Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt kyllä loppu minun osalta treffailut sun muut
03.09.2022 |
Kohta 3 vuotta tässä treffaillut, laittanut itseään likoon, kehittänyt itseään, ollut myös yksin aina välissä. Ja vaikka nyt olenkin oppinut mm. itsevarmuutta ja kehittänyt omaa itsereflektointia paljon, niin muutoin käteen on jäänyt vaan tyhjä luu. Paljon surua ja pettymystä, valehtelua ja hylkäämistä. Laskin että viimeisen vuoden aikana minulla on ollut kolme ihmissuhdetta. 2 kk, 2 kk ja 4kk pituiset. Hitto miten paljon mahtuu kuulkaa tunteita tommoseen; ihastumista, jännitystä, viimiseen ehkä jo vähän rakastuinkin. Sit korkeelta putoamista pettymyksiin, eroon, ikävään... ihmekös olen henkisesti ihan uupunut.
Jatkossa keskityn vain itseeni ja lapsiini (joita en yhteenkään suhteeseen ole sotkenut ja siitä kannan ylpeyttä!) Jospa se mielenrauhakin siitä taas laskeutuis.
Kommentit (605)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Sori, mutta tuo on huono strategia. Minulla on aika monta kaunista tuttavaa myös nuoremmissa ikäpolvissa, joiden miehet ovat tämän palstan standardein vähemmän komeita ulkoisesti. Mutta heillä ei ole huonoa itseluottamusta.
Kyllä maailmasta aina poikkeuksia löytyy. Mutta olen aina luottanut kuitenkin siihen, että jos joku kaunis nainen olisi juuri minusta jostain syystä niin kovin kiinnostunut, niin hän varmasti sen näyttäisi.
Minun kiinnostuksen herättämiseen tarvitaan se että koen miehen olevan minusta kiinnostunut.
Se on siis se ja sama miltä mies näyttää, tai kuinka mukava hän on, jos en saa kuvaa että hän olisi minusta kiinnostunut, niin omakaan kiinnostukseni häntä kohtaan ei herää. Roihuvien tunteideni sammuttajaksi riittää myös ihan vain tieto siitä että mies onkin kiinnostunut jostain toisesta. Niin, ja sitä tunnetta ei sitten saa enää koskaan takaisin jos se on menty pilaamaan.
Minä olen monesti kuullut, että naiset huomaavat tällaiset asiat sadan kilometrin päästä sukupuolensa perusteella? Enkä usko, että pelkkä kiinnostuksen osoittaminen sinulle riittää. Toki varmasti, jos mies on sinua miellyttävä mies, niin se kiinnostuksen osoittaminen voi merkitä. Mutta Tinderissä kiinnostusta on hankala päästä osoittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Sori, mutta tuo on huono strategia. Minulla on aika monta kaunista tuttavaa myös nuoremmissa ikäpolvissa, joiden miehet ovat tämän palstan standardein vähemmän komeita ulkoisesti. Mutta heillä ei ole huonoa itseluottamusta.
Eihän tästä ole kyse vaan siitä, että kaunis nainen ehkä jopa aivan oikeutetusti odottaa, että mies tuottaa hänelle hänen ulkoista tasoaan vastaavan ympäristön. Ei kauniin naisen tarvitse lähteä mihinkään ryysyrantaan. Miehen rumakin ulkonäkö voi olla etu tai ainakin sitä on heikko itseluottamus siinä mielessä, että heti kierroksessa ei ole uusi nainen.
Tässä ollaan taas uskomusosastolla, vaikkakin hauskasti kirjoitettu juttu. Ulkonäköön ripustautuminen ei nyt vain selitä pariutumista sillä tasolla kuin se usein täällä esitetään, vaan muut tekijät ovat vahvempia kuin samanlainen yhteiskuntaluokka. Siitä (toisin kuin ulkonäköön perustuvasta pariutumisesta) on myös olemassa näyttöä eli tilastotietoa.
Jotenkin itseäni aivan ällistyttää tuo väite kauniiden naisten osalta, kun olen asunut kehitysmaissa, missä monet (useimmat) erittäin kauniit ja köyhät naiset asuvat ryysyrannoissa ja veri vetää sinne väistämättä, vaikka kuinka tarjottaisiin mahdollisuuksia edetä. Tästä on ihan henkilökohtaista kokemustakin tytöstä, jota yritettiin auttaa eteenpäin. Kyse on monista asioista kuten näköalojen puutteesta, luonteesta, uskonnosta, lapsuudenperheen mallista ja myös äo:sta.
Kyllä se selittää.
Kun on seurannut miten omat tutut elävät, niin yksikään pariutunut kaunis ja hoikka 30+ nainen ei elä missään ryysyrannassa. Kaikilla on vähintään mukava keskiluokkainen elintaso. Oli oma ammatti sitten lääkäri, lähihoitaja, tarjoilija tai elämäntapatyötön (= puuhastelee jotain taidetta, henkisyysvalmennuksia tms joilla ei tienaa mitään).
Jep, tämä.
Joissain maissa se kauneus voi korreloida sen kanssa että saa machomman miehen.
Suomessa on selkeä kauneushierarkia, josta seuraa sosioekonominen hierarkia. Jotkut kauniit naiset ovat jopa myöntäneet tuntevansa että kuuluvat geeniensä ansiosta korkeampaan yhteiskuntaluokkaan kuin vaatimattomamman näköiset naiset.
Ei kyse ole siitä, että machous olisi tavoiteltu asia, vaan siitä, että alemmissa yhteiskuntaluokissa on enemmän macho-kulttuuria, kun taas ylemmissä yhteiskuntaluokissa esimerkiksi lattareissa se on peitellympää, koska machous on synonyymi juntille ja moukalle.
Länsimaissa sosiaaliset hierarkiat ovat rakentuneet enemmän koulutuksen varaan kuin kehitysmaissa johtuen siitä, että koulutustaso on kehitysmaissa yleisesti ottaen hyvin alhainen. Länsimaissa on siis paljon enemmän muita kuin ulkoisia merkkejä sen osoituksena, että hallitsee hierarkiat ja niiden välissä liikkumisen.
Kyky havaita sosiaalisia hierarkioita on sitä heikompi mitä alhaisempaan yhteiskuntaluokkaan itse kuuluu - sen vuoksi että sosiaalinen liikkumavara on ollut pienempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Sori, mutta tuo on huono strategia. Minulla on aika monta kaunista tuttavaa myös nuoremmissa ikäpolvissa, joiden miehet ovat tämän palstan standardein vähemmän komeita ulkoisesti. Mutta heillä ei ole huonoa itseluottamusta.
Kyllä maailmasta aina poikkeuksia löytyy. Mutta olen aina luottanut kuitenkin siihen, että jos joku kaunis nainen olisi juuri minusta jostain syystä niin kovin kiinnostunut, niin hän varmasti sen näyttäisi.
Minun kiinnostuksen herättämiseen tarvitaan se että koen miehen olevan minusta kiinnostunut.
Se on siis se ja sama miltä mies näyttää, tai kuinka mukava hän on, jos en saa kuvaa että hän olisi minusta kiinnostunut, niin omakaan kiinnostukseni häntä kohtaan ei herää. Roihuvien tunteideni sammuttajaksi riittää myös ihan vain tieto siitä että mies onkin kiinnostunut jostain toisesta. Niin, ja sitä tunnetta ei sitten saa enää koskaan takaisin jos se on menty pilaamaan.
Olen ihan samanlainen ja olen vasta palstaa lukiessani ymmärtänyt kuinka onnekas olen. Eli minulle ei tule näitä onnettomia rakkauksia, missä toinen ei vastaa tunteisiin. Minun ei ole ikinä tarvinnut tuskailla onko joku mies kiinnostunut vai eikö ole, koska minun kiinnostukseni katoaa niin helposti vastavuoroisuuden puutteesta. Olemme siis onnekkaita naisia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Samoin. Vaikkei omakaan ulkonäkö ole huono kommenteista päätellen, niin jos on mallimaisen ja näyttävän näköinen nainen, mutta silti mukavan oloinen, niin tiedän jo ensinäkemältä, että tuota naista katsoo kaikki miehet ja häntä isketään joka paikassa. Tarjontaa riittää, eikä itsellä ole aikomustakaan mennä sanomaan mitään tai yrittämään yhtään mitään.
Se on kyllä totta näin kauniina naisena, että vaikea on löytää kumppania rinnalle. Suurin osa miehistä haluaa olla kanssani kauneuteni takia. Sekä ne jotka tekevät tuttavuutta, että ne jotka eivät tee.
Älytön tuuri kävikin, kun tutustuin mieheeni ihan vain kaverini synttäreillä, kun hän oli siellä esiintymässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Ymmärrän. Minulla on naisena aina ollut sama, olen kiertänyt "komistukset" kaukaa. Aviomieheni kanssa ollaankin samalla "tasolla" (vaikken mikään tasoteoriafani olekaan) eli taviksia, niinkuin suurin osa ihmisistä.
Toki aina joku kaunotar on rumiluksen kanssa, tai hyvännäköinen miehen vaimo ns. vaatimattoman näköinen, aina löytyy poikkeuksia, ja kertoo sen et tasoteoria ei todellakaan aina toimi.
Oletko siis todella ajatellut, että olen liian vaatimattoman näköinen tuolle miehelle ja kiertänyt sen vuoksi kaukaa? Vaikka olisit itse pitänyt miestä kiinnostavana ja komeana?
Itse en ole koskaan ajatellut kenenkään komeutta ja kauneutta tietoisesti. Enkä myöskään miettinyt sitä kautta, että olenko jollekin liian ruma. Minun korvaani se on tosi erikoinen ajatus, vaikka tavallaan tasoihin uskonkin. Siitäkin näkökulmasta tuo menee minusta oudosti, koska 1) et voi tietää tasoasi, jos et lähesty muita vapaasti (kyse on vain omista mielipiteistäsi) 2) aina on poikkeuksia eli voi menettää elämänsä rakkauden, jos jättää lähestymästä sitä kauneinta tai komeinta, vaikka itse olisikin vaatimattoman näköinen.
Tasoon kyllä vaikuttaa minusta sekin millainen on persoona. Ulkonäköjen erot eivät ole koko totuus.
Olen yhden ainoan kerran tavannut naisen, joka on ajatellut tuohon tapaan, mutta ei ulkonäön suhteen. Hän sanoi, että eräs deittikumppani on hänelle ehkä liian älykäs. Tasojen sijasta voi puhua siis siitä, ettei olekaan yhteensopiva tiettyjen asioiden suhteen koskipa se sitten ulkonäköä, taustaa, koulutusta tai kiinnostuksenkohteita, jotka ilmentävät esimerkiksi yhteiskuntaluokkaa.
Naiselle tasokas mies on sosiaalisesti älykäs, tyylikäs mies. Komeus tulee tuon alle, geenien rinnalla merkkaa tyylitaju (mitkä vaatteet on päällä, miten tukka ja parta on hoidettu, miten ottaa katsekontaktia) ja sen alalajina tinderissä kuvaustaito. Miehet ottaa ruman räpsyn vastavaloon ja ihmettele kun ei mätsiä tule, naiset kuvaa mietityissä kulmissa ja vaatteilla ja pistää ehkä vielä filtteriä päälle.
Kyllähän tuollainen mies on tasokas muillekin kuin naisille. Se että osaa ottaa itsestään miellyttävän kuvan ja kirjoittaa kiinnostavan tekstin ovat myös tasokkaan miehen merkki.
Mies joka ei pysty näkemään kuviaan ja tekstejään lainkaan muiden näkökulmasta - eihän sellainen fakta näy vain siinä asiassa, että ne kuvat ja tekstit eivät vetoa. Ei, kyllä sellainen näkyy muussakin. Sillä kaikki mitä teemme ja miten itseämme muille ilmaisemme kuvastaa sitä mitä olemme, vaikkei se olekaan koko totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Samoin. Vaikkei omakaan ulkonäkö ole huono kommenteista päätellen, niin jos on mallimaisen ja näyttävän näköinen nainen, mutta silti mukavan oloinen, niin tiedän jo ensinäkemältä, että tuota naista katsoo kaikki miehet ja häntä isketään joka paikassa. Tarjontaa riittää, eikä itsellä ole aikomustakaan mennä sanomaan mitään tai yrittämään yhtään mitään.
Sepä jännä. En ole ikinä ajatellut tuohon tapaan. Menen juttelemaan kenelle tahansa, eihän se mitään merkitse enkä ole ajatellut, että minulle juttelemaan tuleva mies olisi minua iskemässä.
Ok. Itse en näe mitään syytä miehenä mennä juttelemaan muuten vain erittäin kauniille naisille, jos en tunne heitä esimerkiksi työelämästä.
Mutta rumemmille naisille näet? Mikähän tämä "yksi syy" siihen on ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Samoin. Vaikkei omakaan ulkonäkö ole huono kommenteista päätellen, niin jos on mallimaisen ja näyttävän näköinen nainen, mutta silti mukavan oloinen, niin tiedän jo ensinäkemältä, että tuota naista katsoo kaikki miehet ja häntä isketään joka paikassa. Tarjontaa riittää, eikä itsellä ole aikomustakaan mennä sanomaan mitään tai yrittämään yhtään mitään.
Se on kyllä totta näin kauniina naisena, että vaikea on löytää kumppania rinnalle. Suurin osa miehistä haluaa olla kanssani kauneuteni takia. Sekä ne jotka tekevät tuttavuutta, että ne jotka eivät tee.
Älytön tuuri kävikin, kun tutustuin mieheeni ihan vain kaverini synttäreillä, kun hän oli siellä esiintymässä.
Samaa mieltä tuosta, että kaunis nainen joutuu karsimaan pois lukuisan joukon miehiä, jotka eivät tunnu ymmärtävän, että kaunis nainen on myös ihan tavallinen nainen ja ihminen.
Kun tässä oli puhetta noista miehistä, jotka eivät lähesty kaunista, koska on kaunis, niin täytyy todeta, että siinä on yksi esimerkki. Mitäpä nainen tekisi miehellä, joka vähät välittää itse naisesta. Ja omalla kohdalla tuollaiset herättävät vähän äkäisyyttäkin, koska sehän on todella loukkavaa, ihmisarvoa väheksyvää.
Monet itseään rumina pitävät ovat itse juuri sellaisia mistä muita syyttävät eli työntävät kauniisiin kaikki kliseet ja stereotypiat mitä suinkin on olemassa. Que tonterias! Kannattaa pysyä kaukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Ymmärrän. Minulla on naisena aina ollut sama, olen kiertänyt "komistukset" kaukaa. Aviomieheni kanssa ollaankin samalla "tasolla" (vaikken mikään tasoteoriafani olekaan) eli taviksia, niinkuin suurin osa ihmisistä.
Toki aina joku kaunotar on rumiluksen kanssa, tai hyvännäköinen miehen vaimo ns. vaatimattoman näköinen, aina löytyy poikkeuksia, ja kertoo sen et tasoteoria ei todellakaan aina toimi.
Oma mieheni on jumalaisen komea. Tiedostan kyllä etteivät muut ole samaa mieltä kanssani.
Pärjään ihan hyvin yksinkin ja nautinkin, SAA TEHDÄ MITÄ LYSTÄÄ ILMAN KUSIPÄISTÄ KUMPPANIA!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Sori, mutta tuo on huono strategia. Minulla on aika monta kaunista tuttavaa myös nuoremmissa ikäpolvissa, joiden miehet ovat tämän palstan standardein vähemmän komeita ulkoisesti. Mutta heillä ei ole huonoa itseluottamusta.
Eihän tästä ole kyse vaan siitä, että kaunis nainen ehkä jopa aivan oikeutetusti odottaa, että mies tuottaa hänelle hänen ulkoista tasoaan vastaavan ympäristön. Ei kauniin naisen tarvitse lähteä mihinkään ryysyrantaan. Miehen rumakin ulkonäkö voi olla etu tai ainakin sitä on heikko itseluottamus siinä mielessä, että heti kierroksessa ei ole uusi nainen.
Tässä ollaan taas uskomusosastolla, vaikkakin hauskasti kirjoitettu juttu. Ulkonäköön ripustautuminen ei nyt vain selitä pariutumista sillä tasolla kuin se usein täällä esitetään, vaan muut tekijät ovat vahvempia kuin samanlainen yhteiskuntaluokka. Siitä (toisin kuin ulkonäköön perustuvasta pariutumisesta) on myös olemassa näyttöä eli tilastotietoa.
Jotenkin itseäni aivan ällistyttää tuo väite kauniiden naisten osalta, kun olen asunut kehitysmaissa, missä monet (useimmat) erittäin kauniit ja köyhät naiset asuvat ryysyrannoissa ja veri vetää sinne väistämättä, vaikka kuinka tarjottaisiin mahdollisuuksia edetä. Tästä on ihan henkilökohtaista kokemustakin tytöstä, jota yritettiin auttaa eteenpäin. Kyse on monista asioista kuten näköalojen puutteesta, luonteesta, uskonnosta, lapsuudenperheen mallista ja myös äo:sta.
Kyllä se selittää.
Kun on seurannut miten omat tutut elävät, niin yksikään pariutunut kaunis ja hoikka 30+ nainen ei elä missään ryysyrannassa. Kaikilla on vähintään mukava keskiluokkainen elintaso. Oli oma ammatti sitten lääkäri, lähihoitaja, tarjoilija tai elämäntapatyötön (= puuhastelee jotain taidetta, henkisyysvalmennuksia tms joilla ei tienaa mitään).
Jep, tämä.
Joissain maissa se kauneus voi korreloida sen kanssa että saa machomman miehen.
Suomessa on selkeä kauneushierarkia, josta seuraa sosioekonominen hierarkia. Jotkut kauniit naiset ovat jopa myöntäneet tuntevansa että kuuluvat geeniensä ansiosta korkeampaan yhteiskuntaluokkaan kuin vaatimattomamman näköiset naiset.
Ei kyse ole siitä, että machous olisi tavoiteltu asia, vaan siitä, että alemmissa yhteiskuntaluokissa on enemmän macho-kulttuuria, kun taas ylemmissä yhteiskuntaluokissa esimerkiksi lattareissa se on peitellympää, koska machous on synonyymi juntille ja moukalle.
Länsimaissa sosiaaliset hierarkiat ovat rakentuneet enemmän koulutuksen varaan kuin kehitysmaissa johtuen siitä, että koulutustaso on kehitysmaissa yleisesti ottaen hyvin alhainen. Länsimaissa on siis paljon enemmän muita kuin ulkoisia merkkejä sen osoituksena, että hallitsee hierarkiat ja niiden välissä liikkumisen.
Kyky havaita sosiaalisia hierarkioita on sitä heikompi mitä alhaisempaan yhteiskuntaluokkaan itse kuuluu - sen vuoksi että sosiaalinen liikkumavara on ollut pienempi.
Suomikin on luokkayhteiskunta ja luokat ovat taloudellisia ja kulttuurisia. Yleensä ihminen ei tajua kovin tarkasti kuin oman sosiaaliluokkansa ja siitä yhdet alas- ja ylöspäin. Eli oma taso, omaa tasoa alempi taso ja omaa tasoa ylempi taso. Esim. sairas työtön jolla elämänhallinta kunnossa näkee alkoholistispurgut ja tajuaa että itsellä menee paremmin. Kaikki jollain tavalla työllistyneet ovat sitten hänen näkökulmastaan parempiosaisia.
Seurustelukumppani haetaan yleensä samalta tasolta, koska sitä ylempää alkaa alempi muuten ärsyttää kun ei tajua sitä kulttuuria mikä siihen luokkaan liittyy. Eri asia luokkapudokkaat keskiluokkaistaustan naiset, jotka jostain syystä eivät pysty normaaliin työelämään, mutta se kulttuuri on hallussa. Silloin voivat naida keskiluokkaisen miehen ja puuhastella itse taidetta, kevytyrittäjyyttä tms. ja suhteet kestää.
Tässä viime sivuilla hyvin selitetään sitä miksi en ole kiinnostunut salilla ulkonäköään parantamassa käyvistä miehistä. Kun se oma ajattelu ja elämänkatsomus vain on niin erilainen, ettei se pyöri ihmisten ulkonäöllä arvottamisen ympärillä, niin kuin monella täälläkin tuntuu tekevän.
Suurimmalla osalla ihmisistä näin onkin, näitä tasojuttuja pyörittelevät vain ne jotka ovat siihen fiksoituneet. Mielestäni voisi puhua jo mt-häiriöstä monen kohdalla. Tätä näkemystä tukee se että ollaan ehdottomia uskossaan, ja sairaudentunnottomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Sori, mutta tuo on huono strategia. Minulla on aika monta kaunista tuttavaa myös nuoremmissa ikäpolvissa, joiden miehet ovat tämän palstan standardein vähemmän komeita ulkoisesti. Mutta heillä ei ole huonoa itseluottamusta.
Eihän tästä ole kyse vaan siitä, että kaunis nainen ehkä jopa aivan oikeutetusti odottaa, että mies tuottaa hänelle hänen ulkoista tasoaan vastaavan ympäristön. Ei kauniin naisen tarvitse lähteä mihinkään ryysyrantaan. Miehen rumakin ulkonäkö voi olla etu tai ainakin sitä on heikko itseluottamus siinä mielessä, että heti kierroksessa ei ole uusi nainen.
Tässä ollaan taas uskomusosastolla, vaikkakin hauskasti kirjoitettu juttu. Ulkonäköön ripustautuminen ei nyt vain selitä pariutumista sillä tasolla kuin se usein täällä esitetään, vaan muut tekijät ovat vahvempia kuin samanlainen yhteiskuntaluokka. Siitä (toisin kuin ulkonäköön perustuvasta pariutumisesta) on myös olemassa näyttöä eli tilastotietoa.
Jotenkin itseäni aivan ällistyttää tuo väite kauniiden naisten osalta, kun olen asunut kehitysmaissa, missä monet (useimmat) erittäin kauniit ja köyhät naiset asuvat ryysyrannoissa ja veri vetää sinne väistämättä, vaikka kuinka tarjottaisiin mahdollisuuksia edetä. Tästä on ihan henkilökohtaista kokemustakin tytöstä, jota yritettiin auttaa eteenpäin. Kyse on monista asioista kuten näköalojen puutteesta, luonteesta, uskonnosta, lapsuudenperheen mallista ja myös äo:sta.
Kyllä se selittää.
Kun on seurannut miten omat tutut elävät, niin yksikään pariutunut kaunis ja hoikka 30+ nainen ei elä missään ryysyrannassa. Kaikilla on vähintään mukava keskiluokkainen elintaso. Oli oma ammatti sitten lääkäri, lähihoitaja, tarjoilija tai elämäntapatyötön (= puuhastelee jotain taidetta, henkisyysvalmennuksia tms joilla ei tienaa mitään).
Jep, tämä.
Joissain maissa se kauneus voi korreloida sen kanssa että saa machomman miehen.
Suomessa on selkeä kauneushierarkia, josta seuraa sosioekonominen hierarkia. Jotkut kauniit naiset ovat jopa myöntäneet tuntevansa että kuuluvat geeniensä ansiosta korkeampaan yhteiskuntaluokkaan kuin vaatimattomamman näköiset naiset.
Tästä viestistä vielä se, etten välttämättä edes ymmärtänyt mitä jälkimmäinen kappale tarkoittaa. Oletko siis jossain kohdannut naisia, jotka katsovat kauneutensa takia olevansa korkeampaa yhteiskuntaluokkaa? Missä tällaista oikein on tapahtunut, kun kuulostaa niin eriskummalliselta ja - suoraan sanottuna - tyhmältä. Tuollaisia tyhmyyksiä voisi ehkä odottaa kuulevansa juuri siellä paljon puhutussa ryysyrannassa, missä ei ole edes käsitystä siitä mitä kaikkea korkeampi yhteiskuntaluokka tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä kumma, joku kirjoitti että tulee vastaan vain ylipainoisia miehiä. itselle tulee tosi paljon (pääkaupunkiseudulla) eräileviä miehiä vastaan. Muutenkin kaikki universumin harrastukset, hiihto, laskettelu, laskuvarjohyppy, sukellus, melominen.. usein vielä samoilla ihmisillä.
Olen itse aktiivinen ja tykkään liikkua mutta oikein hengästyn jo pelkästään kuvista. En tiedä onko oletus että minä lähden mukaan kaikkiin vai onko vaan alkukantaista rinnan rummutusta tyyliin "minusta on vaikka mihin". Nämä miehet siis 40v molemmin puolin, itse olen vähän alle neljänkympin.
Aktiivisuus on kivaa mutta niin on sohvalla löhöilykin.
En ole deittimarkkinoilla, mutta ekstreme-harrastajat skippaisin minäkin. Ei kiinnosta jännitystä hakeva impulsiivinen tyyppi.
Harrastuksethan kertovat ihmisestä aika paljon. En ottaisi mitään urheilulajia intohimoisesti harrastavaa miestä, mutta esimerkiksi metsästys (mikä monille on täysin turn off) olisi minulle kiinnostava - jos siihen liittyisi muita itseäni kiinnostavia asioita.
Tällä palstalla olen huomannut, että miehet ilmeisesti kuvittelevat naisten kiinnostuvan sellaisista miehistä, joita miehet itse pitävät cooleina. Olkoon se sitten salimake tai riippuliitäjä. Toisaalta tuo varmaan kertoo mainitsemastasi rinnanpaukuttelusta, mutta toisaalta myös kyvyttömyydestä lukea muiden ihmisten erilaisia mieltymyksiä, erityisesti naisten. Riippuliitäjistä ja salimakeista innostuvia naisia ei niin kovin paljon ole. Monet naiset eivät pidä noita harrastuksia hohdokkaina alkuunkaan, epäilen, että enemmistö.
Parempi tietysti niin, että jo ilmoituksesta selviää, ettei mitään yhteistä ole.
Miksi niin vahvasti käytette tuota posisulkevaa metodia? Eikö kannattaisi edes tutustua, jos muuten vaikuttaa yhtään kiinnostavalta. TUossa yllä jo kirjoitin juuri vähän itsestäni ja ehkä sinun silmissäsi olisin jäänyt juuri heti pois listalta, kun harrastuspuolella on elämän aikana on harrasteisiin kuulunut mm. purjelentoa (myös taitolentona), sukellusta, moottoripyöräilyä ja muutenkin kaikenlaista, missä on vähän menoa.
Mutta tuo on ollut vain yksi puoli minussa. Minäkin suorastaan rakastan sohvalla makoilua ja tylsyyttä. Totta puhuen nyt lasten tultua mukaan (ja vähän iänkin), nuo vaarallisemmat lajit ovat jääneet lähes kokonaan, eikä ole tehnyt edes tiukkaa. Kyllä lasten kansa pikkuautoilla leikkiminen on myös kivaa. "vauhtia" saa vielä ihan hyvin vaikka rallipelistä.
Älkää olko niin kategorisoivia! Tutustukaa ihmiseen!
sinä voit ottaa puolisoksesi sellaisen joka ei ole sinun makuusi, mutta mitään oikeutta ei sinulla ole tulla sanomaan naiselle kenelle hänen pitäisi mahdollisuus antaa.
Jaa, en tiennyt, että parin viestin vaihtaminen vaatii automaattisesti naimisiin menoa. Tarkoitin vain sanoa, että täällä (ja mitä tosiaan kavereilta olen kuullut, niin tosiaan deittiportaaleissa monella on siellä) monella on erittäin poissulkeva metodi, että ei lähde missään nimessä edes keskustelemaan. Ehdoton ei jonkun yksittäisen ominaisuuden, lähinnä harrastuksen takia.
Jokainen tekee, mitä lystää, eikä se ole minulta (ainakaan nyt) pois, mutta sanon vaan, että noin radikaaleilla poissulkemisilla nimenomaan päätyy luultavasti siihen, että ei koskaan tapaa sitä oikeasti kiinnostavaa ja itselleen sopivaa, koska elämä yllättää.
Minä annoin neuvon, mutta ei sitä tarvitse noudattaa. Mutta jos se herättää sinussa suorastaan raivoa, niin suosittelen todellakin sinua hetken miettimään, että pitäisikö pitää aikalisä ja vähän miettiä omia toimintamalleja. Ja vielä kerran: Pakko ei ole. Minuun se ei vaikuta. Se oli neuvo. Suositus
Mistä ihmeestä kaverisi tietävät miksi heille ei ole painettu sydäntä? Eivät he sitä tiedä, aivan huuhaata kirjoitat. Tuskin yksittäinen harrastaus ketään täysin pois sulkee, kyse on siitä, ettei mikään herätä kiinnostusta tai kaikki on itselle aivan mahdotonta. Kuten nyt vaikka lihaksilla kehuskelu, saliharrastus, riippuliito ja moottoripyörillä ja muskeliveneillä ajelu olisi itselleni (esimerkkinä).
Se on vain puolustusmekanismi, että haetaan vika naisesta, kun itsellä ei käy flaksi. Olkoon se sitten hiusraja, lyhyys tai riippuliito. Ja jotta tuollaisesta voisi päästä pois, pitäisi yrittää ajatella asioista vähän oman boksin ulkopuolelta. Mutta ei, näissä keskusteluissa ei kertakaikkiaan tahdota kuulla mitä naiset ajattelevat. Eikä sillä tosiaan tarkoiteta, etteikö joku nainen voisi jossain ollakin, joka tykkää ajella moottoriveneillä ja syödä proteiinipirtelöitä salilla. Pitäisi ymmärtää millaisia naisia hakee ja se edellyttäisi, että tahtoisi kuunnella naisia, jotka täällä kertovat. Useimmiten se ei palstajanttereille käy. Ei sitten millään.
Sattuneista syistä on vähäb heikosti kokemusta näistä nykyisistä deittisovelluksista, mutta taisi olla jotenkin niin, että hänen selaillessaan, todella, todella monelöa oli erikseen kirjpitettu, että "ei frisbeegolffarit". Ja sitten matcheja kait tuli aika paljon enemmän, jos sitä ei maininnut, mutta kun asia tuli esille, niin viestittely loppui kuin seinään. Joskus tätä kuitenkin porukalla ihmeteltiin, että mikä siinä nyt niin pahaa on.
Sinähän tässä aloit heti kauheaan puolustusreaktioon ja taitaa olla niin päin, että sinä haet syitä miehistä yleisellä tasolla.
Minulla ei ole mitään tarvetta olla katkera, tai epätoivoinen. Perhe on ja ymmärrän myös hyvin, miksi nuorena miehenä flaksi kävi aika huonosti. 90 % siitö oli omaa syytä.
Kaveron osaltakaan minulla ei ole mitään tarvetta hakea mitään tekosyitä tai ei ole mitään duurta biasta, kun pystyn ihan hyvin objektiivisesti asiaa tarkastelemaan.
Tuntuu vähän siltä, että ihmiset eivät enää ymmärrä, että sitä täydellistä suhdetta ei käytännössä kenellekään tule ja se ei oikeasti edes haittaa.
Minulla kaikki suhteet ovat olleet täydellisiä ja uskon, että myös exäni ajattelevat samoin. Ne olivat kauniita rakkaustarinoita, jotka tulivat tiensä päähän luonnollisista syistä. Ja avioliittoni on myös täydellinen suhde. Siitä ei ole ollut koskaan epäselvyyttä.
Olisipa mielenkiintoista tietää, mihin perustat moisen mielipiteen. Omaan suhdehistoriaasiko? Et vaikuta sillä tavalla yksinkertaiselta tyypiltä, että sekoittaisit täydellisyyden siihen, ettei koskaan ole vaikeaa, riitoja ja suuriakin tunteita. Sellaista täydellisyys ei ole, vaan sitä, että vaikeat asiat selvitetään ja ne syventävät suhdetta entisestään. Säröt elämässä tekevät suhteesta kypsän ja syvän.
Tämä voi olla persoonakysymys myös, sillä minulle ei ole koskaan mikään puolivillainen kelvannut. Ei myöskään miesten ja rakkauden suhteen eikä se tarkoita, että olisin virheetön ja täydellinen. Mutta minulla on aina ollut selvä visio siitä millaista elämää haluan. Vasta vanhemmiten olen huomannut, että muilla ei olekaan niin, vaan monet ajelehtivat aika paljonkin ratkaisusta toiseen. En tarkoita, että se olisi huono asia - olen vain ihan erilainen.
No sanotaan näin, että vaikea uskoa, että kellään on millään määritelmällä täydellinen suhde, sellaista missä ei olisi mitään, mitä eivät muuttaisi. Ja jos löytyy "luonnollisia syitä" päättää suhde, niin ei se silloin ole täydellinen ollut, koska siihen on mahtunut joku asia väliin, joka sen suhteen on lopettanut ja vieläpä ilmeisesti niin, ettei se ole kauheasti edes hajottanut.
Ainakin itse olisin täysin rikki jopa vuosikausia, jos olisin löytänyt täydellisen suhteen ja se loppuisi. Nuorempana olin vuosikausia rikki jo, vaikka eräs varsin epätäydellinen suhde päättyi.
Mutta tuossa yllä viittasin kieltämättä vielä vähän laajemmassa ja pinnallisemmassa mielessä. Näin sivusta seuraavana vaikuttaa tosiaan siltä, että hyvin monille deilttailijalle se ensimmäinen pikku ongelma, tai pieni toisessä ärsyttävä asia on heti syy lopettaa koko juttu. Koko ajan jutellaan 10 eri tyypin kanssa ja se 10 sakki vaihtuu koko ajan, kun "yhdeltä löytyi eriväriset sukat jalasta treffeillä", tai "sillä on tosi ärsyttävän muotoiset korvat", tai jotain muuta tyhjänpäiväistä.
Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että hyvin moni etsii jotain sellaista, josta ei keksimälläkään keksi mitään pahaa sanottavaa ja heti, KUN joku paljastuu joksikin muuksi, vaikka ihan pienen asian takia, niin homma loppuu ja jatketaan eteenpäin.
Asiassahan ei ole mitään väärää, jos lopulta löytää omat kriteerit täyttävän henkilön, mutta jos maassa tänä päivänä elää tyyliin miljoona ikisinkkua, niin kyllä tämä mielestäni on aidoksi ongelmaksi muotoutunut.
Mielestäni aika usean kannattaisi mennä itseensä, ja olla itsekseen. Keskittyä omiin asioihin, miettiä mikä se oman elämän punainen lanka on, ja tutustua itseensä kaikessa rauhassa niin että riittää itse itselleen. Surkean näköistä kun ihmiset rikkovat ja raastavat itseään ja muita kaahottamalla koko ajan suhdekiemuroissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Sori, mutta tuo on huono strategia. Minulla on aika monta kaunista tuttavaa myös nuoremmissa ikäpolvissa, joiden miehet ovat tämän palstan standardein vähemmän komeita ulkoisesti. Mutta heillä ei ole huonoa itseluottamusta.
Eihän tästä ole kyse vaan siitä, että kaunis nainen ehkä jopa aivan oikeutetusti odottaa, että mies tuottaa hänelle hänen ulkoista tasoaan vastaavan ympäristön. Ei kauniin naisen tarvitse lähteä mihinkään ryysyrantaan. Miehen rumakin ulkonäkö voi olla etu tai ainakin sitä on heikko itseluottamus siinä mielessä, että heti kierroksessa ei ole uusi nainen.
Tässä ollaan taas uskomusosastolla, vaikkakin hauskasti kirjoitettu juttu. Ulkonäköön ripustautuminen ei nyt vain selitä pariutumista sillä tasolla kuin se usein täällä esitetään, vaan muut tekijät ovat vahvempia kuin samanlainen yhteiskuntaluokka. Siitä (toisin kuin ulkonäköön perustuvasta pariutumisesta) on myös olemassa näyttöä eli tilastotietoa.
Jotenkin itseäni aivan ällistyttää tuo väite kauniiden naisten osalta, kun olen asunut kehitysmaissa, missä monet (useimmat) erittäin kauniit ja köyhät naiset asuvat ryysyrannoissa ja veri vetää sinne väistämättä, vaikka kuinka tarjottaisiin mahdollisuuksia edetä. Tästä on ihan henkilökohtaista kokemustakin tytöstä, jota yritettiin auttaa eteenpäin. Kyse on monista asioista kuten näköalojen puutteesta, luonteesta, uskonnosta, lapsuudenperheen mallista ja myös äo:sta.
Kyllä se selittää.
Kun on seurannut miten omat tutut elävät, niin yksikään pariutunut kaunis ja hoikka 30+ nainen ei elä missään ryysyrannassa. Kaikilla on vähintään mukava keskiluokkainen elintaso. Oli oma ammatti sitten lääkäri, lähihoitaja, tarjoilija tai elämäntapatyötön (= puuhastelee jotain taidetta, henkisyysvalmennuksia tms joilla ei tienaa mitään).
Jep, tämä.
Joissain maissa se kauneus voi korreloida sen kanssa että saa machomman miehen.
Suomessa on selkeä kauneushierarkia, josta seuraa sosioekonominen hierarkia. Jotkut kauniit naiset ovat jopa myöntäneet tuntevansa että kuuluvat geeniensä ansiosta korkeampaan yhteiskuntaluokkaan kuin vaatimattomamman näköiset naiset.
Ei kyse ole siitä, että machous olisi tavoiteltu asia, vaan siitä, että alemmissa yhteiskuntaluokissa on enemmän macho-kulttuuria, kun taas ylemmissä yhteiskuntaluokissa esimerkiksi lattareissa se on peitellympää, koska machous on synonyymi juntille ja moukalle.
Länsimaissa sosiaaliset hierarkiat ovat rakentuneet enemmän koulutuksen varaan kuin kehitysmaissa johtuen siitä, että koulutustaso on kehitysmaissa yleisesti ottaen hyvin alhainen. Länsimaissa on siis paljon enemmän muita kuin ulkoisia merkkejä sen osoituksena, että hallitsee hierarkiat ja niiden välissä liikkumisen.
Kyky havaita sosiaalisia hierarkioita on sitä heikompi mitä alhaisempaan yhteiskuntaluokkaan itse kuuluu - sen vuoksi että sosiaalinen liikkumavara on ollut pienempi.
Suomikin on luokkayhteiskunta ja luokat ovat taloudellisia ja kulttuurisia. Yleensä ihminen ei tajua kovin tarkasti kuin oman sosiaaliluokkansa ja siitä yhdet alas- ja ylöspäin. Eli oma taso, omaa tasoa alempi taso ja omaa tasoa ylempi taso. Esim. sairas työtön jolla elämänhallinta kunnossa näkee alkoholistispurgut ja tajuaa että itsellä menee paremmin. Kaikki jollain tavalla työllistyneet ovat sitten hänen näkökulmastaan parempiosaisia.
Seurustelukumppani haetaan yleensä samalta tasolta, koska sitä ylempää alkaa alempi muuten ärsyttää kun ei tajua sitä kulttuuria mikä siihen luokkaan liittyy. Eri asia luokkapudokkaat keskiluokkaistaustan naiset, jotka jostain syystä eivät pysty normaaliin työelämään, mutta se kulttuuri on hallussa. Silloin voivat naida keskiluokkaisen miehen ja puuhastella itse taidetta, kevytyrittäjyyttä tms. ja suhteet kestää.
Tässä selität viimeisen kappaleeni asiaa eli hierarkioiden tajuamiseen tarvitaan sosiaalista pääomaa. Suomessa on yhteiskuntaluokat aivan niin kuin kaikkialla muuallakin. Suurin ryhmä on keskiluokka.
Erona kehitysmaihin se, että täällä keskiluokalla on enemmän koulutusta kuin kehitysmaiden keskiluokalla, jossa on mukana myös duunareita. Koulutustaso kun kertoo kehitysmaissa vanhemmista paljon voimakkaammin kuin länsimaissa, missä kaikilla on mahdollisuus oppia lukemaan. (Lukutaito tosin on paljon heikennyt eli luokkayhteiskunta on korostunut täällä Suomessa viimeksi kuluneen 15 vuoden aikana.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Samoin. Vaikkei omakaan ulkonäkö ole huono kommenteista päätellen, niin jos on mallimaisen ja näyttävän näköinen nainen, mutta silti mukavan oloinen, niin tiedän jo ensinäkemältä, että tuota naista katsoo kaikki miehet ja häntä isketään joka paikassa. Tarjontaa riittää, eikä itsellä ole aikomustakaan mennä sanomaan mitään tai yrittämään yhtään mitään.
Se on kyllä totta näin kauniina naisena, että vaikea on löytää kumppania rinnalle. Suurin osa miehistä haluaa olla kanssani kauneuteni takia. Sekä ne jotka tekevät tuttavuutta, että ne jotka eivät tee.
Älytön tuuri kävikin, kun tutustuin mieheeni ihan vain kaverini synttäreillä, kun hän oli siellä esiintymässä.
Ja luulet, ettei tämä esiintyvä taiteilija ole kanssasi siksi, että näytät hyvältä? Voin vakuuttaa, että kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Sori, mutta tuo on huono strategia. Minulla on aika monta kaunista tuttavaa myös nuoremmissa ikäpolvissa, joiden miehet ovat tämän palstan standardein vähemmän komeita ulkoisesti. Mutta heillä ei ole huonoa itseluottamusta.
Eihän tästä ole kyse vaan siitä, että kaunis nainen ehkä jopa aivan oikeutetusti odottaa, että mies tuottaa hänelle hänen ulkoista tasoaan vastaavan ympäristön. Ei kauniin naisen tarvitse lähteä mihinkään ryysyrantaan. Miehen rumakin ulkonäkö voi olla etu tai ainakin sitä on heikko itseluottamus siinä mielessä, että heti kierroksessa ei ole uusi nainen.
Tiedätkö kuinka moni kaunis nainen myydään tänä päivänä? Kuinka paljon on naisia orjana kauneutensa vuoksi?
Entä tiedätkö mikä on ruman miehen syndrooma? Se on sellainen jossa miehellä on niin heikko itseluottamus, että hän lähtee jokaisen naisen matkaan joka hänelle seuraa tarjoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että miehet ovat ns. tasoa sinua korkeampia. Heille kelpaat toistaiseksi, mutta etsivät samalla parempaa.
Jos siis et ole ilkeä, mustasukkainen, ripustautuva tai muuten vain lapanen, niin tarkistaisin, että haetko koko ajan miestä, jolle sinä et enää ole saalis.
Mistäs sen tason sitten tietää? Ei ainakaan ulkonäöstä kuten täällä monesti yritetään. Puhun siis miehen tasosta. Vain pieni osa miehistä ajattelee tuolla saalis-logiikalla, suurin osa menee tunteella kuten suurin osa naisistakin. Joku säväyttää liikaa, toinen liian vähän. Siinä on enin osa jotain muuta kuin ulkonäköä, vaikken sitäkään pois sulje, koska olen pinnallinen ihminen.
Kyllä minä olen ainakin ihan läpi elämäni katsonut, että jos nainen on liian kaunis, niin minä en ole hänen tasollaan. Se on riittänyt ainakin minulla määrittämään sen, kehen naiseen teen lähempää tuttavuutta ja keneen en. Ja olen itse elänyt myös aikaa, kun ei ollut nettideittisovelluksia.
Samoin. Vaikkei omakaan ulkonäkö ole huono kommenteista päätellen, niin jos on mallimaisen ja näyttävän näköinen nainen, mutta silti mukavan oloinen, niin tiedän jo ensinäkemältä, että tuota naista katsoo kaikki miehet ja häntä isketään joka paikassa. Tarjontaa riittää, eikä itsellä ole aikomustakaan mennä sanomaan mitään tai yrittämään yhtään mitään.
Sepä jännä. En ole ikinä ajatellut tuohon tapaan. Menen juttelemaan kenelle tahansa, eihän se mitään merkitse enkä ole ajatellut, että minulle juttelemaan tuleva mies olisi minua iskemässä.
Ok. Itse en näe mitään syytä miehenä mennä juttelemaan muuten vain erittäin kauniille naisille, jos en tunne heitä esimerkiksi työelämästä.
Mutta rumemmille naisille näet? Mikähän tämä "yksi syy" siihen on ;)
No siis en. En lähesty ketään naisia, jos en tunne heitä. Mutta jos nyt ase ohimolla jotain vierasta naista pitäisi lähestyä, niin en valitsisi todellakaan kaunista naista. Enkä myöskään halua seurustella kauniin naisen kanssa, eikä toki sellaiseen ole mahdollisuuksiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä viime sivuilla hyvin selitetään sitä miksi en ole kiinnostunut salilla ulkonäköään parantamassa käyvistä miehistä. Kun se oma ajattelu ja elämänkatsomus vain on niin erilainen, ettei se pyöri ihmisten ulkonäöllä arvottamisen ympärillä, niin kuin monella täälläkin tuntuu tekevän.
Suurimmalla osalla ihmisistä näin onkin, näitä tasojuttuja pyörittelevät vain ne jotka ovat siihen fiksoituneet. Mielestäni voisi puhua jo mt-häiriöstä monen kohdalla. Tätä näkemystä tukee se että ollaan ehdottomia uskossaan, ja sairaudentunnottomia.
Ylivoimaisesti valtaosa kauniista naisista kuitenkin katsoo miehen kroppaa, vaikka ei ymmärtäisikään, että hyvä kroppa treenataan salilla ja terveellisellä ruoalla. Sinun mielipiteesi ei paina kovin paljoa yleisessä kuvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ns. kaunis nainen yleisen kauneuskäsityksen mukaan. Olen myös hoikka ja miesten kommenttien mukaan seksikäs. Olen ulkonäköni lisäksi myös monia muitakin asioita, kuten esimerkiksi maisteri. Ulkonäkö ei ole itselleni koskaan ollut "se juttu", johon kumppanissani rakastun, vaan tärkeintä itselleni on samanlaiset arvot, ihmisen sisäinen hyvyys, huumori sekä älykkyys.
Rakastuin mieheen, joka oli äärimmäisen älykäs, keskustelutaitoinen, huumorintajuinen ja kaikin puolin hurmaava. Hän kuitenkin oli myös äärimmäisen epävarma omasta ulkonäöstään ja uskoi, että tulen hänet jättämään jossain välissä koska ulkonäkönsä ei riitä minun tasoiseeni naiseen. Hän sitten lopulta päätti suhteemme ennen kuin olisin hänen mielestään sen itse päättänyt.
En ollut koskaan ollut onnellisempi, kuin mitä olin hänen kanssaan ja tuo ero tuli minulle aivan puskista. En tiedä miten selviän koskaan tästä yli ja koen suurta surua siitä, että tämä johtui vain toisen epävarmuudesta omasta riittämättömyydestään, vaikka minulle hän oli kaikki.
Uskon. Olisin itse miehenä samanlainen, mutta en kyllä ikinä ryhtyisi edes tilaisuuden tullen parisuhteeseen kauniin naisen kanssa. Mielestäni minun ei vain kuulu olla sellaisen naisen kanssa, vaan haaveilen jostain paljon vaatimattommasta.
No sinullahan on sitten oma mieltymys jota seuraat, ja hyvä niin. Eihän kukaan onneksi pakota olemaan tai tavoittelemaan sitä mistä itse et ole kiinnostunut.
Alue: Aihe vapaa
Minun kiinnostuksen herättämiseen tarvitaan se että koen miehen olevan minusta kiinnostunut.
Se on siis se ja sama miltä mies näyttää, tai kuinka mukava hän on, jos en saa kuvaa että hän olisi minusta kiinnostunut, niin omakaan kiinnostukseni häntä kohtaan ei herää. Roihuvien tunteideni sammuttajaksi riittää myös ihan vain tieto siitä että mies onkin kiinnostunut jostain toisesta. Niin, ja sitä tunnetta ei sitten saa enää koskaan takaisin jos se on menty pilaamaan.