Lue keskustelun säännöt.
On todistettu, että tytöt ovat poikia fiksumpia.
13.09.2022 |
https://yle.fi/uutiset/3-12610579
Huippulukioiden oppilaista on yli 70% tyttöjä samaan aikaan kun pojat oppii peruskoulussa hädin tuskin n lukemaan. Tytöt myös kilpailevat keskenään koulumenestyksedtä ja paineista at toisensa parempiin suorituksiin. Samalla heikot ja luuseripojat karsiutuu. Samalla suhteella mennään ja valmistutaan yliopistosta.
Kommentit (247)
Vierailija kirjoitti:
Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin.
Taas malliesimerkki kuinka ilman tietoa yritetään päteä netissä. Olet varmaan mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.
Riippuu tietysti keitä pidät neroina.
Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.
Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi
Älä vääristele historiaa. Tietokone eli sähköinen laskentakone on saanut alkunsa Turingin keksinnöistä. Ja laskukone sinänsä on saanut alkunsa Pascalin keksinnoistä.
Osaatko lukea? Puhuttiinko pelkästään tietokoneesta vai ohjelmoinnista ja tietojenkäsittely tieteestä. Luetun ymmärtäminen olisi hieno juttu!
Yritätkö väittää, että naiset ovat keksineet tietojenkäsittelytieteen?
Tottakai väitän! Tosin tyypillisesti naista käskettiin se tekemään. Eihän ne muuten saa mitään tehtyä.
Naisten tärkeyttä ohjelmoinnin kehityksessä ei pysty kieltämään edes misogynistinen palsta sika.
Nainen ei ole kehittänyt yhtään merkittävistä ohjelmointikielistä. Ei ensimmäistä eikä viimeistä.
Vierailija kirjoitti:
Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]
Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]
Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]
Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?
vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.
"vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin"
Tottahan toki koneelle on kirjoitettu mittava määrä testiohjelmia, ennekuin punaniskakoodarin voi laittaa sen ääreen sorvaamaan koodia käskystä.
Näin se maailma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]
Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]
Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]
Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?
Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin.
huoh, ymmärrän kyllä miksi naiset kehittivät ohjelmointia eteenpäin eikä miehet :D
On se sinänsä mielenkiintoista, että vieläkään naiset eivät osaa ohjelmoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]
Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]
Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]
Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?
vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.
"vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin"
Tottahan toki koneelle on kirjoitettu mittava määrä testiohjelmia, ennekuin punaniskakoodarin voi laittaa sen ääreen sorvaamaan koodia käskystä.
Näin se maailma toimii.
Minäkin olen kirjoittanut vaikka mitä ohjelmia, en vain ole julkaissut niitä!
Kirjoituksestasi huomaa täyden ymmärtämättömyyden koko alasta, mutta mitäs siitä näin maailma toimii
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hohhoijaa, aina pitää omaa sukupuolta kehua. Ja ettei vaan olis miehet keksineet kaiken merkittävän autoista lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]
Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]
Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]
Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?
Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin.
huoh, ymmärrän kyllä miksi naiset kehittivät ohjelmointia eteenpäin eikä miehet :D
On se sinänsä mielenkiintoista, että vieläkään naiset eivät osaa ohjelmoida.
Eikö osaa? Kommenttisi kertoo sen ettet itse ole alalla tai ymmärrä siitä juurikaan, mutta miehenä yrität päteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin.
Taas malliesimerkki kuinka ilman tietoa yritetään päteä netissä. Olet varmaan mies?
Tiedätkö edes mitä Maxwellin yhtälöt ovat?
Jos naiset ovat niin älykkäitä ja viisaita niin miksi valitatte palkoista ja vingutte tasa-arvon perään?
Meidän tyhmien miestenhän pitäisi olla huonommassa asemassa kuin te?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On myös todistettu et akkojen suu jauhaa edelleen vaikka ajatus on jo aikaa sitten katkennut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin.
Taas malliesimerkki kuinka ilman tietoa yritetään päteä netissä. Olet varmaan mies?
Tiedätkö edes mitä Maxwellin yhtälöt ovat?
Vanha kunnon tiiätkö edes! Mansplaining käynnistyy kohta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]
Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]
Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]
Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?
Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin.
huoh, ymmärrän kyllä miksi naiset kehittivät ohjelmointia eteenpäin eikä miehet :D
On se sinänsä mielenkiintoista, että vieläkään naiset eivät osaa ohjelmoida.
Eikö osaa? Kommenttisi kertoo sen ettet itse ole alalla tai ymmärrä siitä juurikaan, mutta miehenä yrität päteä.
Eikä Lovelacekaan osannut koodata: Kaikki sen jutut perustui Babbagen jo keksimiin ideoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]
Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]
Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]
Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?
Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin.
huoh, ymmärrän kyllä miksi naiset kehittivät ohjelmointia eteenpäin eikä miehet :D
On se sinänsä mielenkiintoista, että vieläkään naiset eivät osaa ohjelmoida.
Eikö osaa? Kommenttisi kertoo sen ettet itse ole alalla tai ymmärrä siitä juurikaan, mutta miehenä yrität päteä.
Eikä Lovelacekaan osannut koodata: Kaikki sen jutut perustui Babbagen jo keksimiin ideoihin.
Ei vaan miehinen ego kestä että joku nainen on ollut nykyisellään miehisellä alalla uranuurtaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.
Riippuu tietysti keitä pidät neroina.
Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.
Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi
Ei Ada mitään ohjelmia tehnyt vaan julkaisi Babbagen vuosia aikaisemmin tekemiä ohjelmia. Ensimmäinen muiden koodia ripannut ja omissa nimissään julkaissut toki on, ei mikää pieni saavutus sekään :-)
Näin ohjelmoijana ja miehenä pitää kyllä sanoa että jos ei ymmärrä Ada Lovelacen merkitystä ohjelmoinnille ei kyllä ymmärrä hevonvittuakaan ohjelmoinnista. Samalla voisi tietysti mainita Margaret Hamiltonin merkityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]
Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]
Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]
Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?
Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin.
Eli analytical engine ei mielestäsi ollut tietokone?
Tämäkin on sitten tietokone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.
Riippuu tietysti keitä pidät neroina.
Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.
Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi
Ei Ada mitään ohjelmia tehnyt vaan julkaisi Babbagen vuosia aikaisemmin tekemiä ohjelmia. Ensimmäinen muiden koodia ripannut ja omissa nimissään julkaissut toki on, ei mikää pieni saavutus sekään :-)
Ookkonää niitä Stack Overflow miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lovelace tutki ”Merkinnöissä” neljää konseptia. Ensimmäinen niistä oli käytännössä modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä. Tämä konsepti oli ”Note A” -osion keskiössä. Toinen konsepti sai lähteensä tästä ensimmäisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla pelkkää laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa, esimerkiksi sanojen, loogisten symbolien ja musiikin.[40] Lovelace oli enemmän kuin tieteilijä, sillä hän oli symboliperustaisen ajattelun ansiosta ensimmäinen ihminen, joka käytännössä piti tietokonetta muunakin kuin pelkkänä laskukoneena.[57]
Lovelacen kolmas konsepti oli viimeisessä ”Note G” -osiossa. Siinä hän esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi. Hän kirjoitti ohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja.[58] Sveitsiläinen Jakob Bernoulli oli kirjoittanut luvuista vuonna 1713 julkaistussa todennäköisyyksiä käsittelevässä teoksessaan Ars conjectandi. Lovelacen ohjelma osoitti analyyttisen koneen mahdollisuudet laskemiseen.[41] Ohjelman takia monet kutsuvat Lovelacea ”ensimmäiseksi ohjelmoijaksi”, vaikka Babbage oli kirjoittanut koneelleen ohjelmia itsekin. Niistä suurinta osaa ei kuitenkaan ole julkaistu.[59] Lisäksi Lovelacen tekemä ohjelma oli huomattavasti monipuolisempi kuin Babbagen vastaavat.[41] Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.[60]
Lovelace kuvaili tekstissään operaatiot ja teki kaavion, jossa hän kuvasi, miten jokainen operaatio pitäisi koodata koneeseen. Koodissaan hän hahmotteli muun muassa aliohjelman ja rekursion käsitteet, joita hän joutui käyttämään Bernoullin lukujen laskemiseen. Koneen toiminnan olisi mahdollistanut 75 reikäkorttia, joita olisi käytetty iteroimalla.[61]
Sinne sitten Wikipediaan korjaamaan vääryksiä olemattomalla sisälukutaidolla ja kompetenssilla. Kiukuttaako?
Tietokone ei ole mekaaninen laskentakone, vaan sähköinen laskentakone. Babbage ja tämän oppilas Lovelace luulivat, että tietokone on koneteknikkaa, vaikka se on sähkötekniikkaa. Tietokone on tosiaan sähköinen laskentakone, jonka ideat perustuu Maxwellin yhtälöiden ratkaisuihin.
Eli analytical engine ei mielestäsi ollut tietokone?
Tämäkin on sitten tietokone.
Ymmärätkö mikä on tietokone?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.
Riippuu tietysti keitä pidät neroina.
Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.
Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi
Ei Ada mitään ohjelmia tehnyt vaan julkaisi Babbagen vuosia aikaisemmin tekemiä ohjelmia. Ensimmäinen muiden koodia ripannut ja omissa nimissään julkaissut toki on, ei mikää pieni saavutus sekään :-)
Kaiken takana on aina mies.
Eli analytical engine ei mielestäsi ollut tietokone?