Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Masennusta vai ihan normaali kotiäidin olotila?
20.08.2008 |
Tarkennan heti aluksi etten ole ihan oikea kotiäiti, koska vain yksi lapsi on yli 3v. Olen siis vain äiti joka on kotona kolmen lapsensa kanssa. (jotkut ovat joskus takertuneet kyseiseen asiaan)
Ongelmana tässä on se, että en tiedä olenko masentunut, vai onko pienten lasten äideillä yleensäkin tällaista. En siis enää meinaa jaksaa tätä touhua. Aamupäivä meni laskiessa minuutteja päikkäreihin. Sitten odotellaan että isi tulee töistä. Seuraava etappi on lasten nukkumaanmeno. En kestä sitä jatkuvaa huutamista ja kirkumista ja tappelua jne. Joka asiasta tulee vähintään yhdellä huuto, mikään ei koskaan passaa. "Äiti ei oo kiva" vaikka äiti olisi kuinka mukava ja leikkisi ja pelleilisi lasten kanssa.
Tiedän kyllä että kellä tahansa 24/7 äidillä tympii varmaan joskus, mutta pitääkö tämän olla näin vaikeaa? Kertokaa muutkin pienten lasten kotona olevat äidit, millaista teillä on ja miten jaksatte. Jos jaksatte.
Kommentit (208)
kun vielä saisi äitini sanat pois päästä kaikumasta! ..onhan miehellä varmasti tarpeeksi vapaa-aikaa..joutuu olemaan aina teidän kanssa kotona..olet itsekäs kun et päästä miestäsi koskaan mihinkään.... ap
Seuraavan kerran kun asiasta tulee puhetta, voit kysyä että milloin sitten on sinun vapaa-aikasi. Uhrautuminen ei tee hyvää kenellekään, kaikista vähiten teidän perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jaksaako mies kuin siitä, jaksaako oma tytär äitinä. He ovat varmaan olleet yhtä kykenemättömiä ottamaan omaa aikaa aikoinaan. Peläten mitä? Miehet ja usein perheen ainoan elättäjän romahdusta vain lähtöä? En tiedä, vai toistavatko hekin perittyä kaikua? Oletko kenties oppinut äidiltäsi tämän uhrautuvaisuuden ja toisten huomioimisen eetoksen? Olisitko sinä se ensimmäinen suvussasi, joka pystyy murtautumaan siitä vapaaksi?
On hienoa olla huolehtiva ja miettiä toisten jaksamista, mutta myös sinä ja sinun hyvinvointisi on tärkeää. Vain sinä olet siitä vastuussa - miehesi on tehnyt aloitteen sen tukemiseksi. Ota aloite vastaan!
isovanhempieni hoidettavana olin paljon. Ei vain taida äiti tätä muistaa.. :( ap
ja vaatii suorastaan palvontaa heitä kohtaan. Rasittavaa sekin on. Tuntuu aina kuin huushollissa olisi kaksi satasenttistä jumalhahmoa ja me orjat (siis isä ja minä), joiden kuuluu palvella 24/7 ja mikään ei riitä.
tarpeistasi tullaksesi hyväksytyksi? Miksi yhä edelleen kuuntelet äitisi "ääntä"?
Jos olet ollut paljon lapsena isovanhempiesi hoidossa, voi olla, että oma kiintymysssuhteesi on ollut jotenkin turvaton. Siitä kehittyy helposti muiden tunnetilojen ja tarpeiden tarkkailijaksi unohtaen oman itsensä.
En tiedä, koskeeko tämä nyt sinua ap, mutta tuon tämän mahdollisuuden esiin.
Jokin nimittäin tekee sinulle tuon oman ajan ottamisen tavattoman vaikeaksi, syyllisyys? Ben Malisen kirja Häpeän kasvot avasi omat silmäni näkemään, miksi minun on ollut vaikea irtautua kotoa lapsen luota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten hänellä ei ole äänivaltaa
antaa äidin mussuttaa omiaan ja tuntea omat syyllisyyntesä ihan itse
Alue: Aihe vapaa
kun vielä saisi äitini sanat pois päästä kaikumasta! ..onhan miehellä varmasti tarpeeksi vapaa-aikaa..joutuu olemaan aina teidän kanssa kotona..olet itsekäs kun et päästä miestäsi koskaan mihinkään.... ap