Murteela

Oon hyvi toipunt ja laastarit ja toppaukset otan itse tänään pois. Saapa nähdä on kirurgi tehnt reijjän.

Ajan pyörällä kuten ennekii. Nastarenkaat on yhessä pyörässä ja  toisessa on myös hyvät sisävahvistetut vahvat renkaat, ettei sepelit säre. Huomattii, et terävät sepelit rikkoot renkaat - kuus kertaa miu mies kärsivällisest paikkas renkaat yhteen talveen. Sit löyty artikkeli, jossa kerrottii, et pittää olla sisävahvistettu rengas. Nyt on hyvä ajella jos sää sallii.

Koton oon iha vanhoissa hyvi sissäänajetuissa vaatteissa, ei oo värillä vällii ja ovat muutaman numeron väljempii. Tännää käänsin paksut "saapassukat" näyttämää toisee suuntaan , ku en oo kehant parsii, viel niillä tään kylmän ajan pärjää. Sit miul on talvella ponzo päällä. Sellasen oon tehnt itse paksusta langasta. Palmikkomallia eessä ja takana ja sit viel huppu, ihanaa paksuu sekotelankaa, ei oo sähkönen. Tää on miun rakkain vaate. Oottaks tehneet ponzoa joko neulomalla tai kankaasta? Ulkoon pihalla ollessa  on kumisaappaat ja vähä paremmat, mut mukavat vaatteet. Sit viel paremmat (ja sopivat värit) vaatteet, ku lähen kauppoihe ja kaupungille. Nii ja meikkii laitan myös -  jos lähen vaikka pihalle. Nii ja tää tukka, tään pitäis olla kaiken kruunaava. Millaista hiusmuotii työ suositta? Miulla lyhyt eikä mittää ylimärästä värrii.

T. Saiko

Huomenia.

Täsön tammikuun aikana nähäny ikkunasta monenlaista keliä, on ollu valosaa ja lumista, hämärää, pimiää, jäistä ja nurmikkua kans. Jospa pian alakava helemikuu ois vähä tasalaatusempi eikä niin liukas.

Saiko, kiva, että oot saanu harmilliseksi muuttuneen luomen pois ja hyvä, ku plastiikkakirurgi sen poisti, niin soon varmaankin siististi leikattu eikä jää isua arpia.

Luin ihan ihimeissään, ettet oo ollu koskaan sairaalasa potilaana. Tarkotakko, ettet oo ollu vuodepotilaana, vaan ettet oo ollu ees tutkimuksisa sairaalasa? Oot ollu kyllä onnekas, ettoot saanu olla niin terveenä, ettei oo tarvinu petipotilaana sairaalasa aiemmin olla, vaikka kyllähän sielä on usseimmiten ihan hyvä hoito ja monesti mukavia vieruskavereitaki reilun metrin pääsä. Oon ite ollu petipotilaana sairaalasa ainaki kymmenkunta kertaa ja pisin aika oli kaks viikkua kerrallaan. Sairaalatutkimuksia on ollukki ihan hurjasti ihan lapsuuesta vanahaksi asti, mutta ei siitä sen enempää. Mun mies on ollu yhesti tikattavana sairaalasa ja muita käyntejä ei hälläkään sielä oo, eli hää on saanu olla suht terveenä. Terveys ja toimintakyky - siinä on ihmeellinen lahja, mitä moni terve ihminen ei edes hoksaa.

Otanpa mallia Vuapukasta ja kirjoitan välillä kirjakielellä, jos vielä osaan. 

Näitä vanhusten kaatumisia ja sitä, etteivät he pääse ylös lattialta, on huolestuttavan paljon. Voi vaan kuvitella, kuinka paljon pelkoa, kipua ja turvattomuutta he joutuvat siellä lattiatasolla kärsimään, ennen kuin apu tai joissain tapauksissa kuolo korjaa. Eräs ystäväni haettiin vuosia sitten monta kertaa ambulanssilla tikattavaksi ja aina tikkauksen jälkeen hänet kotiutettiin saman tien. Välillä kävi niin, että jopa seuraavana päivänä naapuri joutui tilaamaan hänelle ambulanssin, kunnes hermostuin ja soittelin todella monille tahoille ja vaadin, että ystäväni on päästävä ympärivuorokautiseen hoitoon ja niin onneksi lopulta kävi. Hänellä todettiin muistisairaus ja muutakin. Hän eli pari vuotta sen jälkeen, mutta onneksi hän sai olla viimeiset vuodet turvassa.

Jatkuu Sofia

Hei taas, mikä on teidän mielestänne paras Runerbergin torttu? Toki meillä kaikilla on varmaan myös paikallisia leipomoita, joten ei voi tarkkaan verrata. Hintaeroja näytti olevan jopa yli euron kahden kpl pakkauksilla. Entä laskiaispullat, mansikkahillolla vai mantelimassalla? Näitä olen tainnut kysyä ennenkin, mutta kun en muista aiempien vuosien vastauksia, niin kysyn uudestaan. :)

Pappani meni aikoinaan aina verstaaseen harrastuksiensa pariin, mutta verstas nimen tilalta hän käytti nimeä puoji. Onko se teille tuttu? Joillakin on miesluola, miehelläni talli. Saiko, minustakin on helpompi siivota, kun mies on tallissa. Laitan radiosta kuulumaan sopivan kanavan ja työt sujuvat iloisemmin. Miina, oletkin saanut jos isommat jutut miehesi työtilasta pois. Kyllä se vaatii aika paljon naisihmiseltä jäädä yksin, jos toisinpäinkin, riippuen eri asioista, mistä pitää yksin selvitä. Olet kyllä reipas!

Doris, kysyit vauvan sukkien väristä tullutta riittaa joillain äidillä ja isoäidillä. Mielestäni äidin pitäisi saada päättää vauvansa sukan värit. Ehkä joissain tapauksissa voisi arpoa. :)

Vuapukka, minuakin hirvittää kaikki sisätiloihin kuulumattomat öttiäiset. Joskus ikuisuuksia sitten eräässä asunnossamme oli sokeritoukkia. Olihan minulla melkoinen taistelu, että saimme muutettua pois siten, ettei yhtään niistä tullut mukaan onnistuin. Ohjeenahan luteiden varalta on, että hotelliin tms. kannattaa ottaa mukaan pieni taskulamppu ja katsoa tarkasti, ettei sängyn pohjassa tai muuallakaan ole merkkejä luteista tms. Matkalaukkua ei kannata jättää sängyn lähelle, vaan jollekin pöytätasolle kauemmas. Kun hotellista lähtee, pitäisi taas tarkistaa vaatteet, kengät ym. sekä matkalaukku taskulampun kanssa, ettei tule ottaneeksi mukaan mitään öttiäisiä. 

Minusta on harmi, että suomalaisia yrityksiä on myyty ihan liikaa ulkomaisille omistajille - se on tullut ja tulee jatkossakin kalliiksi suomalaisille, ja toki on myös harmi, että kotimaisuusaste sekä ruoka- että muidenkin ostosten kohdalla on alentunut. Suomalaiset tuotteet ovat kalliita eikä kaikilla ole niihin varaa, joten en voi syyllistää ketään, joka ostaa halvempia ulkomaisia ruokia ja tuotteita. Kunpa he ostaisivat, joilla rahaa on todella paljon, mutta ei heistäkään kaikki toimi niin viisaasti.

Tämä vauvapalsta oli kai alun perin suunniteltu ihan vauva-asioiden ja lapsiperheiden asioiden keskustelualustaksi, mutta sitten jutut laajeni, ja hyvä niin, siten mekin voimme täällä kirjoitella. :) Jatkuu.. S

Doris, se terra-väri on ihana. Ennen, siis esim. 80-luvulla, oli enemmän sen värisiä vaatteita ja myös ruskeita, mistä pidän. Toinen mielivärini on sininen. Mitä mielivärejä teillä on? Kiva, kun Doris löysit mieleisen mekon.

Kotosalla viihdyn talvisin kerrospukeutumisen parissa. Kesäisin mekoissa. Kauppaan ym. lähden eri vaatteisa ja muutenkin huolitellumpana. Minulla on aika pitkät hiukset, reilusti yli hartioiden. Pidän kotona nutturaa tai lettejä. Kun lähden liikenteeseen, annan hiusteni olla auki. Onko sinulla Saiko jo charmikkaan harmaat hiukset? Itse toivon, että jos elän pitkään, saisin ihan hopeanharmaat pitkät hiukset, mutta saas nähdä. Minulla on lähtenyt viimeisen vuoden ajan tosi paljon hiuksia päivittäin. Miten teillä muilla, onko samaa ongelmaa? Voisiko tämä olla väliaikainen vaiva vain?

Ei Doris haittaa ollenkaan, vaikka kirjoitamme asioita joskus moneen kertaan. Mitenpä sitä muistaa, kun moneen paikkaan kirjoittaa, mitä on minnekin kirjoittanut. Kertaus on opintojen äiti, eli hyvä vain. :)

Saiko, kysyit päällystystöistä. Mieheni on päällystänyt yhden sohvan. Hän ompeli ompelukoneella siihen päällisen. Yhdessä olemme päällystäneet pari jalkajakkaraa hyvällä kankaalla ja nitojia käyttäen.

Tänään ajattelin siivota vähän kaappeja. Näin jo untakin aiheesta, mutta unessa tavaraa ja vaatteita oli varmaan kolmen omakotitalon verran eikä työ tullut valmiiksi millään. Oli väsyttävä uni. :)

Mukavaa keskivikkoa kaikillel! :) Sofia

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcS6W7JBCN3EW5WStue…

Sofia, kiitos koltun kehuista :) vaik eihän se minun ansiota oo. Mullon useampi tommonen vaate vähän samaa väriä ja sit eri vihreitä on paljon. Ja mustaa, luonnonvalkosta.

Mullaki on harteille asti hiukset, vaaleat. Kesällä haalistuu kivan viirukkaiks auringossa. Nyt on tummemmat, ja kun oikein tarkkaan katson: ihan kun hiukan harmaata näkyis :). Mäkin pidän paljon kiinni. Usein pesun jälkeen laitan kuiviin hiuksiin geeliä ja kierrän tiukaksi nutturaksi, tulee kivat laineet ja on vähän tuuheamman oloiset. Letit ! Että mua sieppas, kun iso sisko sanoi, ettei tässä iässä ole sopivaa!!! Mistä sekään mitään tietää!!! Ärsyttävää, kun katsoo oikeudekseen ojentaa pikkusiskoaan.

Meidän ukolla on verstas. Kaksi isoa huonetta, saisin sinne oman askartelutilan, mut eihän se käy, kun menee melkeen pakkaselle tarvella. On kyl oiva miesluola, puoliso tekee linnunpönttöjä, takkapuutelineitä, veljelleen teki laituritikkaat ja saunaan lauderungon.

Sade ropisee ikkunaan, taitaa olla ihan vettä. Jee! Ulkoilun sijaan voin kutoa, kutoa, kutoa. Kunhan kämppään eiliset pyykit ensin. Ruokaa on valmiina, pakastimessa lisää. Joku päivä keitän hernekeiton. Jauhelihalla. Kerran koklasin broilerilla, ihan oiva oli. Kotisinappia.

Mikäs sinappi teil on käytössä? Vai teettekö itte?

Kepeää keskiviikkoa Kaikille

Kirjoittelemisiin

Doris

Ai niin, piti mainita sanasta puoji. En oo ikinä kuullu, tulee mieleen sana puoti...

Doris

Puoji = vanha suomalainen sana, joka tarkoittaa puun oksaa tai haaraa

Olisikohan ollut enempi puutöille tuo tila?

Doris

Hyvvee keskiviikkoo

mie ruoskin ihtteeni ku en ällyy kaupassa kahtoo, mistä muasta ne mitkäkkii tuotteet ovat. Tuokin Coopin jugurtti on Suomessa valamistettu, mutta minkä muan lehmistä on maito. Tuo kuitennii ilautti, että on valamistettu Suomessa. Hedelmmii ei kylläkkää oo kovin paljon kotimaisina, ni niistähä miula varmmaa tulloo tuo ulukomuallaissuus noihin ostokssii.

Mie en syö ollenkkaa lihhoo, mutta en oo mikkää kasvissyöjäkkää. Huhtikuussa tulloo 15 vuotta, ku lopetin lihan syönni, paitsi kerra söin, ku en älynä ottoo kasvishernekeittoo. Joka lusikallisela pyyvviin elukalta antteeks, ku söin sitä siinä hernekeitossa. Tää oli, ku olttii vanahimma pojan valatillaisuuvessa, ni sielä tarjottii hernekeittoo. Tämä tul miellee, ku Doris sano keittäväsä hernekeittoo. Miule on siis aivan sama, mikä ruokavalio kelläkkii on ja tien perhheele lihasta ruokkoo, mutta välilä se tunttuu pikkuse pahalta. Enhä mie voi miärräillä mitä kukakkii syöpi. Sekkii on jokkaise oma assii.

Viimme viikola tein pakkassee 25 rasiallista ruokkoo, ni on mitä kotimiehe ja lasten syyvvä. Ylleessäkkii tien isoja annokssii kerrala, että ei tarvvii joka päivä seissoo hella iäressä. Tein itelleni kuali-tonnikalalaatikkoo (siis kalloo syön, mutta en teuraslihhoo). Ei ollu tuo laatikko hyvvee. Jotennii tuli imellee ja suolloo ois voina olla enemmä. Vielä ois yks rasia sitäkkii syömätä. Tein siis normi kualilaatikkoo, kinkkukiussausta ja makaronilaatikkoo, ku puoliso ol lämmittänä leivinuunnii.

Sinapista sen verra, että vävyehokas teki meile kerra konjakkisinappii, mutta ku mie en käytä alkoholliikkaa, ni en maistellu sitä. Tuskin siitä ois mittää humalloo tullu, mutta en mie muutenkkaa oikkein tykkee sinapista, enkä ketsupistakkaa. Muu perhe tykkäs kovasti tuosta konjakkisinapista. Lapssuuvessa ku olttii köyhiä, ni sinappii laitettii leivän piäle, ku ei ollut muuta laittoo. Hyvvee se oli sillon.

Nyt on sit viennetty liiannii paljo murretta. Tähänkkii mie sai innostukse, ku joku kirjoitti tällä palstala, ettei kukkaa puhu, niinku kirjottaa murretta. Osa taittaa pittee murtteen kirjottajjii huonompina. Miusta murtteet on mukavvii ja osa suomalaisuutta. Suomen kieltä pittää vuallii, eikä ruveta kaikkee muuttammaa englannin kielestä johetuiks sanoiks. Jotennii minnuu oikkei sipassoo tuo pakkoenglanti.

Näinikkäästi tännää, olipa heleppo kirjottoo tännää murtteela. Mukavvoo keskiviikon jatkoo!

Kiitos Doris, innostuin itsekin etsimään tietoa puoji-sanasta. Ilmeisesti Pohjois-Pohjanmaanmaalla sitä on käytetty rakennuksista, esim. tässä: "Pihan itäsivulla sijaitsee puoji eli renkitupa-talousrakennus."

Lähde: https://www.sievi.fi/sites/default/files/tiedostot/Liitetiedostot/pdf-2…

Ja kaikenlaista pappani puojissa teki, puutöitä, metallihommia, mopon korjausta, kenkiäkin. :) S

Kappas vaan, ku en Vuapukka sun kirjotusta huomannu. Taiettiin kirjottaa muutama sekunti sammaan aikaan. Kiva, ku kirjotat - murteella, puhekielellä tai kirjakielellä - kaikki käy. Kommentoin sun kirjotusta myöhemmin. Siinoli mielenkiintosta asiaa.

Ja Doris, minä tykkään vaatteisa sinisen ja ruskian lisäksi eniten semmosista murretuista väreistä, syksyn väreistä, mutta sen värisiä vaatteita on vähemmän tarjolla ku niitä, mitkei mulle käy, kuten ns. viiliät värit ja musta, harmaa, valkonen, pinkki tai keltanen.

Söin välipalaksi omenan. Nyt taas töihin. :) Sofia

Hernekeitosta vielä:

Lapsena opittu tapa, aina sai syyä raakana noita liotettuja herneitä. Ai ettäs ne on hyvii vieläki. Usein teen keiton pelkistä herneitä, suolaa, vettä. Maukasta on. Puoliso tykkää, et lihaa kans.

Sama, kun kuorin perunoita, aina syön muutaman lohkon raakana. Lapsesta asti totuttu tämäki tapa. Ennen ripautettii viel suolaa päälle.

Pullasoppa ol lapsena herkkua, maitokahviin sokeria ja kuivia pullanpaloja. Enää en söis, sillon ol herkut vähemmäs.

Pyykit on kämpätty, yks pöytäliina pitäs silittää. Join kaffet kammarin puolella, ni eikös roiskahtanu liinalle.

Haen postin, liukastellen, ja sit kutomaan. Maitokahvin väriset lapaset tien. Kaks muuta on kesken, kaulahuivia...

Tsau

Doris

Suattaapa se ol noinkii vaan voip se ol olemattakii.

Keskiviikkoiltaa

Sofia ja Doris, kiitokset myötäelämisestänne. Sofia, tacotsubosta toipumisen sanotaan kestävän kuukaudesta kahteen. Seuraavaksi on verikokeet parin viikon kuluttua uuden lääkityksen vuoksi, sydän ultrattiin jo sairaalassa.

Täällä on keskusteltu monista asioista. Lempivärini on turkoosi, mutta ei vaatteissa. Kotona pukeudun miten sattuu, kun ei tarvitse lähteä työhön, jossa piti huolehtia ulkoasustaan. Hiukseni ovat lyhyet ja osittain hopeaiset. Niiden pituus on vaihdellut poninhännästä nykyiseen.

Vuapukka, kyllä se taitaa olla niin päin, että puhekielellä kirjoittavaa joku voi pitää huonompana. Enhän minäkään osaa kirjoittaa murteella. Niin tai näin, eisevväliä. :)

Valkokukkainen amaryllis veti vartta, vaikken sitä kastellutkaan ja valoakin oli reilusti. Varteen tulee viisi kukkaa, joista kolme on jo auennut. Sain marraskuun puolivälissä ison ruusukimpun. Parvekkeella on myös tulppaaneja, krysanteemeja ja neilikoita eli "leikkokukkatalvipuutarha". Kaikki kukat olen saanut. Pidän siellä lämpöpatteria ja tarkkailen, ettei lämpö laske alle kuuden plusasteen. Tuli vähän enemmän sähkölaskua, mutta sitä en sure tämän pimeän ja vetisen talven keskellä. Tänäänkin on satanut vettä koko päivän. Lunta on enää nimeksi, jäätiköitä vain.

Minullakin on tapana tehdä ruokia pakkaseen. Kahdelle hengelle on helppo tehdä valmiit satsit ateriaa kohti.

Nyt on pian uutisten aika. Katselen niitä vain kerran päivässä. Turha "ahistaa" itseään liialla seurannalla,  kun ei pysty asioihin vaikuttamaan.

Voidaan kukin parhaamme mukaan.

T. Tilo

Vielä sananen matkustelemisesta. Lienee ollut tuuria, ettei yhdeltäkään reissulta tuotu epätoivottuja tuliaisia. Ei ötököitä eikä kasvitauteja.

Laukut olivat kovia, eivät kankaisia. Viherkasvina toin vain kerran pelargonipistokkaan Madeiralta. Sen juurrutin pienoiskasvihuoneessa, erossa kaikista muista kasveista.

Kerran otin mimosanpalkoja Dubain puistosta ja kasvatin ison viherkasvin, joka piti sitten hävittää, kun ei mahtunut olemaan, vaikka leikkelin sitä kuinka. Toin myös Saharan laitamalta jonkin siemenkodan, jonka kanssa kävi samoin. En enää edes muista, mikä kasvi se oli, mutta ylisuureksi se kasvoi. 

Kiinasta toin firecrackerchilin siemeniä ihan kaupasta ostettuina. Ne itävät vieläkin, kun uusia palkoja on kasvanut kiitettävästi. Pitääkin taas kylvää, kun nyt on sopiva aika. Kasvukausi alkaa ensi kuun puolivälissä.

Enää ei tee mieli matkustella, enkä jaksaisikaan, mutta yhtään reissua en kadu. Oikeasti matkailu avartaa, vaikka sanonta onkin kulunut.

Nyt saa riittää tästä ötökkäasiasta, joten hyvää yötä.

T. Tilo

Pulla-asiaa:

Jostain syystä en ole koskaan tykännyt laskiaispullista, lapsenakin äiti teki silloin munkkeja. Sama Runebergin tortut, ei ole mun juttu.

Hyvää yötä

Doris

Voi hyvänen sylyvi mun kirjotuksia. Piti kirjottaa Pohjois-Pohjanmaan alueella, mutta tuliki pitempi sana... :) 



Palailen huomenissa. Kiva, kun olit Tilo sinäkin kirjottanut. Hyvvää yötä ja kauniita unia kaikille. :) Sofia

Hyvvee huommenta,

Saikolle vasttoon: Niin mie vähä aattelinkkii, kun mietin tätä Vauva.fi -palstan nimmee, että aimmin on varmmaannii ollu vauva-assiita ja sit on laajentunu tämmöseks sekamelskaks, jossa on aihheita laijjasta laittaan.

Sofialle niistä sänkyjen tarkastuksista taskulampun kansa, vasttoon että suattaahan elukat olla sielä sänkylöissä piilossakkii sillä hetkelä, ku niitä kahtelloo. Nekkii varmmaa oppii välttelemmää taskulampun valloo. Jotku sannoo ottavasa mukkaan ison jätesäkin, joho laittaat sit matkalaukun hotellihuonneessa olemisen ajaks.

Tilolle vasttoon, että oon sammoo mieltä, että matkailu avarttaa ja se on suanu miut huommoommaan, että kyllä se koti on mualiman paras paikka. Mie en sua ees nukuttuu hotellien sänkylöissä. Ne on jotennii outoja ja sit nekkii lakanat on pesty jollai ihme ainneilla, kun niissä yrittää nukkuu, ni ihhoo alakkaa kirvellä. Eikä kehttois kaikkia petivuatteita mukannaa kanttoo.

Kielasiaan männäksen, ni on kirja-, ylleis-, puhe- murre- ja sekakielet sekä englannistettu kiel jne. Mie puhun töissä enimmäkssee ylleiskieltä, paitsi  joihennii kansa viännän minkä enimmän kerkkiin murretta. Se nyt on ihan sama, mitä kieltä käyttää tiälä, mutta välilä on helepompi kirjottoo ylleiskielelä.

Sitte tuosta rahasta vielä sen verra ku matkailin ympäri Suommee, ni kyllä sen näki, missä päin se raha on. Sehän on sielä Etelän kaupunkiloissa. Ku kerra mänttii laivala Turusta Naantallii, ni kyllä sen näki niistä "mökkilöistä", että sielä on rahhoo ja muutennii kaikki ol rikkaamma näköstä. Sit ku lähti kottii kohti junala ni köyyhhyys oikkei iski päin nuammoo, mitä lähemmäs tul kotiseutuja. Mutta silti, en vaihtas näitä kotiseutujan. Pittää kuitennii sannoo, että on miula enemmä rahhoo elämissee, ku mitä isälä ja äitilä oli lapssuuvenkoissa. Silti mie elin onnellise lapssuuven ja opin sielä pienelä pienviljelijä tilala työnteon jo pienestä pittäin. Kesätöihi mänin viistoistakesäsenä ja siitä asti oon joko opiskellu tai tehnyt työtä.

Ainii, vielä pittää kerttoo amarylliksestä. Se teki uuven kukkavanan, joka alakkaa nyt auvveta, kun nostin sen keittiöön ja puhuin sille. Ensimmäissee vannaan se teki kolome kukkoo.

Tännään tulloo kuukkaus iliman karkkii ja leivonnaissii. Kyllä ol alakkuun vaikkeeta olla ottamata karkkija, joita miula on vielä koko ajan pöyvälä houkuttelemassa. Joululta jiänneitä ovat, ja puoliso niitä taittaa napssii sillon tällön. Olo on keventynä ja mieliala on kohentuna. Ku oikkei tuli mielteko karkkii, ni otin joko pähkinöitä tai hedelmän. Suapi nähä sorrunko laskiaispullaa, mutta kaupasta en niitä osta, vuan tien ne ite. Jos siis kehttoon tehä.

Hyvvee torstaita kaikile!

Nonnii, nyt on tuas yö nukuttu ja hyvvii elokuvvii katottu, eli unia. Näköjjää miun pittää jatkkoo yksipuhelluu tiälä. 😊

Tänä uamuna minnuu sipassoo digi ja vege. Ensinnäkkii mie ihmettelen, miks kasvissyöjjiin kasvikssiin pittää maisttuu lihalle. Jos kerran syyvään kasviksii, ni eikö niihe pitäs maisttuu kasviksile? Mie en oo vegaani, vegetaristi, enkä kasvissyöjä. Mie en vain syö teuraslihhoo.

Sillon kun vielä söin lihhoo, ni olin yhessä tillaisuuvessa, johon en muistana ilimottoo, etten syö sieniä. No sielä ol alakukeittona sienikeittoo. Voi hyvänen aika, miten mäni paljon vettä, että sain sen keiton syöttyy. En siis ilenä jättee syömätä, kun en kerra ollu mittää ruokavalijoo ilimottana. Poronkäristys män muussin kansa jotennii alas, mutta eipä sitäkkä voina kehhuu hyväks.

Seurraavana vuona vastoovvaan tillaisuuteen ilimottautuissa mie sit ilimotin, etten syö lihhoo, äyriäissii, siennii, enkä valakosipullii. Ravintolassa miule tuottiin kuitennii härkäruukku nenän ettee. Mie sanoin tarjjoilijale, että en syö lihhoo. No se kiikutti miule broileriruukun seurraavaks. Mie sanoin tuas, etten mie syö lihhoo. Sekkii viettii pois ja jonnii ajan kuluttuu miule tuottii hiton iso peruna, jossa oli jotta kylymmee jugurttikastiketta lätkästy sen sen perunan piäle. Lisäkkeenä oli jottai irtonaista sallaattii, oiskoha ollu rucolloo.

Yhttee aikkaa oli Mäkkärissä kasvishampurilainen, jossa oli ihan peruskasviksista tehty pihvi. Sit varmaan tuli semmoset toivveet, että kasvispihvin pittää maisttuu lihale ja ne rupes sit tekemmää ne pihvit soijjasta. Hyi olokoon, sitäkkii niljaketta. Se jäi sit syömätä miula. Sit yhen kerra, kun olin yhessä tillaisuuvessa, jonne olin ilimottanu ruokavalioni, ni miule tarjottii tofupökäle. Sekkii oli outo niljake. En ennee kehttoo ilimotella minnekkää etukättee mittää ruuista, etten jouvu tuota syömmää.

Eile käyttii syömässä yhessä lounaspaikassa, ni olin pettyny, ku yhttee jos toisseenkkii sallaattii oli työnnetty kinkkuu tai kannoo. Sit mie otin rohkkeesti semmossii tummia soikkeita pulupuroita, mitä lie olleet, mutta ne olivat iha hirvveen makussii. Jotennii ruuvvasta on tullut sekamelskkoo. Vois olla iha vuan ruasteita ja sit kurkut, tommaatit ja muuttii ihan erillisinä. Sain mie kuitennii syöttyy iha hyvin, mutta pikkusen petyin eilen sallaattitarjottaan.

Muutennii kun kahtelloo reseptijä, ni niihen työnnettään ihan hirvveesti eri aineksii ja varsinnii maustteita. Mie ku on ihan perusmaustaja, ni välilä loppuu kiinnostus uussii ruokkii ees kokkeilla. Toki miunnii maustekuapista löyttyy muutakkii, ku suolloo ja pippurrii.

Miun lempiruoka ol lapssuuvessa riissivelli ja -puuro. Sittemmi ol kualilaatikko, jossa ol jauhelihhoo. Senkkii syönni sit oon lopettana, mutta onha se mukava, ku saapi tehä perheele sitä ruokkoo ja ne tykkevvää ruuvvasta. Nykysi miula ei oo oikkeestaa mittää semmosta ruokkoo, joka ois yli muihe. Ehkä joku kalaruoka vois männä lempiruokana. Mie kyllä eläsin leiväläkkii, enkä ees kaippoo lämmintä ruokkoo. Sisko aina sannoo, että pittää syyvvä lämmintä ruokkoo. Mie oon er mieltä.

Pittää näköjjää jättee tuo digin käsittely toissee kerttaa, ku tuli tuota vegestä ja sen vierestä kirjotettuu liikkooki. Sen verra vielä tuosta vege-sanasta. Vois iha hyvin sannoo, että on kasvisruokkailija, sekaruokkailija tai kaikkiruokkailija. Ruuvvastakkii on tehty monimutkaista. Tähänni loppuu soppiikkii mottoni, miksi tehä yksinkertasesta monimutkasta.

Ei ku kohti viikonloppuu ja mukavvaa semmossee!

Tarviiko omista syömisistä tehhä elämää suurempi asia, kun suuri osa maailman asukkaista näkee nälkää? 

Hyvvää perjantaita.

Nyt muistin aikana laitan tuon lutikkaohojeen: https://yle.fi/a/74-20058317 Samalla täydennän viestiäni, eli siksi ois hyvä olla se taskulamppu mukana, että näkkee, jos hotellin, motellin tms. sängyn alla on lutteiden jättämiä merkkejä, vaikkei ite öttiäisiä muuten näkyskään.

Ruoka-aiheeseen. Itelleni ei käy herkkusienet, mutta muista sieniä voin vähä syyä. Ja tykkäisinki syyä esim. sienikeittua, mutta jos ostaa valamista, niison ylleesä aina maijon ainesosia, jotkei mulle käy, tai herkkusieniä. Se on erikoista, että kaupoisa on palijo ns. vegeruokia, joisson kuitenki vaikka laktoosia, eli maijon ainesosa seki, eli ookkaan kasvisruoka. Ite siis maitoproteeiniallergian takia välttelen maitua. Punasta lihhaa en oo syöny noin 15 vuoteen. Kanaa jonku verran. Kalasta tykkäisin kovasti, mutta sitäkään en saa syyä, mikä harmittaa.

Ei minustakkaan oo välttämätöntä syyä lämmintä ruokaa, mutta toki on hyvä, jos voi syyä muuten mahollisimman monipuolisesti. Itelleni ei käy ennää tuorekurkku ees kuorittuna. Se on hämmästyttävää. Närästää siis, kuten paprikaki. Suomesaki on saatavailla tosi palijo monipuolisia kasviksia, mutta valitettavasti nei kaikille käy. Onneksi voin syyä esim. porkkanaa kypsänä. Raakana en.

Doris mainitti sen pullasopan. Sitä oon itekki lapsena syöny joskus, mutta nimi oli ihan eri. En yhtään muista mikä. Mikä soon teillä muilla ollu, jos siis ootta sammaa nauttinu?

Hienoa, ettoot Vuopukka pystyny olleen jo kuukauen iliman makkeisia. Itekki yritän korvata niitä kuivatuilla aprikooseilla, taatelila ja pähkinöillä sekä suklaan tummalla kaakaolla hunajan kera, mutta makkeitahan nuistaki on suurin osa.

Otakko sinä Vuapukka B12-vitamiinia? Sitähän suositellaan, jos ei syö lihhaa.

Doris, minä tykkään laskiaispullista mantelimassalla, mutta halakasen pullan vielä kolomanteen ossaan ja levitän massan siihenki, ettei sitoo liikaa sielä yläosasa. Syön siis laskiaispullan usiammasa osasa. Tykkään myös Runebergin tortusta, mutta en siitä rommiversiosta.

Ihana, ku täälön niin monia teitä "kukkaihmisiä". Kunpa vois saaha vielä Tilon kukkakuviaki tänne. Iloitsen kukkien kattelusta, mutta en siitä vaivasta, mitä niitten hoito vaatii, jotta ne kukoistavat.

Onko Tilo sun miehellä mittään oireita ennää siitä sydänvaivasta ja neuvoko lääkärit häntä leppäilemmään enemmän parin kuukauen ajan, vaan saako hän ellää ihan niinku ei ois mittään sattunukkaan?

Mullon ollu pää kipiä yhtäkyytiä jo pari viikkua joka päivä. On tämmöstä ollu joskus ennenki. Mies on hieronu mun nistkat ja päänahanki muutaman kerran, muttei auta. Jospa tämä joskus taas helepottaa.

Alanpa tekemään ruokaa, jottain kasviskanarisottua taian taikua.

Ilua kaikille tähän päivään ja mukavaa viikonloppua. :) Sofia

https://suomenluonto.fi/wp-content/uploads/kuvakilpailut/123765/1642247…