Kuinka aktiivisia teidän miehet on parisuhteen eteen?

Kiinnostuksen kohde ei edes vaivaudu tuleen paikanpäälle. Se siitä vaivan näöstä..

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostuksen kohde ei edes vaivaudu tuleen paikanpäälle. Se siitä vaivan näöstä..

Eli suunnittelet jollekin ventovieraalle juttuja? Aika erikoista.

No niin... Mun miesystävä on aina sanonut että haluaa kokea asioita mun kanssa. Viihtyy kotioloissa hyvin mun kanssa. Ehdottelee tapaamisia ym. Viitisen vuotta ollaan seurusteltu, edelleen ihmetellään, mitä voisi tehdä yhdessä, kun miestä ei kiinnosta mikään.

Syömässä tai kahvilla ei voi käydä, koska miestä ei kiinnosta ruoka eikä näe kahvilakulttuurissa mitään miksi sitä pitäisi harrastaa. Matkusteluakin olen ehdottanut (eri kaupunkeja ja maita), mutta mies ei näe mitään syytä miksi pitäisi reissata. Matkustelen siis yksin.

Yhteisiä harrastuksia ei ole. Mä käyn yksin festareilla ja keikoilla. Jos vinkkaan että olisi jokin mua kiinnostava leffa tai taidenäyttely, ei mies reagoi mitenkään. Usein kerron miehelle kivoista paikoista, joihin haluaisin mennä ja jotka haluaisin nähdä. Ei tartu niihin. Suorat ehdotukset eivät siis toimi, eikä hienovaraisemmat vihjailut. Mies ei itse ehdota ikinä mitään konkreettista tekemistä. Rahasta ei ole kyse, sillä olen itse isotuloinen ja pystyisin tarvittaessa kustantamaan molempien matkat.

Mies ei panosta synttäri- ym. lahjoihin. Olen joskus esim. linkannut jonkin korun tai kirjan, joka on musta kiva. Siltikään mies ei saa hankittua sitä.

Mitä ihmettä tuollaisen ihmisen kanssa voisi tehdä?

Olin taannoin pitkässä suhteessa jossa mies kyllä panosti oikeastaan paljon enemmän kuin minä tällaisiin yhteisiin tekemisiin, tapajtumiin, matkoihin jne.

Asuimme eri paikkakunnilla jolloin hän saattoi jopa tehdä niin, ettäkun menin hänen luokseen pe työpäivän päätteeksi, kysyi kyllä puh onko mulla jotain toiveita illalle, eli kuulosteli fiilisyä ja väsymysastetta. Jos ei ollut mitään, hän oli tehnyt piknikeväät ja keksinyt paikan mihin mennään ja niinhän me vietettiin ilta ihanissa maisemissa hyvistä eväistä nauttien.

Ehdotti, järkkäsi liput ja joskus maksoikin laivareissun jonneki.

Tätä kesti n pari vuotta, sitten se hiipui ehkä kertaan vuodessa ja ehkä muutti muotoaan vähän arkipäiväisempiin juttuihin.

Edellinen, n 8 kk kestäneessä suhteessa keski-iällä mies oli poikkeuksellisen passiivinen (toki johtui hänen omasta hankalasta elämän- ja taloudellisesta tilanteestakin). Lähti kyllä mukaan jos minä maksoin tai rahaa ei muuten tarvittu. Ei itse ehdottanut kuin ehkä jotain paikkoja mihin voitas mennä ulkoilemaan.

Hän oli muutenkin koko ajan suhteen vapaamatkustaja niin fyysisesti kuin emotionaalisestikin...ihan alusta loppuun.

Erotilanteessa kyllä kehtasi arvostella joitain tekemisiämme (joihin ei itse pistänyt tikkua ristiin).

Mulla oli aikoinaan mies joka ei koskaan järkänny mitään kun ei itse katsonut tarpeelliseksi, eikä halunnut käyttää rahaa turhuuksiin.

Hän oli tyytyväinen elämään kodin, työpaikan ja mökin välillä. Hän ei kuullemma tarvinnut muuta.

Tai näin jotenkin olin tulkinnut.........

Mutta sitten ehkä joskus seitsemännentoista aiheesta keskustelun jälkeen häneltä lipsahti, että on haaveillu Norjan vuonoilla ja jossain jäämerellä pohjoisessa käynnistä mutta

"enhän minä osaa mitään lomamatkoja tai viikonloppumenoja järjestää"....

hetken hiljaisuus

"parempi kun sinä järjestät ni ei tule sanomista tai mennään jonnekin mihin sinä haluat.

Auts.....

Eli asiat eivät ehkä aina ole niin kuin me luullaan niiden olevan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli aikoinaan mies joka ei koskaan järkänny mitään kun ei itse katsonut tarpeelliseksi, eikä halunnut käyttää rahaa turhuuksiin.

Hän oli tyytyväinen elämään kodin, työpaikan ja mökin välillä. Hän ei kuullemma tarvinnut muuta.

Tai näin jotenkin olin tulkinnut.........

Mutta sitten ehkä joskus seitsemännentoista aiheesta keskustelun jälkeen häneltä lipsahti, että on haaveillu Norjan vuonoilla ja jossain jäämerellä pohjoisessa käynnistä mutta

"enhän minä osaa mitään lomamatkoja tai viikonloppumenoja järjestää"....

hetken hiljaisuus

"parempi kun sinä järjestät ni ei tule sanomista tai mennään jonnekin mihin sinä haluat.

Auts.....

Eli asiat eivät ehkä aina ole niin kuin me luullaan niiden olevan.

Miksi ihmeessä katselet tuollaista vätystä? Mä en jaksaisi. Kyllä aikuisen ihmisen pitää uskaltaa puhua toiveistaan ihan rehellisesti.

Meillä ei ollut koskaan yhteistä aikaa. Aikaa oli kavereille, kalastukseen ja metsästykseen. Nyt on uusi nainen kierossa ja hänen kanssaan tekee niin paljon yhdessä, että lapsi kärsii kun ei isi ole enää hänen kanssaan. Kyllä sitä yhteistä aikaa ja tekemistä pitäisi olla, jotta ei vieraannuta toisistamme. Ei sen tarvitse olla mitään ihmeelistä kunhan vain huomioitte toisenne ja saatte olla kahden kesken.

Ei siinä enään vaimoita kysellä mitä haluaa kun on jo otettu jalkavaimoksi.

T. ahmed

Suomalainen mies on nysvääjä, mammojensa passattu ja odottaa kaiken vaan ilmestyvän nokan eteen. Sksiä saa prnositeilta, niin ei tarvi kuin klikkailla ja ruokaa saa thaikuwoltilla.

Ei ne jaksa nähdä vaivaa parisuhteen eteen.

Vaihtamalla paranee, mutta ikävä kyllä useammin rajojen ulkopuolelta, joissa naista arvostetaan enemmän kuin jonain kämppiksenä, joka pesee sukat.

Onneksi on vertailupohjaa aktiivimiehistä nössöihin.

Miehet on tylsää seuraa. Parempi on koira tai kissa. Tai jopa lintu. Metsäneläimetkin.

Ne osaa sentään olla kiitollisia ja tsirp tsirp veisaavat.

Mies tai suomalainen mies etsii äidin korvaajaa ja satunnaista s eksiä, kunhan uskaltaa kokeilla mitä se veronika siellä netissä tekikään..

Suom mies on aloitekyvytön. Miljoona sinkkua Suomessa kertoo totuuden. Naiset taas on vientituote ja hottia kamaa ulkomailla ja miehet arvostaa kauniita suomalaisnaisia. Fiksujakin. Ja tekemistä ja romanssia löytyy.

Suomalaismies on puupökkelö valitettavasti eikä ole oppinut vaivannäköä suhteen eteen.

Meillä minä viihtyisin hyvin kotona, mutta mies järkkää jatkuvasti jotakin matkaa, leffaa, ravintolaa, pikkureissua. Mulle kelpaisi mainiosti hieronta-, seksi- ja viini-ilta kaksin, mutta...

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen mies on nysvääjä, mammojensa passattu ja odottaa kaiken vaan ilmestyvän nokan eteen. Sksiä saa prnositeilta, niin ei tarvi kuin klikkailla ja ruokaa saa thaikuwoltilla.

Ei ne jaksa nähdä vaivaa parisuhteen eteen.

Vaihtamalla paranee, mutta ikävä kyllä useammin rajojen ulkopuolelta, joissa naista arvostetaan enemmän kuin jonain kämppiksenä, joka pesee sukat.

Onneksi on vertailupohjaa aktiivimiehistä nössöihin.

t. Igor Putinoff

Ensimmäinen mieheni ei lämmennyt mihinkään ehdotuksiini. Sukumökkeily kerran kesässä oli melkeinpä ainoa yhteinen aktiviteetti ja sielläkin hän kävi yksin kalalla, kännäsi ja tapasi serkkujaan. Omat harrastukset ja niihin liittyvät matkat menivät perheen edelle. Emme ehkä vain sopineet toisillemme.

Nykyinen mieheni on täydellinen kultakimpale. Meillä on yhteisiä harrastuksia useamman kerran viikossa, hän suunnittelee meille joka vuosipäiväksi kylpyläreissun, kesällä ohjelmaan kuuluu kaupunkipäivä jossain päin Suomea, lähiseudulle teemme yhteisiä pyöräretkiä, nautimme myös molemmat poreammeilusta ja saunomisesta kahden kesken. Nyt suunnittelemme matkaa kaukokohteeseen. Mies hemmottelee minua ja samalla myös itseään kokkailemalla herkullista ruokaa. Mies ei pelaa, eikä roiku somessa, vaan hän on todellakin aidosti läsnä joka tilanteessa. Tuntuu yhä uskomattoman hyvältä, kun löysin näin täydellisen miehen. Rakkaus on vain kasvanut ja vahvistunut vuosien myötä.

Miehen aktiivisuus perheen yhteisissä lomissa jne on täysi nolla.

Oikeesti.

Mitään ei suunnittele tai hanki yhteisiä juttuja. Ei mitään. 

Omia harrastuksia tai korkeintaan lasten, ne menee, muuten ei siis mitään.

Onnetonta, tiedän.

Kyllä meillä Pertti suunnittelee. T Markku

Ai että mä nautin kun saan elää sinkkuna. Suosittelen. T:mies

Yksi juuri eronnut kirjoitti:

Meillä ei ollut koskaan yhteistä aikaa. Aikaa oli kavereille, kalastukseen ja metsästykseen. Nyt on uusi nainen kierossa ja hänen kanssaan tekee niin paljon yhdessä, että lapsi kärsii kun ei isi ole enää hänen kanssaan. Kyllä sitä yhteistä aikaa ja tekemistä pitäisi olla, jotta ei vieraannuta toisistamme. Ei sen tarvitse olla mitään ihmeelistä kunhan vain huomioitte toisenne ja saatte olla kahden kesken.

Just näin. Kyllä se mies tekee naisensa kanssa asioita, jos sitä miestä oikeasti se nainen ja sen mielipiteet kiinnostavat.

Muussa tapauksessa ei kiinnosta tai pariskunta on tarpeiltaan aivan liian erilaisia Kotonamöllääjä VS Kokijapuuhaaja

Just tuosta syystä olenkin ikisinkku, kun jo nuorenakin ne kaikki suhteentyngät oli alusta saakka sellaisia, että itse piti olla se aktiivinen ja keksiä tekemistä sekä ehdottaa näkemistä jne eikä mies pistänyt itse tikkua ristiin minkään eteen. Lisäksi tosi usein kävi niin, että olin suunnitellut jotain ja se sopi miehellekin (toki hieman pitkin hampain) ja sitten tulikin viesti tyyliin tuntia aiemmin, että sori en pääsekään syystä x ja palataan.

En jaksa yhtään tuollaista vaikka ei tämä ikisinkkuuskaan perhekeskeiselle parisuhdeihmiselle oikein lottovoitolta tunnu. Hukkaan meni elämä.