Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu, että vanhat (yli kolmekymppiset) vihaavat englantia?
25.07.2022 |
Olen miettinyt tätä jo jonkin aikaa. Oma teoriani on, että vanhat ei tykkää siitä, kun me nuoret muutamme maailmaa meille sopivaksi. Olenko oikeassa?
Otetaan esimerkki. Manspreading. Miksi ihmeessä vanhukset haluavat, että tuo pitäisi kääntää suomeksi? Englanti on monipuolisempi kieli. Ja sanat ovat lyhyempiä. Miesten haarojen levitys... Sorry, mutta englanti on tullut pysyäkseen. Deal with it.
Kommentit (759)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä äijähaara oli ihan täydellinen käännös manspreadingille :D
Mutta useinkaan eivät levittelijät ole yhtään äijiä vaan ihan kloppeja. Joku aiemmin taisi käyttää sanaa munalevee, oli minusta aika hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vihatrollialoitus, jonka tarkoituksena on luoda eripuraa sukupolvien välille. Jo nykyiset yli 50-v. ovat lukeneet koulussa englantia vuosia, enkä ole huomannut vaikeutta käyttää vierasperäisiä ilmauksia silloin kun luontevaa käännöstä ei ole. Sen sijaan se omituinen perusmuotoisia suomen ja englannin sanoja ja kehitysmaiden kielten sananparsia käsittävä sekakieli, jota monet pk-seudun nuoret käyttävät, ei ole englantia vaan eräänlaista uutta pidginiä.
Olen 60v. ja kyllä enkku alakoulussa aloitettiin. Siis periaatteessa kaikkien sunnilleen alle 65v. pitäisi osata englantia.
Luultavasti pidän englannista sinua enemmän, Ap. Erityisesti nautin Shakespearen lukemisesta alkukielellä. ;-)
Täällä 1 62v vanhus joka ei vihaa.
Olen yli puolet elämästäni käyttänyt englantia työkielenä joten se on lähes yhtä luontevaa kuin suomenkieli. Vuosien varrella joutunut selviämään aikamoisella kielien sekamelskalla (eilen viimeksi portugali, italia, suomi, makedonia, englanti, google) ja toki kaikenlaisia lainasanoja ja puolikielisiä ilmaisuja on tarttunut kieleen. Kun vielä perhe on monikulttuurinen kielet menee väkisinkin sekaisin kun jutellaan kaikki yhteen ääneen. Em kielten lisäksi arjessa ruotsia ja espanjaa:)
Suomenruotsalaisille pyöritellään yhä silmiä jos he sanovat lauseen seassa jonkin suomenkielisen sanan (det var kiva juttu det). Miksi ihmettelet jos joku tekee saman englannin kohdalla? Monta kertaa - erityisesti teinien - heittämät englanninkieliset sanat on vähän jäykkiä ja väkisin sekaan ujutettuja. Kysehän on ihan samasta asiasta:)
Kielwt ovat rikkaus, tärkeintä on tulla ymmärretyksi
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä äijähaara oli ihan täydellinen käännös manspreadingille :D
Tosi tärkee englanninkielen sana, joopa joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Gamer.
Miksi tuo tulisi suomentaa?
Videopelinpelaaja, pelaaja... Sorry, mut gamer on parempi.
GF.
Tyttöystävä... Niin pitkä sana, että kuolee kun tuota yrittää sanoa.
Food joint.
Ruokapaikka... Taas turhan pitkä sana.
Joko alkaa mennä kaaliin? Or do I keep goin'?
Gamer on kyllä harvinaisen typerä sana. Mutta kuvaa hyvin ilmiötä, koska pelaajat on tyhmiä. Kuten sinä todistat.
Finglish on jo montakymmentä vuotta vanha juttu. Ei mua näin vanhana 35-vuotiaana englannin käyttäminen haittaa sen enempää kuin ruotsin lainasanojen käyttäminenkään.
Tärkeämmäksi koen, että ihmiset kommunikoivat toisilleen ymmärrettävästi. En ehkä ensimmäiseksi rupeaisi spiikkaamaan finglishiä ysikymppiselle vanhukselle, jonka englannin kielen taso ei luultavasti ole kovin korkea.
Kielet muuttuvat ja sekoittuvat. Niin pn aina ollut. Suomen kieli ja murteet ovat siitä hyvä esimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a. Minä, muumio, muinaisjäännös, homeaivoinen zombi 67 vuotta omalta puoleltani kannustan ja suosittelen lämpimästi nuorille opiskelemaan ja hakeutumaan maailmalle.
Itse lähdin tosin vasta 30 vuotta sitten joten en ollut enää nuori, mutta hetkeäkään en ole katunut ratkaisuani.
Tyttäreni oli 6-vuotias ja poika 12 kun lähdimme, minä ja lapset. Ja tännen jäimme ja lapset on kasvaneet ja opiskelleet täällä ja puhuvat sujuvaa englantia. Molemmilla jo oma koti ja elämä, minä asun ja elän yksin ja olen kiittänyt itseäni miljoona kertaa miljoona että silloin aikoinaan ratkaisuni tein ja lähdimme.
Joten elämä omiin käsiin nuoret, ja ajatelkaa omilla aivoillanne! Olkaa rohkeita ja itsenäisiä, katsokaa tulevaisuuteen älkää jämähtäkö vanhoihin homeisiin käsityksiin ja kaavoihin.
Maailma muuttuu vääjäämättä. Vanhaan ei ole paluuta eikä kehitys pysähdy. Rohkeasti elämään, se on minun neuvoni.
Ei ole vihaamisesta kyse, vaan siitä että nuorisolla usein on jonkinlainen TVstä saatu kuva että kaikki olisi ulkomailla jotenkin hienompaa. Kun ikää ja kokemusta tulee lisää huomaa ettei siellä ulkomailla asiat olekaan yhtään paremmin kuin Suomessa, useimmiten päin vastoin.
Itsekin nuorena ihannoin muita maita ja kieliä. Nyt aikuisena ja ulkomailla 20v asuneena kuva on paljon realistisempi ja Suomen kielen ja kulttuurin arvostus korkealla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta on kun puheessa on koko ajan sekaisin suomea ja englantia.
Sun pitää vaan fokusoida sun tekemiset ja edetä step by step kohti lopullista casen ratkaisua.
Parempi olisi, että siirrytään kokonaan englannin käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vihaamisesta kyse, vaan siitä että nuorisolla usein on jonkinlainen TVstä saatu kuva että kaikki olisi ulkomailla jotenkin hienompaa. Kun ikää ja kokemusta tulee lisää huomaa ettei siellä ulkomailla asiat olekaan yhtään paremmin kuin Suomessa, useimmiten päin vastoin.
Itsekin nuorena ihannoin muita maita ja kieliä. Nyt aikuisena ja ulkomailla 20v asuneena kuva on paljon realistisempi ja Suomen kielen ja kulttuurin arvostus korkealla.
Jokainen sukupolvi tuntuu kyllä olevan samanlainen. 😀
Nuorena fanitetaan ulkomaita sen perusteella mitä TVstä ja somesta ym muualta on nähnyt, ja kun elämänkokemusta tulee lisää niin kotimaan arvostus nousee.
Näin toimivat vanhempani, minä itse ja nyt oma nuorisonikin. 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä kysymystä voisi tarkastella monesta eri näkökulmasta.
1. Kielen muuttuminen
On luonnollista, että sanasto muuttuu samalla, kun ihmisten elämään tulee uusia asioita ja ilmiöitä. Uudelle asialle on annettava nimi. Samalla vanhoja sanoja unohtuu. Tästä ei pidä olla huolissaan, koska muuttuminen on elävän kielen merkki.
2. Kielipolitiikka
Onko Suomen kielen puhtautta varjeltava vaikutteilta? Tähän liittyy kysymys siitä, pitäisikö anglismit kääntää vai ottaa sellaisenaan osaksi kieltä.
3. Sukupolvien välinen kuilu
Kieli on väline, jolla eri ihmisryhmät identifioivat itsensä omaksi ryhmäkseen. Puhutaan kielen rekistereistä, jotka ovat tilannesidonnaisia (puhe)kielen variaatioita. Yhdellä kielenkäyttäjällä on useita eri rekisterejä, joista hän valitsee sopivan. Koska kieli muuttuu jatkuvasti, on eri sukupolvilla oma tapansa käyttää kieltä. Aloittajalla on ilmeisesti tarve korostaa kielen erottavaa (ei yhdistävää) vaikutusta seukupolvien välillä.
4. Kieli ja ajattelu
Kieli on ajattelun väline. Laaja sanavarasto ja kielen rakenteiden hallinta tuottavat monipuolista ajattelua. Ääripäissä ovat puolikielisyys, jossa yhtään kieltä ei hallita kunnolla ja monikielisyys, jossa useita kieliä hallitaan äidinkielenomaisesti (toki kielten käyttö voi liittyä eri tilanteisiin, esim. koti- ja työkielet). Jos ei pysty ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan kunnolla millään kielellä, ei ajattelukaan voi olla kovin kummoisella tasolla tunteiden käsittelystä puhumattakaan.
Mutta todennäköisesti aloittajan tarkoitus oli vain provosoida ja luoda eripuraa eri-ikäisten ihmisten välille. Keskustelua on ainakin syntynyt, joten sen puolesta hän on kyllä saavuttanut tavoitteensa.
Vierailija kirjoitti:
Gamer.
Miksi tuo tulisi suomentaa?
Videopelinpelaaja, pelaaja... Sorry, mut gamer on parempi.
GF.
Tyttöystävä... Niin pitkä sana, että kuolee kun tuota yrittää sanoa.
Food joint.
Ruokapaikka... Taas turhan pitkä sana.
Joko alkaa mennä kaaliin? Or do I keep goin'?
Kyl sää oot niin cool, et jatka toki vanhusten sheimaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en välitä, mitä kukakin mongertaa puheessaan, mutta näin markkinointialalla erilaisten projektien parissa työskentelevänä alkaa kyllä ottaa päästä, kun ei löydä porukkaa, joka osaisi edes alkeellisesti kirjoittaa suomea. Yhdyssanat (meinasin olla sarkastinen ja kirjoittaa yhdys sanat, mutta sitten muistin, että täällä) aivan päin percettä, kirjoitetaan yhteen ja erikseen ihan mitä sattuu. En edes aloita näistä "minun auto näyttää hyvälle, osta sinäkin sama-sokelluksista.
Eli siis lyhyesti: alle 50 vuotiaista on helkkarin vaikea löytää työntekijöitä, joiden jokaista tekstiä ei tarvitse oikolukea ja korjailla. Menee tuhottomasti aikaa ja kallista on minun palkallani sitä teettää, mutta kun ei niitä sökellyksiä kyllä voi eteenpäin laittaa ilman lukemista.
Huvittavinta on, että ei tämä, että luetaan tekstit kuin ala-asteelaiselta tunnu vaivaavan tekijöitä tippaakaan. Minua ottaisi ammattiylpeyden päälle, mutta nämä ovat tähän kai tottuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gamer.
Miksi tuo tulisi suomentaa?
Videopelinpelaaja, pelaaja... Sorry, mut gamer on parempi.
GF.
Tyttöystävä... Niin pitkä sana, että kuolee kun tuota yrittää sanoa.
Food joint.
Ruokapaikka... Taas turhan pitkä sana.
Joko alkaa mennä kaaliin? Or do I keep goin'?
Kyl sää oot niin cool, et jatka toki vanhusten sheimaamista.
No nyt on eletty näihin aikoihin, että kermaperceet ei jaksa edes sanoja lausuja. Äiti tulee varmaan joka paikkaan mukana, kun muuten voi joutua sanomaan vaikeita sanoja!
Kylläpä sinä nuori aloittaja luulet olevasi erinomainen :) Ja niille jotka kommentoivat aina kaikkeen syyksi "kateus"... ei pidä paikkaansa. Miksi kukaan olisi kateellinen siitä että joku sotkee englanninkielisiä sanoja puheeseensa?
En nyt vihaa, mutta onhan englanti kyllä typerä kieli. On turhia artikkeleja "koska se tuo lisää informaatiota tekstiin" jota ei muka kontekstista tajua ja samalla englannin kielessä on yli 300 homonyymiä. Dota doesia sotketaan joka paikka ja ehdoton suosikkini on "I dont do drugs", niin tämänkin kun kääntäisi sana sanalta suomeksi, niin se olis "minä tee en tee lääkkeitä". Tehdä sanaa tungetaan joka paikkaan ja kieli ei kehity ja huumeillekaan ole keksitty edes omaa sanaa. You on samalla yksikkö että monikko(joo se yksikkö oli joskus, mutta se on pitänyt hävittää). Lisätään tähän vielä se, että asiat kirjoitetaan aivan päin pers... ja vielä kuudes luokkalaiset kilpailee siitä kuinka joku sana on kirjoitettu. Kaiken tämän kun ynnää keskenään, niin onhan se typerää englannin kaltainen kieli on se johtavin kieli. Loogisesti jopa ruotsikin on järkevämpi kieli vaikka siinäkin on samoja vikoja, mutta vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Minä en välitä, mitä kukakin mongertaa puheessaan, mutta näin markkinointialalla erilaisten projektien parissa työskentelevänä alkaa kyllä ottaa päästä, kun ei löydä porukkaa, joka osaisi edes alkeellisesti kirjoittaa suomea. Yhdyssanat (meinasin olla sarkastinen ja kirjoittaa yhdys sanat, mutta sitten muistin, että täällä) aivan päin percettä, kirjoitetaan yhteen ja erikseen ihan mitä sattuu. En edes aloita näistä "minun auto näyttää hyvälle, osta sinäkin sama-sokelluksista.
Eli siis lyhyesti: alle 50 vuotiaista on helkkarin vaikea löytää työntekijöitä, joiden jokaista tekstiä ei tarvitse oikolukea ja korjailla. Menee tuhottomasti aikaa ja kallista on minun palkallani sitä teettää, mutta kun ei niitä sökellyksiä kyllä voi eteenpäin laittaa ilman lukemista.
Huvittavinta on, että ei tämä, että luetaan tekstit kuin ala-asteelaiselta tunnu vaivaavan tekijöitä tippaakaan. Minua ottaisi ammattiylpeyden päälle, mutta nämä ovat tähän kai tottuneet.
Kiitos vertaiskokemuksesta! Ihan sama, minkä maisterin sitä nykyään palkkaa, ulosanti etenkin kirjallisesti on omaan silmään jollain 8 vuotiaan tasolla!
Ihmettelen, miten he oikein ovat yliopistosta voineet edes päästä läpi, kun ei olisi pitänyt päästää ala-asteeltakaan.
Ap on harhainen ja sekaisin. Esittää väitteitä, joissa ei ole mitään perää. AP:n kannatta lopettaa mutuilu kokonaan ja kuunnella viisaampia.
Mun kolmekymppinen sisko puhuu työasioistaan mieluiten ranskaksi tai englanniksi, ne kun on hänen työkieliä. Ei ole suomenkielisiä termejä tai ei muista niitä kun ei koskaan tarvitse. Mutta hän osaa siitä huolimatta puhua ihan sujuvaa suomea kun puhutaan muista asioista. Se on normaalia kolmekymppisten arkea. Ei kielten vihaaminen vaan arvostaminen.