Kuinka aktiivisia teidän miehet on parisuhteen eteen?

Vierailija kirjoitti:

Aika väsy kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika väsy kirjoitti:

Minäpä kerron tässä viimeisestä vuodesta hieman näin miehen näkökulmasta.

Muutettiin isompaan taloon kun katras kasvaa, oli melkoinen vääntö, että otetaanko tämä talo koska lattia oli väärän värinen. Sanoin, että sen voi vaihtaa ja siihen saa aivan minkälaisen lattian tahansa, keittiö piti laittaa uusiksi koska se oli kertakaikkiaan käyttöikänsä päässä.

Eli alkuperäinen remontti oli lattiat, listat, keittiö, seinien maalaus, sähköje n tarkistus, katkaisimien ja pistorasioiden vaihto (vanhat oli kusen keltaiset) ja sitten yllätykseksi laitoin ulkoporealtaan. Remontti alkoi marraskuun puolessa välissä ja se saatettiin jouluksi loppuun siitäkin huolimatta, että emäntä heitti hanskat tiskiin ekan päivän jälkeen.

Sanottakoon, että kävi sääliksi lapsia, kun joutuivat istuskelemaan rempan keskellä puhelimet kourassa saunan lauteilla tai jossain missä eivät olleet tiellä. Upeasti jaksoivat, 6 viikkoa on pitkä aika.

Noh tän jälkeen oli sitten muutto ja vaimo oli sanonut, että älä tee mitään kun hän järjestelee tavarat niin, että ne on loogisesti.... Niinpä muutto päivänä delegoitiin sitten yksi ystäväni pakkaamaan tavaroita laatikoihin, että ylipäätään saatiin tavarat uuteen asuntoon (Olen hänelle kiitollisuuden velassa, vaikka annoin vähän rahaa niin silti se ei mennyt niiinkuin piti) .

Muutostakin selvittiin ja jouluna saatiin pukki kylään, poreallas lämpeni ja isännällä saattoi siinä yön pikkutunteina lipsahtaa ihan kännin puolelle, kun testasin uutta poreallasta (yksin..).

Noh keväällä odottelin, että ne tavarat oikeasti löytäisivät paikalleen, että saisin listoitusprojektin valmiiksi, yksi huone oli siis listoittamatta. Meni hermot, heitin romut pois huoneesta ja listoitin sen viikko ennen kesäloman alkua. Totesin, että vihdoin alkuperäinen remontti on valmis.

Kesäloma alkoi, käväisin työkaverin kanssa etelä helsingissä autolla sillä suomalaisten yleisimmällä kulttuurimatkalla (5h osto risteily). Pääsin kotiin ja terassin kaiteilta suli viimeiset lumet, todettiin vaimon kanssa, että terassin kaiteet on kyllä surkeassa kunnossa. Alkoi siis terassiremontti, purin kaiteet, vaihdoin lahot tukipilarit, hioin ja öljysin terassin, upotin altaan ja asensin lasimoduulit altaan päätyyn sillä talviaikaan tuuli on aika kylmä, vaikka kyse ei olekkaan kuin muutamasta sekunnista. Toiseen päätyyn asennettiin merimiesköysi tyyliset kaiteet ja pilarit tietysti hiottiin ja maalattiin.

Tämän lisäksi on tehty pari mökkireissua, kestitty anoppia ja hoidettu pihaa. Arvatkaapas arvon naiset, olenko saanut edes kiitosta tästä, puhumattakaan seksistä?

Mies 32v

Mikä osa tästä oli sitä PARISUHDEAIKAAN panostamista? Joo, paljon olet touhunnut ja hyörinyt edestakaisin mutta vaimosi silti luultavasti on koko tuon ajan kaivannut että osoittaisit jotain mielenkiintoa myös parisuhteeseen ja edes pieni määrä tuota aktiivisuutta jonka sai poreallas, talo, jouluna ryyppääminen, kavereiden ryyppyreissu, jossain vaiheessa edes pikkiriikkinen muru siitä olisi irronnut myös jonkun kahdenkeskisen yhteisen, PARISUHDETEKEMISEN järjestämiseen.

Tässä viimeksi tänään taisin laittaa viestiä ja kysyä, mitä hän haluaisi tehdä hääpäivämme kunniaksi mutta odottelen vastausta.

Lähinnä tuon esille sitä kiittämättömyyttä mitä monet miehet kokevat, toin myös ne ryyppyreissut esille, tuodakseni esiin sen, että en ole mikään täydellinen ori jossain sateenkaaren tuollapuolen.

Ja taas alleviivasit, miksi vaimosi on tyytymätön.

Panostuksesi ja aktiivisuutesi parisuhteen eteen on laittaa vaimolle viestiä ja kysyä mitä hän haluaisi tehdä?

Lue tätä ketjua, oikeasti. Se suurin asia joka naisia syö ja jonka takia he miettivät eroa heti ensi tilaisuuden koittaessa on, että miehet ovat veteliä perässävedettäviä jotka eivät osaa suunnitella ja toteuttaa, eivät edes ideoida.

Onko todellakin paras mihin pystyt ja mihin olet valmis parisuhteen eteen se, että heittäydyt maahan ja toteat että sulle on ihan sama, vaimo päättäköön, vaimo järjestäköön ja sinun panoksesi on se että suostut auliisti olemaan se parisuhteen kivireki? Sinun suurin rakkaudenosoituksesi on se, että et ehkä pistä tikkua ristiin parisuhteen eteen mutta et hanaa hirveästi vastaankaan kunhan vaimosi hoitaa kaiken yhteisen ajan aktiviteetit?

No, se on oma valintasi, ei siinä mitään. Mutta pliis älä kehtaa muka ihmetellä, miksi vaimosi on onneton, äläkä todellakaan sitten jossain vaiheessa väitä, että "ero tuli puskista vaikka kaikki oli hyvin".

Tässäkin vähän ikävänä sävynä oli se, että mies kysyy vaimoltaan mitä hän haluaa tehdä hääpäivänä, eli nainen päättää. Ei siis spontaanisti itse tee mitään asian eteen, vaikka varmasti kykenee, kun osaa organisaoida remonttiakin. Vai onko tässä jokin "kosto", kun vaimo ei remonttireiskalle anna seksiä? Ihan sama meininki niinkin päin eli vaimo ei panosta parisuhteeeseen ja parisuhdeaikaan, eikä mies panosta parisuhteeseen ja parisuhdeaikaan.

Parisuhteeseen panostaminen ei ole sitä, että remontoi asunnon perheelle kodiksi. Se on perheen eteen tehtyä työtä, ei romanttista parisuhdeaikaa. On toki naisia, joiden rakkauden kieli on tällainen palvelukset ja auttaminen, joiden sydän pakahtuu rakkaudesta, kun mies on ihan itse laittanut keittiön kaapistot. Tämän remonttimiehen nainen ei selkeästi tällainen nainen ole. Hän arvostaa jotain muuta enemmän parisuhdeaikana. Vaikka sitten, että istuttiin siellä paljussa kahdestaan, kun lapset oli hoidossa, mies laittoi aamupalan seuraavana aamuna eikä kenelläkään ollut kiire (esimerkiksi). Tällaiseen kaipuuseen ei auta se, että tapahtuukin jotain muuta. Esimerkkinä nyt vaikka, että remonttimies haluaa seksiä, eikä siinä auta se, että vaimo laittoi tapetit seinään. Se seksi on edelleen saamatta.

Remonttimiehelle parisuhteeseen panostamista vaimon puolelta olisi seksi. Naiset yleensä tarvitsevat romantiikkaa ja henkilökohtaista huomiota mieheltään, jotta seksikin luistaa. Muuten sitä kokee helposti olevansa vain miehen tarpeiden täyttäjä makkarissa, johon kelpaisi kuka tahansa muukin reiän omistaja. Voisin olla minä, mutta voisi olla joku Sanna tai Lissukin.

Ei kukaan halua tuntea olevansa vain sukupuolensa edustaja toiselle. Remonttimieskin haluaa, että vaimo himoitsee vain häntä. Vaimo haluaa, että mies rakastaa vain häntä.

Ja, aina ei tartte vääntää, jos parisuhde muuttuu ylipäätään kivireeksi.

Vierailija kirjoitti:

Aika väsy kirjoitti:

Lähinnä tuon esille sitä kiittämättömyyttä mitä monet miehet kokevat, toin myös ne ryyppyreissut esille, tuodakseni esiin sen, että en ole mikään täydellinen ori jossain sateenkaaren tuollapuolen.

Huh... joo, et todellakaan ole "täydellinen ori". Toivon todella, että suhteessanne on jotain hyvää jota tuossa viestissä et osannut mainita. Muutoin ihmettelen suuresti miksi vaimosi ei ole jo lähtenyt.

Tosiaan, vaikuttaa siltä, että vaimosi ei oikeasti halunnut tuota taloa. Syy ei ollut väärissä lattioissa vaan jossain muussa. Mutta sivuutit sen, painostit taloon uskottelemalla itsellesi että ne on ne lattiat vaan mistä vaimo ei tykkää. Sitten vaimosi katsoo vierestä kun mies jynssää ja puunaa, korjaa ja fiksaa ja käyttää kaiken energiansa taloon (jossa vaimo ei välttämättä edes viihdy tai koe kodikseen). Pakkomielteisestä remppaamisesta ja parisuhteen täydellisestä laiminlyönnistä pitäisi sitten olla vielä kiitollinen! Ja se sinun suuri kädenojennuksesi parisuhteen eteen on sitten kysyä mitä vaimo haluaa tehdä hääpäivänä, jotta et joudu ottamaan siitäkään, kuten mistään muustakaan parisuhdejutusta minkäänlaista vetovastuuta.

Painajaismainen mies. Siis sydäntä riipii vaimon puolesta, että tuollaisen kanssa on lapsia, joiden takia luultavasti hän sinnittelee. Mutta jossain vaiheessa sinnittely loppuu ja hän lähtee. Ja sinä ihmettelet miksi vaimo lähti vaikka hienon terassinkin nyhersit.

Talon remppaaminen on ollut sinun pakokeinosi parisuhteesta, älä viitsi leikkiä että vaimon pitäisi siitä olla vielä kiitollinen!

Nimenomaan enemmän huomiota sille vaimolle, aitoa kohtaamista ja välittämistä, kuin sille talolle. Vaimo varmasti haluaa, kun panostat häneen, hiplata sitä sinunkin vasaraasi myöhemmin.

Minullekin nuoruuden poikaystävä hankki suurena rakkaudenosoituksena paistinpannun - koska halusi itse kokata luonani paremmalla paistinpannulla. Selitti, että se on hyvä synttärilahja minulle, koska edellinen paistinpannu on liian pieni. Liian pieni kenelle? No hänelle tietysti! Omasta mielestään teki varmasti suurenkin parisuhteen teon, mutta minuun se teki sen verran lähtemättömän vaikutuksen niin huonossa mielessä, että muistan tuon hetken vielä 20 vuotta myöhemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Ai että kyllä sitten kotona möhnöttävä pottunokka on yksinään jo sitten sellainen viihdyke, ettei siinä muuta tarvita koko loppuelämäksi.

Siinä se syö, siinä se juo, siinä se on edestä, siinä se on takas, siinä se istuu, siinä se makaa.

Upea luonnon luoma lahja naisille :D

Herää kysymys, miksi yleensä asutte samassa osoitteessa?

Oisko pitänyt kuitenkin miettiä enne yhteen muuttoa?

Jos mies suhtautuu naisen romanttisiin parisuhdetoiveisiin höpöhöpönä, saattaa käydä hyvin nopeasti niin, että nainen suhtautuu miehen kiihkeisiin makuuhuonetoiveisiin höpöhöpönä. Molemmissa sanotaan toiselle "Sinun toiveesi on typerä. En täytä sitä, koska minun mielestäni sitä ei tarvitse täyttää eikä se ole minulle tärkeää, joten se ei voi olla parisuhteellekaan tärkeää".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika väsy kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika väsy kirjoitti:

Minäpä kerron tässä viimeisestä vuodesta hieman näin miehen näkökulmasta.

Muutettiin isompaan taloon kun katras kasvaa, oli melkoinen vääntö, että otetaanko tämä talo koska lattia oli väärän värinen. Sanoin, että sen voi vaihtaa ja siihen saa aivan minkälaisen lattian tahansa, keittiö piti laittaa uusiksi koska se oli kertakaikkiaan käyttöikänsä päässä.

Eli alkuperäinen remontti oli lattiat, listat, keittiö, seinien maalaus, sähköje n tarkistus, katkaisimien ja pistorasioiden vaihto (vanhat oli kusen keltaiset) ja sitten yllätykseksi laitoin ulkoporealtaan. Remontti alkoi marraskuun puolessa välissä ja se saatettiin jouluksi loppuun siitäkin huolimatta, että emäntä heitti hanskat tiskiin ekan päivän jälkeen.

Sanottakoon, että kävi sääliksi lapsia, kun joutuivat istuskelemaan rempan keskellä puhelimet kourassa saunan lauteilla tai jossain missä eivät olleet tiellä. Upeasti jaksoivat, 6 viikkoa on pitkä aika.

Noh tän jälkeen oli sitten muutto ja vaimo oli sanonut, että älä tee mitään kun hän järjestelee tavarat niin, että ne on loogisesti.... Niinpä muutto päivänä delegoitiin sitten yksi ystäväni pakkaamaan tavaroita laatikoihin, että ylipäätään saatiin tavarat uuteen asuntoon (Olen hänelle kiitollisuuden velassa, vaikka annoin vähän rahaa niin silti se ei mennyt niiinkuin piti) .

Muutostakin selvittiin ja jouluna saatiin pukki kylään, poreallas lämpeni ja isännällä saattoi siinä yön pikkutunteina lipsahtaa ihan kännin puolelle, kun testasin uutta poreallasta (yksin..).

Noh keväällä odottelin, että ne tavarat oikeasti löytäisivät paikalleen, että saisin listoitusprojektin valmiiksi, yksi huone oli siis listoittamatta. Meni hermot, heitin romut pois huoneesta ja listoitin sen viikko ennen kesäloman alkua. Totesin, että vihdoin alkuperäinen remontti on valmis.

Kesäloma alkoi, käväisin työkaverin kanssa etelä helsingissä autolla sillä suomalaisten yleisimmällä kulttuurimatkalla (5h osto risteily). Pääsin kotiin ja terassin kaiteilta suli viimeiset lumet, todettiin vaimon kanssa, että terassin kaiteet on kyllä surkeassa kunnossa. Alkoi siis terassiremontti, purin kaiteet, vaihdoin lahot tukipilarit, hioin ja öljysin terassin, upotin altaan ja asensin lasimoduulit altaan päätyyn sillä talviaikaan tuuli on aika kylmä, vaikka kyse ei olekkaan kuin muutamasta sekunnista. Toiseen päätyyn asennettiin merimiesköysi tyyliset kaiteet ja pilarit tietysti hiottiin ja maalattiin.

Tämän lisäksi on tehty pari mökkireissua, kestitty anoppia ja hoidettu pihaa. Arvatkaapas arvon naiset, olenko saanut edes kiitosta tästä, puhumattakaan seksistä?

Mies 32v

Mikä osa tästä oli sitä PARISUHDEAIKAAN panostamista? Joo, paljon olet touhunnut ja hyörinyt edestakaisin mutta vaimosi silti luultavasti on koko tuon ajan kaivannut että osoittaisit jotain mielenkiintoa myös parisuhteeseen ja edes pieni määrä tuota aktiivisuutta jonka sai poreallas, talo, jouluna ryyppääminen, kavereiden ryyppyreissu, jossain vaiheessa edes pikkiriikkinen muru siitä olisi irronnut myös jonkun kahdenkeskisen yhteisen, PARISUHDETEKEMISEN järjestämiseen.

Tässä viimeksi tänään taisin laittaa viestiä ja kysyä, mitä hän haluaisi tehdä hääpäivämme kunniaksi mutta odottelen vastausta.

Lähinnä tuon esille sitä kiittämättömyyttä mitä monet miehet kokevat, toin myös ne ryyppyreissut esille, tuodakseni esiin sen, että en ole mikään täydellinen ori jossain sateenkaaren tuollapuolen.

Ja taas alleviivasit, miksi vaimosi on tyytymätön.

Panostuksesi ja aktiivisuutesi parisuhteen eteen on laittaa vaimolle viestiä ja kysyä mitä hän haluaisi tehdä?

Lue tätä ketjua, oikeasti. Se suurin asia joka naisia syö ja jonka takia he miettivät eroa heti ensi tilaisuuden koittaessa on, että miehet ovat veteliä perässävedettäviä jotka eivät osaa suunnitella ja toteuttaa, eivät edes ideoida.

Onko todellakin paras mihin pystyt ja mihin olet valmis parisuhteen eteen se, että heittäydyt maahan ja toteat että sulle on ihan sama, vaimo päättäköön, vaimo järjestäköön ja sinun panoksesi on se että suostut auliisti olemaan se parisuhteen kivireki? Sinun suurin rakkaudenosoituksesi on se, että et ehkä pistä tikkua ristiin parisuhteen eteen mutta et hanaa hirveästi vastaankaan kunhan vaimosi hoitaa kaiken yhteisen ajan aktiviteetit?

No, se on oma valintasi, ei siinä mitään. Mutta pliis älä kehtaa muka ihmetellä, miksi vaimosi on onneton, äläkä todellakaan sitten jossain vaiheessa väitä, että "ero tuli puskista vaikka kaikki oli hyvin".

Tässäkin vähän ikävänä sävynä oli se, että mies kysyy vaimoltaan mitä hän haluaa tehdä hääpäivänä, eli nainen päättää. Ei siis spontaanisti itse tee mitään asian eteen, vaikka varmasti kykenee, kun osaa organisaoida remonttiakin. Vai onko tässä jokin "kosto", kun vaimo ei remonttireiskalle anna seksiä? Ihan sama meininki niinkin päin eli vaimo ei panosta parisuhteeeseen ja parisuhdeaikaan, eikä mies panosta parisuhteeseen ja parisuhdeaikaan.

Parisuhteeseen panostaminen ei ole sitä, että remontoi asunnon perheelle kodiksi. Se on perheen eteen tehtyä työtä, ei romanttista parisuhdeaikaa. On toki naisia, joiden rakkauden kieli on tällainen palvelukset ja auttaminen, joiden sydän pakahtuu rakkaudesta, kun mies on ihan itse laittanut keittiön kaapistot. Tämän remonttimiehen nainen ei selkeästi tällainen nainen ole. Hän arvostaa jotain muuta enemmän parisuhdeaikana. Vaikka sitten, että istuttiin siellä paljussa kahdestaan, kun lapset oli hoidossa, mies laittoi aamupalan seuraavana aamuna eikä kenelläkään ollut kiire (esimerkiksi). Tällaiseen kaipuuseen ei auta se, että tapahtuukin jotain muuta. Esimerkkinä nyt vaikka, että remonttimies haluaa seksiä, eikä siinä auta se, että vaimo laittoi tapetit seinään. Se seksi on edelleen saamatta.

Remonttimiehelle parisuhteeseen panostamista vaimon puolelta olisi seksi. Naiset yleensä tarvitsevat romantiikkaa ja henkilökohtaista huomiota mieheltään, jotta seksikin luistaa. Muuten sitä kokee helposti olevansa vain miehen tarpeiden täyttäjä makkarissa, johon kelpaisi kuka tahansa muukin reiän omistaja. Voisin olla minä, mutta voisi olla joku Sanna tai Lissukin.

Ei kukaan halua tuntea olevansa vain sukupuolensa edustaja toiselle. Remonttimieskin haluaa, että vaimo himoitsee vain häntä. Vaimo haluaa, että mies rakastaa vain häntä.

Ja, aina ei tartte vääntää, jos parisuhde muuttuu ylipäätään kivireeksi.

Sitten, kun hän suunnittelee ja tekee, niin se ei kelpaa.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö naisille se miehen seura kelpaa kun pitää aina olla jotain sirkushupia ja suuria seikkailuja?

Onhan se ihan kamalaa kun haluaa tehdä jotain kivaa rakkaan kanssa. :D

Pakko saada vähintään seksiä vastineeksi uhrauksesta :D

Seksillä ei voi a kiristää tai b lahjoa tekemään jotain omaksi mielekseen.

Tottakai on sellaisia, jotka tuota torttuaan tarjoaa aina palkinnoksi tai kiristykseksi johonkin.

Aikoinaan tehtiin niin itsellenikin, mutta loppui kun totesin, että minulle on aivan sama kuka on allani :P

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika väsy kirjoitti:

Lähinnä tuon esille sitä kiittämättömyyttä mitä monet miehet kokevat, toin myös ne ryyppyreissut esille, tuodakseni esiin sen, että en ole mikään täydellinen ori jossain sateenkaaren tuollapuolen.

Huh... joo, et todellakaan ole "täydellinen ori". Toivon todella, että suhteessanne on jotain hyvää jota tuossa viestissä et osannut mainita. Muutoin ihmettelen suuresti miksi vaimosi ei ole jo lähtenyt.

Tosiaan, vaikuttaa siltä, että vaimosi ei oikeasti halunnut tuota taloa. Syy ei ollut väärissä lattioissa vaan jossain muussa. Mutta sivuutit sen, painostit taloon uskottelemalla itsellesi että ne on ne lattiat vaan mistä vaimo ei tykkää. Sitten vaimosi katsoo vierestä kun mies jynssää ja puunaa, korjaa ja fiksaa ja käyttää kaiken energiansa taloon (jossa vaimo ei välttämättä edes viihdy tai koe kodikseen). Pakkomielteisestä remppaamisesta ja parisuhteen täydellisestä laiminlyönnistä pitäisi sitten olla vielä kiitollinen! Ja se sinun suuri kädenojennuksesi parisuhteen eteen on sitten kysyä mitä vaimo haluaa tehdä hääpäivänä, jotta et joudu ottamaan siitäkään, kuten mistään muustakaan parisuhdejutusta minkäänlaista vetovastuuta.

Painajaismainen mies. Siis sydäntä riipii vaimon puolesta, että tuollaisen kanssa on lapsia, joiden takia luultavasti hän sinnittelee. Mutta jossain vaiheessa sinnittely loppuu ja hän lähtee. Ja sinä ihmettelet miksi vaimo lähti vaikka hienon terassinkin nyhersit.

Talon remppaaminen on ollut sinun pakokeinosi parisuhteesta, älä viitsi leikkiä että vaimon pitäisi siitä olla vielä kiitollinen!

Nimenomaan enemmän huomiota sille vaimolle, aitoa kohtaamista ja välittämistä, kuin sille talolle. Vaimo varmasti haluaa, kun panostat häneen, hiplata sitä sinunkin vasaraasi myöhemmin.

Minullekin nuoruuden poikaystävä hankki suurena rakkaudenosoituksena paistinpannun - koska halusi itse kokata luonani paremmalla paistinpannulla. Selitti, että se on hyvä synttärilahja minulle, koska edellinen paistinpannu on liian pieni. Liian pieni kenelle? No hänelle tietysti! Omasta mielestään teki varmasti suurenkin parisuhteen teon, mutta minuun se teki sen verran lähtemättömän vaikutuksen niin huonossa mielessä, että muistan tuon hetken vielä 20 vuotta myöhemminkin.

Kuka loukkaantuu paistinpannusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö naisille se miehen seura kelpaa kun pitää aina olla jotain sirkushupia ja suuria seikkailuja?

Onhan se ihan kamalaa kun haluaa tehdä jotain kivaa rakkaan kanssa. :D

Niin. Jos toiselle kelpaa ihan vaan se pelkkä seura kotona niin miksi teille pitää olla jotain vuorikiipelyä ja vastaavaa yhdessä. Ehkei siinä olla ihan samalla aaltopituudella sitten noiden aktiviteettien suhteen. Adhd-oireisen kanssa voi olla rauhallisemman hankala olla ja päinvastoin, kun sitä tylsimystä ei saa mihinkään.

Vuorikiipeily on ehkä vähän ekstremeä. :D Luultavasti suurin osa naisista tykkää ihan perus aktiviteeteista.

Kävelykö se on se juttu? Lähdetkö kävelee? En, minulla on ihan fyysinen tuo työ.

Ostetaan koira? Ostetaan, jos viet sen aina ulos, en edes pidä koirista, kissa mielummin.

Laitetaan kukkia? Jos kerran on kädet "paskassa" töissä, miksi ne pitää vapaa ajallakin olla siinä?

Tehdään kasvisruokaa yhdessä? Miksi, olen lihansyöjä luonteeltani - grillataan siis? Eikö?

Perus aktiiviteetti? Mitä se on? Olen töiden jälkeen mielummin mukavasti kuin hikisenä.

Voitaisko olla vain?

Vierailija kirjoitti:

Toki voi välillä käydä jossain tai tehdä jotain, mutta tarvitseeko koko ajan olla tekemistä ja menemistä. Sellainen kuva tulee joidenkin teksteistä. Se tylsä arki on kuitenkin parasta, ja testaa sen parisuhteen. Oletteko taas valinneet miehen väärin? Ja mitä asialle voisi, ja myöskin pitäisi tehdä?

Tylsä arki ei ole parasta, se on tylsää. Mies on valittu oikein, eikä tasan maata katsomassa ruutua. Tehdään yhdessä ja tehdään erikseen, maata ehtii sitten haudassa.

Ihmiset ei tajua miten lyhyt elämä on, kotona tylsistymässä hukkaa elämänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voi välillä käydä jossain tai tehdä jotain, mutta tarvitseeko koko ajan olla tekemistä ja menemistä. Sellainen kuva tulee joidenkin teksteistä. Se tylsä arki on kuitenkin parasta, ja testaa sen parisuhteen. Oletteko taas valinneet miehen väärin? Ja mitä asialle voisi, ja myöskin pitäisi tehdä?

Tylsä arki ei ole parasta, se on tylsää. Mies on valittu oikein, eikä tasan maata katsomassa ruutua. Tehdään yhdessä ja tehdään erikseen, maata ehtii sitten haudassa.

Ihmiset ei tajua miten lyhyt elämä on, kotona tylsistymässä hukkaa elämänsä.

Ei se elämä pitene seikkailemalla. Ajattelen, että ihmisellä on ongelmia, jos hän ei pysty olemaan itsensä tai tässä tapauksessa parinsa kanssa arjessa. Mutta tehkää mitä haluatte ja antakaa muiden olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että kyllä sitten kotona möhnöttävä pottunokka on yksinään jo sitten sellainen viihdyke, ettei siinä muuta tarvita koko loppuelämäksi.

Siinä se syö, siinä se juo, siinä se on edestä, siinä se on takas, siinä se istuu, siinä se makaa.

Upea luonnon luoma lahja naisille :D

Ja sitten miehet ihmettelevät, mikseivät kelpaa naiselle omana itsenään.

Tarkoitat siis, että sellaisena ettei tarvitse yhtään panostaa? Toivottavasti kukaan nainen ei kelpuuta.

Panostaa? Mihin vai pitäisikö kysyä kehen? No, naiseen, koska on olemassa naisen rahat ja yhteiset.

Jos alat käymään kuntosalilla, niin ei se käy, jos olet siellä 5-6 kertaa viikossa.

Mutta jos kaupassa nainen keksii "hyviä juttuja" niin maksat kiltisti on ok eli panostusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voi välillä käydä jossain tai tehdä jotain, mutta tarvitseeko koko ajan olla tekemistä ja menemistä. Sellainen kuva tulee joidenkin teksteistä. Se tylsä arki on kuitenkin parasta, ja testaa sen parisuhteen. Oletteko taas valinneet miehen väärin? Ja mitä asialle voisi, ja myöskin pitäisi tehdä?

Tylsä arki ei ole parasta, se on tylsää. Mies on valittu oikein, eikä tasan maata katsomassa ruutua. Tehdään yhdessä ja tehdään erikseen, maata ehtii sitten haudassa.

Ihmiset ei tajua miten lyhyt elämä on, kotona tylsistymässä hukkaa elämänsä.

Ruutu aika ja penkkiurheilu on juuri sitä elämää ralleineen,formuloineen, lätkineen.

Miksi pitää mennä pipo vinossa koko ajan? Ruutu ja iso sellainen on ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että kyllä sitten kotona möhnöttävä pottunokka on yksinään jo sitten sellainen viihdyke, ettei siinä muuta tarvita koko loppuelämäksi.

Siinä se syö, siinä se juo, siinä se on edestä, siinä se on takas, siinä se istuu, siinä se makaa.

Upea luonnon luoma lahja naisille :D

Ja sitten miehet ihmettelevät, mikseivät kelpaa naiselle omana itsenään.

Tarkoitat siis, että sellaisena ettei tarvitse yhtään panostaa? Toivottavasti kukaan nainen ei kelpuuta.

Panostaa? Mihin vai pitäisikö kysyä kehen? No, naiseen, koska on olemassa naisen rahat ja yhteiset.

Jos alat käymään kuntosalilla, niin ei se käy, jos olet siellä 5-6 kertaa viikossa.

Mutta jos kaupassa nainen keksii "hyviä juttuja" niin maksat kiltisti on ok eli panostusta.

Lopeta se kynnysmattona oleminen ja mene sinne salille. Ja anna naisen maksaa omat mielitekonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voi välillä käydä jossain tai tehdä jotain, mutta tarvitseeko koko ajan olla tekemistä ja menemistä. Sellainen kuva tulee joidenkin teksteistä. Se tylsä arki on kuitenkin parasta, ja testaa sen parisuhteen. Oletteko taas valinneet miehen väärin? Ja mitä asialle voisi, ja myöskin pitäisi tehdä?

Tylsä arki ei ole parasta, se on tylsää. Mies on valittu oikein, eikä tasan maata katsomassa ruutua. Tehdään yhdessä ja tehdään erikseen, maata ehtii sitten haudassa.

Ihmiset ei tajua miten lyhyt elämä on, kotona tylsistymässä hukkaa elämänsä.

Ei se elämä pitene seikkailemalla. Ajattelen, että ihmisellä on ongelmia, jos hän ei pysty olemaan itsensä tai tässä tapauksessa parinsa kanssa arjessa. Mutta tehkää mitä haluatte ja antakaa muiden olla.

Mutta laatu paranee. Ankein mahdollinen ihminen on sellainen, ettei sitä mikään kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki voi välillä käydä jossain tai tehdä jotain, mutta tarvitseeko koko ajan olla tekemistä ja menemistä. Sellainen kuva tulee joidenkin teksteistä. Se tylsä arki on kuitenkin parasta, ja testaa sen parisuhteen. Oletteko taas valinneet miehen väärin? Ja mitä asialle voisi, ja myöskin pitäisi tehdä?

Tylsä arki ei ole parasta, se on tylsää. Mies on valittu oikein, eikä tasan maata katsomassa ruutua. Tehdään yhdessä ja tehdään erikseen, maata ehtii sitten haudassa.

Ihmiset ei tajua miten lyhyt elämä on, kotona tylsistymässä hukkaa elämänsä.

Ei se elämä pitene seikkailemalla. Ajattelen, että ihmisellä on ongelmia, jos hän ei pysty olemaan itsensä tai tässä tapauksessa parinsa kanssa arjessa. Mutta tehkää mitä haluatte ja antakaa muiden olla.

Mutta laatu paranee. Ankein mahdollinen ihminen on sellainen, ettei sitä mikään kiinnosta.

Toisten ihmisten laatu paranee kotona olemalla. Anna toisten sitten olla ankea. 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että kyllä sitten kotona möhnöttävä pottunokka on yksinään jo sitten sellainen viihdyke, ettei siinä muuta tarvita koko loppuelämäksi.

Siinä se syö, siinä se juo, siinä se on edestä, siinä se on takas, siinä se istuu, siinä se makaa.

Upea luonnon luoma lahja naisille :D

Ja sitten miehet ihmettelevät, mikseivät kelpaa naiselle omana itsenään.

Tarkoitat siis, että sellaisena ettei tarvitse yhtään panostaa? Toivottavasti kukaan nainen ei kelpuuta.

Niin. Monella miehellä tuntuu olevan sellainen asenne, että heidän pitää kelvata naiselle / ystäville juuri sellaisena kuin he ovat. He eivät ymmärrä, että jokainen parisuhde vaatii jonkinlaista ylläpitoa. Siksi esim. vanhemmat miehet ovat niin yksinäisiä.

Eikös tuo sama asenne ole naisillakin? Kelpaa kun hiukset ja naama on ok, vaikka perse roikkuu ja on jenkat?

Kiloja meillä kaikilla on vanhetessamme ja osa lihoo enemmän johtuen ruoka määrästä, pitää syödä kokoajan ja kaikenlaista roskaa ilman sitä ylläpitoa. Vanhemmat miehet on kyllä siksi yksin (ei yksinäisiä) että parisuhteiden loputtua vihdoin ymmärtävät miksei naista kannata elättää. Harva nainen maksaa itse elämisensä, joa maksaa, niin on myös yksin asuva. Parisuhteessa mennään yleisesti miehen kukkarolla. En itse kaipaa edes parisuhdetta enkä naista, parempi elää yksin, eurojakin on käytössä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö naisille se miehen seura kelpaa kun pitää aina olla jotain sirkushupia ja suuria seikkailuja?

Onhan se ihan kamalaa kun haluaa tehdä jotain kivaa rakkaan kanssa. :D

Niin. Jos toiselle kelpaa ihan vaan se pelkkä seura kotona niin miksi teille pitää olla jotain vuorikiipelyä ja vastaavaa yhdessä. Ehkei siinä olla ihan samalla aaltopituudella sitten noiden aktiviteettien suhteen. Adhd-oireisen kanssa voi olla rauhallisemman hankala olla ja päinvastoin, kun sitä tylsimystä ei saa mihinkään.

Vuorikiipeily on ehkä vähän ekstremeä. :D Luultavasti suurin osa naisista tykkää ihan perus aktiviteeteista.

Kävelykö se on se juttu? Lähdetkö kävelee? En, minulla on ihan fyysinen tuo työ.

Ostetaan koira? Ostetaan, jos viet sen aina ulos, en edes pidä koirista, kissa mielummin.

Laitetaan kukkia? Jos kerran on kädet "paskassa" töissä, miksi ne pitää vapaa ajallakin olla siinä?

Tehdään kasvisruokaa yhdessä? Miksi, olen lihansyöjä luonteeltani - grillataan siis? Eikö?

Perus aktiiviteetti? Mitä se on? Olen töiden jälkeen mielummin mukavasti kuin hikisenä.

Voitaisko olla vain?

Hah, tämä taitaa olla pieruberkkareissa kulkeva paukapää. Kenenkään ei kannattaisi erehtyä tai joutua erehtymään edes yrittämään 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö naisille se miehen seura kelpaa kun pitää aina olla jotain sirkushupia ja suuria seikkailuja?

Onhan se ihan kamalaa kun haluaa tehdä jotain kivaa rakkaan kanssa. :D

Niin. Jos toiselle kelpaa ihan vaan se pelkkä seura kotona niin miksi teille pitää olla jotain vuorikiipelyä ja vastaavaa yhdessä. Ehkei siinä olla ihan samalla aaltopituudella sitten noiden aktiviteettien suhteen. Adhd-oireisen kanssa voi olla rauhallisemman hankala olla ja päinvastoin, kun sitä tylsimystä ei saa mihinkään.

Vuorikiipeily on ehkä vähän ekstremeä. :D Luultavasti suurin osa naisista tykkää ihan perus aktiviteeteista.

Kävelykö se on se juttu? Lähdetkö kävelee? En, minulla on ihan fyysinen tuo työ.

Ostetaan koira? Ostetaan, jos viet sen aina ulos, en edes pidä koirista, kissa mielummin.

Laitetaan kukkia? Jos kerran on kädet "paskassa" töissä, miksi ne pitää vapaa ajallakin olla siinä?

Tehdään kasvisruokaa yhdessä? Miksi, olen lihansyöjä luonteeltani - grillataan siis? Eikö?

Perus aktiiviteetti? Mitä se on? Olen töiden jälkeen mielummin mukavasti kuin hikisenä.

Voitaisko olla vain?

Hah, tämä taitaa olla pieruberkkareissa kulkeva paukapää. Kenenkään ei kannattaisi erehtyä tai joutua erehtymään edes yrittämään 😂

Aika monet naisetkin viihtyvät pieruverkkareissa, ja vain oleskelevat.

Täällä on vain jänniä naisia. 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No joo. Ymmärrän naisten toiveen parisuhteessa aktiivisesta ja siihen panostavasta miehestä. Toisaalta pitää ymmärtää, että elämässä on erilaisia kausia, esim. työ-, opiskelu-, terveys- ym. asioihin liittyviä kuormittavia tekijöitä, jolloin aikaa ja voimavaroja ei parisuhteeseen ole niin paljon kuin haluaisi. Riittääkö naisella ymmärrystä ja kärsivällisyyttä näihin tilanteisiin?

Täällä moni on pakkaamassa kamojaan ja "mutkun mä aina ja sä et koskaan" -asenteella liikkeellä.

Aihe sinällään on tärkeä ja ymmärrän, että passiivinen mies kasvattaa vähitellen tyytymättömyyttä naisessa. "Tehdä jotakin yhdessä" on itse asiassa miehillä yleinen suhdetarve, mikä passiivisessa olemisessa ei toteudu. Ongelma voi olla se, että nainen ei halua miehen haluamaa/ehdottamaa tekemistä. Jos siis haluat yhteyden möllöttävään mieheesi, kokeile mennä mukaan miehen maailmaan ja hänelle mieluisaan tekemiseen, vaikka se tuntuisi alkuun epämukavuusalueella olemiselta.

Itselleni oli järkytys, kun seurusteluaikana tuleva vaimoni ei suostunut tulemaan laskettelemaan yhdessä. Syy oli mielestäni mitätön, eli naisen epävarmuus omasta osaamattomuudestaan. Miehen ajatus romanttisesta yhdessä tekemisestä ei välttämättä kohtaa naisen ajatusten kanssa. Vähitellen tekemiset voivat erkaantua toisistaan yhä enemmän.

Minusta, kuten varmasti kaikista muistakin naisista, on aivan ihanaa kun joku tulee kärsivällisesti selittämään että kumppani voi joskus olla töiden ym takia väsynyt. Onneksi joku selittää tämän asian, kun ei sitä muuten ymmärtäisi. Ennen lopetin aina suhteen esim kun mies ei 14 tunnin työpäivän jälkeen lähtenyt järjestämälleni romanttiselle viiden ruokalajin yöpiknikille Naantaliin, mutta nyt ymmärrän virheeni.

Se on hyvä että vihdoin ymmärrät. Vaikka (kai) yritit kirjoittaa sarkastisesti, niin on klassinen virhe luulla tietävänsä toisen puolesta, mitä hän kokee, milloin on väsynyt jne.

Hyvä ohje - myös parisuhteen vuorovaikutukseen - on entisen pomoni lause: "Ei ole itsestäänselvyyksiä".