On todistettu, että tytöt ovat poikia fiksumpia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa toistuu yksi väite, joka ei ole totta:  "Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä koska ovat KILTTEJÄ".

Ei. Numerot jaetaan koemenestyksen mukaan. Tuntityöskentelyllä voi numeroa rajatapauksessa nostaa tai laskea, mutta osaaminen määrittää numeron. Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat niin tunnollisia ja kilttejä, että KUUNTELEVAT TUNNEILLA, TEKEVÄT LÄKSYT JA LUKEVAT KOKEISIIN, joten oppivat asiat ja pärjäävät kokeissa. Peruskoulun ja vielä lukionkin oppisisällöt on rakennettu niin, että normaaliälyinen lapsi pärjää ihan hyvin kun vähän viitsii tehdä töitä.

Tämä. Yo-kirjoituksissa ja korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään saa pisteitä kiltteydestä, vaan osaamisesta. Työ palkitaan.

Ensin pitää päästä sinne lukioon. Mielellään hyvään että ympäristö tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelua. Jos kusivehkeistä tulee peruskoulussa puoli numeroa penaltia keskiarvoon, niin se näkyy väistämättä koko opiskeluputken ajan.

Eli että pojille annetaan peruskoulussa tahallaan heidän tasoaan ja koemenestystään huonompia numeroita?

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Ne saavat parempia numeroita, jotka pärjäävät paremmin. Eniten vaikuttaa tietysti koenumerot, mutta myös muut tehtävät, esitelmät, tutkielmat ja projektityöt. Jos ne tekee kunnolla, nostavat arvosanaa.

Ihan sama käytäntö on yliopistossakin. Ainakin tekniikassa ja luonnontieteissä varmaan 90 prosenttia kursseista arvostellaan niin, että puolet arvosanasta määräytyy tentin perusteella ja puolet viikottain palautettavien harjoitustehtävien perusteella. Lisänä saattaa olla joku isompi harjoitustyö. Vaikka olisit millainen nero ja saisit tenteistä täydet pisteet, et voi saada hyviä kurssiarvosanoja jos et jaksa vääntää myös harjoitustehtäviä.

Niin, tuo muiden hommien puurtaminen ja selvittäminen vaativat juurikin kypsyyttä ja itseohjautuvuutta. Pojat tippuvat kärryiltä heti kättelyssä, kun aloittavat koulun liian raakileina ja ovat koko kasvuikänsä ikäisiään tyttöjä jäljessä.

Vanha kunnon TrolliPolli taas vauhdissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa toistuu yksi väite, joka ei ole totta:  "Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä koska ovat KILTTEJÄ".

Ei. Numerot jaetaan koemenestyksen mukaan. Tuntityöskentelyllä voi numeroa rajatapauksessa nostaa tai laskea, mutta osaaminen määrittää numeron. Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat niin tunnollisia ja kilttejä, että KUUNTELEVAT TUNNEILLA, TEKEVÄT LÄKSYT JA LUKEVAT KOKEISIIN, joten oppivat asiat ja pärjäävät kokeissa. Peruskoulun ja vielä lukionkin oppisisällöt on rakennettu niin, että normaaliälyinen lapsi pärjää ihan hyvin kun vähän viitsii tehdä töitä.

Tämä. Yo-kirjoituksissa ja korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään saa pisteitä kiltteydestä, vaan osaamisesta. Työ palkitaan.

Ensin pitää päästä sinne lukioon. Mielellään hyvään että ympäristö tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelua. Jos kusivehkeistä tulee peruskoulussa puoli numeroa penaltia keskiarvoon, niin se näkyy väistämättä koko opiskeluputken ajan.

Eli että pojille annetaan peruskoulussa tahallaan heidän tasoaan ja koemenestystään huonompia numeroita?

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Ne saavat parempia numeroita, jotka pärjäävät paremmin. Eniten vaikuttaa tietysti koenumerot, mutta myös muut tehtävät, esitelmät, tutkielmat ja projektityöt. Jos ne tekee kunnolla, nostavat arvosanaa.

Ihan sama käytäntö on yliopistossakin. Ainakin tekniikassa ja luonnontieteissä varmaan 90 prosenttia kursseista arvostellaan niin, että puolet arvosanasta määräytyy tentin perusteella ja puolet viikottain palautettavien harjoitustehtävien perusteella. Lisänä saattaa olla joku isompi harjoitustyö. Vaikka olisit millainen nero ja saisit tenteistä täydet pisteet, et voi saada hyviä kurssiarvosanoja jos et jaksa vääntää myös harjoitustehtäviä.

Niin, tuo muiden hommien puurtaminen ja selvittäminen vaativat juurikin kypsyyttä ja itseohjautuvuutta. Pojat tippuvat kärryiltä heti kättelyssä, kun aloittavat koulun liian raakileina ja ovat koko kasvuikänsä ikäisiään tyttöjä jäljessä.

Ja samalla kun joidenkin poikien kouluunmenoa lykätään vuodella, päästään eroon isosta osasta "erityislapsiongelmaa" ja tyttöjenkin oppimisympäristö kohenee.

Tytöt on siis yliopistossa opiskelemassa mitä? Naistutkimusta ja tasa-arvotieteitä? Matemaattisissa aineissa eivät pärjää pojille.

https://www.oecd-ilibrary.org/sites/f56f8c26-en/index.html?itemId=/cont…

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa toistuu yksi väite, joka ei ole totta:  "Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä koska ovat KILTTEJÄ".

Ei. Numerot jaetaan koemenestyksen mukaan. Tuntityöskentelyllä voi numeroa rajatapauksessa nostaa tai laskea, mutta osaaminen määrittää numeron. Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat niin tunnollisia ja kilttejä, että KUUNTELEVAT TUNNEILLA, TEKEVÄT LÄKSYT JA LUKEVAT KOKEISIIN, joten oppivat asiat ja pärjäävät kokeissa. Peruskoulun ja vielä lukionkin oppisisällöt on rakennettu niin, että normaaliälyinen lapsi pärjää ihan hyvin kun vähän viitsii tehdä töitä.

Tämä. Yo-kirjoituksissa ja korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään saa pisteitä kiltteydestä, vaan osaamisesta. Työ palkitaan.

Ensin pitää päästä sinne lukioon. Mielellään hyvään että ympäristö tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelua. Jos kusivehkeistä tulee peruskoulussa puoli numeroa penaltia keskiarvoon, niin se näkyy väistämättä koko opiskeluputken ajan.

Eli että pojille annetaan peruskoulussa tahallaan heidän tasoaan ja koemenestystään huonompia numeroita?

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Ne saavat parempia numeroita, jotka pärjäävät paremmin. Eniten vaikuttaa tietysti koenumerot, mutta myös muut tehtävät, esitelmät, tutkielmat ja projektityöt. Jos ne tekee kunnolla, nostavat arvosanaa.

Ihan sama käytäntö on yliopistossakin. Ainakin tekniikassa ja luonnontieteissä varmaan 90 prosenttia kursseista arvostellaan niin, että puolet arvosanasta määräytyy tentin perusteella ja puolet viikottain palautettavien harjoitustehtävien perusteella. Lisänä saattaa olla joku isompi harjoitustyö. Vaikka olisit millainen nero ja saisit tenteistä täydet pisteet, et voi saada hyviä kurssiarvosanoja jos et jaksa vääntää myös harjoitustehtäviä.

Kirjoitin tuon kysymykseni/ ihmettelyni vähän huonosti. Tarkoitus oli taivastella sitä, että ajatteleeko joku, että pojat saavat huonompia numeroita pelkästään sukupuolensa takia.

Eli osaamisen näytöistä (kokeet, esitelmät ja harjoitustehtävät yms) huolimatta vain koska ovat poikia.

Yliopiston ja amk:n kurssiarvioinnit ovat tuttuja, noin se meilläkin oli, jos ei jaksa panostaa harjoitustehtäviin niin se näkyy kyllä arvosanassa.

Vierailija kirjoitti:

kannattaakohan meitä tyhmiä ukkoja sinne pakolliseen asepalvelukseenkaan laittaa? Vaihdetan niin, että naiset on pakkosotilaita ja miehet voi kotona hoitaa helpommat hommat- viisaampanahan naiset osaavat sotastrategiatkin suunnitella paljon paremmin.  Ei kannata maan puolustamista jättää tyhmien käsiin. 

No kyllä sinne rivisotilaaksi just tarvitaan niitä, joilla on fyysistä voimaa ja osaavat totella. Ei sotilaalta vaadita älykkyyttä, strategiat hoitaa sitten ne fiksummat yksilöt.

Vierailija kirjoitti:

Tätä palstaa seuraamalla miesoletettu perusjuomalaisjuntti ei kyllä älyllä loista

No, naisetko muka loistaa? Suurin osa täällä vakituisesti kirjoittavista on tyhmän ja idiootin välillä. Loput mielenterveyspotilaita ja trolleja. Viihdyttävää lukea silloin tällöin, mutta toivon totisesti, ettei tämä kata kaikkia suomalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole kauaa siitä kun 100 % ylioppilaista oli miehiä. Mahto naiset olla aivottomia silloin :DD

No sehän oli silloin kun naisia ei päästetty edes kouluun ettei ne vaan ala vaatia itselleen mitään. Osa tuntuisi edelleen toivovan sitä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tytöt on siis yliopistossa opiskelemassa mitä? Naistutkimusta ja tasa-arvotieteitä? Matemaattisissa aineissa eivät pärjää pojille.

https://www.oecd-ilibrary.org/sites/f56f8c26-en/index.html?itemId=/cont…

Ainakin lääkiksessä on enemmän naisia kuin miehiä. Matematiikkaa ei alalla tarvitse paljoa, mutta pääsykokeessa tulee osata fysiikkaa ja kemiaa, suurin osa kokeesta laskutehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Tytöt on siis yliopistossa opiskelemassa mitä? Naistutkimusta ja tasa-arvotieteitä? Matemaattisissa aineissa eivät pärjää pojille.

https://www.oecd-ilibrary.org/sites/f56f8c26-en/index.html?itemId=/cont…

Tyttöjä on enemmistö esim lääketieteellisessä.

Miten tämä vaikuttaa aloittajan elämään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa toistuu yksi väite, joka ei ole totta:  "Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä koska ovat KILTTEJÄ".

Ei. Numerot jaetaan koemenestyksen mukaan. Tuntityöskentelyllä voi numeroa rajatapauksessa nostaa tai laskea, mutta osaaminen määrittää numeron. Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat niin tunnollisia ja kilttejä, että KUUNTELEVAT TUNNEILLA, TEKEVÄT LÄKSYT JA LUKEVAT KOKEISIIN, joten oppivat asiat ja pärjäävät kokeissa. Peruskoulun ja vielä lukionkin oppisisällöt on rakennettu niin, että normaaliälyinen lapsi pärjää ihan hyvin kun vähän viitsii tehdä töitä.

Tämä. Yo-kirjoituksissa ja korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään saa pisteitä kiltteydestä, vaan osaamisesta. Työ palkitaan.

Ensin pitää päästä sinne lukioon. Mielellään hyvään että ympäristö tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelua. Jos kusivehkeistä tulee peruskoulussa puoli numeroa penaltia keskiarvoon, niin se näkyy väistämättä koko opiskeluputken ajan.

Eli että pojille annetaan peruskoulussa tahallaan heidän tasoaan ja koemenestystään huonompia numeroita?

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Ne saavat parempia numeroita, jotka pärjäävät paremmin. Eniten vaikuttaa tietysti koenumerot, mutta myös muut tehtävät, esitelmät, tutkielmat ja projektityöt. Jos ne tekee kunnolla, nostavat arvosanaa.

Ihan sama käytäntö on yliopistossakin. Ainakin tekniikassa ja luonnontieteissä varmaan 90 prosenttia kursseista arvostellaan niin, että puolet arvosanasta määräytyy tentin perusteella ja puolet viikottain palautettavien harjoitustehtävien perusteella. Lisänä saattaa olla joku isompi harjoitustyö. Vaikka olisit millainen nero ja saisit tenteistä täydet pisteet, et voi saada hyviä kurssiarvosanoja jos et jaksa vääntää myös harjoitustehtäviä.

Kirjoitin tuon kysymykseni/ ihmettelyni vähän huonosti. Tarkoitus oli taivastella sitä, että ajatteleeko joku, että pojat saavat huonompia numeroita pelkästään sukupuolensa takia.

Eli osaamisen näytöistä (kokeet, esitelmät ja harjoitustehtävät yms) huolimatta vain koska ovat poikia.

Yliopiston ja amk:n kurssiarvioinnit ovat tuttuja, noin se meilläkin oli, jos ei jaksa panostaa harjoitustehtäviin niin se näkyy kyllä arvosanassa.

Etkö ole kuullut tutkimuksista, joissa pojat saavat järjestään osaamistaan heikompia numeroita ja tytöt korkeampia? Peruskoulun lopussa merkitsee todellakin paljon, saako kasi tason oppilas todistukseen seiskan tai ysin sukupuolen mukaan.

Aiemmin, kun tytöt pärjäsivät heikommin huudettiin "rakenteellisesta" epätasa-arvosta, joka sortaa tyttöjä. Nyt se ei olekaan enää rakenteiden vika, ettei pojat pärjää, vaan syy on yksilöissä! Aika kummallista, vai mitä?

T. Tutkija

Vierailija kirjoitti:

Miten tämä vaikuttaa aloittajan elämään?

Joku IN CEL trolli yrittää epätoivoisesti päteä

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Muutama nero ei auta kun loput miehet on bulkkiroskaa

Vierailija kirjoitti:

Huiput ovat silti miehiä. Nerojen joukossa ei ole ollut yhtään naista. Nerot ovat valioyksilöitä, jotka luovat kehityksen, eikä naisista ole neroiksi.

Riippuu tietysti keitä pidät neroina. 

Babbagen koneesta ja Lovelacen siihen tekemästä ohjelmasta voidaan katsoa alkaneen jopa modernin tietojenkäsittelytieteen.

 

Onneksi naiset aloittivat sellaisen pikkujutun kuin ohjelmointi

Vierailija kirjoitti:

104 jatkaa vielä:

Kun oma lapsi aloitti koulun, huomasin hämmentävän ilmiön, mikä jäi mietityttämään ja kirjoitin silloin muistaakseni asiasta tännekin. Lapsen ope nimittäin laittoi kaikki kotitehtävät yhteisillä Wilma-viesteillä. Kaikkien tehtävät olivat kaikkien nähtävillä, mutta ne eivät olleet kaikille samanlaiset!

Saattoi esim. lukea, että "matematiikan tehtävä merkitty vihkoon, joko 1. aukeama loppuun, tai toiselta aukeamalta tehtävät 6-9", tai äidinkielessä osan piti lukea läksynä vain pieni tavulaatikko, osan seuraavan sivun pitkä teksti ja osan tehdä vielä tekstiin liittyvät vihkotehtävätkin. Nimiä ei tietenkään mainittu viesteissä, mutta välillä äidinkielessä lapsiin viitattiin ryhmillä "lukijat" ja "ei-lukijat". Ei kai voi olla kauhean hyvä lapsen minäkuvalle oppijana, jos heti koulun alkajaisiksi leimataan "ei-lukijaksi"?

Ymmärrän kyllä ajatuksen, mikä tässä on taustalla, ettei lasta voi laittaa liian vaikeiden tehtävien eteen. Oma lapsi sai yleensä ne maksimiläksyt, joten ei ole valittamista. JA vaikka ei olisi saanutkaan, olisin laittanut tekemään ne silti. Nimittäin eikö tästä välttämättä seuraa se, että ne lapset, joilla on valmiiksi heikommat taidot, jäävät väkisinkin koko ajan enemmän jälkeen, kun saavat aina paljon vähemmän harjoitusta ja helpompia tehtäviä kuin muut? Eihän heillä ole mitään mahdollisuutta kiriä muita kiinni. Ei kai se ole ihme, että erot lasten osaamisessa kasvavat koko ajan?

Siis oletko nyt tosiaan sitä mieltä, että sujuvasti lukevan lapsen kuuluisi vaan tylsistyä koulussa jotain tavuja lukemalla? Tutkitustihan se ei juuri vaikuta koulumenestykseen minkä ikäisenä on oppinut lukemaan, vaan se joka saa ekaluokalla läksyksi vain tavuja saattaa olla luokan paras lukija kakkosen lopussa. Olisin todella pettynyt jos koulussa ei eriytettäisi lukutaitoisia ja lukutaidottomia mitenkään, kun jo nyt on ongelma että akateemisesti taitava lapsi herkästi kyllästyy ja motivaatio heikkenee koulussa, kun mennään liikaa hitaimman tahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa toistuu yksi väite, joka ei ole totta:  "Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä koska ovat KILTTEJÄ".

Ei. Numerot jaetaan koemenestyksen mukaan. Tuntityöskentelyllä voi numeroa rajatapauksessa nostaa tai laskea, mutta osaaminen määrittää numeron. Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat niin tunnollisia ja kilttejä, että KUUNTELEVAT TUNNEILLA, TEKEVÄT LÄKSYT JA LUKEVAT KOKEISIIN, joten oppivat asiat ja pärjäävät kokeissa. Peruskoulun ja vielä lukionkin oppisisällöt on rakennettu niin, että normaaliälyinen lapsi pärjää ihan hyvin kun vähän viitsii tehdä töitä.

Tämä. Yo-kirjoituksissa ja korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään saa pisteitä kiltteydestä, vaan osaamisesta. Työ palkitaan.

Ensin pitää päästä sinne lukioon. Mielellään hyvään että ympäristö tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelua. Jos kusivehkeistä tulee peruskoulussa puoli numeroa penaltia keskiarvoon, niin se näkyy väistämättä koko opiskeluputken ajan.

Eli että pojille annetaan peruskoulussa tahallaan heidän tasoaan ja koemenestystään huonompia numeroita?

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Ne saavat parempia numeroita, jotka pärjäävät paremmin. Eniten vaikuttaa tietysti koenumerot, mutta myös muut tehtävät, esitelmät, tutkielmat ja projektityöt. Jos ne tekee kunnolla, nostavat arvosanaa.

Ihan sama käytäntö on yliopistossakin. Ainakin tekniikassa ja luonnontieteissä varmaan 90 prosenttia kursseista arvostellaan niin, että puolet arvosanasta määräytyy tentin perusteella ja puolet viikottain palautettavien harjoitustehtävien perusteella. Lisänä saattaa olla joku isompi harjoitustyö. Vaikka olisit millainen nero ja saisit tenteistä täydet pisteet, et voi saada hyviä kurssiarvosanoja jos et jaksa vääntää myös harjoitustehtäviä.

Kirjoitin tuon kysymykseni/ ihmettelyni vähän huonosti. Tarkoitus oli taivastella sitä, että ajatteleeko joku, että pojat saavat huonompia numeroita pelkästään sukupuolensa takia.

Eli osaamisen näytöistä (kokeet, esitelmät ja harjoitustehtävät yms) huolimatta vain koska ovat poikia.

Yliopiston ja amk:n kurssiarvioinnit ovat tuttuja, noin se meilläkin oli, jos ei jaksa panostaa harjoitustehtäviin niin se näkyy kyllä arvosanassa.

Etkö ole kuullut tutkimuksista, joissa pojat saavat järjestään osaamistaan heikompia numeroita ja tytöt korkeampia? Peruskoulun lopussa merkitsee todellakin paljon, saako kasi tason oppilas todistukseen seiskan tai ysin sukupuolen mukaan.

Aiemmin, kun tytöt pärjäsivät heikommin huudettiin "rakenteellisesta" epätasa-arvosta, joka sortaa tyttöjä. Nyt se ei olekaan enää rakenteiden vika, ettei pojat pärjää, vaan syy on yksilöissä! Aika kummallista, vai mitä?

T. Tutkija

Minä myös muistan lukeneeni jostain, että naisopettajat suosi tyttöjä enemmän ja pyöristi poikien numeroita alaspäin, kun taas miesopettajat olivat tasavertaisempia tytöille ja pojille.

Ei ole loukkaus olla tyhmempi kuin suomiämmät. Yritä uudestaan. M27

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Julkisessa keskustelussa toistuu yksi väite, joka ei ole totta:  "Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä koska ovat KILTTEJÄ".

Ei. Numerot jaetaan koemenestyksen mukaan. Tuntityöskentelyllä voi numeroa rajatapauksessa nostaa tai laskea, mutta osaaminen määrittää numeron. Kiltit kympin tytöt saavat kymppejä, koska ovat niin tunnollisia ja kilttejä, että KUUNTELEVAT TUNNEILLA, TEKEVÄT LÄKSYT JA LUKEVAT KOKEISIIN, joten oppivat asiat ja pärjäävät kokeissa. Peruskoulun ja vielä lukionkin oppisisällöt on rakennettu niin, että normaaliälyinen lapsi pärjää ihan hyvin kun vähän viitsii tehdä töitä.

Tämä. Yo-kirjoituksissa ja korkeakoulujen pääsykokeissa ei myöskään saa pisteitä kiltteydestä, vaan osaamisesta. Työ palkitaan.

Ensin pitää päästä sinne lukioon. Mielellään hyvään että ympäristö tukee parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelua. Jos kusivehkeistä tulee peruskoulussa puoli numeroa penaltia keskiarvoon, niin se näkyy väistämättä koko opiskeluputken ajan.

Eli että pojille annetaan peruskoulussa tahallaan heidän tasoaan ja koemenestystään huonompia numeroita?

Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Ne saavat parempia numeroita, jotka pärjäävät paremmin. Eniten vaikuttaa tietysti koenumerot, mutta myös muut tehtävät, esitelmät, tutkielmat ja projektityöt. Jos ne tekee kunnolla, nostavat arvosanaa.

Ihan sama käytäntö on yliopistossakin. Ainakin tekniikassa ja luonnontieteissä varmaan 90 prosenttia kursseista arvostellaan niin, että puolet arvosanasta määräytyy tentin perusteella ja puolet viikottain palautettavien harjoitustehtävien perusteella. Lisänä saattaa olla joku isompi harjoitustyö. Vaikka olisit millainen nero ja saisit tenteistä täydet pisteet, et voi saada hyviä kurssiarvosanoja jos et jaksa vääntää myös harjoitustehtäviä.

Kirjoitin tuon kysymykseni/ ihmettelyni vähän huonosti. Tarkoitus oli taivastella sitä, että ajatteleeko joku, että pojat saavat huonompia numeroita pelkästään sukupuolensa takia.

Eli osaamisen näytöistä (kokeet, esitelmät ja harjoitustehtävät yms) huolimatta vain koska ovat poikia.

Yliopiston ja amk:n kurssiarvioinnit ovat tuttuja, noin se meilläkin oli, jos ei jaksa panostaa harjoitustehtäviin niin se näkyy kyllä arvosanassa.

Etkö ole kuullut tutkimuksista, joissa pojat saavat järjestään osaamistaan heikompia numeroita ja tytöt korkeampia? Peruskoulun lopussa merkitsee todellakin paljon, saako kasi tason oppilas todistukseen seiskan tai ysin sukupuolen mukaan.

Aiemmin, kun tytöt pärjäsivät heikommin huudettiin "rakenteellisesta" epätasa-arvosta, joka sortaa tyttöjä. Nyt se ei olekaan enää rakenteiden vika, ettei pojat pärjää, vaan syy on yksilöissä! Aika kummallista, vai mitä?

T. Tutkija

Minä myös muistan lukeneeni jostain, että naisopettajat suosi tyttöjä enemmän ja pyöristi poikien numeroita alaspäin, kun taas miesopettajat olivat tasavertaisempia tytöille ja pojille.

Minä muistan lukeneeni että tuo muistamasi on ihan hirveää paskaa