Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Kyllä. Se, että itse lueskelee sieltä täältä itseään kiinnostavia asioita ei korvaa järjestelmällistä koulutusta, jossa uusi tieto rakentuu systemaattisesti entisen tiedon päälle.

Vierailija kirjoitti:

Nykylukio ei ole yleissivistävä koulu. Siitä on tulossa enemmän ja enemmän matematiikan preppauskoulu yliopiston pääsypisteitä varten. 

Matematiikassa ei ole mitään vikaa, päinvastoin, mutta sellainen sivistys, joka keskittyy matematiikkaan, ei ole yleissivistystä.

Edes 1/5 lukion oppimäärästä ei ole matematiikkaa. Vähän tolkkua nyt.

Lukion pakollisten kurssien määrä on 75/150 opintopistettä. Pitkässä matematiikassa pakollisia kursseja on 10 .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.

Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa. 

Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.

Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?

1. Kirjoitetaan Nietzsche.

2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.

3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.

4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Mitä on "oikea tieto"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Oleellisin oppi on lähdekritiikki, netistä sitä ei opi. 

Netissähän sen oppii parhaiten, koska siellä on yleensä aina mukana kommentteja ja erilaisia näkökulmia käsiteltävään asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Kyllä. Se, että itse lueskelee sieltä täältä itseään kiinnostavia asioita ei korvaa järjestelmällistä koulutusta, jossa uusi tieto rakentuu systemaattisesti entisen tiedon päälle.

No ei varmaan korvaa, mutta oppimista se on silti, vaikka ei yhtä kokonaisvaltaista olisikaan kuin koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Mitä on "oikea tieto"?

Käytin sitä lähinnä viittaamaan tietoon, joka vaikuttaa yleisesti paljon hyväksyttävämmältä, koska se on hankittu koulun penkiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Mitä on "oikea tieto"?

Käytin sitä lähinnä viittaamaan tietoon, joka vaikuttaa yleisesti paljon hyväksyttävämmältä, koska se on hankittu koulun penkiltä.

Miksi koulun penkillä hankittu tieto vaikuttaa hyväksyttävämmältä kuin muualla hankittu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Tiede ja faktat pystytään todistamaan oikeiksi , joten ei ole valintakysymys mihin haluaa uskoa. Huuhaa on huuhaata eikä uskolla faktaksi muutu.

On valintakysymys mihin haluaa uskoa, jotkut tekee sen valinnan tietoisesti ja jotkut vaan ottaa vastaan sen mitä annetaan. Tiede kehittyy jatkuvasti, ja sellaiset mitä pidetään faktana voikin myöhemmin tiedon lisääntyessä osoittautua epätodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Mitä on "oikea tieto"?

Käytin sitä lähinnä viittaamaan tietoon, joka vaikuttaa yleisesti paljon hyväksyttävämmältä, koska se on hankittu koulun penkiltä.

Miksi koulun penkillä hankittu tieto vaikuttaa hyväksyttävämmältä kuin muualla hankittu?

No olisko siks kun sitä pidetään yleisesti hyväksyttävämpänä ja arvostetumpana ja parempana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.

Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa. 

Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.

Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?

1. Kirjoitetaan Nietzsche.

2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.

3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.

4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.

Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Mitä on "oikea tieto"?

Käytin sitä lähinnä viittaamaan tietoon, joka vaikuttaa yleisesti paljon hyväksyttävämmältä, koska se on hankittu koulun penkiltä.

Miksi koulun penkillä hankittu tieto vaikuttaa hyväksyttävämmältä kuin muualla hankittu?

No olisko siks kun sitä pidetään yleisesti hyväksyttävämpänä ja arvostetumpana ja parempana

Tiede on sellainen asia, että se perustuu faktoihin ja tiede pohjaa aina aiempaan tietämykseen. Tieto ei siis ilmaannu minään mutuna tyhjästä, vaan perustuu aiempaan tietoon. Koulussa opetetaan strukturoidusti tieteeseen perustuen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.

Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa. 

Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.

Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?

1. Kirjoitetaan Nietzsche.

2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.

3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.

4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.

Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.

Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Mitä on "oikea tieto"?

Käytin sitä lähinnä viittaamaan tietoon, joka vaikuttaa yleisesti paljon hyväksyttävämmältä, koska se on hankittu koulun penkiltä.

Miksi koulun penkillä hankittu tieto vaikuttaa hyväksyttävämmältä kuin muualla hankittu?

No olisko siks kun sitä pidetään yleisesti hyväksyttävämpänä ja arvostetumpana ja parempana

Juu, mutta miksi pidetään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla. 

Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?

Mitä on "oikea tieto"?

Käytin sitä lähinnä viittaamaan tietoon, joka vaikuttaa yleisesti paljon hyväksyttävämmältä, koska se on hankittu koulun penkiltä.

Miksi koulun penkillä hankittu tieto vaikuttaa hyväksyttävämmältä kuin muualla hankittu?

No olisko siks kun sitä pidetään yleisesti hyväksyttävämpänä ja arvostetumpana ja parempana

Tiede on sellainen asia, että se perustuu faktoihin ja tiede pohjaa aina aiempaan tietämykseen. Tieto ei siis ilmaannu minään mutuna tyhjästä, vaan perustuu aiempaan tietoon. Koulussa opetetaan strukturoidusti tieteeseen perustuen. 

Ja kun aiempi tieto osoittautuu vääräksi, niin mitä käy siihen pohjautuvalle tiedolle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.

Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa. 

Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.

Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?

1. Kirjoitetaan Nietzsche.

2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.

3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.

4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.

Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.

Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2. 

Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.

Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa. 

Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.

Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?

1. Kirjoitetaan Nietzsche.

2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.

3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.

4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.

Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.

Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2. 

Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.

Et taida ymmärtää arvofilosofiasta etkä Nietzschestä mitään.

Hesarin toimittaja opiskeli Hegeliä ja lopputulos oli pyöreä nolla, milä on tietysti monen nimifilosofin luenta kyseisestä gubbesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.

Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa. 

Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.

Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?

1. Kirjoitetaan Nietzsche.

2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.

3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.

4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.

Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.

Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2. 

Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.

Et taida ymmärtää arvofilosofiasta etkä Nietzschestä mitään.

Harmittaa varmasti kun jäit kiinni ymmärtämättömyydestäsi. En odottele sinulta järkeviä viestejä jatkossakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.

Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa. 

Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.

Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?

1. Kirjoitetaan Nietzsche.

2. Nietzschen voi liittää ilmastokeskusteluun erityisesti arvofilosofian näkökulmasta.

3. Vaikka Nietzscheä voi pitää merkittävänä filosofina, niin hänen ansionsa ja merkityksensä ovat hieman toisaalla.

4. Kun puhutaan ilmastoasioita koskevista väittämistä, niin filosofia opettaa kriittisyyteen sekä argumenttien analysoimiseen, ja siksi filosofia on ratkaisevan tärkeää, jotta kykenee muodostamaan maailmankuvaa ja -käsitystä.

Et vastannut kysymykseen. Oletko opetellut väistelyn taidon joltakin filosofilta? Muuten en näe sivistystä neppailussasi.

Hänhän vastasi eksplisiittisesti kohdassa 2. 

Ei hän kertonut miten erityisesti arvofilosofia liitty asiaan. Tyhjää pyörittelyä.

Oletko vähän unessa? Ilmastokeskustelu on alusta loppuun arvokeskustelua. Yksinkertaistettuna siinä ovat vastakkain luontoarvot ja taloudelliset arvot. Yksi haluaa himmata päästöjä, jotta luonto ei kärsisi. Toinen sanoo, että talouden pitää kasvaa ja luonnosta viis.

Nietzsche varoitteli lauma-ajattelusta, sillä suurten massojen arvokäsitykset ovat kuin tyhjyyttään kumisevia tynnyreitä. Hän ihannoi itsenäistä ajattelijaa, joka kykenee itsenäisesti arvioimaan, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Ole hyvä, tässä rautalangasta väännetty tiivis vastaus.