"lehtori oli nostanut esille ongelmana sen, että entistä heikompaa opiskelija-ainesta pääsee (ammattikorkea)kouluun" -> potkut
Totuuden sanoja saa lähteä.
"ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä rahoitus muuttui ja piti saada opiskelijoita. Rehtori myönsi aineksen olevan hänen kampuksellaan ehkä heikompaa kuin muualla"
Kommentit (242)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa moni uskoo malliin, jossa korkeakoulutus johtaa korkeaan älykkyyteen ja varakkuuteen, vaikka todellisuudessa korkea älykkyys johtaa varakkuuteen ja korkeakoulutukseen.
Sinun logiikalla Putin on äärimmäisen älykäs yksilö ja arvomaailmasi vaikuttaa siltä, että sinun mielestäsi Putin on ihailtavan arvostettava ihminen.
Miten sinä tuollaiseen johtopäätökseen pääsit? Viestisi on pelkkää olkinukkeilua.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus on että nuoret aikuiset on nykyään sellaisia että kehua pitäisi jo kun vaivautuu paikalle, muuten tulee sanomista ja puitteet onkin perseestä ja vika ihan muualla kuin omassa osaamattomuudessa.
Täällä pari tradenomia nojailee työpaikan seiniin ja selaa kännykkää. Omaa, firman kännykkä lojuu jossain ettei tarvi vastata. Toimistolta sitten tämä vanha akka lentää etsimään puhelimeen. Lomat pitävät kesällä 4 vkoa, välillä on nuhaa ja yskää, pari koronaepäilyä mutta eipäs ollutkaan, olikin vain alkuviikko ja kovat juhlat takana. - Ennen kesätyöntekijät tekivät kesätyönsä, nykyään pitää olla lomaa kesätyöstä. Kunto mulla vanhalla akalla parempi kuin näillä. Tradenomi ei osaa näköjään myöskään muuttaa hintaa alvittomaksi, osaa kuitenkin aakkostaa suurinpiirtein. Kyllä ennen opettajat vaativat ja oppilaat opiskelivat. Ei tullut mieleenkään alkaa väittämään vastaan siitä ettei osannut. Nykyään yritetään riitelemällä saada hyviä arvosanoja, ja sehän johtaa siihen ettei kukaan osaa mitään. Omia vikoja ei haluta nähdä kun kaikki johtuu näiden mielestä olosuhteista ja yhteiskunnasta. He kyllä osaavat, se ei vain näy missään.
Miksi otatte tradenomeja ettekä maistereita? Ihan oma syy, jos rekrytointi menee vikaan. Vähän sama kuin yleistäisin boomerit sen mukaan keitä tapaan Malmin paikallisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa moni uskoo malliin, jossa korkeakoulutus johtaa korkeaan älykkyyteen ja varakkuuteen, vaikka todellisuudessa korkea älykkyys johtaa varakkuuteen ja korkeakoulutukseen.
Paitsi ettei tuokaan pidä aina paikkaansa. Mun tuntema älykkäin ihminen on köyhä. On kyllä koulutettu, mutta huonopalkkaisessa työssä jota haluaa oikeasti tehdä. Pikemminkin voisin sanoa, että jotain fysiikkaa, matematiikkaa ja kemiaa yliopistolla opiskelevat ovat yleensä älykkäitä. Muista ei voida tehdä johtopäätöksiä.
Kyllä on ilmiselvää, että viestini on yleistys. Väestötason asioista puhutaan yleistyksillä, koska on epäkäytännöllistä käydä läpi 5,5 miljoonaa ihmistä yksitellen.
Tolla sonnilla muna seisoo 24/7
Vierailija kirjoitti:
Miten tuo "heikompi aines" kuulostaa jotenkin ihan kokoomuslaiselta terminologialta?
Iso pula työntekijöistä syystä että ei ole tarpeeksi osaavia. Vaikka onn paperit ,niin silti puuttuu komptenssi.
Vierailija kirjoitti:
Jo lukiossa on heikkoa ainesta paljon enemmän kuin ennen. He kirjoittaa " vaativan" terveystiedon
Jep. En ymmärrä että joku kehtaa sanoa kirjoittavansa terveystiedon. Reaali tarkottaa fysiikkaa kemiaa maantietoa biologiaa psykologiaa. Ai niin mutta niiden vaativuus on vähän toista tasoa
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tuo on. Nykyään puolet valmistuvista insinööreistä ei osaa paljon mitään. Olen itse teknikko 1989 ja insinööri 2011. Amk oli helpompi. Teknikkokoulutuksesta en meinannut päästä läpi, mutta insinöörikoulutuksessa sain hyvät arvosanat vähemmällä työllä.
Olisko sun insinööri-amkia helpottanut alla oleva teknikkokoulutus ja vuosien työkokemus?
Olen kuullut monilta lähihoitaja-sairaanhoitajilta, että amk oli helpompi kuin lähihoitajakoulutus. Olisiko lähihoitajaopinnoilla ja alan työkokemuksella vaikutusta asiaan?
Olen kuullut biologilta, että bioanalyytikko-amk oli vaativampi kuin biologian FM. Kasvatustieteen maisterilta olen kuullut, että sairaanhoitaja-amk oli vaativampi kuin KM. Nämä tietty yksittäistapauksia.
Eräs 6 ällän ylioppilas kertoi, että RUK oli vaikeampi kuin lukio.
Totta on kyllä se, että amk-koulutus ei kaikilla aloilla ole kyllä erityisen vaativa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohdat ovat heikkoja insinöörikoulutukseen. Laajaa matikkaa ja fysiikkaa lukevat ovat niin vähissä, että kaikki edes auttavasti osaavat pääsevät yliopistoihin. AMK:uun jää sitten ne loput. Ei siinä opettajat hirveitä voi.
Sama linja yliopistossa. Sisään tulee opiskeljoita jotka eivät ole yliopistokelpoisia tai motivoituneita panostamaan omiin opintoihin. Kun kaikki pitää saada valmistumaan rahamenetyksen pelossa, johtaa tämä tason laskemiseen ja hyvien opiskeljoiden turhaantumiseen.
/yliopisto-ope
Meitä työelämässä jo vuosia olleita jatko-opiskelijoita voisi yliopisto kohdella ja arvostaa paremmin.
T: kohta maisteri, keskiarvo yli 4.
Kohta maisteri ei ole jatko-opiskelija
Ei niin, mutta tässä huomaa miten amktyypit kokevat yliopiston opinnot, ne ovat heidän jatko-opintojaan, muille perusopintoja.
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa moni uskoo malliin, jossa korkeakoulutus johtaa korkeaan älykkyyteen ja varakkuuteen, vaikka todellisuudessa korkea älykkyys johtaa varakkuuteen ja korkeakoulutukseen.
Moni varmaankin uskoo tuohon ensimmäiseen malliin siksi, että se on saanut tukea tutkimuksista, kuten tästä https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6088505/ . Mistä itse tiedät, miten asia todellisuudessa on?
Ongelma niissä tutkimuksissa on se, että niissä tutkitaan näiden kahden asian välistä korrelaatiota, joten on vaikea tietää syy-seuraussuhde. Korkea älykkyysosamäärä auttaa koulutukseen pääsemisessä yksiselitteisesti.
Tyhmyys on lisääntymisen edellytys. Tässä nähdään tulos.
Taitaa olla niin, että ne ketkä eivät ole koskaan käyneetkään AMKssa tietävät asiasta eniten. Vähän kuin lapsettomat jotka neuvovat lasten kasvatuksessa, se kun on heidän mielestään maailman yksinkertaisinta puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa moni uskoo malliin, jossa korkeakoulutus johtaa korkeaan älykkyyteen ja varakkuuteen, vaikka todellisuudessa korkea älykkyys johtaa varakkuuteen ja korkeakoulutukseen.
Moni varmaankin uskoo tuohon ensimmäiseen malliin siksi, että se on saanut tukea tutkimuksista, kuten tästä https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6088505/ . Mistä itse tiedät, miten asia todellisuudessa on?
Koulutuksen antama lisä älykkyysosamäärään oli hyvin vaatimaton. Vastaavia tuloksia saa hapettamalla aivoja liikkumalla aktiivisesti.
Hupsista
Tarkoitukseni oli kirjoittaa ylempään viestiin, että millä perusteella määrä on vaatimaton? Jos on olemassa jokin tapa järjestelmällisesti nostaa yhteisöllistä älykkyyttä, niin eikö sitä tulisi lähtökohtaisesti pyrkiä hyödyntämään.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa moni uskoo malliin, jossa korkeakoulutus johtaa korkeaan älykkyyteen ja varakkuuteen, vaikka todellisuudessa korkea älykkyys johtaa varakkuuteen ja korkeakoulutukseen.
Moni varmaankin uskoo tuohon ensimmäiseen malliin siksi, että se on saanut tukea tutkimuksista, kuten tästä https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6088505/ . Mistä itse tiedät, miten asia todellisuudessa on?
Ongelma niissä tutkimuksissa on se, että niissä tutkitaan näiden kahden asian välistä korrelaatiota, joten on vaikea tietää syy-seuraussuhde. Korkea älykkyysosamäärä auttaa koulutukseen pääsemisessä yksiselitteisesti.
Tutkimuksessa on pyritty tutkimaan juuri nimenomaan koulutuksen vaikutusta älykkyyteen. On tietenkin mahdollista, että tutkijat ovat tässä tapauksessa epäonnistuneet, mutta tutkimuskohteena on siis vaikutus älykkyyteen, eikä koulutustason ja älykkyyden korrelaation dokumentoiminen.
Veikkaisin että kyse on Savonlinnan toimipisteestä, opettaja S.L?
Työskentelen Savonlinna keskussairaalassa ja allekirjoitan sen että opiskelijaaines on heikkoa nykyään. Valmistuin 2000- luvun alussa, jolloin moni asia ei olisi tullut kuuloonkaan. Mitään ei nykyään osata, jakseta, mitään ei voi vaatia. Viikonloppuvuoroja ei tehdä, ovat ikäviä
Vierailija kirjoitti:
Onko Xamk niin huono koulu.
Typerys, ei se ole Xammattikoulu. Ammattikoulu on ammattikoulu niin ennen uudistusta kuin sen jälkeenkin.
Jos kävit ammattikoulun (johon tosin et ilmeisesti edes päässyt), niin et ole käynyt amk:ta.
Ammattikorkeakoulu on faktisesti entinen opisto. Siis entinen kauppaopisto, sairaanhoito-oppilaitos jne.
Ylitsepäitsensä opiskelijoiden taso on laskenut kaikkialla. Mutta onneksi lahjakkaimpien taso ei ole romahtanut,. Erinomaisten oppimista ei edes koululaitos pysty estämään.
Tiedetään jo pitkältä ajalta, että terveydenhoitoalan opiskelijoiden taso on romahtanut. Se on fakta.
Arvot ovat muuttuneet, ja onneksi naiset pyrkivät rohkeammin myös muille aloille. Näin se muutos sitten näkyy. Ja entistä heikompaa väkeä aletaan haalimaan ko oppilaitoksiin kun vastuuton hallitus on faktoista välittämättä ja vanhuksia nuollakseen määrännyt hoitajamitoituksen ym. Hoitajia ei ole, alalle sopivia ei ole eikä niitä kiinnosta jotka sopisivat (ja syy ei ole palkka, vaikka tehy näin valehteleekin) koulutukseen, joten on vain otettava ketä sattuu, jotta saadaan tarpeeksi väkeä täyttämään lain velvoitteet.
Jo vuosia sitten, kun alan opettajia haastateltiin, useampi totesi, että koulutettavissa on semmoisia, joista voi vain toivoa, ettei kukaan koskaan palkkaa heitä. Samoin oli jopa semmoisia, joita ei uskallettu lähettää edes harjoitteluun. - Ja kaikesta tästähän tämä lehtijuttukin kertoo.
Ratkaisuja terveydenhoidon hoitajapulaan on etsittävä muualta.
Kyseinen opettaja oli hylännyt näyttökokeen, koska oppilas ei osannut mitata verenpainetta. Tästä tietysti valitus rehtorille, kohtuutontahan noin vaikean toimenpiteen edellyttäminen on tulevilta "rytkösiltä"...
Totta puhui, mutta eihän omaa pesää saa liata. Ei hyvin lukiossa menestyneet yleensä edes hae amk:uun. Ne jotka sinne menivät, tekevät nyt töitä, johon olisi riittänyt peruskoulu ja kauppakoulu. Jotkut harvat ovat päässeet sitä kautta hyvälle uralle.
Kai nyt sh:n tuleekin osata mitata verenpaine? Jotkut asiat vaan on sellaisia, että niiden ajatellaan sisältyvän ammattitaitoon.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin että kyse on Savonlinnan toimipisteestä, opettaja S.L?
Työskentelen Savonlinna keskussairaalassa ja allekirjoitan sen että opiskelijaaines on heikkoa nykyään. Valmistuin 2000- luvun alussa, jolloin moni asia ei olisi tullut kuuloonkaan. Mitään ei nykyään osata, jakseta, mitään ei voi vaatia. Viikonloppuvuoroja ei tehdä, ovat ikäviä
Tuollaiset on oikeastaan asenneongelmia.
Onko tuomio lainvoimainen,?