Lue keskustelun säännöt.
Lapsi vuotta aiemmin kouluun?
23.08.2022 |
Onko kukaan laittanut? Pitääkö lapsen aloittaa myös eskari vuotta aiemmin? Mun nuorempi lapsi täytti toukokuussa 5v. Osaa sujuvasti plus- ja miinuslaskut lukujen pysyessä alle 20 sekä yksinkertaisia jakolaskuja, kuten 102. Osaa tavuttaa lauseita esim. "Koira ui meressä" ja kertoa, että siinä on 6 tavua. Ei osaa lukea tai kirjoittaa, paitsi alkeet eli osaa kertoa millä kirjaimella mikäkin sana alkaa ja mikä kirjain tulee sitten, mutta omatoiminen sanojen kirjoittaminen ei onnistu. Olisiko fiksua vai pelkästään tyhmää laittaa hänet vuotta aiemmin kouluun? Mielipiteitä puolesta ja vastaan? "Lyhenisikö" lapsuus yms. mielipiteitä?
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Kielikin alkaa nykyään 1. luokalla ja Helsingissä A-kieleksi voi valita kiinan, venäjän, espanjan, ranskan, saksan... Tällaisilla valinnoilla saa haastavoitettua opiskelua sekä hieman säädeltyä keitä lapsella on luokkakavereina.
Ei mun pojalla, joka nyt aloitti koulun alkanut. Espoossa on koulussa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ja täytynee lisätä, että en ole noita hänelle opettanut. Olin vain monttu auki, kun poika halusi yks päivä viime keväänä tehdä isoveljen eskaritehtäviä ja osasi ne! Olisin kuvitellut, ettei osaa, vaikka muuten fiksu lapsi onkin. Saattanut aina heittää omia kommentteja esim. yks päivä vastasin johonkin: "Ettei se ole tapana", johon tällöin 4v. poika tokaisi: "Papana, sehän on riimipari!" ja alkoi nauraa :D En silti olis kuvitellut, että yhteen- ja vähennyslaskuja niin sujuvasti osaa yms. eli tiedä sitten mistä oppinut. Katsonut varmaan mallia isoveljeltä.
Ap
Opetetaanko nykyisin jo eskarissa jakolaskuja? Aikaisemmin ne taisivat tulla toisella tai kolmannella luokalla, joten onpas vaatimustaso noussut koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielikin alkaa nykyään 1. luokalla ja Helsingissä A-kieleksi voi valita kiinan, venäjän, espanjan, ranskan, saksan... Tällaisilla valinnoilla saa haastavoitettua opiskelua sekä hieman säädeltyä keitä lapsella on luokkakavereina.
Ei mun pojalla, joka nyt aloitti koulun alkanut. Espoossa on koulussa.
Ap
Kyllä alkaa enkku, jos ette ole muuta valinneet.
A-kieli alkaa kaikilla nykyään 1. luokalla. Muutos tapahtui vuonna 2020.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielikin alkaa nykyään 1. luokalla ja Helsingissä A-kieleksi voi valita kiinan, venäjän, espanjan, ranskan, saksan... Tällaisilla valinnoilla saa haastavoitettua opiskelua sekä hieman säädeltyä keitä lapsella on luokkakavereina.
Ei mun pojalla, joka nyt aloitti koulun alkanut. Espoossa on koulussa.
Ap
No, englanti on varmasti kuitenkin. Jos ei sitä osaa jo, niin kyllä sekin tuo haastetta.
Me asuimme ulkomailla ennen koulun alkua ja lapsi oli englanninkielisessä esikoulussa, joten olisin toivonut jotain muuta kieltä kuin englantia lapselle ekalla. Onneksi opettaja osaa tässäkin aineessa eriyttää ylöspäin. Suurin osa opettajista osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sosiaalisesti millainen? Jos arka yms niin en pistäisi.
Ei ole arka. Muutenkin nerouden perinyt äidiltään. Itseäni ei koulu kiinnostanut, siinä suhteessa tullut isäänsä kun nyt "haluaa" kouluun.
En tiedä kuka tää aiempi vastaaja on :D Mutta lapsi on sosiaalisesti tosi reipas ja rohkea. Ei yhtään arka. Eniten mietin, onko vastuuta liikaa ja lyheneekö lapsuus tavallaan, jos aloittaa vuotta aiemmin koulun.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on yläasteella ja hänen luokallaan on yksi vuotta aiemmin koulun aloittanut. Koulu sujuu hyvin, käsittääkseni keskivertoa paremmin, mutta henkisessä kasvussa on vuodella tuossa iässä iso ero. Koulukavereiden myötä lapsi on tekemisissä asioiden kanssa vuotta aiemmin. Esim alkoholikokeilut yms.
Onneksi alkoholia käytetään nykyään selkeästi vähemmän kuin ap:n nuoruusvuosina 90-luvulla. Myöskään seurustelua ei ole samalla lailla. 90-luvun yläasteella oli paljon seurustelevia pareja, nyt seurustellaan vain kännykän kanssa.
Ja päättelit mun nuoruusvuosien sijoittuneen ysärille :D Ei sillä, että mitään väliä ois, mutta hauskaa miten ihmiset tekee päätelmiä. Olin lapsi vielä 2000-luvun alussa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata mennä aikaisemmin kouluun. Anna nauttia lyhyestä lapsuudesta ja leikin maailmasta!!! Ja ota huomioon, että lapsi kärsii tuosta myöhemmillä luokilla...esim lukiossa, kun kaikki muut jo 18 ja käy baareissa ja saa ajokortteja, hänellä on siihen vielä vuosi aikaa.
Hyvä pointti! Näitä just oon miettinyt ja sitä, et pääsiskö rippikouluun vuotta myöhemmin kuin muut ja eri ikätason harrastusjoukkueisiin kuin muut luokkalaisensa (lapsi harrastaa jalkapalloa) tällä hetkellä, niin olisko se sit tylsää yms. kaikki tällaiset jutut.
Ap
Ripariin voi päästä vuoden etukäteen erikoisluvalla! Minulle vuotta aikaisemmin kouluun menemisestä ei koskaan ollut haittaa. N27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä? Koulu on isolta osalta muuta kuin akateemisia taitoja. Myöskään akateemisilta taidoilta ei kuulosta aivan ihmelapselta. Unohda koko juttu ja anna lapsen olla lapsi. Suorittamaan ennättää myöhemminkin.
Omani luki 3v11kk täysin, ei tullut mieleenkään laittaa kouluun ennemmin. Oli koulukypsä normaalissa iässä.Minulla on toisenlaisia kokemuksia ja nytkin lapsi turhautuu liian helppoihin tehtäviin, niin voin vaan kuvitella mitä olisi, jos olisi mennyt kouluun "normaalisti".
Pitää miettiä kokonaisuutta. Joillekin sopii, joillekin ei.
Kaikkein pahinta on, jos lapsi oppii, ettei tarvitse tehdä töitä oppiakseen. Lahjakkuuskin menee silloin hukkaan. Itse suosiolla hyppäisin luokan ylöspäin. Meillä suvussa on tällainen luokalla ylöspäin hypännyt ja se toi vain etulyöntiaseman, kun pääsi elämässä eteenpäin muita vuotta aikaisemmin. Vuodenhan voi käyttää vaikka vaihto-oppilasvuoteen ja mihin tahansa järkevään.
No jotain koulusta kai kertoo se, että ADHD -diagnooseja tulee eniten loppuvuodesta syntyneille pojille.
Eli jaksaako lapsi keskittyä vai pyöriikö pulpettien alla ja häiritsee muita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei täällä kannata kysyä mitään. Juttele mielummin asiantuntijoiden kanssa. Ennen oli ihan normaalia, et luokalla oli vähintään yks aiemmin aloittanut. Ei ollut ongelmia, eikä tarvinut edes olla mitään järjenjättejä.
Voi myös käydä niin että ne taidot tasaantuu jossain välissä tai lapsi jää jopa jälkeen. Mitäs sitten tehdään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä? Koulu on isolta osalta muuta kuin akateemisia taitoja. Myöskään akateemisilta taidoilta ei kuulosta aivan ihmelapselta. Unohda koko juttu ja anna lapsen olla lapsi. Suorittamaan ennättää myöhemminkin.
Omani luki 3v11kk täysin, ei tullut mieleenkään laittaa kouluun ennemmin. Oli koulukypsä normaalissa iässä.Minulla on toisenlaisia kokemuksia ja nytkin lapsi turhautuu liian helppoihin tehtäviin, niin voin vaan kuvitella mitä olisi, jos olisi mennyt kouluun "normaalisti".
Pitää miettiä kokonaisuutta. Joillekin sopii, joillekin ei.
Kaikkein pahinta on, jos lapsi oppii, ettei tarvitse tehdä töitä oppiakseen. Lahjakkuuskin menee silloin hukkaan. Itse suosiolla hyppäisin luokan ylöspäin. Meillä suvussa on tällainen luokalla ylöspäin hypännyt ja se toi vain etulyöntiaseman, kun pääsi elämässä eteenpäin muita vuotta aikaisemmin. Vuodenhan voi käyttää vaikka vaihto-oppilasvuoteen ja mihin tahansa järkevään.
Hyvin sanottu! Juuri näin.
- tuo jota lainasit
En laittaisi aiemmin kouluuun.
Oma lapseni on aivan tammikuun alussa syntynyt, oppi 5 v lukemaan, ja laskemaan jo 2 v iässä (esim plus laskuja). On mennyt normaaliin aikaan kouluun, koulu ollut aina helppoa ja matikka 10 läpi peruskoulun ja lukiossakin. Samoin äidinkieli. On ehtinyt harrastaa musiikkia, kuvataiteita, kilpaurheilla, olla kavereiden kanssa jne. kun koulu on helppoa eikä vienyt aikaa alakoulussa juuri yhtään.
Koulu on muutakin kuin akateemiset taidot. Esim yläkouluiässä on hyvä olla tarpeeksi vahvuutta kieltäytyä tyhmyyksistä ja selviytyä muutenkin sosiaalisissa tilanteissa. On helpompi olla taitava ja vanhimmasta päästä luokkaa, kuin nuorin ja lapsellinen esim.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan ekaluokkalainenkaan ei käytännössä lue "sujuvasti" tai "täysin". Lukutaito kehittyy vuosien mittaan ja vasta kun on useamman vuoden lukenut (ääneen myös) säännöllisesti, voidaan alkaa puhua sujuvasta lukemisesta, lukeminen kehittää taitoa myös edelleen. Yläkoulussa lukeminen alkaa isolla osalla olla ns normioppilaista sujuvaa. Tavallaan näillä termeillä ei ole väliä mutta tällainen puhe lisää ihmisten omia paineita ja paineita jotka he asettavat lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Voi myös käydä niin että ne taidot tasaantuu jossain välissä tai lapsi jää jopa jälkeen. Mitäs sitten tehdään?
Käsittääkseni nuo kypsyystestit antaa aika hyvin osviittaa siitä, mitä tuleman pitää. Varsinaisia älykkyystestejä ei niin nuorille tehdä, mutta jonkinlainen taso niillä voidaan arvioida.
Meillä ainakin mennyt testien antamien tulosten mukaan jo vuosia.
Vierailija kirjoitti:
En laittaisi aiemmin kouluuun.
Oma lapseni on aivan tammikuun alussa syntynyt, oppi 5 v lukemaan, ja laskemaan jo 2 v iässä (esim plus laskuja). On mennyt normaaliin aikaan kouluun, koulu ollut aina helppoa ja matikka 10 läpi peruskoulun ja lukiossakin. Samoin äidinkieli. On ehtinyt harrastaa musiikkia, kuvataiteita, kilpaurheilla, olla kavereiden kanssa jne. kun koulu on helppoa eikä vienyt aikaa alakoulussa juuri yhtään.
Koulu on muutakin kuin akateemiset taidot. Esim yläkouluiässä on hyvä olla tarpeeksi vahvuutta kieltäytyä tyhmyyksistä ja selviytyä muutenkin sosiaalisissa tilanteissa. On helpompi olla taitava ja vanhimmasta päästä luokkaa, kuin nuorin ja lapsellinen esim.
Siksipä onkin ne kouluvalmiustestit, joita ilman ei kouluun ennenaikaisesti pääse. Jos niissä on lapsellinen ja johdeltavissa, puoltavaa lausuntoa ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä? Koulu on isolta osalta muuta kuin akateemisia taitoja. Myöskään akateemisilta taidoilta ei kuulosta aivan ihmelapselta. Unohda koko juttu ja anna lapsen olla lapsi. Suorittamaan ennättää myöhemminkin.
Omani luki 3v11kk täysin, ei tullut mieleenkään laittaa kouluun ennemmin. Oli koulukypsä normaalissa iässä.Minulla on toisenlaisia kokemuksia ja nytkin lapsi turhautuu liian helppoihin tehtäviin, niin voin vaan kuvitella mitä olisi, jos olisi mennyt kouluun "normaalisti".
Pitää miettiä kokonaisuutta. Joillekin sopii, joillekin ei.
Kaikkein pahinta on, jos lapsi oppii, ettei tarvitse tehdä töitä oppiakseen. Lahjakkuuskin menee silloin hukkaan. Itse suosiolla hyppäisin luokan ylöspäin. Meillä suvussa on tällainen luokalla ylöspäin hypännyt ja se toi vain etulyöntiaseman, kun pääsi elämässä eteenpäin muita vuotta aikaisemmin. Vuodenhan voi käyttää vaikka vaihto-oppilasvuoteen ja mihin tahansa järkevään.
.
Oon samaa mieltä. Mulle kävi vähän näin. Perseilin tunneilla läpi peruskoulun, häiriköin tunneilla, lukiossa lintsasin enkä vaivautunut edes abivuonna kirjoja hankkimaan. Mitä nyt lentelin kursseilta pihalle sen vuoksi yms. Totuus iski vasten kasvoja yliopistossa. Olin ihan puulla päähän lyöty kun parin lintsatun viikon jälkeen olin pudonnut parista kurssista jo kärryiltä ja tentissä ihmettelin, kun en osannutkaan. No eipä sitä kun en ollut vaivautunut edes avaamaan matskua. Ahdistus oli valtava.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En laittaisi aiemmin kouluuun.
Oma lapseni on aivan tammikuun alussa syntynyt, oppi 5 v lukemaan, ja laskemaan jo 2 v iässä (esim plus laskuja). On mennyt normaaliin aikaan kouluun, koulu ollut aina helppoa ja matikka 10 läpi peruskoulun ja lukiossakin. Samoin äidinkieli. On ehtinyt harrastaa musiikkia, kuvataiteita, kilpaurheilla, olla kavereiden kanssa jne. kun koulu on helppoa eikä vienyt aikaa alakoulussa juuri yhtään.
Koulu on muutakin kuin akateemiset taidot. Esim yläkouluiässä on hyvä olla tarpeeksi vahvuutta kieltäytyä tyhmyyksistä ja selviytyä muutenkin sosiaalisissa tilanteissa. On helpompi olla taitava ja vanhimmasta päästä luokkaa, kuin nuorin ja lapsellinen esim.
Meillä ainakin lasten kaverit tulee pääsääntöisesti ihan muualta kuin koulusta. Eli vapaa-aika menee kyllä enimmäkseen harrastuskavereiden, serkkujen tai muiden kavereiden kanssa. Pelkästään sitä koulukaverien joukkoa ei kannata tuijottaa niin tarkkaan näitä päätöksiä tehtäessä, vaikka silläkin toki merkitystä on.
Vierailija kirjoitti:
Voi myös käydä niin että ne taidot tasaantuu jossain välissä tai lapsi jää jopa jälkeen. Mitäs sitten tehdään?
Voi käydä. Tiedän tällaisenkin tapauksen, mun kaveri. Aloitti vuotta aiemmin koulun, mutta jäi luokalle ala-asteella. Että se siitä lystistä.
Ap
Ei millään tavalla pahalla, mutta kuulostaa enemmän siltä, että esikoisesi on ehkä vähän myöhään kypsyvä ja seuraava ihan normi. Ei välttämättä aina kannata vertailla lapsia keskenään. Ne kypsyy eri tahtiin ja silti lopputulos voi olla aikuisena mitä vaan.
Me aikoinaan kysyimme 30v töitä tehneen lastentarhanopettajan mielipidettä aikaiseen kouluun menemiseen, kun neuvola alkoi vaahdota asiasta meille. Open mielipide oli, että parempi olla se, jolle kaikki on helppoa ja osaa kuin se outo, joka on muita pienempi. Lapset osaavat olla julmia.