Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nuoren kotiin on hommattava kaikki mummon mieleen, koska mummo haluaa maksaa
Tilanne on siis se, että tytär pääsi opiskelemaan eri paikkakunnalle ja nyt on sitten jotain hankintoja opiskelijakämppään tehtävä.
Hyvän ja himoitun opiskelupaikan johdosta äitini ilmoitti, että hän haluaa ostaa lapsenlapselleen tavaroita ja huonekaluja. Tyttö otti tietysti iloisena tiedon vastaan, sillä nuorella ei itsellään liikaa rahaa ole ja mummo on kerryttänyt omaisuutta kohtuullisesti.
Kun sitten tuli sängyn, ruokapöydän, sohvan ja kodinkoneiden ostamisen aika ja lähdimme kiertelemään kauppoja, ei tytön mieltymyksillä tai toiveilla ollut mitään merkitystä. Mummo päättää, koska mummo maksaa. Nuoren toiveet ja mieltymykset olivat pääsääntöisesti edullisempia, jotta rahasta ei ole kyse. Kyse on siitä, että mummon täytyy saada päättää koska mummo maksaa. Esimerkiksi sänkyyn mummo oli valmis laittamaan rahaa pari tonnia ja hän olikin jo valmiiksi katsonut omasta mielestään sopivan. Tyttö kuitenkin kertoi että häntä miellyttää toisenlainen sänky, mutta mummo jankkaa ja jankkaa että miksi hänen valitsemansa sänky olisi parempi.
Mikrossa mummo haluaa vain tiettyä merkkiä, joka maksaa, ja nuoren toiveilla ei ole loppupeleissä mitään väliä.
Sama imurissa. Imuri pitää olla iso, monen sadan Miele. Tytär miettii pientä asuntoa ja on kallistumassa varsi-imuriin, säilytystilan puutteen ja käyttömahdollisuuksien vuoksi. Mummolle tämä on punainen vaste, sillä hän ei voi sietää varsi-imureita. Hän haluaa ostaa perinteisen.
Olemme muutaman kerran nyt käyneet yhdessä kiertämässä kauppoja ja käytännössä mitään ei olla saatu ostettua mummon laskuun, koska mummo ei hyväksy nuoren valintaa.
Nuori on itse käynyt ostamassa myöhemmin haluamansa tuotteen tai minä olen maksanut sen mikä on tyttären mielestä paras.
Mummo uhriutuu nyt että tytär on vaikea, eikä osaa päättää mitä haluaa ( kun ei halua juuri sitä mitä mummo haluaa ostaa).
Olemmekin jättäneet jo mummon kokonaan pois näiltä ostosreissuilta. Sohvan olen luvannut maksaa, mutta nuori saa sen vasta myöhemmin syksyllä, eikä se ehdi siis muuttokuormaan. Mummo olisi ostanut yksiöön ison kalliin sohvan ( minkä olisi itselleenkin kelpuuttanut) , mutta koska tytär koki sen liian suureksi ja epäkäytännölliseksi opiskelijakämppään, mummo ei sitten osta mitään.
Miksi lahjanostajan täytyy saada päättää saajan puolesta aivan kaikki?
Onko tämä joku 40 -luvulla syntyneiden ominaisuus vai mitä?
Kommentit (1423)
Onneksi olen sinkku. Suominaiset ovat kontrollifriikkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset...
Persoonallisuushäiriöiset...
Mummo selkeästi ymmärtää, mistä kannattaa maksaa, eikä halua ostaa nuorelle halpaa krääsää, joka on omiaan hajoamaan muutamassa vuodessa. Ottakaa mummon apu vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun erosin ja muutin 20-neliöinen yksiöön, hän sisusti sen taas kysymättäni. Olin juuri päässyt eroon vanhoista huonekaluista ja odotin innokkaana yksiön sisustamista.
Jos ei aikuinen, jo eronnut ihminen osaa olla antamatta äidilleen asuntonsa avaimia, niin on ihan oikein, että äiti sen sisustaa.
Jestas, että olet lapsellinen.
Sinua ei selvästikään ole kasvatettu vauvasta asti autoritäärisellä tavalla.
Kasvatettiin, mutta ikävuosina 12-16 tein aika perusteellisen irtioton siihen kasvatukseen.
(en ole lainaamasi, mutta autoritäärinen kasvatus voi johtaa täsmälleen päinvastaiseen tulokseen)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lahjahevosen suuhun katsominen. Nuori päättää itse, ottaako tarjotun lahjan vastaan vai maksaako itse. Älä puutu asiaan, ei ole sinun asiasi.
Ei voi ostaa kellekään tarpeetonta sillä perusteella, että tämä on lahja. Se on juurikin sitä vallankäyttöä, mistä tässä on monta sivua jo puhuttu.
Vanhemman tehtävä nimenomaan ON puuttua, kun tietää mistä on kyse. Muuten tuo vallankäyttö jatkuu.
Kyllä voi tarjota lahjaa. "Haluatko tämän sängyn?" Ja nuori on vapaa vastaamaan: "Ei kiitos, ostan mieluummin mieleiseni itse." Nuoren pitää opetella aivan itse tällaiset perusjutut.
Niinhän tässä oli yritetty tehdä, mutta se ei aloituksessa toiminut.
Nimenomaan on toiminut. Mummollakin on oikeus uhriutua, jos niin haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset...
Persoonallisuushäiriöiset...
AKA; naiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset hommasi huonekalut täältä kotipaikkakunnalta ennen muuttoaan. Mieleiset hyllyt ja pöydät meni tilaukseen ja niiden toimistusaika oli viikkoja. Ne oli helpompi pakata kotona peräkärryyn ja autoon kuin lähteä etsimään muuton yhteydessä huonekalukauppoja opiskelupaikkakunnalta. Isovanhemmat halusi sponsoroida ja heille oli selvää, että lapset päättävät itse, mitä haluavat ostaa. Tuo rahalla hallitseminen on kurjaa ja moni nuori on sen verran hyvätapainen, että ei lähde riitelemään asiasta isovanhemman kanssa.
Jos Ikea on uudella paikkakunnalla ja Ikean tavarat käy, niin se on helpoin. Lapsi katsomaan Ikeasta mitä haluaa. Tilaus kotiinkuljetuksella sisään muuttopäiväksi. Huonekalujen kasaa miseen pitää varata aikaa, mutta näin saa helpotettua muutopäivää todella paljon, kun ei tarvitse muuttoautoa eikä kantajia.
Ei mummoa ikeaan. Mummo ikeassa on rasite ympäristölleen!
Tuossahan oli, että lapsi Ikeaan. Ei siellä tartte mummoa eikä vanhempia, ellei lapsi halua. Meillä lapsi kävi itse valitsemassa tavarat. ja kotona tehtiin tilaus Ikean sivuilla ja toimitus muuttopäiväksi. Ainut mihin puututtiin oli lapsen haluama divaanisohva, koska se ei olisi mahtunut uuteen asuntoon. Eli voi niitä arviointivirheitä tulla lapsellekin eiklä vain mummolle. Lapsi ei alkuun tahtonut uskoa, ettei sohva mahdu, vaan se piti osoittaa pohjapiirustuksen avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummo selkeästi ymmärtää, mistä kannattaa maksaa, eikä halua ostaa nuorelle halpaa krääsää, joka on omiaan hajoamaan muutamassa vuodessa. Ottakaa mummon apu vastaan.
A) opiskelija voi joutua vaihtamaan asuntoa useamman kerran ja vaihtoon lähtiessään myös vuokraamaan sen tavaroineen. Ei kannata ostaa painavia ja kalliita tavaroita joita ei saa muutettua mukana ja jotka vuokralainen tuhoaa.
B) yksiön kaikkien kalusteiden pitää olla harkittuja ja monikäyttöisiä. Ei mitään perintökalleuksia.
Antaa mummon ostaa. Sitten laittaa ne tavarat tori.fi käärii massit ja ostaa ne roinat jotka halusikin. Jonkun miele imurin hinnalla ostaa monta varsi imuria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin vaan tyytyväinen, jos mummo ostaisi laadukasta tavaraa. Kiitollinen.
Oikeasti olisit kiitollinen rumista tavaroista, joita et halua omaan kotiisi?
Minä en olisi, mielummin sitten pelkkä patja lattialla, kunnes olisi varaa itse ostaa mieleiset mööpelit.
Vierailija kirjoitti:
Antaa mummon ostaa. Sitten laittaa ne tavarat tori.fi käärii massit ja ostaa ne roinat jotka halusikin. Jonkun miele imurin hinnalla ostaa monta varsi imuria.
Missä se nuori niitä ylimääräisiä tavaroita säilyttää?
Pakkaa muuttokuormassa yksiön tukkeeksi vai jättää vanhempien riesaksi?
Eikö silöä muuta tekemistä ole opintojen alkaessa kuin päivystää jotain ostajaa? Itse en edes uskalla kertoa osoitettani tarkasti, saati päästää kotiini vierasta uhmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummo voi nosta ne rahansa käteisenä ja pyyhkiä niihin peensä.
Tai sitten siirtää ne suoraan lapsenlapsen tilille kuten minun toinen mummoni teki. Sain niillä ostettua fuksivuoden ruoat, yliopistoliikunnan kortin, bussikortin jne. (Huonekalut ja muut tulivat oman valintani mukaan äidiltä.)
Ei tuossa ap:n kuvailemassa tapauksessa ole kyse pyyteettömästä auttamisesta vaan mummon ihan mega aggressioista.
Ratkaisu ei ole, että ottaa vastaan ne mummon ostamat tavarat ja myy ne. Miettikää mikä vaiva on myydä joku imuri aikuisenakin, saati vasta aikuistuneena ensimmäisen syksyn opiskelijana. Sitä paitsi tuo mummo tekee varmasti tupatarkastuksia ja heittäytyy häijyksi, jos hieno verkkovirtaimuri onkin myyty ja tilalla pikkukotiin kätevämpi varsi-imuri.
Vierailija kirjoitti:
Maksaja tulee vielä päättämään myös niiden käytöstä, et saa myydä tai vaihtaa niitä ilman mummon lupaa
TÄMÄ!
Nimimerkillä kokemusta asiasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, jätit joitakin keskeisiä asioista kertomatta. Opiskelijakämppä on siis yksiö. Montako neliötä? Millainen pohjakuva? Onko sängylle alkovi vai tuleeko se vain huoneen johonkin nurkkaan? Millaiset mitat siinä mummon valitsemassa sängyssä on eli löytyykö sille ylipäänsä tilaa asunnosta? Entä sopiiko yksiöön myös sohva? Eli ennen kuin aletaan edes valita huonekaluja, pitäisi olla selvillä, minkä kokoiseen asuntoon niitä viedään eli neliömäärän lisäksi tarvitaan mittoja. Onko sillä mummolla ylipäänsä käsitystä, mitä siihen opiskelijakämppään mahtuu, niin että jää vielä liikkumatilaa? Entä onko kovinkaan "terveellistä" kalustaa nuorelle opiskelijatytölle heti alkuun täydellinen asunto? En minä ainakaan olisi halunnut asua missään mummolassa. No eipä siitä ollut pelkoakaan, kun aloittelin opintoja. Oli pieni alivuokralaishuone, jossa heteka, puhki-istuttu nojatuoli, pieni kirjoituspöytä, tuoli ja keittolevy. Nurkassa yksi komero. Olen 40-lukulainen, mutta ei tulisi mieleenikään päsmäröidä lapsenlapsen hankintoja. Antaisin ehkä jonkun summan rahaa ja kehottaisin hankkimaan mieleisiään tarpeellisia tavaroita.
Noin ei voi tehdä ilman lahjaveroa, jos summa ylittää tietyn rajan.
Välttääkseen lahjaveron, pitää nimenomaan mennä mukaan ja ostaa se valittu tuote.
Jos antaa rahaa ja sanoo,bettä osta sillä kalusteet, niin vero menee, jos tietty summa ylittyy.
Voi ostaa laskulle ja lahjoittaja maksaa laskun. Ei tule veroja.
Mille laskulle? Missä?
No aika monissa huonekalukaupoissa voi ostaa laskulle, etkö tiennyt? Viimeksi ostettiin Maskusta pihakalusteita, lasku mukaan ja näin.
Luepa se "lasku". Se on luottosopimus ja luottokortti tulee postissa.
Olen eri, mutta mitä sitten? Maksaa summan pois ja korttia ei tarvitse käyttää. Jos tietyssä ajassa maksaa ei tule mitään lisäkuluja verrattuna käteismaksuun kassalla. Itse asiassa voi saada jopa pari prosenttia pois hinnasta, koska liikkeet mielellään noita omia luottojaan kauppaavat.
Lue nuo Maskun "laskun" tiedot. Menee lisämaksuja.
Olisiko ollut 1,95 avauskulu ja siinä kaikki. Kun hinnasta saa sen esim 3% alennusta näin ostaessaan, niin joku matemaattisia taitoja omaava voisi väittää, että kannattaa.
Sitä voi miettiä kannattaako https://yle.fi/uutiset/3-10775653
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun erosin ja muutin 20-neliöinen yksiöön, hän sisusti sen taas kysymättäni. Olin juuri päässyt eroon vanhoista huonekaluista ja odotin innokkaana yksiön sisustamista.
Jos ei aikuinen, jo eronnut ihminen osaa olla antamatta äidilleen asuntonsa avaimia, niin on ihan oikein, että äiti sen sisustaa.
Jestas, että olet lapsellinen.
Sinua ei selvästikään ole kasvatettu vauvasta asti autoritäärisellä tavalla.
Joku viisas on sanonut: "Ihminen on aikuinen sitten, kun ei enää syytä vanhempiaan heidän virheistään."
Joskus siihen tarvitaan täydellinen välien katkaiseminen vanhempaansa, jotta pystyy kasvamaan oikeasti aikuiseksi.
t. melkein aikuinen 53v.
Tuo viisas ei selvästikään ole elänyt esim. narsistisen vanhemman vaikutuspiirissä.
Tai sitten henkilö, jonka vanhempi kohtelee häntä narsistisesti, ei koskaan kykene kasvamaan aikuiseksi.
Mäkin kyllä haluaisin mummon, joka ostais mulle jotain kallista. Ei kyllä tullut kuulonkaan että mun mummu ois ostanut mulle yhtään mitään. Hyvä kun kortin lähetti. Ei kyllä turhaan hemmoteltu lapsenlapsia. Ois sun tytär tyytyväinen eikä narisis.
Voihan teini vaikka jälkikäteen myydä ne, joista ei pidä ja ostaa rahoilla itselleen mieluisammat. Mummo saattaa pahoittaa mielensä, mutta itsepähän oli joustamaton.
Voihan se mummo vaan lykätä rahan käteen ja sanoa et osta sänky tai mitä tarviit
Vierailija kirjoitti:
Voihan teini vaikka jälkikäteen myydä ne, joista ei pidä ja ostaa rahoilla itselleen mieluisammat. Mummo saattaa pahoittaa mielensä, mutta itsepähän oli joustamaton.
Tunkeeko se nuori ne ylimääräiset tavarat sinne yksiöönsä? Vai jättää vanhempiensa riesaksi?
Alue: Aihe vapaa
Nosto.