Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"lehtori oli nostanut esille ongelmana sen, että entistä heikompaa opiskelija-ainesta pääsee (ammattikorkea)kouluun" -> potkut
04.08.2022 |
Totuuden sanoja saa lähteä.
"ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä rahoitus muuttui ja piti saada opiskelijoita. Rehtori myönsi aineksen olevan hänen kampuksellaan ehkä heikompaa kuin muualla"
Kommentit (242)
Minä vaihdoin insinööriopinnoista DI opintoihin ekan vuoden jälkeen koska AMK oli vähän kuin yläasteelle olisi palannut lukion pitkän matikan, fysiikan jne jälkeen.
Mutta ettei mene vain yliopiston kehuskeluksi, tein myäs DI tutkinnon jälkeen KTM tutkinnon ja oli naurettavaa kuinka helppo tuo KTM oli, varsinkin ihmetytti miten surkeita graduja hyväksyttiin.
Kokemusten perusteella arvostan edelleen DI tutkintoa suuresti, muiden kohdalla vähän meni usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ysärin lopussa TAMKissa oli yksi suoranainen mulq opettajana. Silti yksikään opiskelija ei valittanut hänestä ylemmäs, koska äijä tiesi mistä puhui js piti korkeaa vaatimustasoa.
Työhaastaelussa muutamassa firmassa kysyivät kuka opetti tietyt aineet. Jos mainitsi ko hepun nimen, se oli iso plussa - työnantajat tiesivät ettei hänen kursseiltaan päästy säälistä läpi ja nelonen kurssista oli sama kuin "osaa ja varmasti hyvin".
Itsekin sain osakseni hänen tylyyttään, labramittauksissa olin kytkenyt yhden mittajohdon mutten huomannut sen irronneet. Kun tuskailin tälle mestarille asiaa, korostetun teatraalisin hitain liikkein otti johdon, kytki sen takaisin ja kysyi hyvin sarkastisella äänensävyllä "millähän ihmeellä olet voinut selvitä hengissä neljännen vuoden labraharkkoihin kun ensimmäisen vuoden alkeisjututkaan ei ole hallussa...". Mulq mikä mulq, mutta eipä sen jälkeen ko ongelmaa ole tullut harrastettua.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohdat ovat heikkoja insinöörikoulutukseen. Laajaa matikkaa ja fysiikkaa lukevat ovat niin vähissä, että kaikki edes auttavasti osaavat pääsevät yliopistoihin. AMK:uun jää sitten ne loput. Ei siinä opettajat hirveitä voi.
Sama linja yliopistossa. Sisään tulee opiskeljoita jotka eivät ole yliopistokelpoisia tai motivoituneita panostamaan omiin opintoihin. Kun kaikki pitää saada valmistumaan rahamenetyksen pelossa, johtaa tämä tason laskemiseen ja hyvien opiskeljoiden turhaantumiseen.
/yliopisto-ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohdat ovat heikkoja insinöörikoulutukseen. Laajaa matikkaa ja fysiikkaa lukevat ovat niin vähissä, että kaikki edes auttavasti osaavat pääsevät yliopistoihin. AMK:uun jää sitten ne loput. Ei siinä opettajat hirveitä voi.
Sama linja yliopistossa. Sisään tulee opiskeljoita jotka eivät ole yliopistokelpoisia tai motivoituneita panostamaan omiin opintoihin. Kun kaikki pitää saada valmistumaan rahamenetyksen pelossa, johtaa tämä tason laskemiseen ja hyvien opiskeljoiden turhaantumiseen.
/yliopisto-ope
Meitä työelämässä jo vuosia olleita jatko-opiskelijoita voisi yliopisto kohdella ja arvostaa paremmin.
T: kohta maisteri, keskiarvo yli 4.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on. Nykyään puolet valmistuvista insinööreistä ei osaa paljon mitään. Olen itse teknikko 1989 ja insinööri 2011. Amk oli helpompi. Teknikkokoulutuksesta en meinannut päästä läpi, mutta insinöörikoulutuksessa sain hyvät arvosanat vähemmällä työllä.
Ja koskee ihan samalla lailla yliopistoja.
No ei koske yliopistoja.
Koko Amk uudistus on susi. Kuten on tuotu ilmi, opistot olivat oikeasti korkeatasoisia oppilaitoksia. Nyt amk koulutetut saavat raivarit, jos heitä verrataan opistolaisiin. Oikeasti pitäisi olla toisin päin.
Suomen kokoisessa maassa kaikki eivät voi olla korkeakoulutettuja.
No kyllä valitettavasti vaan koskee
Voitko uskoa että toisen vuoden yliopisto-opiskelija ei osaa ratkaista tästä yhtälöstä x:ää
y = ax + b
toisen asteen yhtälöstä nyt y = ax^2 + bx + c nyt puhumattakaan
Revi siitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohdat ovat heikkoja insinöörikoulutukseen. Laajaa matikkaa ja fysiikkaa lukevat ovat niin vähissä, että kaikki edes auttavasti osaavat pääsevät yliopistoihin. AMK:uun jää sitten ne loput. Ei siinä opettajat hirveitä voi.
Sama linja yliopistossa. Sisään tulee opiskeljoita jotka eivät ole yliopistokelpoisia tai motivoituneita panostamaan omiin opintoihin. Kun kaikki pitää saada valmistumaan rahamenetyksen pelossa, johtaa tämä tason laskemiseen ja hyvien opiskeljoiden turhaantumiseen.
/yliopisto-ope
Meitä työelämässä jo vuosia olleita jatko-opiskelijoita voisi yliopisto kohdella ja arvostaa paremmin.
T: kohta maisteri, keskiarvo yli 4.
Siis pitäisi panostaa ihan jonkinkin muuhun kuin tuon heikon aineiston paapomiseen (jota ihan kirjaimellisesti joutuu tekemään)
Vierailija kirjoitti:
Ysärin lopussa TAMKissa oli yksi suoranainen mulq opettajana. Silti yksikään opiskelija ei valittanut hänestä ylemmäs, koska äijä tiesi mistä puhui js piti korkeaa vaatimustasoa.
Työhaastaelussa muutamassa firmassa kysyivät kuka opetti tietyt aineet. Jos mainitsi ko hepun nimen, se oli iso plussa - työnantajat tiesivät ettei hänen kursseiltaan päästy säälistä läpi ja nelonen kurssista oli sama kuin "osaa ja varmasti hyvin".
Itsekin sain osakseni hänen tylyyttään, labramittauksissa olin kytkenyt yhden mittajohdon mutten huomannut sen irronneet. Kun tuskailin tälle mestarille asiaa, korostetun teatraalisin hitain liikkein otti johdon, kytki sen takaisin ja kysyi hyvin sarkastisella äänensävyllä "millähän ihmeellä olet voinut selvitä hengissä neljännen vuoden labraharkkoihin kun ensimmäisen vuoden alkeisjututkaan ei ole hallussa...". Mulq mikä mulq, mutta eipä sen jälkeen ko ongelmaa ole tullut harrastettua.
Mullakin kokemusta vastaavanlaisista amk-lehtoreista. Itseäni lähinnä huvitti se niiden vtuilu :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tapauksessa on ollut kyse hoitotyön opettajasta. Opiskelija ei osannut näyttökokeesssa mitata verenpainetta ja sai sen takia näytöstä hylätyn arvosananan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/233bebfa-4c53-48f4-8899-d0b928fd0103
Opiskelijoita voi tulla amkiin mitä erilaisimpia reitejä. Joillakin ei ole esimerkiksi mitään peruskoulun jälkeisiä opintoja mutta kun tekevät avoimessa amkissa opintoja tietyn määrän niin heidät otetaan sisään. Tutkinto-opiskelijoina voivat hakea vapautusta kieliopinnoista jne. mut silti korkeakoulututkinto tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä tapauksessa on ollut kyse hoitotyön opettajasta. Opiskelija ei osannut näyttökokeesssa mitata verenpainetta ja sai sen takia näytöstä hylätyn arvosananan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/233bebfa-4c53-48f4-8899-d0b928fd0103
Vaativa opettaja ei välttämättä ole hyvä opettaja. Itsellänikin oli terveysalalla eräs opettaja, joka vaati kyllä kovasti ja piti itseään hyvänäkin opettajana, mutta ihan kaikki opiskelijat olivat vaan sitä mieltä, että kuspää mikä kuspää. Tyyppi arvosteli kokeet täysin satunnaisesti tai sitten pärstäkertoimella, ja palautteeseen ei osannut reagoida mitenkään, oli aina omasta mielestään oikeassa. Eipä ne oppimistuloksetkaan silti hänen kursseillaan mitenkään hyviä olleet. Onneksi oli hyviäkin opettajia. Työ toki opitaan harjoitteluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohdat ovat heikkoja insinöörikoulutukseen. Laajaa matikkaa ja fysiikkaa lukevat ovat niin vähissä, että kaikki edes auttavasti osaavat pääsevät yliopistoihin. AMK:uun jää sitten ne loput. Ei siinä opettajat hirveitä voi.
Sama linja yliopistossa. Sisään tulee opiskeljoita jotka eivät ole yliopistokelpoisia tai motivoituneita panostamaan omiin opintoihin. Kun kaikki pitää saada valmistumaan rahamenetyksen pelossa, johtaa tämä tason laskemiseen ja hyvien opiskeljoiden turhaantumiseen.
/yliopisto-ope
Meitä työelämässä jo vuosia olleita jatko-opiskelijoita voisi yliopisto kohdella ja arvostaa paremmin.
T: kohta maisteri, keskiarvo yli 4.
Kohta maisteri ei ole jatko-opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
99% todennäköisyydellä kulttuurien törmäys, eli kun huvita opiskella kunnolla ja saa hylätyn tentistä, niin syy on opettajan.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on. Nykyään puolet valmistuvista insinööreistä ei osaa paljon mitään. Olen itse teknikko 1989 ja insinööri 2011. Amk oli helpompi. Teknikkokoulutuksesta en meinannut päästä läpi, mutta insinöörikoulutuksessa sain hyvät arvosanat vähemmällä työllä.
Ehkä
Olit jo oppinut jotain siellä ammatillisessa?
Aika omituinen asenne. Ihan kuin opitulla ei olisi ollut vaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
99% todennäköisyydellä kulttuurien törmäys, eli kun huvita opiskella kunnolla ja saa hylätyn tentistä, niin syy on opettajan.
Perus amk meininki. Tällä palstalla on käyty aktviista keskustelua amkin ja yliopiston eroista. Osa porukasta on kivenkovaan väittänyt, että väitteet amkin huonosta tasosta ovat valhetta ja ettei kaikkia todellakaan päästetä läpi. Niinkö?
Uusi ilmiö on myös jättää suorittamatta joitain peruskursseja ja sitten valmistumisvaiheessa syyllistää opettajaa siitä, että kurssi on suorittamatta ja pilaa valmistumisen. Eli ei osallistuta ekana vuonna tunneille, ei tehdä harjoituksia, ei tenttiä ja yhtäkkiä valmistumisvaiheessa metakka, miksei kurssia saa läpi vaan sen takia, että pitää valmistua....
Ja sitten nämä vielä saa tahtonsa läpi. Millaista työvoimaa saamme? Juuri näitä, jotka kitisee ahdistussaikulla heti, kun ei ole kivaa tai vaaditaan jotain tai korjataan tekemisiä? Voi luoja.
Koulujen rahoitus riippuu siitä kuinka monta valmistuu ajoissa, ei siitä kuinka monta oppilasta siellä on.
Siksi on hakuprosesseja jotta osattaisiin seuloa pois keskeyttäjät.
Ehkä tämä opettaja on hieman veemäinen, mutta opiskelijat on aikuisia ihmisiä ja yhtenä perustaitona on oltava myös elämässä osata ohittaa ikävät ihmiset. Tekee pakolliset ja se siitä. Näitä tulee aina vastaan ja psyyken pitää ne kestää. Olematonta kunniaansa ei voi aina perätä tai juosta jokaisen mielipahan perässä. Ne pitää ohittaa. Vähän ottaa päähän ja harmittaakin, mutta elämä jatkuu. Pitää oppia suhteuttamaan asiat.
Miksi me kasvatamme lapsistamme mimosoita? Se alkaa jo pienenä, kun aina vaaditaan ehdottomasti lapselle reilua ja mukavaa kohtelua. Vaaditaan anteeksipyyntöjä. Tottakai lasta pitää kohdella pääosin reilusti, mutta ei lapsi siihenkään kuole, kun naapurin ikävä akka karjaisee jotain. Asia pitää laittaa paikalleen ja siihen ei voi jäädä jumiin. Sitten koulumaailma jatkaa samaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä vaihdoin insinööriopinnoista DI opintoihin ekan vuoden jälkeen koska AMK oli vähän kuin yläasteelle olisi palannut lukion pitkän matikan, fysiikan jne jälkeen.
Mutta ettei mene vain yliopiston kehuskeluksi, tein myäs DI tutkinnon jälkeen KTM tutkinnon ja oli naurettavaa kuinka helppo tuo KTM oli, varsinkin ihmetytti miten surkeita graduja hyväksyttiin.
Kokemusten perusteella arvostan edelleen DI tutkintoa suuresti, muiden kohdalla vähän meni usko.
Semmoista yläastemeininkiä se nimenomaan on. Eihän se helppoa ole, mutta ne haasteet liittyvät enemmänkin huonoon ilmapiiriin ja esimerkiksi toimimattomiin tietojärjestelmiin, kuin itse opetussisältöihin.
Alue: Aihe vapaa
Minunkaan kokemuksen mukaan amk:ssa ei opeteta tai luennoida. Kaikki tieto pitää kaivaa itse. Vaikeaa saada mistään kattavaa kokonaiskuvaa, kun aika kuluu turhien raporttien vääntämiseen ja tiedonmurusten metsästämiseen.