Mistä johtuu, että vanhat (yli kolmekymppiset) vihaavat englantia?
Olen miettinyt tätä jo jonkin aikaa. Oma teoriani on, että vanhat ei tykkää siitä, kun me nuoret muutamme maailmaa meille sopivaksi. Olenko oikeassa?
Otetaan esimerkki. Manspreading. Miksi ihmeessä vanhukset haluavat, että tuo pitäisi kääntää suomeksi? Englanti on monipuolisempi kieli. Ja sanat ovat lyhyempiä. Miesten haarojen levitys... Sorry, mutta englanti on tullut pysyäkseen. Deal with it.
Kommentit (759)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin ylikorostaminen vtuttaa. Suomalaisia sanoja korvataan englannilla, kuten "ignoorata" tai "ghostata". Ihan oikeasti, mittä vettua... Lisäksi työelämässä sitä korostetaan nykyään ihan poskettoman paljon vaikka suurin osa työntekijöistä ei oikeasti tarvitse englantia juuri koskaan. Monelle riittää, kun osaa painaa jostain koneesta on tai off-nappulaa.
Onko ghostaamiselle suomenkielinen vastine?
On. "hänestä ei kuulunut enää mitään" tai yhteydenpidon lopettaminen selityksettä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa vain osaisitte suomea ja englantia niin hyvin, että teidän ei tarvitsisi valita kummastakin helpoimpia sanoja ja rakenteita saadaksenne ajatuksianne esille. Puoli- tai pikemminkin varttikielisyys ei ole osoitus mistään muusta kuin siitä, että taidot eivät riitä.
Pöh, pikemminkin tuplakielisyys, joka mahdollistaa sen että voi poimia toimivimmat ja nasevimmat ilmaisut molemmista kielistä. Ne ymmärtävät, jotka ymmärtävät.
Joku jo vastasikin sinulle siihen suuntaan, että ne sinun mielestäsi nasevimmat ja toimivimmat ilmaisut ovat sitä sinun mielestäsi, kun et muuta osaa. Oli hyvin sanottu.
Minä olen tuo vähän taaempana kirjoittanut vanha kouluttaja. Tarkemmin sanottuna monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteri ja kielitaidon tasotestien veteraani. Tunnen aika hyvin sen, mitä työssään englantia käyttävät osaavat ja kuvittelevat osaavansa. Erityisen mielenkiintoista on tarkastella tilanteita, joissa kielitaito loppuu, mutta puhuja ei itse ymmärrä sitä. Kun kuulijakin ymmärtää ihan omiaan, ollaan ns. jännän äärellä. Jännemmän kuin luuletkaan. :)
Et taida nyt ihan ymmärtää, mistä tässä puhutaan. Kyseessä on vapaamuotoinen kommunikointi erilaisissa tilanteissa, yleensä nuorison kesken tai toki työympäristöissäkin vähemmän virallisissa tilanteissa. Nuoriso ainakin ymmärtää käytetyt sanat aivan täysin ja nuorison ikääntyessä ilmiö on luonnollisesti levinnyt yhä vanhempaan väkeen pikkuhiljaa. Se oma yleisö näissä tilanteissa tunnetaan niin hyvin, että ei tarvitse miettiä ymmärtääkö joku. Ja jos ei ymmärrä, aina voi sanoa että nyt meni vähän ohi.
Ihmettelen tätä keskustelun otsikkoa. Olen 59-vuotias ja osaan englantia, ymmärrän kuulemani, en tarvitse suomenkielistä tekstitystä, vitsailemme kuopukseni kanssa usein englanniksi huumorilla ( s.2000 ) jne. Kaiken tämän osaa taatusti iso joukko meitä " vanhuksia " , jotka olemme yli kolmikymppisiä ja PALJON siitä vielä vanhempia. Tämä vain tiedoksi teille kaikentietäville nuorille.
Vihaan englantia koska sitä pitää puhua meidän kotimaassa,opettelisivat Suomea!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin ylikorostaminen vtuttaa. Suomalaisia sanoja korvataan englannilla, kuten "ignoorata" tai "ghostata". Ihan oikeasti, mittä vettua... Lisäksi työelämässä sitä korostetaan nykyään ihan poskettoman paljon vaikka suurin osa työntekijöistä ei oikeasti tarvitse englantia juuri koskaan. Monelle riittää, kun osaa painaa jostain koneesta on tai off-nappulaa.
Onko ghostaamiselle suomenkielinen vastine?
Voi kuule, voit monellakin tavalla ilmaista asian suomeksi. "Antista ei ensimmäisten treffien jälkeen kuulunut enää mitään, vaan teki katoamistempun eikä vasta myöskään puheluihin tai viesteihin. Tai sitten voi vain sanoa, ettei Antti ole enää ollut yhteyksissä eikä vastaa viesteihin tai puheluihin.
Muutenkin ghost on kummitus, joten se ei suoranaisesti istu tuossa muodossaan omassa tarkoituksessaan suomen kieleen. Sinun pitää erikseen tietää sen asiayhteys merkitys.
Olen kuullut käytettävän liueta- tai haihtua- verbejä ghostaamisen tapaan. Molemmissa on mielestäni sama perusajatus: olemattomiin katoaminen.
Toki ghostaaminen nykykäytössä liittyy enemmän kokonaiseen ihmissuhteeseen ja liukeneminen enemmän yksittäiseen tilanteeseen. Mutta juuri näinhän kieli toimii, kun syntyy uusi tilanne, syntyy uusi sana, yleensä vanhojen pohjalta.
Mitä olette mieltä, kun supisuomalainen Maija Makkonen (s. 1981) päätti puhua iltatähdelleen ainoastaan (huonoa) englantia, jotta tästä kasvaisi "kansainvälinen" ihminen?
(haluaisin että olisi provo, mutta tositapaus, nimi muutettu)
Vierailija kirjoitti:
Olet ihan oikeassa. Boomerit luulevat, että se olisi "trendikästä" puhua englantia, kun todellisuudessa se on helpompaa, tehokkaampaa ja nopeampaa.
Mahtaa AP olla tosi nuori. !5v?
Englannin kielen lainasanojen tunkemista suomen kieleen pidetään trendikkäänä, mutta annas olla jos joku englantia äidinkielenään puhuva laittaisi omaan puheeseen sekaan sinne-tänne suomalaisia sanoja, niin sitä pidettäisiin ihan junttina.
Tuo nyt ei pidä paikkaansa. Minä olen 65 ja jo tuolloin englantia luettiin silloisen kansakoulun 4. luokalta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin ylikorostaminen vtuttaa. Suomalaisia sanoja korvataan englannilla, kuten "ignoorata" tai "ghostata". Ihan oikeasti, mittä vettua... Lisäksi työelämässä sitä korostetaan nykyään ihan poskettoman paljon vaikka suurin osa työntekijöistä ei oikeasti tarvitse englantia juuri koskaan. Monelle riittää, kun osaa painaa jostain koneesta on tai off-nappulaa.
Onko ghostaamiselle suomenkielinen vastine?
Häippääminen, häipyminen? Se häippäs?
Joissain yhteyksissä myös katoaminen on ghostaamisen vastine.
Onpa aloittajalla selvästi suppea ihmistuntemus ja tietämys siitä, mistä mikin ikäpolvi pitää tai ei pidä, missä kukakin on lahjakas tai ei ole. Naurettava aloitus. Deal with it.
En itse mielelläni sekoita englannin kielen sanoja sekaan kun puhun suomea, koska kun joskus kuulee englantia sotkettavan sekaisin jonkun muun kielen kanssa, se kuulostaa omaan korvaani aika typerältä. Esimerkiksi Tukholmassa kuulin, kun paikalliset teinitytöt sotkivat englanninkielisiä ilmaisuja puheeseensa, ja se kuulosti kyllä hölmöltä.
Eräässä korealaissarjassa tyhjäpäiseksi muotipelleksi tarkoitettu hahmo sotki englantia puheensa sekaan vaikuttaakseen kansainväliseltä ja trendikkäältä. Tällä ratkaisulla pyrittiin korostamaan hahmon naurettavuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette mieltä, kun supisuomalainen Maija Makkonen (s. 1981) päätti puhua iltatähdelleen ainoastaan (huonoa) englantia, jotta tästä kasvaisi "kansainvälinen" ihminen?
(haluaisin että olisi provo, mutta tositapaus, nimi muutettu)
Tunnen samanlaisen tapauksen. Englannin sönköttäminen kesti kuitenkin jostain syystä vain sen ekan vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan englantia koska sitä pitää puhua meidän kotimaassa,opettelisivat Suomea!
Sinunkin pitäisi opetella vielä lisää suomea. Huomaisit muun muassa sen, että kielten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Lisäksi oppisit käyttämään välimerkkejä oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N45 kommentoi: puhun sujuvasti mm. englantia, ruotsia ja saksaa. En siltikään pidä siitä, että omaan kulttuuriini sidoksissa olevaa kieltä yritetään aliarvostaa aloittajan tekemällä tavalla. Pidän suomen kieltä todella rikkaana, suomella voi leikitellä aivan uskomattomalla tavalla ja siinä on huikeita synonyymeja eri asioille. Suomi kielenä on arvokas asia minulle. Haluan puhua asioista Suomessa omalla äidinkielelläni, suomeksi.
Spot on!
Rakastan sekä suomea että englantia, enkä haluaisi kuunnella kummallakaan kielellä laiskasti kasattuja kielipuolisia lauseentapaisia. On vain älyllisesti laiskaa, ettei viitsitä edes yrittää ilmaista itseään omalla kielellä, vaan nopeasti napataan joku puolivillaisesti sopivan oloinen enkkutermi ja ahdetaan se suomenkieliseen lauseeseen kuin viikon vanha nakki hodariin.
Eikä kyse ole siitä, että nuorisolaiset osaisivat jotenkin erityisen hyvin englantia. Valitettavasti.
Valitettavasti nuorempi väki osaa aina vain paremmin englantia ja osaltaan myös siksi, että se on jo osittain integroituneena käyttökieleen. Kevyttä aliarviointia on nyt ilmassa. Englantiin kun tottuu populaarikulttuurissa niin pelaamisen kuin muunkin viihteen kautta, niin se tulee mukaan jo aikaisessa vaiheessa ja menee paljon syvemmälle kuin sillä keski-ikäisellä joka on joskus istunut kaikki koulun teoriatunnit läpi mutta ei ole kieltä juuri käyttänyt. Toki koulun "virallinen" opetus sitten tukee oppimista, se on synergiaa.
aika rajua vetää yli kolmekymppiset vanhat kategoriaan, veikkaanpa että moni kaltaiseni milleniaali puhuu englantia oikein hyvin ellei ole pelkästään lähisalessa uraa tehnyt. Me kun ollaan kasvettu mtv:n ja frendien tms parissa. Boomereista en mene sanomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannin ylikorostaminen vtuttaa. Suomalaisia sanoja korvataan englannilla, kuten "ignoorata" tai "ghostata". Ihan oikeasti, mittä vettua... Lisäksi työelämässä sitä korostetaan nykyään ihan poskettoman paljon vaikka suurin osa työntekijöistä ei oikeasti tarvitse englantia juuri koskaan. Monelle riittää, kun osaa painaa jostain koneesta on tai off-nappulaa.
Onko ghostaamiselle suomenkielinen vastine?
Voi kuule, voit monellakin tavalla ilmaista asian suomeksi. "Antista ei ensimmäisten treffien jälkeen kuulunut enää mitään, vaan teki katoamistempun eikä vasta myöskään puheluihin tai viesteihin. Tai sitten voi vain sanoa, ettei Antti ole enää ollut yhteyksissä eikä vastaa viesteihin tai puheluihin.
Muutenkin ghost on kummitus, joten se ei suoranaisesti istu tuossa muodossaan omassa tarkoituksessaan suomen kieleen. Sinun pitää erikseen tietää sen asiayhteys merkitys.
Ghostaaminen tulee englannin kielen verbistä ghost, joka tarkoittaa hiljaa lipumista, esimerkiksi veden pintaa pitkin. Kun etsitään verbille vastinetta, tarkoituksena on löytää toinen verbi. Toki asiat voi selittää toisin tavoin ja juurta jaksaen, niinhän sanakirjoissa tehdään. Mutta se ei ole oikein käännöksen idea.
Kannatan liueta-verbiä ghostaamisen suomenkieliseksi vastineeksi.
Ihan mielenkiintoinen keskustelu vaikka aloitus onkin provo. Se, että puhutaan finglishiä sekoittaen englanninkielisiä sanoja, joille on selvä suomenkielinen vaste, suomenkieliseen puheeseen, kuulostaa kyllä hirveältä. Nämä näin tekevät tyypit ovat yleensä aika nuoria, mutta puhtaaseen englanninkieliseen keskusteluun esimerkiksi jenkkien kanssa kuitenkaan kyvyt eivät riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Zoomereiden englannissa ärsyttää eniten se, että teksti on luettu jostain ja lausuminen on täysin päin helv... Tätä lausumistapaa kutsuttiin aiemmin ralli-englanniksi tai poliitikko-enkuksi. Usein kuultuihin sanoihin kuuluu töööö, tööö (the, the), tuuu (to), tät (that) ja kaikkien önkeröiden kuningas eli deve-lop-ments (juuri näin lausuttuna ja painotettuna).
Täälläpäin missä minä asun niiden lausuminen on hyvää, sata kertaa parempaa kuin joku boomereiden tönkkö rallienkku, mutta niistä ei silti saa aina selvää mitä yrittävät sanoa koska kielioppi on päin mäntyä ja sanoja käytetään väärin.
Joo, Nykäsen Mattikin aikoinaan lausui oikein mut sanat ei vaan tarkoittanut mitä piti. "Sä oot ihan yksin siellä hyppyrinnokalla, ihan sillai up yours."
Mikähän höppänä tuo aloittaja oikein on?🤔Tavalliset suomalaiset puhuvat Suomessa suomea ja reissussa enimmäkseen englantia. Opiskelen parhaillaan espanjaa koska talvet asumme Espanjassa. Siellä kehuvat kovasti kun sanon jo jotain heidän omalla kielellään.
Jatkuva englannin sönkkääminen tuntuu nololta. Eli maassa maan tavalla, eikä iällä ole siinä mitään väliä.👍