on saanut alkunsa Pascalin keksinnoistä. 

Osaatko lukea? Puhuttiinko pelkästään tietokoneesta vai ohjelmoinnista ja tietojenkäsittely tieteestä. Luetun ymmärtäminen olisi hieno juttu!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
147/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Riippuu tietysti keitä pidät neroina. 

Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

. Feministtit ja Lovelace-meemi.

Luepas miehestä nimeltä Alan Turing. - eri

Etkö sinäkään ymmärrä lukemaasi.

Vierailija
148/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

Eivät aloittaneet. Ensimmäinen ohjelmointikieli oli konekieli. Ja ensimmäinen lausekieli on Fortran. Älä vääristele historiaa. 

Arvaan että olet mies, et ymmärrä lukemaasi ja äänestit perusjuomalaisia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
149/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]

Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]

Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]

Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?

Vierailija
150/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Riippuu tietysti keitä pidät neroina. 

Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

Älä vääristele historiaa. Tietokone eli sähköinen laskentakone on saanut alkunsa Turingin keksinnöistä. Ja laskukone sinänsä on saanut alkunsa Pascalin keksinnoistä. 

Osaatko lukea? Puhuttiinko pelkästään tietokoneesta vai ohjelmoinnista ja tietojenkäsittely tieteestä. Luetun ymmärtäminen olisi hieno juttu!

Yritätkö väittää, että naiset ovat keksineet tietojenkäsittelytieteen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
151/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Riippuu tietysti keitä pidät neroina. 

Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

Älä vääristele historiaa. Tietokone eli sähköinen laskentakone on saanut alkunsa Turingin keksinnöistä. Ja laskukone sinänsä on saanut alkunsa Pascalin keksinnoistä. 

Osaatko lukea? Puhuttiinko pelkästään tietokoneesta vai ohjelmoinnista ja tietojenkäsittely tieteestä. Luetun ymmärtäminen olisi hieno juttu!

Yritätkö väittää, että naiset ovat keksineet tietojenkäsittelytieteen?

Huoh. Osaatko sinä lukea vaik kiukkuatko täällä ihan muuten vaan vailla ymmärrystä juurikaan mistään?

Vierailija
152/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt tais mennä koodijunteilla tunteisiin :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
153/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

OlliPolli kirjoitti:

Mikä on mennyt elämässä pieleen kun pitää netissä trollailla noin avuttomasti? :D

Pro tip: muuta muualle, siellä on suomalainen pikkumunainen minuutti ville vähemmistössä. Ai ei vai? No ei tietenkään, kun siellä ei sossu kustanna sun elämää

Oletko OlliPolli näitä 2000€ kuussa tienaavia "nettoveronmaksajia"? 

Vähän enemmän tienaan kuin 2000€, mutta ainakin tienaan ja maksan veroja. Samaa ei voi sanoa näistä "isomunaisista" moniosaajista. Ihme ja kumma kun joutuvat omista maistaan lähtemään tänne kauheiden rasistien maahan.

Vierailija
154/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Feministtit ja Lovelace-meemi.

Luepas miehestä nimeltä Alan Turing. - eri

Luepas nyt uudestaan sitä ohjelmoinnin historiaa, Alan Turing on syntynyt reilusti Lovelacen kuoleman jälkeen. -eri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
155/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OlliPolli kirjoitti:

Mikä on mennyt elämässä pieleen kun pitää netissä trollailla noin avuttomasti? :D

Pro tip: muuta muualle, siellä on suomalainen pikkumunainen minuutti ville vähemmistössä. Ai ei vai? No ei tietenkään, kun siellä ei sossu kustanna sun elämää

Oletko OlliPolli näitä 2000€ kuussa tienaavia "nettoveronmaksajia"? 

Vähän enemmän tienaan kuin 2000€, mutta ainakin tienaan ja maksan veroja. Samaa ei voi sanoa näistä "isomunaisista" moniosaajista. Ihme ja kumma kun joutuvat omista maistaan lähtemään tänne kauheiden rasistien maahan.

Näin ajattelinkin, kun yleensä vähiten tienaavat valittaa eniten veroista ja sossupummeista

Vierailija
156/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Riippuu tietysti keitä pidät neroina. 

Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

Älä vääristele historiaa. Tietokone eli sähköinen laskentakone on saanut alkunsa Turingin keksinnöistä. Ja laskukone sinänsä on saanut alkunsa Pascalin keksinnoistä. 

Osaatko lukea? Puhuttiinko pelkästään tietokoneesta vai ohjelmoinnista ja tietojenkäsittely tieteestä. Luetun ymmärtäminen olisi hieno juttu!

Yritätkö väittää, että naiset ovat keksineet tietojenkäsittelytieteen?

Tottakai väitän! Tosin tyypillisesti naista käskettiin se tekemään. Eihän ne muuten saa mitään tehtyä.

Vierailija
157/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]

Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]

Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]

Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?

Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace  luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin. 

Vierailija
158/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Riippuu tietysti keitä pidät neroina. 

Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

Älä vääristele historiaa. Tietokone eli sähköinen laskentakone on saanut alkunsa Turingin keksinnöistä. Ja laskukone sinänsä on saanut alkunsa Pascalin keksinnoistä. 

Osaatko lukea? Puhuttiinko pelkästään tietokoneesta vai ohjelmoinnista ja tietojenkäsittely tieteestä. Luetun ymmärtäminen olisi hieno juttu!

Yritätkö väittää, että naiset ovat keksineet tietojenkäsittelytieteen?

Tottakai väitän! Tosin tyypillisesti naista käskettiin se tekemään. Eihän ne muuten saa mitään tehtyä.

Naisten tärkeyttä ohjelmoinnin kehityksessä ei pysty kieltämään edes misogynistinen palsta sika.

Vierailija
159/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa toistuu yksi väite, joka ei ole totta:  "Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä koska ovat KILTTEJÄ".

Ei. Numerot jaetaan koemenestyksen mukaan. Tuntityöskentelyllä voi numeroa rajatapauksessa nostaa tai laskea, mutta osaaminen määrittää numeron. Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat niin tunnollisia ja kilttejä, että KUUNTELEVAT TUNNEILLA, TEKEVÄT LÄKSYT JA LUKEVAT KOKEISIIN, joten oppivat asiat ja pärjäävät kokeissa. Peruskoulun ja vielä lukionkin oppisisällöt on rakennettu niin, että normaaliälyinen lapsi pärjää ihan hyvin kun vähän viitsii tehdä töitä.

Tämä. Yo-kirjoituksissa ja korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään saa pisteitä kiltteydestä, vaan osaamisesta. Työ palkitaan.

Ensin pitää päästä sinne lukioon. Mielellään hyvään että ympäristö tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelua. Jos kusivehkeistä tulee peruskoulussa puoli numeroa penaltia keskiarvoon, niin se näkyy väistämättä koko opiskeluputken ajan.

Eli että pojille annetaan peruskoulussa tahallaan heidän tasoaan ja koemenestystään huonompia numeroita?

Tuskin tahallaan. Jonkinlainen rakenteellinen vinouma siellä kuitenkin on, jos tasokokeet menevät pojilla paremmin,  mutta todistuksessa arvosanat ovat huonompia. Mittaako arvosana oikeita asioita, suosivatko jotkin siihen tasokokeiden lisäksi vaikuttavat tekijät enemmän tyttöjä kuin poikia, jne, ihan vain esimerkkeinä. 

Todistuksen arvosanoihin vaikuttaa koemenestyksen lisäksi myös kotitehtävien tekeminen ja muu aktiivisuus. Ja voihan ne tasokokeetkin yhtä lailla suosia poikia, jos tuolle linjalle mennään.

Vierailija
160/247 |
13.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]

Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]

Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]

Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?

Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace  luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin. 

huoh, ymmärrän kyllä miksi naiset kehittivät ohjelmointia eteenpäin eikä miehet :D