Kuinka aktiivisia teidän miehet on parisuhteen eteen?
Tarkoitan siis esim yhteisen tekemisen, reissujen ja kahdenkeskisen ajan järjestelyssä ja suunnittelussa?
Mun mies tekee kyllä, kun minä pyydän tai suunnittelen. Itse ei tee aloitetta, ei pyydä mua minnekään. Onko se vain mies vai tarkoittaako se,ettei sitä kiinnosta?
Kommentit (399)
Mulle riittää kun jaksaa panna. Edellisen kanssa seksitouhut loppui parin vuoden jälkeen. Kaikki muu hoituu kun seksielämä vaan pysyy aktiivisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö naisille se miehen seura kelpaa kun pitää aina olla jotain sirkushupia ja suuria seikkailuja?
Naiset kyllästyy helposti. He tarvitsevat jatkuvasti sirkushupeja ja tämän vuoksi köyhät miehet eivät kelpaa, koska heillä ei ole varaa yleensä maksaa omaa osuuttaan.
Ettekö te lättäpäät keksi muuta kuin maksullisia viihdykkeitä?
Miksi pitäisi? Jos pidän matkustamisesta, ulkona syömisestä ja kulttuurista, niin miksi en saisi niistä nauttia?
Ja mies maksaa!
Välillä mies, välillä minä. Ei sillä ole mitään merkitystä, kumpi sen maksutoimenpiteen siellä ravintolassa tai muualla tekee, kun se veloitus menee yhteiseltä taloustililtä, jonne molemmat tallettavat kuukausittain saman summan. Omat reissunsa ja menonsa molemmat tietysti maksavat itse omilta tileiltään.
Millä vuosikymmenellä te "mies maksaa" -jankuttajat elätte? Tuo on niin käsittämättömän lapsellista että ei aikuiselta ihmiseltä odottaisi.
Ei sillä ole kokemusta miltään vuosisadalta. Täältä se lukee provojen juttuja ja uskoo_ihan_kaiken. Tämä on se tyyppi, jolta ventovieraat naiset muka kyselee että miksi hän ei seurustele, tuttu tyyli. Vuoden turhake, kuten joku sanoikin.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tosi aktiivinen ja kekseliäs, mitä tulee meidän yhdessä viettämäämme aikaan. Esimerkiksi nytkin hän on varannut meille viikonloppureissun Itävaltaan, koska olen haaveillut pääseväni alppimaisemiin. Kun mulla on menkat, hän hoivailee mua ja valmistaa mun lempiruokia. Kerran hän yllätti minut ostamalla morganiitti-timanttisormuksen, jonka oli pudottanut punaisen ruusun varteen. Mulla on kyllä maailman ihanin ja rakkain mies. Joka ikinen aamu hän muistaa sanoa, miten paljon hän mua rakastaa ja kuinka onnekas hän oli löytäessään minut omakseen:)
Täydellinen mies
Ylipäätään tekisi hyvää jokaiselle heteromiehelle, sinkulle tai varatulle lukea tämä ketju. Niille jotka haluavat oikeasti kestävän parisuhteen voisi olla silmiä avaavaa tajuta, miten tärkeää yhdessä tekeminen on naiselle ja miten usein mies pelkällä passiivisuudellaan saattaa päätyä juuri siihen surullisen yleiseen tilanteeseen jossa nainen lähtee "ihan yhtäkkiä vaikka kaikki oli hyvin".
Jos haluat onnellisen ja kestävän parisuhteen: ole aktiivinen. Jos ajatus tuntuu työläältä tai vastenmieliseltä, niin hyväksy se että nainen jossain vaiheessa tajuaa ensinnäkin että parempaa on olemassa ja toisekseen että itseasiassa jopa yksinoleminen voi olla parempi vaihtoehto.
Jos olet niitä miehiä jotka ovat jo kerran (tai pari) kokeneet sen että nainen on suhteessa tyytymätön, kuormittunut ja lopulta jossain vaiheessa sitten ottaa ja lähtee, tässä ketjussa kerrotaan miksi ja kuinka sen voi jatkossa välttää.
En väitä, etteikö olisi olemassa myös sellaisia naisia joille flegmaattinen oleskelusuhde riittää parisuhteeksi, mutta kyllä ne taitavat olla melkoinen vähemmistö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tosi aktiivinen ja kekseliäs, mitä tulee meidän yhdessä viettämäämme aikaan. Esimerkiksi nytkin hän on varannut meille viikonloppureissun Itävaltaan, koska olen haaveillut pääseväni alppimaisemiin. Kun mulla on menkat, hän hoivailee mua ja valmistaa mun lempiruokia. Kerran hän yllätti minut ostamalla morganiitti-timanttisormuksen, jonka oli pudottanut punaisen ruusun varteen. Mulla on kyllä maailman ihanin ja rakkain mies. Joka ikinen aamu hän muistaa sanoa, miten paljon hän mua rakastaa ja kuinka onnekas hän oli löytäessään minut omakseen:)
Täydellinen mies <3 tämä kuvaus pitäisi massacopy-pastettaa jokaikiseen ketjuun palstalla, jossa sinkkumiehet kyselevät mitä nainen haluaa. TÄTÄ nainen haluaa.
Ylipäätään tekisi hyvää jokaiselle heteromiehelle, sinkulle tai varatulle lukea tämä ketju. Niille jotka haluavat oikeasti kestävän parisuhteen voisi olla silmiä avaavaa tajuta, miten tärkeää yhdessä tekeminen on naiselle ja miten usein mies pelkällä passiivisuudellaan saattaa päätyä juuri siihen surullisen yleiseen tilanteeseen jossa nainen lähtee "ihan yhtäkkiä vaikka kaikki oli hyvin".
Jos haluat onnellisen ja kestävän parisuhteen: ole aktiivinen. Jos ajatus tuntuu työläältä tai vastenmieliseltä, niin hyväksy se että nainen jossain vaiheessa tajuaa ensinnäkin että parempaa on olemassa ja toisekseen että itseasiassa jopa yksinoleminen voi olla parempi vaihtoehto.
Jos olet niitä miehiä jotka ovat jo kerran (tai pari) kokeneet sen että nainen on suhteessa tyytymätön, kuormittunut ja lopulta jossain vaiheessa sitten ottaa ja lähtee, tässä ketjussa kerrotaan miksi ja kuinka sen voi jatkossa välttää.En väitä, etteikö olisi olemassa myös sellaisia naisia joille flegmaattinen oleskelusuhde riittää parisuhteeksi, mutta kyllä ne taitavat olla melkoinen vähemmistö.
Hyvin sanottu ja joka sana totta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tosi aktiivinen ja kekseliäs, mitä tulee meidän yhdessä viettämäämme aikaan. Esimerkiksi nytkin hän on varannut meille viikonloppureissun Itävaltaan, koska olen haaveillut pääseväni alppimaisemiin. Kun mulla on menkat, hän hoivailee mua ja valmistaa mun lempiruokia. Kerran hän yllätti minut ostamalla morganiitti-timanttisormuksen, jonka oli pudottanut punaisen ruusun varteen. Mulla on kyllä maailman ihanin ja rakkain mies. Joka ikinen aamu hän muistaa sanoa, miten paljon hän mua rakastaa ja kuinka onnekas hän oli löytäessään minut omakseen:)
Täydellinen mies <3 tämä kuvaus pitäisi massacopy-pastettaa jokaikiseen ketjuun palstalla, jossa sinkkumiehet kyselevät mitä nainen haluaa. TÄTÄ nainen haluaa.
Ylipäätään tekisi hyvää jokaiselle heteromiehelle, sinkulle tai varatulle lukea tämä ketju. Niille jotka haluavat oikeasti kestävän parisuhteen voisi olla silmiä avaavaa tajuta, miten tärkeää yhdessä tekeminen on naiselle ja miten usein mies pelkällä passiivisuudellaan saattaa päätyä juuri siihen surullisen yleiseen tilanteeseen jossa nainen lähtee "ihan yhtäkkiä vaikka kaikki oli hyvin".
Jos haluat onnellisen ja kestävän parisuhteen: ole aktiivinen. Jos ajatus tuntuu työläältä tai vastenmieliseltä, niin hyväksy se että nainen jossain vaiheessa tajuaa ensinnäkin että parempaa on olemassa ja toisekseen että itseasiassa jopa yksinoleminen voi olla parempi vaihtoehto.
Jos olet niitä miehiä jotka ovat jo kerran (tai pari) kokeneet sen että nainen on suhteessa tyytymätön, kuormittunut ja lopulta jossain vaiheessa sitten ottaa ja lähtee, tässä ketjussa kerrotaan miksi ja kuinka sen voi jatkossa välttää.En väitä, etteikö olisi olemassa myös sellaisia naisia joille flegmaattinen oleskelusuhde riittää parisuhteeksi, mutta kyllä ne taitavat olla melkoinen vähemmistö.
Olen eri mieltä. Morganiitti-timanttisormus ruusun varressa menee jo yli. Eikä läheskään kaikilla pariskunnilla ole mahdollisuutta lähteä tuosta vaan Itävaltaan. En ylipäänsä usko koko tuota kommenttia.
Sen sijaan sen ajatus ja tämä ketju ovat tosi hyviä. Parisuhteessa pitää olla aktiivinen ja tehdä muutakin kuin olettaa, että toinen osapuoli on tyytyväinen siihen, että olla möllötetään kotona. Jokainen sitten ehdottaa sitä muuta elämäntilanteensa, taloustilanteensa, oman arvomaailmansa ja sen oman puolison toiveiden mukaisesti. Jollekin se voi tarkoittaa viikkoa Alpeilla, toiselle viikonloppua Haikon kartanossa ja kolmannelle nokipannukahveja ja voileipiä lähimetsässä.
Itse en ole koskaan odottanut mieheni vievän minua ulkomaille. Yhdessä olemme tehneet useita matkoja, enimmillään 5-6 vuodessa. Yhdessä on mietitty, minne seuraavaksi mennään ja minä olen hoitanut varaukset ja suunnitelmat, koska minä nautin siitä. Yhdessä on myös tehty eväsretkiä luontopoluille. Nokipannukahvit ovat tosin vieläkin keittämättä, johtuen osaksi siitä, etten juo kahvia :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keksi eikä ehdota. Usein, jos oma ehdotukseni ei miellytä, ei sano sitä suoraan, koska pelkää, että hänen pitäisi keksiä parempi tilalle. Alkaa jarrutella ja päivitellä hintaa (esim. ravintola) tai ajankulua (kun ei sittenkään jaksaisi).
Apuaaaa maailman ärsyttävintä!! Nahkeillaan ja venytään loputtomasti, toinen yrittää raahata tilannetta kuin kivirekeä tajuamatta, mikä ihme on pielessä. Kun vain sanoisi ei!!
Pakko lisätä tähän vielä että minä olin suunnitellut pihan laittoa joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Laskin tarvikkeet, suunnittelin projektin ja pitänyt tiukan budjetin. Esitin tämän sitten miehelle joka suostui oikein pitkin hampain ja marisi hinnoista suupielestään. Minä en tuollaista nahjustelua katso ja sanoin, että OLE HYVÄ kun tein tämän sinunkin puolestasi. Olet joko mukana tässä ILMAN NARINAA tai sitten osallistut uuden suunnitelman tekemiseen! Siihen loppui miehen narina.
Loppuiko se siihen, kun miehesi häipyi? Toivottavasti, sillä annat itsestäsi todella vastenmielisen kuvan.
Olisit sitten itse tehny, kun kerran suunnittelitkin valmiiksi. Tämmösiä nää jutut aina on. Nainen valitsee verhot ja mies remppaa talon. Sitä nää "yhteiset" projektit tuppaa olemaan.
Mitä se mies kerrostalossa remppaa? Siellä useimmat asuvat.
Eikö kerrostaloasunnossa ole muka mitään rempattavaa?
No jos et itse vastausta keksi, niin eipä voi tommosessa tilanteessa juurikaan auttaa.
No mitä rempattavaa? Joo voi maalata ja tapetoida, ja jotakin keittiönkaappia vaihtaa. Miksi mies noi tekisi yksin? Ei meillä ainakaan tee. Miksi elämä pitää väkisin jakaa miesten ja naisten töihin, ei mitään järkeä eikä niitä kaappeja edes yksin saa paikalleen.
Ja kuinka usein sitä remppaa tehdään, kuka ja miksi viikottain vaihtaa uudet tapetit?
Kuka tommosta tapettienvaihtoa täällä on ehdotellut. Sinä.
Meillä luovuttiin miesten ja naisten töistä ja laitettiin kaikki puoliksi, kun nainen sitä halusi.
Eilen sitten nainen tuli sanomaan, mun auton takakulmassa vikisee jokin. Voisitko tehdä jotain?
Voisin, mutta en nyt tee. Ei ole miesten eikä naisten töitä. Jos et itse saa ratkaistua ongelmaa, vie auto huoltoon. Siellä se kyllä selviää.
Älä valehtele. Sulla ei ole naista, eikä tule. Mikä ihmeen takakulman vikinä autossa ? :D
Sori vaan, mutta kylläpä on. Lällälälää.
Äsken se opetteli miten auto tunkataan ylös ja rengas irrotetaan. Näin hänkin oppii noita "miesten töitä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keksi eikä ehdota. Usein, jos oma ehdotukseni ei miellytä, ei sano sitä suoraan, koska pelkää, että hänen pitäisi keksiä parempi tilalle. Alkaa jarrutella ja päivitellä hintaa (esim. ravintola) tai ajankulua (kun ei sittenkään jaksaisi).
Apuaaaa maailman ärsyttävintä!! Nahkeillaan ja venytään loputtomasti, toinen yrittää raahata tilannetta kuin kivirekeä tajuamatta, mikä ihme on pielessä. Kun vain sanoisi ei!!
Pakko lisätä tähän vielä että minä olin suunnitellut pihan laittoa joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Laskin tarvikkeet, suunnittelin projektin ja pitänyt tiukan budjetin. Esitin tämän sitten miehelle joka suostui oikein pitkin hampain ja marisi hinnoista suupielestään. Minä en tuollaista nahjustelua katso ja sanoin, että OLE HYVÄ kun tein tämän sinunkin puolestasi. Olet joko mukana tässä ILMAN NARINAA tai sitten osallistut uuden suunnitelman tekemiseen! Siihen loppui miehen narina.
Loppuiko se siihen, kun miehesi häipyi? Toivottavasti, sillä annat itsestäsi todella vastenmielisen kuvan.
Olisit sitten itse tehny, kun kerran suunnittelitkin valmiiksi. Tämmösiä nää jutut aina on. Nainen valitsee verhot ja mies remppaa talon. Sitä nää "yhteiset" projektit tuppaa olemaan.
Mitä se mies kerrostalossa remppaa? Siellä useimmat asuvat.
Eikö kerrostaloasunnossa ole muka mitään rempattavaa?
No jos et itse vastausta keksi, niin eipä voi tommosessa tilanteessa juurikaan auttaa.
No mitä rempattavaa? Joo voi maalata ja tapetoida, ja jotakin keittiönkaappia vaihtaa. Miksi mies noi tekisi yksin? Ei meillä ainakaan tee. Miksi elämä pitää väkisin jakaa miesten ja naisten töihin, ei mitään järkeä eikä niitä kaappeja edes yksin saa paikalleen.
Ja kuinka usein sitä remppaa tehdään, kuka ja miksi viikottain vaihtaa uudet tapetit?
Kuka tommosta tapettienvaihtoa täällä on ehdotellut. Sinä.
Meillä luovuttiin miesten ja naisten töistä ja laitettiin kaikki puoliksi, kun nainen sitä halusi.
Eilen sitten nainen tuli sanomaan, mun auton takakulmassa vikisee jokin. Voisitko tehdä jotain?
Voisin, mutta en nyt tee. Ei ole miesten eikä naisten töitä. Jos et itse saa ratkaistua ongelmaa, vie auto huoltoon. Siellä se kyllä selviää.
Älä valehtele. Sulla ei ole naista, eikä tule. Mikä ihmeen takakulman vikinä autossa ? :D
Sori vaan, mutta kylläpä on. Lällälälää.
Äsken se opetteli miten auto tunkataan ylös ja rengas irrotetaan. Näin hänkin oppii noita "miesten töitä".
En usko. Mikä se vikinä siis oli, ja miksi rengas irroitetaan? Juttusi ei ole uskottava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keksi eikä ehdota. Usein, jos oma ehdotukseni ei miellytä, ei sano sitä suoraan, koska pelkää, että hänen pitäisi keksiä parempi tilalle. Alkaa jarrutella ja päivitellä hintaa (esim. ravintola) tai ajankulua (kun ei sittenkään jaksaisi).
Apuaaaa maailman ärsyttävintä!! Nahkeillaan ja venytään loputtomasti, toinen yrittää raahata tilannetta kuin kivirekeä tajuamatta, mikä ihme on pielessä. Kun vain sanoisi ei!!
Pakko lisätä tähän vielä että minä olin suunnitellut pihan laittoa joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Laskin tarvikkeet, suunnittelin projektin ja pitänyt tiukan budjetin. Esitin tämän sitten miehelle joka suostui oikein pitkin hampain ja marisi hinnoista suupielestään. Minä en tuollaista nahjustelua katso ja sanoin, että OLE HYVÄ kun tein tämän sinunkin puolestasi. Olet joko mukana tässä ILMAN NARINAA tai sitten osallistut uuden suunnitelman tekemiseen! Siihen loppui miehen narina.
Loppuiko se siihen, kun miehesi häipyi? Toivottavasti, sillä annat itsestäsi todella vastenmielisen kuvan.
Olisit sitten itse tehny, kun kerran suunnittelitkin valmiiksi. Tämmösiä nää jutut aina on. Nainen valitsee verhot ja mies remppaa talon. Sitä nää "yhteiset" projektit tuppaa olemaan.
Mitä se mies kerrostalossa remppaa? Siellä useimmat asuvat.
Eikö kerrostaloasunnossa ole muka mitään rempattavaa?
No jos et itse vastausta keksi, niin eipä voi tommosessa tilanteessa juurikaan auttaa.
No mitä rempattavaa? Joo voi maalata ja tapetoida, ja jotakin keittiönkaappia vaihtaa. Miksi mies noi tekisi yksin? Ei meillä ainakaan tee. Miksi elämä pitää väkisin jakaa miesten ja naisten töihin, ei mitään järkeä eikä niitä kaappeja edes yksin saa paikalleen.
Ja kuinka usein sitä remppaa tehdään, kuka ja miksi viikottain vaihtaa uudet tapetit?
Kuka tommosta tapettienvaihtoa täällä on ehdotellut. Sinä.
Meillä luovuttiin miesten ja naisten töistä ja laitettiin kaikki puoliksi, kun nainen sitä halusi.
Eilen sitten nainen tuli sanomaan, mun auton takakulmassa vikisee jokin. Voisitko tehdä jotain?
Voisin, mutta en nyt tee. Ei ole miesten eikä naisten töitä. Jos et itse saa ratkaistua ongelmaa, vie auto huoltoon. Siellä se kyllä selviää.
Peukkujen suunnasta päätellen naiset eivät sitten kuitenkaan pidä siitä, että ei ole naisten ja miesten töitä erikseen. Sillon tykkäätte, jos mies hoitaa ne entiset miesten työt. Mutta, jos nainen joutuu itse niitä tekemään, asia ei olekaan enää niin kivaa.
Vai miten tää nyt pitäisi tulkita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keksi eikä ehdota. Usein, jos oma ehdotukseni ei miellytä, ei sano sitä suoraan, koska pelkää, että hänen pitäisi keksiä parempi tilalle. Alkaa jarrutella ja päivitellä hintaa (esim. ravintola) tai ajankulua (kun ei sittenkään jaksaisi).
Apuaaaa maailman ärsyttävintä!! Nahkeillaan ja venytään loputtomasti, toinen yrittää raahata tilannetta kuin kivirekeä tajuamatta, mikä ihme on pielessä. Kun vain sanoisi ei!!
Pakko lisätä tähän vielä että minä olin suunnitellut pihan laittoa joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Laskin tarvikkeet, suunnittelin projektin ja pitänyt tiukan budjetin. Esitin tämän sitten miehelle joka suostui oikein pitkin hampain ja marisi hinnoista suupielestään. Minä en tuollaista nahjustelua katso ja sanoin, että OLE HYVÄ kun tein tämän sinunkin puolestasi. Olet joko mukana tässä ILMAN NARINAA tai sitten osallistut uuden suunnitelman tekemiseen! Siihen loppui miehen narina.
Loppuiko se siihen, kun miehesi häipyi? Toivottavasti, sillä annat itsestäsi todella vastenmielisen kuvan.
Olisit sitten itse tehny, kun kerran suunnittelitkin valmiiksi. Tämmösiä nää jutut aina on. Nainen valitsee verhot ja mies remppaa talon. Sitä nää "yhteiset" projektit tuppaa olemaan.
Mitä se mies kerrostalossa remppaa? Siellä useimmat asuvat.
Eikö kerrostaloasunnossa ole muka mitään rempattavaa?
No jos et itse vastausta keksi, niin eipä voi tommosessa tilanteessa juurikaan auttaa.
No mitä rempattavaa? Joo voi maalata ja tapetoida, ja jotakin keittiönkaappia vaihtaa. Miksi mies noi tekisi yksin? Ei meillä ainakaan tee. Miksi elämä pitää väkisin jakaa miesten ja naisten töihin, ei mitään järkeä eikä niitä kaappeja edes yksin saa paikalleen.
Ja kuinka usein sitä remppaa tehdään, kuka ja miksi viikottain vaihtaa uudet tapetit?
Kuka tommosta tapettienvaihtoa täällä on ehdotellut. Sinä.
Meillä luovuttiin miesten ja naisten töistä ja laitettiin kaikki puoliksi, kun nainen sitä halusi.
Eilen sitten nainen tuli sanomaan, mun auton takakulmassa vikisee jokin. Voisitko tehdä jotain?
Voisin, mutta en nyt tee. Ei ole miesten eikä naisten töitä. Jos et itse saa ratkaistua ongelmaa, vie auto huoltoon. Siellä se kyllä selviää.
No mitä remppoja kerrostalossa on? Etkö edes tiedä, ettei siellä saa tehdä itse muuta kun ihan pintaremppaa. Taidat olla n aispelko, äidin kanssa asuva vätys joka ei tiedä autoista eikä rempoista mitään, ja naisista tuntee tasan sen äitinsä. Sitä naista käy kyllä sääliksi, on niin turhakkeen synnyttänyt
Voi hyvänen aika sun kanssasi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keksi eikä ehdota. Usein, jos oma ehdotukseni ei miellytä, ei sano sitä suoraan, koska pelkää, että hänen pitäisi keksiä parempi tilalle. Alkaa jarrutella ja päivitellä hintaa (esim. ravintola) tai ajankulua (kun ei sittenkään jaksaisi).
Apuaaaa maailman ärsyttävintä!! Nahkeillaan ja venytään loputtomasti, toinen yrittää raahata tilannetta kuin kivirekeä tajuamatta, mikä ihme on pielessä. Kun vain sanoisi ei!!
Pakko lisätä tähän vielä että minä olin suunnitellut pihan laittoa joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Laskin tarvikkeet, suunnittelin projektin ja pitänyt tiukan budjetin. Esitin tämän sitten miehelle joka suostui oikein pitkin hampain ja marisi hinnoista suupielestään. Minä en tuollaista nahjustelua katso ja sanoin, että OLE HYVÄ kun tein tämän sinunkin puolestasi. Olet joko mukana tässä ILMAN NARINAA tai sitten osallistut uuden suunnitelman tekemiseen! Siihen loppui miehen narina.
Loppuiko se siihen, kun miehesi häipyi? Toivottavasti, sillä annat itsestäsi todella vastenmielisen kuvan.
Olisit sitten itse tehny, kun kerran suunnittelitkin valmiiksi. Tämmösiä nää jutut aina on. Nainen valitsee verhot ja mies remppaa talon. Sitä nää "yhteiset" projektit tuppaa olemaan.
Mitä se mies kerrostalossa remppaa? Siellä useimmat asuvat.
Eikö kerrostaloasunnossa ole muka mitään rempattavaa?
No jos et itse vastausta keksi, niin eipä voi tommosessa tilanteessa juurikaan auttaa.
No mitä rempattavaa? Joo voi maalata ja tapetoida, ja jotakin keittiönkaappia vaihtaa. Miksi mies noi tekisi yksin? Ei meillä ainakaan tee. Miksi elämä pitää väkisin jakaa miesten ja naisten töihin, ei mitään järkeä eikä niitä kaappeja edes yksin saa paikalleen.
Ja kuinka usein sitä remppaa tehdään, kuka ja miksi viikottain vaihtaa uudet tapetit?
Kuka tommosta tapettienvaihtoa täällä on ehdotellut. Sinä.
Meillä luovuttiin miesten ja naisten töistä ja laitettiin kaikki puoliksi, kun nainen sitä halusi.
Eilen sitten nainen tuli sanomaan, mun auton takakulmassa vikisee jokin. Voisitko tehdä jotain?
Voisin, mutta en nyt tee. Ei ole miesten eikä naisten töitä. Jos et itse saa ratkaistua ongelmaa, vie auto huoltoon. Siellä se kyllä selviää.
Älä valehtele. Sulla ei ole naista, eikä tule. Mikä ihmeen takakulman vikinä autossa ? :D
Huomaa kyllä, että sinä et ole koskaan tehnyt muuta, kun niitä naisten töitä. Ja lieneekin parempi, että pysyt vaan niiden parissa.
Sori vaan, mutta kylläpä on. Lällälälää.
Äsken se opetteli miten auto tunkataan ylös ja rengas irrotetaan. Näin hänkin oppii noita "miesten töitä".
En usko. Mikä se vikinä siis oli, ja miksi rengas irroitetaan? Juttusi ei ole uskottava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keksi eikä ehdota. Usein, jos oma ehdotukseni ei miellytä, ei sano sitä suoraan, koska pelkää, että hänen pitäisi keksiä parempi tilalle. Alkaa jarrutella ja päivitellä hintaa (esim. ravintola) tai ajankulua (kun ei sittenkään jaksaisi).
Apuaaaa maailman ärsyttävintä!! Nahkeillaan ja venytään loputtomasti, toinen yrittää raahata tilannetta kuin kivirekeä tajuamatta, mikä ihme on pielessä. Kun vain sanoisi ei!!
Pakko lisätä tähän vielä että minä olin suunnitellut pihan laittoa joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Laskin tarvikkeet, suunnittelin projektin ja pitänyt tiukan budjetin. Esitin tämän sitten miehelle joka suostui oikein pitkin hampain ja marisi hinnoista suupielestään. Minä en tuollaista nahjustelua katso ja sanoin, että OLE HYVÄ kun tein tämän sinunkin puolestasi. Olet joko mukana tässä ILMAN NARINAA tai sitten osallistut uuden suunnitelman tekemiseen! Siihen loppui miehen narina.
Loppuiko se siihen, kun miehesi häipyi? Toivottavasti, sillä annat itsestäsi todella vastenmielisen kuvan.
Olisit sitten itse tehny, kun kerran suunnittelitkin valmiiksi. Tämmösiä nää jutut aina on. Nainen valitsee verhot ja mies remppaa talon. Sitä nää "yhteiset" projektit tuppaa olemaan.
Mitä se mies kerrostalossa remppaa? Siellä useimmat asuvat.
Eikö kerrostaloasunnossa ole muka mitään rempattavaa?
No jos et itse vastausta keksi, niin eipä voi tommosessa tilanteessa juurikaan auttaa.
No mitä rempattavaa? Joo voi maalata ja tapetoida, ja jotakin keittiönkaappia vaihtaa. Miksi mies noi tekisi yksin? Ei meillä ainakaan tee. Miksi elämä pitää väkisin jakaa miesten ja naisten töihin, ei mitään järkeä eikä niitä kaappeja edes yksin saa paikalleen.
Ja kuinka usein sitä remppaa tehdään, kuka ja miksi viikottain vaihtaa uudet tapetit?
Kuka tommosta tapettienvaihtoa täällä on ehdotellut. Sinä.
Meillä luovuttiin miesten ja naisten töistä ja laitettiin kaikki puoliksi, kun nainen sitä halusi.
Eilen sitten nainen tuli sanomaan, mun auton takakulmassa vikisee jokin. Voisitko tehdä jotain?
Voisin, mutta en nyt tee. Ei ole miesten eikä naisten töitä. Jos et itse saa ratkaistua ongelmaa, vie auto huoltoon. Siellä se kyllä selviää.
Peukkujen suunnasta päätellen naiset eivät sitten kuitenkaan pidä siitä, että ei ole naisten ja miesten töitä erikseen. Sillon tykkäätte, jos mies hoitaa ne entiset miesten työt. Mutta, jos nainen joutuu itse niitä tekemään, asia ei olekaan enää niin kivaa.
Vai miten tää nyt pitäisi tulkita?
Munallaanko mies auton vikinät korjaa vai miksi olet alunperinkään luokitellut sen miesten työksi? Nykyautoja ei juuri korjata muualla kuin korjaamoissa. Kun oma autoni reistailee (viimeksi hajosi ohjaustehostin) niin kysyn puolisoltani, onko hänellä käsitystä, mistä voisi olla kyse (ja ohjaustehostimen kohdalla osasin kyllä itsekin päätellä, mikä autosta meni) ja miten iso korjaustyö voisi olla tiedossa. En siksi, että hänellä on munat vaan siksi, että hän on niin paljon joskus aikoinaan autojenkin kanssa pelaillut vaikka nykyisin on kiinnostuneempi moottoripyörien kunnostamisesta. Varsinaisen korjaustyön teki luottokorjaajani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tosi aktiivinen ja kekseliäs, mitä tulee meidän yhdessä viettämäämme aikaan. Esimerkiksi nytkin hän on varannut meille viikonloppureissun Itävaltaan, koska olen haaveillut pääseväni alppimaisemiin. Kun mulla on menkat, hän hoivailee mua ja valmistaa mun lempiruokia. Kerran hän yllätti minut ostamalla morganiitti-timanttisormuksen, jonka oli pudottanut punaisen ruusun varteen. Mulla on kyllä maailman ihanin ja rakkain mies. Joka ikinen aamu hän muistaa sanoa, miten paljon hän mua rakastaa ja kuinka onnekas hän oli löytäessään minut omakseen:)
Täydellinen mies <3 tämä kuvaus pitäisi massacopy-pastettaa jokaikiseen ketjuun palstalla, jossa sinkkumiehet kyselevät mitä nainen haluaa. TÄTÄ nainen haluaa.
Ylipäätään tekisi hyvää jokaiselle heteromiehelle, sinkulle tai varatulle lukea tämä ketju. Niille jotka haluavat oikeasti kestävän parisuhteen voisi olla silmiä avaavaa tajuta, miten tärkeää yhdessä tekeminen on naiselle ja miten usein mies pelkällä passiivisuudellaan saattaa päätyä juuri siihen surullisen yleiseen tilanteeseen jossa nainen lähtee "ihan yhtäkkiä vaikka kaikki oli hyvin".
Jos haluat onnellisen ja kestävän parisuhteen: ole aktiivinen. Jos ajatus tuntuu työläältä tai vastenmieliseltä, niin hyväksy se että nainen jossain vaiheessa tajuaa ensinnäkin että parempaa on olemassa ja toisekseen että itseasiassa jopa yksinoleminen voi olla parempi vaihtoehto.
Jos olet niitä miehiä jotka ovat jo kerran (tai pari) kokeneet sen että nainen on suhteessa tyytymätön, kuormittunut ja lopulta jossain vaiheessa sitten ottaa ja lähtee, tässä ketjussa kerrotaan miksi ja kuinka sen voi jatkossa välttää.En väitä, etteikö olisi olemassa myös sellaisia naisia joille flegmaattinen oleskelusuhde riittää parisuhteeksi, mutta kyllä ne taitavat olla melkoinen vähemmistö.
Olen eri mieltä. Morganiitti-timanttisormus ruusun varressa menee jo yli. Eikä läheskään kaikilla pariskunnilla ole mahdollisuutta lähteä tuosta vaan Itävaltaan. En ylipäänsä usko koko tuota kommenttia.
Sen sijaan sen ajatus ja tämä ketju ovat tosi hyviä. Parisuhteessa pitää olla aktiivinen ja tehdä muutakin kuin olettaa, että toinen osapuoli on tyytyväinen siihen, että olla möllötetään kotona. Jokainen sitten ehdottaa sitä muuta elämäntilanteensa, taloustilanteensa, oman arvomaailmansa ja sen oman puolison toiveiden mukaisesti. Jollekin se voi tarkoittaa viikkoa Alpeilla, toiselle viikonloppua Haikon kartanossa ja kolmannelle nokipannukahveja ja voileipiä lähimetsässä.
Itse en ole koskaan odottanut mieheni vievän minua ulkomaille. Yhdessä olemme tehneet useita matkoja, enimmillään 5-6 vuodessa. Yhdessä on mietitty, minne seuraavaksi mennään ja minä olen hoitanut varaukset ja suunnitelmat, koska minä nautin siitä. Yhdessä on myös tehty eväsretkiä luontopoluille. Nokipannukahvit ovat tosin vieläkin keittämättä, johtuen osaksi siitä, etten juo kahvia :-D
No joo, totta että tässä yhteydessä ehkä olisi hyvä alleviivata miehille että pointti ei ole raha, sen kulutus tai määrä, vaan aktiivisuus ja ideat.
On äärimmäisen laiskaa ajattelua luulla, (ja ihan silkka tekosyyhän se on), että nainen olisi tyytymätön koska mies on liian köyhä. Aktiivisuutta ja romanttisia huomionosoituksia voi osoittaa hyvin pienellä budjetilla, ja jopa ilmaiseksi. Tottakai jos budjetti on pieni, niin silloin joutuu mielikuvitus enemmän töihin.
Naiset arvostavat ja kaipaavat sitä, että mies on valmis näkemään vaivaa! Vaikka mies olisi miljonääri ja maksaisi sveitsinmatkan, mutta olisi siellä naama nurinpäin, innoton tekemään mitään yhdessä ja haluaisi vaan maata sohvalla kaljapullo kourassa, naristen miksi tännekin piti tulla: nainen luultavasti olisi ihan yhtä tyytymätön ja jossain vaiheessa ottaa eron.
Kun taas sama nainen voi olla onnensa kukkuloilla jos mies hipsuttaa aamulla ja ehdottaa vaikkapa ilmaiseen taidenäyttelyyn menemistä yhdessä, tsekkaa etukäteen mitä ja missä ja mihin aikaan sinne kannattaisi mennä. Olisi aktiivinen ja innostunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei keksi eikä ehdota. Usein, jos oma ehdotukseni ei miellytä, ei sano sitä suoraan, koska pelkää, että hänen pitäisi keksiä parempi tilalle. Alkaa jarrutella ja päivitellä hintaa (esim. ravintola) tai ajankulua (kun ei sittenkään jaksaisi).
Apuaaaa maailman ärsyttävintä!! Nahkeillaan ja venytään loputtomasti, toinen yrittää raahata tilannetta kuin kivirekeä tajuamatta, mikä ihme on pielessä. Kun vain sanoisi ei!!
Pakko lisätä tähän vielä että minä olin suunnitellut pihan laittoa joka olisi pitänyt tehdä ajat sitten. Laskin tarvikkeet, suunnittelin projektin ja pitänyt tiukan budjetin. Esitin tämän sitten miehelle joka suostui oikein pitkin hampain ja marisi hinnoista suupielestään. Minä en tuollaista nahjustelua katso ja sanoin, että OLE HYVÄ kun tein tämän sinunkin puolestasi. Olet joko mukana tässä ILMAN NARINAA tai sitten osallistut uuden suunnitelman tekemiseen! Siihen loppui miehen narina.
Loppuiko se siihen, kun miehesi häipyi? Toivottavasti, sillä annat itsestäsi todella vastenmielisen kuvan.
Olisit sitten itse tehny, kun kerran suunnittelitkin valmiiksi. Tämmösiä nää jutut aina on. Nainen valitsee verhot ja mies remppaa talon. Sitä nää "yhteiset" projektit tuppaa olemaan.
Mitä se mies kerrostalossa remppaa? Siellä useimmat asuvat.
Eikö kerrostaloasunnossa ole muka mitään rempattavaa?
No jos et itse vastausta keksi, niin eipä voi tommosessa tilanteessa juurikaan auttaa.
No mitä rempattavaa? Joo voi maalata ja tapetoida, ja jotakin keittiönkaappia vaihtaa. Miksi mies noi tekisi yksin? Ei meillä ainakaan tee. Miksi elämä pitää väkisin jakaa miesten ja naisten töihin, ei mitään järkeä eikä niitä kaappeja edes yksin saa paikalleen.
Ja kuinka usein sitä remppaa tehdään, kuka ja miksi viikottain vaihtaa uudet tapetit?
Kuka tommosta tapettienvaihtoa täällä on ehdotellut. Sinä.
Meillä luovuttiin miesten ja naisten töistä ja laitettiin kaikki puoliksi, kun nainen sitä halusi.
Eilen sitten nainen tuli sanomaan, mun auton takakulmassa vikisee jokin. Voisitko tehdä jotain?
Voisin, mutta en nyt tee. Ei ole miesten eikä naisten töitä. Jos et itse saa ratkaistua ongelmaa, vie auto huoltoon. Siellä se kyllä selviää.
Peukkujen suunnasta päätellen naiset eivät sitten kuitenkaan pidä siitä, että ei ole naisten ja miesten töitä erikseen. Sillon tykkäätte, jos mies hoitaa ne entiset miesten työt. Mutta, jos nainen joutuu itse niitä tekemään, asia ei olekaan enää niin kivaa.
Vai miten tää nyt pitäisi tulkita?
Munallaanko mies auton vikinät korjaa vai miksi olet alunperinkään luokitellut sen miesten työksi? Nykyautoja ei juuri korjata muualla kuin korjaamoissa. Kun oma autoni reistailee (viimeksi hajosi ohjaustehostin) niin kysyn puolisoltani, onko hänellä käsitystä, mistä voisi olla kyse (ja ohjaustehostimen kohdalla osasin kyllä itsekin päätellä, mikä autosta meni) ja miten iso korjaustyö voisi olla tiedossa. En siksi, että hänellä on munat vaan siksi, että hän on niin paljon joskus aikoinaan autojenkin kanssa pelaillut vaikka nykyisin on kiinnostuneempi moottoripyörien kunnostamisesta. Varsinaisen korjaustyön teki luottokorjaajani.
Parempi onkin, että miehesi harrastaa moottoripyöriä, jos ei ohjaustehostinta kykene vaihtamaan. Silloin onkin ihan oikea ratkaisu viedä auto sitä ymmärtävälle henkilölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä suunnittelen myös kaiken meidän perheessä, teen metatyön ja pidän ohjat käsissä, jotta asiat tulee ylipäänsä hoidetuksi. Olen antanut palautetta kauniisti ja ei kauniisti, olen kertonut selkästi konkreettisin esimerkein mitä minä haluaisin häneltä useaan otteeseen, mutta ei ota onkeensa vaan sysää vain parisuhteen hoidon ja perheen yhteiset menot minulle. Erään kerran hän jopa ehdotti, että jos sinä hoidat ne parisuhde osuudet, niin hän voisi hoitaa sit jotain muuta kuten kotitöitä tmv. enemmän. Miten parisuhdetta voi hoitaa niin, että vain toinen hoitaa sen ja toinen tekee sitten vaikka enemmän kotitöitä??
Seksin saan myös minä hoitaa. Jos olen sillä päällä tiedän temput, jolla saan miehen mukaan, mutta mies ei halua tehdä mitään silloin kun hän haluaa. Hän ajattelee, ettei siihen tarvitse mitään tehdä, riittää kun tulee ja vähän puristaa ja suutelee ja sitten minä olisinkin jo valmis yhdyntään ;D eikä mene jakeluun millään etten minä toimi noin ja vaikka olen selittänyt sadat kerrat millä syttyisin, niin ei halua tehdä niitä vaikka ihan tavallisista asioista kyse.
Muuten on hyvä mies ja lapsille hyvä isä.
Tästä syystä olenkin hänen kanssaan vain, koska meillä on ongelmista huolimatta rauhallinen koti, jossa lapset saavat kasvaa hyvässä hoidossa. Toki olen surullinen siitä ettei hän vain pysty vähääkään toteuttamaan minun toiveitani, mutta en voi sille mitään. Täytyy nyt tyytyä tähän mitä on ja onneksi on myös kuitenkin hyviä asioitakin, niillä jaksan. Kuitenkin tiedän, että kun lapset ovat muuttaaneet minä pakkaan kamani ja lähden.
Mainio tarina siitä, kuinka tuhlataan omaa elämää!
Asioilla on aina puolensa. Toiset arvostavat oman onnen ykköseksi lasten edelle, toiset taas ne lapset ykköseksi. Ja jos elämä on muuten hyvää, koti rauhallinen ja saa tarjota lapsilleen ehjän, turvallisen, kasvua tukevan kodin ja joka on vahempana arvomaailmassa ykkösenä niin kai sitä aikuinen ihminen jaksaa sen ajanjakson odottaa ja mennä sitten viisikymppisenä lapset kotona muuttaneena eteenpäin omillaan. Kaikkea ei voi saada aina heti ja nyt eikä tarvitsekaan.
Kyllä. Ja toisaalta se omakin onni tulee usein siitä, että toimii oikein eikä pelkästään itsekkäästi. Hedonisti ehkä kuvittelee olevansa onnellinen, mutta ei itsekkyys syvää tyydytystä kuitenkaan anna.
Kolmekymppiset käy sääliksi, kun luulevat että täydellinen suhde on mahdollista :( Niin kauan kuin yksikään meistä ei ole täydellinen myöskään suhde ei voi olla täydellinen. Kompromisseja tehtävä jokaisen.
Mutta terve itsekkyys on myös todella tärkeää. Itse kadotin itseni edellisessä avioliitossa hoitaessani miehen ja lasten tarpeita. Lopulta uuvuin ihan täysin. Tällaista toimintamallia on myös hankala muuttaa, jos siitä on tullut osa parisuhdedynamiikasta. Edellinen mieheni oli ja on omalla tavallaan melko itsekeskeinen, jolloin hän ilman minkäänlaisia omantunnonvaivoja piti itsestäänselvyytenä minun jatkuvaa joustamista ja mm. totaalista oman ajan puutetta sekä, että kannoin ainoana lähes kaiken vastuun perheen hyvinvoinnista (myös taloudellisen suurimman osan ajasta).
Eron jälkeen, yli nelikymppisenä, olin aikaisemmista kokemuksista viisastuneena entistä tarkempi sen suhteen mitä etsin tulevassa kumppanissani. Tunsin itseni paremmin ja tiesin minkälaista dynamiikkaa tarvitsisin ollakseni oikeasti onnellinen. Olin valmis olemaan loppuelämäni yksin jollen sitä sopivaa, ellei jopa täydellistä löytyisi. Lopulta löytyi! Parempi kuin olin uskaltanut unelmoidakaan. Näin lähes viisikymppisenä uskallan väittää, että täydellinen parisuhde on mahdollista. Harvinaista, mutta mahdollista. Tässä toteutuu luontevasti ja ilolla vastavuoroisuus, arvostus toista kohtaan, antaminen, vastaanottaminen, huomioiminen... Kaikki. Kuten edellinen jo kirjoitti: olemme parhaat ystävät, tuliset rakastajat ja toisiamme tukevat kumppanit. Meillä on uskomaton syvällinen yhteys. (Mies on jo lähes kuusikymppinen ja hänkin sanoi, ettei ole vielä koskaan kokenut kenenkään kanssa tällaista yhteyttä, ei ole edes osannut haaveilla näin täydellisestä suhteesta.) Eli kyllä, mielestäni täydellisiä suhteita voi olla, eikä se ole vain kolmekymppisten naiiviutta. Eikä täydellinen suhde tarkoita samaa kuin täydellisiä ihmisiä. Todellakaan. Olemme hiomattomia timantteja, mutta kauniita juuri sellaisenaan ja juuri täydellisen sopivia toisillemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tosi aktiivinen ja kekseliäs, mitä tulee meidän yhdessä viettämäämme aikaan. Esimerkiksi nytkin hän on varannut meille viikonloppureissun Itävaltaan, koska olen haaveillut pääseväni alppimaisemiin. Kun mulla on menkat, hän hoivailee mua ja valmistaa mun lempiruokia. Kerran hän yllätti minut ostamalla morganiitti-timanttisormuksen, jonka oli pudottanut punaisen ruusun varteen. Mulla on kyllä maailman ihanin ja rakkain mies. Joka ikinen aamu hän muistaa sanoa, miten paljon hän mua rakastaa ja kuinka onnekas hän oli löytäessään minut omakseen:)
Hahaa, mä saan vain haaveilla tuollaisesta kohtelusta mieheltäni 😂
Onko miehessäsi mitään puolia, joista et niin tykkää tai joskus ärsyttää? Kuinka kauan olette olleet yhdessä?
En keksi hänessä yhtään sellaista puolta, josta en tykkäisi. Sen lisäksi, että hän on mun rakastettu ja sukulaissielu, hän on myös mun paras ystävä. Kun aikoinaan rakastuimme, se oli sitä klassisesti ensisilmäyksellä. Vaikka mulla olisi miten kurja päivä tahansa, hän saa aina hymyn palaamaan mun huulille. Hän jaksaa kannustaa ja tsempata, jos mulla on vaikkapa töihin liittyvää stressiä. Olemme olleet yhdessä noin kymmenen vuotta ja mun on pakko sanoa, että jokainen päivä on ollut yhtä ihana:)
Vau, olette kyllä harvinainen tapaus. Kaikilla tutuillani minä mukaan lukien, on joitakin juttuja, jotka ärsyttävät puolisossa silloin tällöin. Sanovat ettei täydellistä olekaan ja et kaikilla on vähintään jotain ongelmaa. Tähän nojautuen en edes uskalla haaveilla teidänlaisesta täydellisestä parisuhteesta.
Täydellistä parisuhdetta ei olekaan. Joka toista väittää valehtelee. Kaikilla tulee kinaa joskus jostain kun elävät tiiviisti yhdessä pitkät ajat.
Vierailija kirjoitti:
Miestä kiinnostaa nojatuolissa istuminen, sohvalla istuminen, television katselu, tietokoneella istuminen, syöminen, laiskottelu ja yleinen vetelehtiminen.
Kun kotona tarvitaan remonttia, niin korjausta vaativa tai rikkinäinen kohde voi miehen puolesta odottaa 2 päivää, 2 viikkoa, 2 kuukautta, 2 vuotta tai 20 vuotta. Miehellä on kiire vain ruokapöytään ja television ja tietokoneen ääreen.
Miestä ei kiinnosta esimerkiksi ulkoilu, liikunta, retkeily ja harrastaminen perheen (perhe = lapset ja vaimo) kanssa, metsässä kävely, puutarhanhoito, lähimatkailu, kotimaan matkailu, huvipuistokäynti, teatteri, laivaristeily, vuokramökkeily tai yhteiskunnalliset asiat. Vaimo voi harrastaa asioita lasten kanssa. Mies haluaa jumittaa kotona.
Onko tämä tuttua muille?
Näin oli meillä. Pyysin mukaan. Ei yhden ainoaan menoon halunnut mukaan jakamaan edes aikaa lasten kanssa, jos vaikka minusta ei olisi ollut enää kiinnostunut.
Lopulta kysyin, mihin tarvitset perhettä, kun et koskaan vietä aikaa sen kanssa. Vakuutteli, että perhe ja minä olemme tärkeitä.
2 kk myöhemmin ilmoitti eroavansa eikä asiasta halua sen enempää keskustella, koska on päätöksensä tehnyt. Syyksi kertoi, että minä olen hänen sydämensä hyljännyt. Tuntui, että eipä oltu samalla sivulla tässä elämässä koskaan kai oltukaan. Eletty rinnakkaistodellisuuksia ja puhuttu eri kieliä. Niin erilailla koettu yhteinen perhe.
Riippuu parisuhteesta. Juuri nyt pari kolme parisuhdetta joihin viitsii panostaa enemmän, kymmenkunta joihin vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tosi aktiivinen ja kekseliäs, mitä tulee meidän yhdessä viettämäämme aikaan. Esimerkiksi nytkin hän on varannut meille viikonloppureissun Itävaltaan, koska olen haaveillut pääseväni alppimaisemiin. Kun mulla on menkat, hän hoivailee mua ja valmistaa mun lempiruokia. Kerran hän yllätti minut ostamalla morganiitti-timanttisormuksen, jonka oli pudottanut punaisen ruusun varteen. Mulla on kyllä maailman ihanin ja rakkain mies. Joka ikinen aamu hän muistaa sanoa, miten paljon hän mua rakastaa ja kuinka onnekas hän oli löytäessään minut omakseen:)
Täydellinen mies <3 tämä kuvaus pitäisi massacopy-pastettaa jokaikiseen ketjuun palstalla, jossa sinkkumiehet kyselevät mitä nainen haluaa. TÄTÄ nainen haluaa.
Ylipäätään tekisi hyvää jokaiselle heteromiehelle, sinkulle tai varatulle lukea tämä ketju. Niille jotka haluavat oikeasti kestävän parisuhteen voisi olla silmiä avaavaa tajuta, miten tärkeää yhdessä tekeminen on naiselle ja miten usein mies pelkällä passiivisuudellaan saattaa päätyä juuri siihen surullisen yleiseen tilanteeseen jossa nainen lähtee "ihan yhtäkkiä vaikka kaikki oli hyvin".
Jos haluat onnellisen ja kestävän parisuhteen: ole aktiivinen. Jos ajatus tuntuu työläältä tai vastenmieliseltä, niin hyväksy se että nainen jossain vaiheessa tajuaa ensinnäkin että parempaa on olemassa ja toisekseen että itseasiassa jopa yksinoleminen voi olla parempi vaihtoehto.
Jos olet niitä miehiä jotka ovat jo kerran (tai pari) kokeneet sen että nainen on suhteessa tyytymätön, kuormittunut ja lopulta jossain vaiheessa sitten ottaa ja lähtee, tässä ketjussa kerrotaan miksi ja kuinka sen voi jatkossa välttää.En väitä, etteikö olisi olemassa myös sellaisia naisia joille flegmaattinen oleskelusuhde riittää parisuhteeksi, mutta kyllä ne taitavat olla melkoinen vähemmistö.
Olen eri mieltä. Morganiitti-timanttisormus ruusun varressa menee jo yli. Eikä läheskään kaikilla pariskunnilla ole mahdollisuutta lähteä tuosta vaan Itävaltaan. En ylipäänsä usko koko tuota kommenttia.
Sen sijaan sen ajatus ja tämä ketju ovat tosi hyviä. Parisuhteessa pitää olla aktiivinen ja tehdä muutakin kuin olettaa, että toinen osapuoli on tyytyväinen siihen, että olla möllötetään kotona. Jokainen sitten ehdottaa sitä muuta elämäntilanteensa, taloustilanteensa, oman arvomaailmansa ja sen oman puolison toiveiden mukaisesti. Jollekin se voi tarkoittaa viikkoa Alpeilla, toiselle viikonloppua Haikon kartanossa ja kolmannelle nokipannukahveja ja voileipiä lähimetsässä.
Itse en ole koskaan odottanut mieheni vievän minua ulkomaille. Yhdessä olemme tehneet useita matkoja, enimmillään 5-6 vuodessa. Yhdessä on mietitty, minne seuraavaksi mennään ja minä olen hoitanut varaukset ja suunnitelmat, koska minä nautin siitä. Yhdessä on myös tehty eväsretkiä luontopoluille. Nokipannukahvit ovat tosin vieläkin keittämättä, johtuen osaksi siitä, etten juo kahvia :-D
Mun ex-mies hoki joka päivä rakastavansa mua vaikka meillä meni tosi huonosti eikä hänen kanssaan ollut helppo ja hyvä olla. Rakastamisella manipulointi oli omanlaistaan painostamista. Ennen eroa toteutti myös epätoiveisesti joitain toiveitani, mutta kyllä niistäkin haaveista oli mennyt jo maku eikä tuntunut enää miltään. Lahjomiset eivät myöskään olisi suhdetta pelastaneet. Nuo pinnalliset asiat, jotka voivat olla osa jonkun unelmaelämää ja todellista romanssia, eivät kuitenkaan takaa yhtään mitään romanttisia tunteita parin välille. Sikäli huvittavaa kuinka omilla tahoillaan enimmäkseen suhteissaan epäonnistuneet palstalaiset peukuttivat tuota "vinkiksi miehille, näin parisuhde toimisi" kun harvalla on näistä tiedoistaan ja taidoistaan huolimatta hyvää suhdetta. Kyllähän se onnistunut parinvalinta on aika ratkaiseva tekijä kun ihmiset ovat niin kovin erilaisia, eikä se kuinka usein mies kertoo rakastavansa, raahaako prsiinsä alpeille ja osteleeko timanttisormuksia naisensa nakkisormiin todellakaan takaa onnellista parisuhdetta kaikissa tapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on tosi aktiivinen ja kekseliäs, mitä tulee meidän yhdessä viettämäämme aikaan. Esimerkiksi nytkin hän on varannut meille viikonloppureissun Itävaltaan, koska olen haaveillut pääseväni alppimaisemiin. Kun mulla on menkat, hän hoivailee mua ja valmistaa mun lempiruokia. Kerran hän yllätti minut ostamalla morganiitti-timanttisormuksen, jonka oli pudottanut punaisen ruusun varteen. Mulla on kyllä maailman ihanin ja rakkain mies. Joka ikinen aamu hän muistaa sanoa, miten paljon hän mua rakastaa ja kuinka onnekas hän oli löytäessään minut omakseen:)
No onpa siinä uniikki lumihiutale. Tiedoksi vaan että tuommoiset miehet pettää AINA!
Ei, koska en olisi sitoutunut tuollaiseen mieheen. Oma puolisoni ehdotti heti toisille treffeille reissua erääseen Unescon kulttuuriperintökohteeseen. Eikä se ollut vain sitä, että olisi esittänyt "kultturellimpaa" kuin oikeasti on. Aktiivisempi hän on ollut jo ennen parisuhdettamme käymään erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja matkustelemaan.
Ja ennen kuin joku jonne taas parkaisee, että MIES JOUTUI MAKSAMAAN niin joo, kyllä hän maksoi bensat ja halusi maksaa myös pääsymaksut. Minä tarjosin ruoat.