Nuoren kotiin on hommattava kaikki mummon mieleen, koska mummo haluaa maksaa
Tilanne on siis se, että tytär pääsi opiskelemaan eri paikkakunnalle ja nyt on sitten jotain hankintoja opiskelijakämppään tehtävä.
Hyvän ja himoitun opiskelupaikan johdosta äitini ilmoitti, että hän haluaa ostaa lapsenlapselleen tavaroita ja huonekaluja. Tyttö otti tietysti iloisena tiedon vastaan, sillä nuorella ei itsellään liikaa rahaa ole ja mummo on kerryttänyt omaisuutta kohtuullisesti.
Kun sitten tuli sängyn, ruokapöydän, sohvan ja kodinkoneiden ostamisen aika ja lähdimme kiertelemään kauppoja, ei tytön mieltymyksillä tai toiveilla ollut mitään merkitystä. Mummo päättää, koska mummo maksaa. Nuoren toiveet ja mieltymykset olivat pääsääntöisesti edullisempia, jotta rahasta ei ole kyse. Kyse on siitä, että mummon täytyy saada päättää koska mummo maksaa. Esimerkiksi sänkyyn mummo oli valmis laittamaan rahaa pari tonnia ja hän olikin jo valmiiksi katsonut omasta mielestään sopivan. Tyttö kuitenkin kertoi että häntä miellyttää toisenlainen sänky, mutta mummo jankkaa ja jankkaa että miksi hänen valitsemansa sänky olisi parempi.
Mikrossa mummo haluaa vain tiettyä merkkiä, joka maksaa, ja nuoren toiveilla ei ole loppupeleissä mitään väliä.
Sama imurissa. Imuri pitää olla iso, monen sadan Miele. Tytär miettii pientä asuntoa ja on kallistumassa varsi-imuriin, säilytystilan puutteen ja käyttömahdollisuuksien vuoksi. Mummolle tämä on punainen vaste, sillä hän ei voi sietää varsi-imureita. Hän haluaa ostaa perinteisen.
Olemme muutaman kerran nyt käyneet yhdessä kiertämässä kauppoja ja käytännössä mitään ei olla saatu ostettua mummon laskuun, koska mummo ei hyväksy nuoren valintaa.
Nuori on itse käynyt ostamassa myöhemmin haluamansa tuotteen tai minä olen maksanut sen mikä on tyttären mielestä paras.
Mummo uhriutuu nyt että tytär on vaikea, eikä osaa päättää mitä haluaa ( kun ei halua juuri sitä mitä mummo haluaa ostaa).
Olemmekin jättäneet jo mummon kokonaan pois näiltä ostosreissuilta. Sohvan olen luvannut maksaa, mutta nuori saa sen vasta myöhemmin syksyllä, eikä se ehdi siis muuttokuormaan. Mummo olisi ostanut yksiöön ison kalliin sohvan ( minkä olisi itselleenkin kelpuuttanut) , mutta koska tytär koki sen liian suureksi ja epäkäytännölliseksi opiskelijakämppään, mummo ei sitten osta mitään.
Miksi lahjanostajan täytyy saada päättää saajan puolesta aivan kaikki?
Onko tämä joku 40 -luvulla syntyneiden ominaisuus vai mitä?
Kommentit (1423)
Vierailija kirjoitti:
Tähänkin provoon teidät sai mukaan.
Voi luoja, että olette helppoja.
Tyhmää sakkia.
T. Ap
Höpöhöpö, et ole Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun erosin ja muutin 20-neliöinen yksiöön, hän sisusti sen taas kysymättäni. Olin juuri päässyt eroon vanhoista huonekaluista ja odotin innokkaana yksiön sisustamista.
Jos ei aikuinen, jo eronnut ihminen osaa olla antamatta äidilleen asuntonsa avaimia, niin on ihan oikein, että äiti sen sisustaa.
Jestas, että olet lapsellinen.
Sinua ei selvästikään ole kasvatettu vauvasta asti autoritäärisellä tavalla.
Hyvä, että löydät aina muista vian elämäsi loppuun asti.
Juuri sillä lailla kuin sinä?
Minun äidistäni ei pidä minun anoppini, ei minun mieheni, ei meidän lapsemme. Kyllähän se vika ihan varmasti on juuri minussa, kun kukaan läheinen ei hänestä pidä. Anopistani me sen sijaan pidämme kaikki.
Jotkut vielä puolustelee tuota käytöstä. Tekin varmaan haluatte että mä tuun sisustaa teidän kodin mieleisekseni? Ihan älytöntä että joku muu päättäisi miten toinen elää.
Vierailija kirjoitti:
Missä lapsen isä on? Eikö hän osallistu lainkaan huonekalukuluihin?
Olisikohan vaikka vessassa. Mitä hittoa se tähän liittyy, missä isä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivosin just 7 tuntia lapsen huoneen ennen koulun alkua.
Hänellä on 42 pyyhekumia. Koulusta on saatu tasan yksi puolikas eikä me ole ostettu yhtäkään.
Arvatkaas kuka on tänne ne kantanut?
Onko teitä myös paheksuttu, kun teillä on niiiin paljon tavaraa? 😏
ON! Ja jokaikistä ostosta jonka olen itse tehnyt lapselle!
Pahinta on, jos mun äiti tai muu sukulainen ostaa jotain. Kaikki pitäisi olla vain anopin ostamaa. Ihan naurettavuuksiin saakka.
Lapsi oli isältään pyytänyt kauppareissulla lippalakin, ja oli sen saanut. Kauhea meuhka tuli siitäkin, kun tuo lippis oli ainoa, mitä sinä kesänä lapsi suostui käyttämään. Ei suostunut edes sovittamaan, kun "mummu osti hienomman". En vieläkään tiedä mitä vikaa siinä miehen ostamassa lippiksessä oli. Lapsi tykkäsi, eikö se ole tärkeintä.
Pääsin varsi-imuriin asti, ja aloin ihmetellä, millä vuosisadalla tämän tarinan kirjoittaja elää. Nykynuori haluaa robotti-imurin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun erosin ja muutin 20-neliöinen yksiöön, hän sisusti sen taas kysymättäni. Olin juuri päässyt eroon vanhoista huonekaluista ja odotin innokkaana yksiön sisustamista.
Jos ei aikuinen, jo eronnut ihminen osaa olla antamatta äidilleen asuntonsa avaimia, niin on ihan oikein, että äiti sen sisustaa.
Jestas, että olet lapsellinen.
Sinua ei selvästikään ole kasvatettu vauvasta asti autoritäärisellä tavalla.
Joku viisas on sanonut: "Ihminen on aikuinen sitten, kun ei enää syytä vanhempiaan heidän virheistään."
Joskus siihen tarvitaan täydellinen välien katkaiseminen vanhempaansa, jotta pystyy kasvamaan oikeasti aikuiseksi.
t. melkein aikuinen 53v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun erosin ja muutin 20-neliöinen yksiöön, hän sisusti sen taas kysymättäni. Olin juuri päässyt eroon vanhoista huonekaluista ja odotin innokkaana yksiön sisustamista.
Jos ei aikuinen, jo eronnut ihminen osaa olla antamatta äidilleen asuntonsa avaimia, niin on ihan oikein, että äiti sen sisustaa.
Jestas, että olet lapsellinen.
Sinua ei selvästikään ole kasvatettu vauvasta asti autoritäärisellä tavalla.
Joku viisas on sanonut: "Ihminen on aikuinen sitten, kun ei enää syytä vanhempiaan heidän virheistään."
Joskus siihen tarvitaan täydellinen välien katkaiseminen vanhempaansa, jotta pystyy kasvamaan oikeasti aikuiseksi.
t. melkein aikuinen 53v.
Tuo viisas ei selvästikään ole elänyt esim. narsistisen vanhemman vaikutuspiirissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas nähdään nykykakaroiden kiittämättömyys ja kunnioituksen puute. Ei edes ilmaiseksi kelpaa ellei ole juuri sitä oikeaa. Ennnen kun muutettin omilleen, ei ollut vetoisassa vintikamarissa kuin tuoli, pöytä, pesuvati ja laveri olkipatjalla. Sinne joutaisivat kokeilemaan miten ennen pärjättiin!
Unohdit tästä sen litanian miten aina hiihdettiin kouluun vastatuuleen sudet kantapäitä syöden ja niin kauhean kiitollisia oltiin aina kun joku antoi leivänkyrsän ja töitä tehtiin 24/7 jne
Siis hiihdettiin kouluun kesät talvet ylämäkeen ja vastatuuleen mennen tullen, sudet tosiaan näykkien nilkkoja..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja siis kyse on enimmäkseen kodinkoneista ja sängystä, ei esimerkiksi matoista, verhoista ja astioista jotka tekee kodin hengen. Ite ottaisin kaiken vastaan, tsiisus....
Sänky on henkilökohtaisin ja viihtyvyyteen eniten vaikuttava esine asunnossa.
Kodinkoneet pitää valita käyttäjän mieltymysten mukaan ja kyllä niidenkin pitää olla kauniita, varsinkin yksiössä.
Kun on yksiöstä kyse, pitää miettiä myös, mitä sinne oikeasti mahtuu.
Mieheni majoittui kerran muutamaksi päiväksi tyttärensä asunnolle (opiskelijayksiö). Ensimmäinen havainto oli, että mikroaaltouuni puuttuu. Hän osti sinne sellaisen, ja jätti sen lähtiessään sinne. Kun tytär tuli seuraavan kerran käymään, hänellä oli se mikro mukanaan: "Sulta vissiin uhontui tämä, kun lähdit pois mun asunnolta." Isä totesi siihen: "Ostin sen sinulle." Tytär: "En minä tätä tarvitse, eikä tämä edes mahdu mitenkään järkevästi asuntooni, ja tämä on ruma."
Vierailija kirjoitti:
Muuten EVVK, mutta sen sanon, että varsi-imurilla ei tee mitään. Se menettää tehonsa, ei se oikeaa imuria korvaa.
Ja muutenkin laadukkaampi tulee pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi.
Mutta kyllä kalusteet pitää olla omaa makua.
Varsi-imuri riittää todella hyvin pienen yksiön imuroimiseen. Samoin esim. mökin yläkerran imuroimiseen, ettei normi-imuria tarvitse raahata jyrkkiä portaita. Kunhan ei ihan halvinta osta.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vielä puolustelee tuota käytöstä. Tekin varmaan haluatte että mä tuun sisustaa teidän kodin mieleisekseni? Ihan älytöntä että joku muu päättäisi miten toinen elää.
Helppo puolustella, kun ei ole kokemusta tuollaisesta jyrästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas nähdään nykykakaroiden kiittämättömyys ja kunnioituksen puute. Ei edes ilmaiseksi kelpaa ellei ole juuri sitä oikeaa. Ennnen kun muutettin omilleen, ei ollut vetoisassa vintikamarissa kuin tuoli, pöytä, pesuvati ja laveri olkipatjalla. Sinne joutaisivat kokeilemaan miten ennen pärjättiin!
Unohdit tästä sen litanian miten aina hiihdettiin kouluun vastatuuleen sudet kantapäitä syöden ja niin kauhean kiitollisia oltiin aina kun joku antoi leivänkyrsän ja töitä tehtiin 24/7 jne
Siis hiihdettiin kouluun kesät talvet ylämäkeen ja vastatuuleen mennen tullen, sudet tosiaan näykkien nilkkoja..
Se on kyllä mielenkiintoista, miten molempiin suuntiin voi olla ylämäki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun erosin ja muutin 20-neliöinen yksiöön, hän sisusti sen taas kysymättäni. Olin juuri päässyt eroon vanhoista huonekaluista ja odotin innokkaana yksiön sisustamista.
Jos ei aikuinen, jo eronnut ihminen osaa olla antamatta äidilleen asuntonsa avaimia, niin on ihan oikein, että äiti sen sisustaa.
Jestas, että olet lapsellinen.
Sinua ei selvästikään ole kasvatettu vauvasta asti autoritäärisellä tavalla.
Joku viisas on sanonut: "Ihminen on aikuinen sitten, kun ei enää syytä vanhempiaan heidän virheistään."
Joskus siihen tarvitaan täydellinen välien katkaiseminen vanhempaansa, jotta pystyy kasvamaan oikeasti aikuiseksi.
t. melkein aikuinen 53v.
No minä pelkäsin isääni ihan 55-vuotiaaksi asti. En todellakaan koskaan edes uskaltanut sanoa hänelle mistään mitään vastaan. Ilku vaan rauhassa, jos haluat, ja haluathan sinä.
Itse kun muutin nuorena ensimmäiseen asuntoon yksin niin äitini halusi ostaa kaikki huonekalut, itse olisin ostanut Ikeasta mutta äidille tämä ei käynyt. Askosta piti kaikki saada. No en jaksanut tapella ja suostuin sitten tähän. Sitten kun olin muuttamassa myöhemmin toiseen asuntoon ja tuolloin oli vähän huonot välit äitini kanssa niin hän vaati huonekalut itselleen kun olihan hän ne maksanutkin. No ostin sitten itse uudet huonekalut. Eli pelkkää vallankäyttöä. Hyvä jos ostatte ne huonekalut itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas nähdään nykykakaroiden kiittämättömyys ja kunnioituksen puute. Ei edes ilmaiseksi kelpaa ellei ole juuri sitä oikeaa. Ennnen kun muutettin omilleen, ei ollut vetoisassa vintikamarissa kuin tuoli, pöytä, pesuvati ja laveri olkipatjalla. Sinne joutaisivat kokeilemaan miten ennen pärjättiin!
Unohdit tästä sen litanian miten aina hiihdettiin kouluun vastatuuleen sudet kantapäitä syöden ja niin kauhean kiitollisia oltiin aina kun joku antoi leivänkyrsän ja töitä tehtiin 24/7 jne
Siis hiihdettiin kouluun kesät talvet ylämäkeen ja vastatuuleen mennen tullen, sudet tosiaan näykkien nilkkoja..
Se on kyllä mielenkiintoista, miten molempiin suuntiin voi olla ylämäki?
Niin se vaan ennen vanhaan oli. Sen lisäksi aina kova vastatuuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas nähdään nykykakaroiden kiittämättömyys ja kunnioituksen puute. Ei edes ilmaiseksi kelpaa ellei ole juuri sitä oikeaa. Ennnen kun muutettin omilleen, ei ollut vetoisassa vintikamarissa kuin tuoli, pöytä, pesuvati ja laveri olkipatjalla. Sinne joutaisivat kokeilemaan miten ennen pärjättiin!
Unohdit tästä sen litanian miten aina hiihdettiin kouluun vastatuuleen sudet kantapäitä syöden ja niin kauhean kiitollisia oltiin aina kun joku antoi leivänkyrsän ja töitä tehtiin 24/7 jne
Siis hiihdettiin kouluun kesät talvet ylämäkeen ja vastatuuleen mennen tullen, sudet tosiaan näykkien nilkkoja..
Se on kyllä mielenkiintoista, miten molempiin suuntiin voi olla ylämäki?
Niin se vaan ennen vanhaan oli. Sen lisäksi aina kova vastatuuli.
Ei saa unohtaa räntäsadetta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas nähdään nykykakaroiden kiittämättömyys ja kunnioituksen puute. Ei edes ilmaiseksi kelpaa ellei ole juuri sitä oikeaa. Ennnen kun muutettin omilleen, ei ollut vetoisassa vintikamarissa kuin tuoli, pöytä, pesuvati ja laveri olkipatjalla. Sinne joutaisivat kokeilemaan miten ennen pärjättiin!
Unohdit tästä sen litanian miten aina hiihdettiin kouluun vastatuuleen sudet kantapäitä syöden ja niin kauhean kiitollisia oltiin aina kun joku antoi leivänkyrsän ja töitä tehtiin 24/7 jne
Siis hiihdettiin kouluun kesät talvet ylämäkeen ja vastatuuleen mennen tullen, sudet tosiaan näykkien nilkkoja..
Se on kyllä mielenkiintoista, miten molempiin suuntiin voi olla ylämäki?
Niin se vaan ennen vanhaan oli. Sen lisäksi aina kova vastatuuli.
Ei saa unohtaa räntäsadetta!
Eikä paukkupakkasia. Vähintään -40 aina, ja räntää tuli vaakasuoraan.
Vierailija kirjoitti:
Itse kun muutin nuorena ensimmäiseen asuntoon yksin niin äitini halusi ostaa kaikki huonekalut, itse olisin ostanut Ikeasta mutta äidille tämä ei käynyt. Askosta piti kaikki saada. No en jaksanut tapella ja suostuin sitten tähän. Sitten kun olin muuttamassa myöhemmin toiseen asuntoon ja tuolloin oli vähän huonot välit äitini kanssa niin hän vaati huonekalut itselleen kun olihan hän ne maksanutkin. No ostin sitten itse uudet huonekalut. Eli pelkkää vallankäyttöä. Hyvä jos ostatte ne huonekalut itse.
Tiedänpä mummon joka on vienyt lapsenlapselleen ostamansa talvihaalarinkin takaisin itselleen kun tulikin huonommat välit oman lapsensa kanssa...
Hyvä, että löydät aina muista vian elämäsi loppuun asti.