"lehtori oli nostanut esille ongelmana sen, että entistä heikompaa opiskelija-ainesta pääsee (ammattikorkea)kouluun" -> potkut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Xamk niin huono koulu.

Siltä vaikuttaa. Olen opiskellut Xamkissa joitain kursseja ja se kurssien taso on naurettavan alhainen. Eli pelkästään oppilaiden taso ei ole alhainen.

Minulla on taustaa muutamassa eri AMK:ssa ja eipä se taso ole aina (muuallakaan) kovin kummoinen ole ollut. Tottakai on hyviäkin kursseja, mutta sitten myös niitä joissa sisältö on aivan olematonta.

Toki varmasti näinkin, mutta täytyy sanoa, että omaan kouluuni olen ollut tyytyväinen. Tosin opiskelen koulussa, jonne pääsi sisään vain muutama prosentti hakijoista, joten jo se karsi kaikista "heikoimman" aineksen pois. Xamk taitaa olla niitä kouluja, johon mennään, kun ei muualle päästä.

Kyllä. Xamk on nimenomaan niitä mihin hakeutuu ne, jotka ei muualle pääse ja ne jotka ei syystä tai toisesta jaksa lukea pääsykokeisiin (esim haetaan lisäpätevyyttä omaan työhön).

Meillä on töissä useampi jollain Xamkin kurssilla. Kaikki sanovat että leppoista on. Juuri mitään ei vaadita. Itsekin ajattelin jossain vaiheessa täydentää osaamista nimenomaan xamkissa. Mahdollisuus käydä samalla töissä ja saada kuitenkin se tieto (toivottavasti) mitä haen.

Minä aloitin aikoinaan opiskelut Mikkelin AMK:ssa, olin siellä pari kuukautta ja anoin vaihtoa parempaan kouluun koska huomasin heti, että koulutuksen taso ei ole sitä, mitä olisi toivonut. Lisäksi koululla oli outo tyyli antaa hyväksiluetuksi ikivanhasta merkonomin tutkinnosta 1-1,5 vuoden opinnot mutta juuri valmistunut merkonomi ei ollut saanut hyväksilukuja, perustelut oli kuulemma, että hänellä oli "uusi" kouluasteen merkonomin tutkinto kun nämä vanhat olivat opistoasteen merkonomeja. 

Veikkaan et se vanhempi tutkinto oli laajempi. Olen itse sellainen vanha "yo-merkonomin" reliikki. Kuulostaa kyllä aika laajalta hyväksiluennalta.. ymmärrän että joitain alueita voi saada hyväksytyksi ja muutamista ehkä osoittaa jollain esseellä, haastattelulla tai kokeella osaamisensa ja saada sitten, mutta tuollainen puolitoista vuotta ihan vaan ysäriajan todistuksella?

Vierailija kirjoitti:

Heikompi aines vaatii heikommat opettajat.

Heheh :D Onneksi pätevä opettaja sai korvaukset ja voitti jutun. Harmittaa sen opiskelijoiden puolesta, siis sen enemmistön joka piti tästä opettajasta.

Todella vaikea päätellä keitä tämä kourallinen valittajia oli. Veikkaukseni kohdistuu "heikompaan ainekseen", jolle oli sanottu jotain tyyliin opiskele / lue jotain / tule tunnille / käy joskus koulussa / seuraa ohjausta / näytä miten teet / lue kokeeseen / opiskele vähän. Ihan ka-ma-laa

Mulla tuli sama mieleen. Aina on ollut niitä, joiden mielestä opettaja on asennevammainen ja epäreilu kun ei jousta loputtomiin vaan pitää kiinni siitä että kaikilla on samat säännöt. Niitä ihmisiä on joka kouluasteella ja melkein joka ryhmässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohdat ovat heikkoja insinöörikoulutukseen. Laajaa matikkaa ja fysiikkaa lukevat ovat niin vähissä, että kaikki edes auttavasti osaavat pääsevät yliopistoihin. AMK:uun jää sitten ne loput. Ei siinä opettajat hirveitä voi.

Itse menin amiksen kautta amkiin ja ensimmäisenä vuonna matikan kertaus kurssilla opeteltiin samoja asioita mitä hämärästi muistin vielä yläkoulusta. Mikä oli oikein hyvä koska amiksen aikana nämä oli kerennyt jo aika pitkälti unohtua kokonaan.

Taidot karisee heti kun ei käytä. Nytkään en osaisi todellakaan lähellekään kaikkia juttuja mistä sain vitosia amkissa, en juuri yhtään. Pitäisi perehtyä ensin kun töissä ei ole juuri näitä tarvittu.

Aika hurjaksi on mennyt. Itse opin ammattikoulussa matematiikkaa, koska yläasteella opetuksen taso oli tosi huono. Tämä 80-luvun lopulla.

Poliittisten päätösten tulosta tämäkin, kun oppilaitoksista on tehty rahanperässä kilpailevia laitoksia. Nykyään ei ole enää sananvapautta ja totuuden kertojat maalitetaan ja savustetaan pois työpaikoiltaan. Erittäin ikävää.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa moni uskoo malliin, jossa korkeakoulutus johtaa korkeaan älykkyyteen ja varakkuuteen, vaikka todellisuudessa korkea älykkyys johtaa varakkuuteen ja korkeakoulutukseen.

Sain pari aivosolua ja synapsitoimintaa lisää luettuani tämän kommentin. Aina joskus keskellä palstan laajaa mustaa autiota avaruutta räjähtää nerouden nova, joka valaisee ja aikaansaa kehitysaaltoja.

Vierailija kirjoitti:

Tottahan tuo on. Nykyään puolet valmistuvista insinööreistä ei osaa paljon mitään. Olen itse teknikko 1989 ja insinööri 2011. Amk oli helpompi. Teknikkokoulutuksesta en meinannut päästä läpi, mutta insinöörikoulutuksessa sain hyvät arvosanat vähemmällä työllä.

Samaa kokemusta täällä. Kuvittelin päivittäväni osaamistani (opistoinssi 90-luvulta) tähän päivään lukemalla uuden inssitutkinnon, vaan tämä koko AMK osoittautui aivan kummalliseksi pellekouluksi. Matematiikan opetus on aivan minimissään, labrat on puolivalmiiksi tehtyjä jo tehtävänannossa, ja arvosanoiksi saa nelosen tai vitosen ilman että opetettua asiaa tarvitsee mitenkään oikeasti osata. Surullista.

On toki mahdollista, että tämä surkea taso on vain näillä monimuotokoulutuksilla, ja niissä tarkemmin suunnitelluissa ja ohjatuissa päivätoteutuksissa on enemmän oikeaa opetusta ja vaatimustasot kohdillaan, mutta hieman epäilen...

Itse AMK-koulutuksen käyneenä en koe olevani mitenkään erityisen älykäs millään mittapuulla. Sellainen keskiverto, kuten muutkin AMK-opiskelijat. En tiedä mikä se vielä heikompi taso sitten voisi olla? Sellainen, joka ei pääse ammattikoulua läpi? Moni AMK:n käyneistä on käyneet myös ammattikoulun, joten ei siihenkään verrattuna nyt mitään eroja juurikaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Xamk niin huono koulu.

Siltä vaikuttaa. Olen opiskellut Xamkissa joitain kursseja ja se kurssien taso on naurettavan alhainen. Eli pelkästään oppilaiden taso ei ole alhainen.

Minulla on taustaa muutamassa eri AMK:ssa ja eipä se taso ole aina (muuallakaan) kovin kummoinen ole ollut. Tottakai on hyviäkin kursseja, mutta sitten myös niitä joissa sisältö on aivan olematonta.

Toki varmasti näinkin, mutta täytyy sanoa, että omaan kouluuni olen ollut tyytyväinen. Tosin opiskelen koulussa, jonne pääsi sisään vain muutama prosentti hakijoista, joten jo se karsi kaikista "heikoimman" aineksen pois. Xamk taitaa olla niitä kouluja, johon mennään, kun ei muualle päästä.

Kyllä. Xamk on nimenomaan niitä mihin hakeutuu ne, jotka ei muualle pääse ja ne jotka ei syystä tai toisesta jaksa lukea pääsykokeisiin (esim haetaan lisäpätevyyttä omaan työhön).

Meillä on töissä useampi jollain Xamkin kurssilla. Kaikki sanovat että leppoista on. Juuri mitään ei vaadita. Itsekin ajattelin jossain vaiheessa täydentää osaamista nimenomaan xamkissa. Mahdollisuus käydä samalla töissä ja saada kuitenkin se tieto (toivottavasti) mitä haen.

Minä aloitin aikoinaan opiskelut Mikkelin AMK:ssa, olin siellä pari kuukautta ja anoin vaihtoa parempaan kouluun koska huomasin heti, että koulutuksen taso ei ole sitä, mitä olisi toivonut. Lisäksi koululla oli outo tyyli antaa hyväksiluetuksi ikivanhasta merkonomin tutkinnosta 1-1,5 vuoden opinnot mutta juuri valmistunut merkonomi ei ollut saanut hyväksilukuja, perustelut oli kuulemma, että hänellä oli "uusi" kouluasteen merkonomin tutkinto kun nämä vanhat olivat opistoasteen merkonomeja. 

Veikkaan et se vanhempi tutkinto oli laajempi. Olen itse sellainen vanha "yo-merkonomin" reliikki. Kuulostaa kyllä aika laajalta hyväksiluennalta.. ymmärrän että joitain alueita voi saada hyväksytyksi ja muutamista ehkä osoittaa jollain esseellä, haastattelulla tai kokeella osaamisensa ja saada sitten, mutta tuollainen puolitoista vuotta ihan vaan ysäriajan todistuksella?

En sen tarkemmin tiedä, mutta hyväksilukuja oli ihan peruskurssit mitkä olivat varmasti aivan samat molemmissa. Eihän merkonomin tutkinnossa tainnut muuttua kuin nimi silloin koska opintoviikot pysyivät samoina. Joka tapauksessa oli hieman omituista että joku sai 90- luvun todistuksella hyväksiluettua ja toinen vastavalmistunut ei saanut mitään. Täysin vammainen koulu se oli.

Onhan noissa eroja. Jos haluat päästä JAMKiin, TAMKiin tai Metropoliaan, niin pitää osata kirjoittaa pääsykokeeseen muutakin kuin nimi ja ei ihan juosten kustuilla papereillakaan pääse. Jonnekin Kajaaniin riittää, että haet sinne ja sama Kotkaan.

Muistan jossain vaiheessa kyselleeni toisaalla somessa, että mitenkähän nuo matematiikan vaatimukset joillain koulutuksilla kun olen suoraan sanottuna huono siinä kun kouluaikoina opettelin vain sen verran, että pääsin kursseista läpi (todennäk. opiskelemalla voisin olla jotain keskitason alareunaa, en usko olevani salainen nero). Minulle kerrottiin että "ihan helppoa se on" ja "peruskoulun taidoilla pääsee kukaa vaan läpi" (olen käynyt lukion ja lukenut siellä matematiikkaa). Tuli sellainen tunne, että se EI todellakaan ole mitenkään vaativaa.

En tiedän, olen jotenkin sillä tavalla kai kasvanut kouluajoista, että mielestäni asiat pitää osata ja koulussa onnistua ja oppia jotain. Ja jos jokin aine on tärkeä, ei enää riitä se esteitä hipoja "just ja just läpi". Kai se työelämä opetti jotain

Vierailija kirjoitti:

Muistan jossain vaiheessa kyselleeni toisaalla somessa, että mitenkähän nuo matematiikan vaatimukset joillain koulutuksilla kun olen suoraan sanottuna huono siinä kun kouluaikoina opettelin vain sen verran, että pääsin kursseista läpi (todennäk. opiskelemalla voisin olla jotain keskitason alareunaa, en usko olevani salainen nero). Minulle kerrottiin että "ihan helppoa se on" ja "peruskoulun taidoilla pääsee kukaa vaan läpi" (olen käynyt lukion ja lukenut siellä matematiikkaa). Tuli sellainen tunne, että se EI todellakaan ole mitenkään vaativaa.

En tiedän, olen jotenkin sillä tavalla kai kasvanut kouluajoista, että mielestäni asiat pitää osata ja koulussa onnistua ja oppia jotain. Ja jos jokin aine on tärkeä, ei enää riitä se esteitä hipoja "just ja just läpi". Kai se työelämä opetti jotain

..onneksi palstalle saa kirjoittaa myös huonoa tekstiä täynnä kirjoitusvirheitä

Vierailija kirjoitti:

Itse AMK-koulutuksen käyneenä en koe olevani mitenkään erityisen älykäs millään mittapuulla. Sellainen keskiverto, kuten muutkin AMK-opiskelijat. En tiedä mikä se vielä heikompi taso sitten voisi olla? Sellainen, joka ei pääse ammattikoulua läpi? Moni AMK:n käyneistä on käyneet myös ammattikoulun, joten ei siihenkään verrattuna nyt mitään eroja juurikaan ole.

Niin, varmaan juuri niitä, ketkä eivät pääse sitä AMK:ta läpi. Minäkin olen opiskellut AMK -tutkinnon LAMK:ssa ja tiedän omalta vuosikurssilta eräitä keillä jäi esim. tilastomatematiikka suorittamatta. Joillain se taisi jäädä lopputyöstä kiinni...kyllä näitäkin tapauksia löytyy. 

Eivätpä XAMKissa kaikki opettajatkaan ole hääppöisiä. Seurasin tiiviisti erään opinnäytetyön valmistumista ja olin ällikällä lyöty, kun huomasin, että raa'an virheen heti johdannon käsittelyssä tehnyt kielentarkastaja ei ollut suomen kielen ammattilainen, vaan jonkinlainen mainos- ja mediahenkilö. Abstraktin tarkastaja taas ehdotti kahta korjausta, joista toisella hän osoitti sen, ettei tuntenut kyseisen alan terminologiaa lainkaan, ja toisella sen, että ei ns. normienglantikaan oikein ollut hallinnassa. Minä olen kummankin alan ammattilainen, joten tiedän, mistä puhun.

Jollain tavalla nämäkin lehtorit ovat virkansa saaneet. Millä?

Vierailija kirjoitti:

Opettajan pitäisi mieltää korkeakouluopiskelijat asiakkaiksi. Kyllä ovat potkut lähellä myös esimerkiksi sillä tarjoilijalla, joka messuaa työpaikalla siitä, miten heikkoa ainesta ravintolaan tulee aina ruokailemaan.

Tätä asiakkuusajatteluahan koulumaailmaan koitetaan kovasti tyrkyttää, joo. Mutta kun opiskelijat eivät ole asiakkaita, ainakaan siinä mielessä,että heillä olisi valta sanoa, miten opetusta haluavat juuri hänelle toteutettavan.

Opetusta määrittävät useat yläpuolelta tulevat määreet, mm. opetussuunnitelmat, työelämän tarpeet ja opettajan & oppilaitoksen tarjoama osaaminen ja asiantuntemus. Opetukseen vaikuttaa myös se fakta, että opiskelijoita on useita samassa koulutusohjelmassa (tai luokka-asteella/kurssilla), eli kyseessä ei ole mikään yksilöpalvelu.

Ennen tämä asia oli päivänselvää: kouluun mennään oppimaan sen koulun tarjoamat asiat, jotta valmistutaan siihen ammattiin/osaamiseen, jota ko. koulu tarjoaa.

Nykyään jokainen opiskelija tulee käsitellä yksilönä. Tämä on tietysti päivänselvää ihmisten kohtaamisen tasolla, mutta opintojen suunnittelun puitteissa yhtälö muuttuu mahdottomaksi.

Jokaiselle oppilaalle tulee räätälöidä henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Tätä ei peruskoulun puolella tee oppilas itse, vaan opettaja, ihan jokaiselle. Suunnitelmaan tulee kirjata yksityiskohtaisesti, miten juuri tämän "asiakkaan" kohdalla oppimista toteutetaan: annetaanko ohjeet suullisesti/kirjallisesti, hiljaisella/kovalla äänellä, kannustetaanko kotitehtävien tekoon tsemppitarroilla vai liikennevalovihkolla, edesautetaanko keskittymistä hypistelyleluilla vai erityisellä istumapaikalla, onko tavoitteena pelkkä koulussa käyminen vai matikkadiplomin suorittaminen jne. jne. Oppilas ja hänen huoltajansa odottavat kaikkea tätä henkilökohtaista palvelua kuin suut ammollaan olevat linnunpojat. Ja kun opinnoissa sakkaa, on se aina opettajan vika, joka ei nyt olekaan huomioinut juuri tämän lapsen tarpeita saada kotitehtävät aina kirjallisena muistilapulle.

Tähän järjestelmään tottuneet nuoret ovat nyt siirtymässä toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Niissä lähiopetuksesta on karsittu viime vuosina surutta ja palkkauudistuksen epäonnistumisen vuoksi opettajien palkat ovat laskeneet tuhansia euroja vuositasolla, vaikka työtunnit paukkuvat yli yhä rajummin. Silti nuoret kuvittelevat olevansa asiakkaita, joita opettajan tulee palvella yhtä yksilöllisesti, kuin perusopetuksen puolella palvellaan.

Ehkä he tosiaan kuvittelevat tulevansa kouluun kuin ravintolaan, jossa opettaja tarjoilee pöytään juuri hänen valitsemansa annoksen yksilöllisesti. Menua ei ravintolassa katsella, vaan jokainen vaatii mitä mieli sattuu tekemään. Omista allergioistakaan ei välitetä, on tarjoilijan tehtävä ymmärtää olla tarjoamatta pähkinöitä, vaikka asiakas niitä vaatimalla vaatii. Tarjoilijan tulee myös huomioida, että jokainen annos on virallisten ruokasuositusten mukainen (vertaa ops), vaikka asiakas tilaisikin pitsaa. Ravintolan tulee myös olla auki 24/7 siltä varalta, ettei asiakas nyt ehdikään tulla syömään, vaan tarvitsee lisäaikaa.

Joo-o. Opiskelija ei ole asiakas eikä opettaja asiakaspalvelija.

Hah :D Opiskelen XAMK:ssa ja tuli heti eräs naislehtori mieleen kenet voisin kuvitella tähän uutiseen liittyen. Ei ole sinällään huonot opetusmetodit mutta todella ilkeä ja koppava opiskelijoita kohtaan ja tiedän että on opiskelijoita jotka ovat menneet ihan kuraattorille tämän opettajan takia. Tuskin kuitenkaan liittyy tähän uutiseen koska oli vielä ainakin kesäkuussa kampuksella (oletan et on Mikkelin kampus kyseessä, koska uutisessa viitattiin MAMK:iin).

Joku kysyi onko XAMK huono oppilaitos. Olen opiskellut nyt kahta eri alaa tuolla ja mielestäni on aika opettaja- ja kurssikohtaista et millaista opetuksen laatu on. Jonkun verran tuolla on kyllä sellaisia opettajia jotka antavat aika helposti 5 kurssista, jos vain tekee kaikki palautettavat tehtävät deadlineen mennessä. Toivoisin itsekin vähän korkeampaa tasoa. On tuolla kuitenkin myös asiallisia opettajia jotka osaavat opettaa ja joiden tunneille kiinnostaa mennä.

Ja joo tuonne Xamk:iin on muiden isompien kaupunkien korkeakouluihin verrattuna matalammat pääsypisterajat. Mutta uskon että se liittyy vahvasti myös siihen, että pieneen itä-suomalaiseen kaupunkiin ei vain yksinkertaisesti ole samanlaista kysyntää kuin vaikkapa Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle jne. Sairaanhoitajaopintoihin on päässyt tyyliin 9 pisteellä sisään, mutta sen alan suosio nyt on muutenkin ihan pohjamudissa nykyään :D

Vierailija kirjoitti:

Eivätpä XAMKissa kaikki opettajatkaan ole hääppöisiä. Seurasin tiiviisti erään opinnäytetyön valmistumista ja olin ällikällä lyöty, kun huomasin, että raa'an virheen heti johdannon käsittelyssä tehnyt kielentarkastaja ei ollut suomen kielen ammattilainen, vaan jonkinlainen mainos- ja mediahenkilö. Abstraktin tarkastaja taas ehdotti kahta korjausta, joista toisella hän osoitti sen, ettei tuntenut kyseisen alan terminologiaa lainkaan, ja toisella sen, että ei ns. normienglantikaan oikein ollut hallinnassa. Minä olen kummankin alan ammattilainen, joten tiedän, mistä puhun.

Jollain tavalla nämäkin lehtorit ovat virkansa saaneet. Millä?

No millä nyt se heikompi aines saa sen virkansa; suhteilla, rahalla, hyväveljeskunnalla, kimpalla, you name it.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohdat ovat heikkoja insinöörikoulutukseen. Laajaa matikkaa ja fysiikkaa lukevat ovat niin vähissä, että kaikki edes auttavasti osaavat pääsevät yliopistoihin. AMK:uun jää sitten ne loput. Ei siinä opettajat hirveitä voi.

Itse menin amiksen kautta amkiin ja ensimmäisenä vuonna matikan kertaus kurssilla opeteltiin samoja asioita mitä hämärästi muistin vielä yläkoulusta. Mikä oli oikein hyvä koska amiksen aikana nämä oli kerennyt jo aika pitkälti unohtua kokonaan.

Taidot karisee heti kun ei käytä. Nytkään en osaisi todellakaan lähellekään kaikkia juttuja mistä sain vitosia amkissa, en juuri yhtään. Pitäisi perehtyä ensin kun töissä ei ole juuri näitä tarvittu.

Aika hurjaksi on mennyt. Itse opin ammattikoulussa matematiikkaa, koska yläasteella opetuksen taso oli tosi huono. Tämä 80-luvun lopulla.

Katselimme lukiota käyvän lapseni kanssa omaa amiksen opintokorttiani ja hän ihmetteli yleissivistävien aineiden tuntimääriä.

80-luvulla amiksissa oli sekä oppiaineita, että opettajia.

Jos ei läpäissyt jotain kurssia, ei saanut todistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Xamk niin huono koulu.

Siltä vaikuttaa. Olen opiskellut Xamkissa joitain kursseja ja se kurssien taso on naurettavan alhainen. Eli pelkästään oppilaiden taso ei ole alhainen.

Tää on valitettavasti totta. Just opiskelen Xamkissa ja opetus on aika... noh, kaikki työ jätetään opiskelijoiden harteille ja sitten kun saat kovasta työstä arvosanaksi 3 ja litanian asioita, JOITA OLISI PITÄNYT TEHDÄ ja osata tehdä ihan ilman esimerkkiä ja opetusta, niin mietit kyllä huuli pyöreänä, että missä se opetus oikein oli.

Tuo opetuksen puute viittaa siihen, että paikalla on liikaa rahaa.

Onhan siitä nyt ollut tutkimuksia, että suomalaistenkin ÄO-taso on laskenut. Samalla on päätetty, että kaikki on pungettava oppilaitoksista ulos millä keinoin hyvänsä, niin lopputulos on tämä. Onhan tämän nyt työelämässä huomannut itsekin, kun seuraa sosionomi AMK (ja jopa YAMK) valmistuneita. Suurin osa kykenee vain rutiininomaisiin ja yksinkertaisiin tehtäviin, mitään soveltavaa tai laajempaa ymmärrystä vaativaa työtehtävää eivät ole kykeneviä tekemään. Varmasti ihan ok työntekijöitä ohjaajiksi tms, mutta mitään sen vaativampaa työtä ei kyllä suurin osa kykene tekemään. Ei vaan kapasiteetti riitä. Luulevat kyllä olevansa parempia, kuin yliopistosta valmistuneet. Ihan naurattaa. Vaikka toisaalta yliopistostakin tulee ulos kyllä täysin osaamatonta porukkaa nykyisin, kun vaatimustaso on monessa tiedekunnassa ihan palikkatasolla. Jos tähän vielä lisätään pakkomielle saada kaikki mamutkin valmistumaan ilman peruskielitaitoa, niin paketti on valmis...

Vierailija kirjoitti:

Tottahan tuo on. Nykyään puolet valmistuvista insinööreistä ei osaa paljon mitään. Olen itse teknikko 1989 ja insinööri 2011. Amk oli helpompi. Teknikkokoulutuksesta en meinannut päästä läpi, mutta insinöörikoulutuksessa sain hyvät arvosanat vähemmällä työllä.

Olen ns. opistoinssi vm. -90 ja minun piti käydä päivittämässä AMK-tutkintoon 2010. Koululla oli edelleen samoja opettajia kuin opistoaikoina ja hekin olivat sitä mieltä, että opisto oli paljon vaativampi vaikka nimellisesti opistotutkinto on alempi.