Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?
Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?
Kommentit (693)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
:D Jos tarvitset tuohon päätelmään filosofin, niin olet täysin hukassa maailmassa. Et ole edes lukioälykkö.
Mitä luulet Nietzschen tarkoittaneen lauma-ajattelulla? Jotain terävää siinä epäilemättä on taustalla, kun Nietzscheä lukiossakin käsitellään. Olet kai käynyt lukion? Muistelepa, mitä filosofian opettaja kertoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
:D Jos tarvitset tuohon päätelmään filosofin, niin olet täysin hukassa maailmassa. Et ole edes lukioälykkö.
Mitä luulet Nietzschen tarkoittaneen lauma-ajattelulla? Jotain terävää siinä epäilemättä on taustalla, kun Nietzscheä lukiossakin käsitellään. Olet kai käynyt lukion? Muistelepa, mitä filosofian opettaja kertoi.
Lopeta jo. Sinä tarvitset alkeellisiinkiin asioihin kainalosauvaksi jonkun filosofin heittoja siinä missä muut ajattelevat itse. Jostakin syystä pidät itseäsi sen takia fiksuna. Eli siinä missä muut osaavat kaavat ja laskutaidon, sinä lunttaat vastauksen muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
:D Jos tarvitset tuohon päätelmään filosofin, niin olet täysin hukassa maailmassa. Et ole edes lukioälykkö.
Mitä luulet Nietzschen tarkoittaneen lauma-ajattelulla? Jotain terävää siinä epäilemättä on taustalla, kun Nietzscheä lukiossakin käsitellään. Olet kai käynyt lukion? Muistelepa, mitä filosofian opettaja kertoi.
Lopeta jo. Sinä tarvitset alkeellisiinkiin asioihin kainalosauvaksi jonkun filosofin heittoja siinä missä muut ajattelevat itse. Jostakin syystä pidät itseäsi sen takia fiksuna. Eli siinä missä muut osaavat kaavat ja laskutaidon, sinä lunttaat vastauksen muualta.
Niin, sivistyneessä keskustelussa ei omita kenenkään ajatuksia, vaan kerrotaan kenen ajatusta lainataan. Oli se sitten filosofin ajatus tai matemaatikon kaava. Joku sen matematiikankin kaavan on kehittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Kyllä, pitää olla medialukutaitoa, mutta suurempi vastuu on kyllä valtakunnallisilla ja luotettaviksi mielletyillä medialähteillä. Pitäisi lukijan pystyä luottamaan, että sinne ei pääse hirveästi feikkiuutisia, tai muunneltuja totuuksia, ettei tarvitse erikseen pohtia jokaisen uutisen kohdalla: totta vai tarua. Kuitenkin maailmassa tapahtuu ja ontapahtunut kaikenlaista, joten lähtökohtaisesti miksi lukija ei uskoisi johonkin, mikä ei ole yliluonnollista tai mahdotonta nykytekniikalla toteuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
:D Jos tarvitset tuohon päätelmään filosofin, niin olet täysin hukassa maailmassa. Et ole edes lukioälykkö.
Mitä luulet Nietzschen tarkoittaneen lauma-ajattelulla? Jotain terävää siinä epäilemättä on taustalla, kun Nietzscheä lukiossakin käsitellään. Olet kai käynyt lukion? Muistelepa, mitä filosofian opettaja kertoi.
Lopeta jo. Sinä tarvitset alkeellisiinkiin asioihin kainalosauvaksi jonkun filosofin heittoja siinä missä muut ajattelevat itse. Jostakin syystä pidät itseäsi sen takia fiksuna. Eli siinä missä muut osaavat kaavat ja laskutaidon, sinä lunttaat vastauksen muualta.
Miten niin tarvitsen kainalosauvaksi? Sinä aloitit kyselemään Nietzschestä, ja minä olen vastaillut. En ole esittänyt omia väitteitäni enkä siksi nojannut mihinkään kainalosauvoihin. En liioin "lunttaile" mitään mistään. Olen kirjani lukenut ja kouluni käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Ulkopuolelle pudonneiden omahyväisyys ja harhainen käsitys omista kyvyistään on kyllä huvittavaa.
Top comment 👌🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
:D Jos tarvitset tuohon päätelmään filosofin, niin olet täysin hukassa maailmassa. Et ole edes lukioälykkö.
Mitä luulet Nietzschen tarkoittaneen lauma-ajattelulla? Jotain terävää siinä epäilemättä on taustalla, kun Nietzscheä lukiossakin käsitellään. Olet kai käynyt lukion? Muistelepa, mitä filosofian opettaja kertoi.
Lopeta jo. Sinä tarvitset alkeellisiinkiin asioihin kainalosauvaksi jonkun filosofin heittoja siinä missä muut ajattelevat itse. Jostakin syystä pidät itseäsi sen takia fiksuna. Eli siinä missä muut osaavat kaavat ja laskutaidon, sinä lunttaat vastauksen muualta.
Niin, sivistyneessä keskustelussa ei omita kenenkään ajatuksia, vaan kerrotaan kenen ajatusta lainataan. Oli se sitten filosofin ajatus tai matemaatikon kaava. Joku sen matematiikankin kaavan on kehittänyt.
Toivotan sinulle jatkossa parempaa onnea kyökkifilosofina ja egotrippailijana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Kyllä, pitää olla medialukutaitoa, mutta suurempi vastuu on kyllä valtakunnallisilla ja luotettaviksi mielletyillä medialähteillä. Pitäisi lukijan pystyä luottamaan, että sinne ei pääse hirveästi feikkiuutisia, tai muunneltuja totuuksia, ettei tarvitse erikseen pohtia jokaisen uutisen kohdalla: totta vai tarua. Kuitenkin maailmassa tapahtuu ja ontapahtunut kaikenlaista, joten lähtökohtaisesti miksi lukija ei uskoisi johonkin, mikä ei ole yliluonnollista tai mahdotonta nykytekniikalla toteuttaa.
Ja luotettavilla lähteillä tarkoitan yleä, ja uutisia tv:ssä ja Hesaria. Iltalehtien luotettavuus niin ja näin, mutta luulisi niidenkin lukijakuntaa häiritsevän, jos esim. uutisiin ei voi luottaa. Kai nyt roskalehdistölläkin jonu vastuu mitä jukaisevat virallisina uutisina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
Kyl mä sanoisin et ihmislajin selviäminen on jotakin muuta kuin arvokysymys mut miten vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes pitäisi arvostaa? Sitä kun on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa rahaksi. Toki jos rahaa löytyy paljon jo valmiiksi ennestään, voi tyylin ja imagon vuoksi vähän syventyäkin noihin asioihin, mutta mikään ei ole yhtä turha ja säälittävä ilmestys kuin jokin kusiköyhä pätkätyöhumanisti kirpparivaatteissaan, joka on tuhlannut elämänsä jonkin ketään kiinnostamattoman itseisarvoisen (eli arvottoman) kulttuuriroskan parissa näpertelyyn ja apurahojen kerjäämiseen.
Eli näkisit rahan olevan keskeisintä elämässä?
Ainakin omavalintaista vähävaraisuutta pidän äärimmäisen halveksittavana.
Miksi?
Koska olin itse pitkään sellainen. Luin yliopistossa kirjallisuutta ja taideaineita, valmistuin maisteriksi asti huippuarvosanoin ja jatko-opintopaikka kohti väitöskirjaa oli varma. Sitten aloin miettiä, mitä haluan elämältäni. Haluanko kituutella surkeilla tuloilla ja kerjäämällä apurahaa sellaisten asioiden pyörittelyyn, jotka ovat selvästikin niin tärkeitä, että niiden parissa työskennelläkseen joutuu anelemaan laihaa, epävarmaa ja pätkittäistä apua ties miltä säätiöiltä, vai mennä oikeisiin töihin, joissa työn arvo on kiistaton ja korvaus maksetaan markkinalähtöisesti kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan?
Vastausta ei tarvinnut pitkään miettiä. Lähdin vastavalmistuneena maisterina koulutusta vaatimattomiin hanttihommiin (koska turha koulutukseni ei pätevöittänyt mihinkään, millä olisi aitoa arvoa tai kysyntää), joista pikkuhiljaa olen ylennyt haastavampiin tehtäviin. Koen saavani työstäni ansaitsemani korvauksen ja työlläni olevan arvoa. Ei tarvitse kerjätä. Ja yhtäkään kauno- tai tietokirjaa en liioin ole avannut sen koommin, kun viimeisen kerran suljin yliopiston oven takanani.
Kuulostaa katkeroitumiselta tai kateelliselta, niille jotka parjäävät ja pystyvät tekemään työtä jota haluavat eivätkä ajaudu omasta koulutuksestaan sivuun pitkällisen opiskelun jälkeen.
Sivistymättömyys näkyy juuri siinä, että ilmastonmuutos ja sen korjaaminen on jonkinlainen tunneasia, ei looginen ketju erilaisia faktatietoon perustuvia päätöksiä. Tällä logiikalla asiat usein ainoastaan pahenevat. Sivistys, faktat, tiede ja kauneus on korvattu postmodernilla subjektiiviseksi tunteella, joka on aina totta.
Länsimaisen kulttuurin lopullinen alasajo on käynnissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
Kyl mä sanoisin et ihmislajin selviäminen on jotakin muuta kuin arvokysymys mut miten vaan.
Kysymys on nimenomaisesti arvoista. Jos ilmastonmuutoksen torjuminen olisi kaikkien jakama arvo, sen eteen toki tehtäisiin paljon enemmän. Mutta kun kaikki eivät jaa tuota arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Kyllä, pitää olla medialukutaitoa, mutta suurempi vastuu on kyllä valtakunnallisilla ja luotettaviksi mielletyillä medialähteillä. Pitäisi lukijan pystyä luottamaan, että sinne ei pääse hirveästi feikkiuutisia, tai muunneltuja totuuksia, ettei tarvitse erikseen pohtia jokaisen uutisen kohdalla: totta vai tarua. Kuitenkin maailmassa tapahtuu ja ontapahtunut kaikenlaista, joten lähtökohtaisesti miksi lukija ei uskoisi johonkin, mikä ei ole yliluonnollista tai mahdotonta nykytekniikalla toteuttaa.
Ja luotettavilla lähteillä tarkoitan yleä, ja uutisia tv:ssä ja Hesaria. Iltalehtien luotettavuus niin ja näin, mutta luulisi niidenkin lukijakuntaa häiritsevän, jos esim. uutisiin ei voi luottaa. Kai nyt roskalehdistölläkin jonu vastuu mitä jukaisevat virallisina uutisina
Nykyajattelussa faktat taipuvat oikean asian edessä. Yle ja Hesari taivuttavat todellisuutta maailmanparannuksessaan, mutta näin ei maailma välttämättä parane.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sivistymättömyys näkyy juuri siinä, että ilmastonmuutos ja sen korjaaminen on jonkinlainen tunneasia, ei looginen ketju erilaisia faktatietoon perustuvia päätöksiä. Tällä logiikalla asiat usein ainoastaan pahenevat. Sivistys, faktat, tiede ja kauneus on korvattu postmodernilla subjektiiviseksi tunteella, joka on aina totta.
Länsimaisen kulttuurin lopullinen alasajo on käynnissä.
Suosittelen sulle työttömyyden sijaan alakoulun keittäjän pestiä. Saat joka sekoitella puuroja ja vellejä ja rahaakin tulee 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
Kyl mä sanoisin et ihmislajin selviäminen on jotakin muuta kuin arvokysymys mut miten vaan.
Kysymys on nimenomaisesti arvoista. Jos ilmastonmuutoksen torjuminen olisi kaikkien jakama arvo, sen eteen toki tehtäisiin paljon enemmän. Mutta kun kaikki eivät jaa tuota arvoa.
Facepalm.
Aika moneb kannattaa luntata tietonsa ennenkuin tänne tulee niitä sanomaan. Paktsi väärän tiedon levittämisestä vastaa kyllä tiedon antaja. Huolestuttavaa jos luotettaviin tavallisiin medioihin voi luottaa. Filosofiasta en tiedä mitään, mutta miten omia mielipiteitä varten voi edes luntata. Tai no ehkä siinäkin kannattaa, jos haluaa perustaa mielipiteensä joihinkin faktoihin, mistä ei ole varma, mutta noin muuten mielipide ja makuasiat, niistä voi kilistellä, mutta ei ole oikeaa tai väärää.
Öhöm tiettyjen uutisten uutisointi on ollut kyllä sellaista että miten sen nyt sanoisi: huonoa komediaa. Jopa Hesarissa ja Ylellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia
Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla.
Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?
Mitä on "oikea tieto"?
Käytin sitä lähinnä viittaamaan tietoon, joka vaikuttaa yleisesti paljon hyväksyttävämmältä, koska se on hankittu koulun penkiltä.
Miksi koulun penkillä hankittu tieto vaikuttaa hyväksyttävämmältä kuin muualla hankittu?
No olisko siks kun sitä pidetään yleisesti hyväksyttävämpänä ja arvostetumpana ja parempana
Juu, mutta miksi pidetään?
Koska se perustuu tosiasioihin eikä fiiliksiin ja mutuiluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
Kyl mä sanoisin et ihmislajin selviäminen on jotakin muuta kuin arvokysymys mut miten vaan.
Kysymys on nimenomaisesti arvoista. Jos ilmastonmuutoksen torjuminen olisi kaikkien jakama arvo, sen eteen toki tehtäisiin paljon enemmän. Mutta kun kaikki eivät jaa tuota arvoa.
Ilmastonmuutos, kuten kaikki asiat on politiikkaa.
Se ei ole yksinkertainen asia. Postmoderni maailma ei taivu ratkomaan monimutkaisia ongelmia, ne yksinkertaistetaan. Yksinkertaisista ongelmista taas tehdään monimutkaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
1. Kirjoitetaan Nietzsche.
2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.
3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.
4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.
Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.
Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2.
Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.
Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.
Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.
Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.
Kyl mä sanoisin et ihmislajin selviäminen on jotakin muuta kuin arvokysymys mut miten vaan.
Kysymys on nimenomaisesti arvoista. Jos ilmastonmuutoksen torjuminen olisi kaikkien jakama arvo, sen eteen toki tehtäisiin paljon enemmän. Mutta kun kaikki eivät jaa tuota arvoa.
Ilmastonmuutos, kuten kaikki asiat on politiikkaa.
Se ei ole yksinkertainen asia. Postmoderni maailma ei taivu ratkomaan monimutkaisia ongelmia, ne yksinkertaistetaan. Yksinkertaisista ongelmista taas tehdään monimutkaisia.
Facepalm.
Alue: Aihe vapaa
:D Jos tarvitset tuohon päätelmään filosofin, niin olet täysin hukassa maailmassa. Et ole edes lukioälykkö.