Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Tässäpä tämä ongelman ydin tulikin. Kysymys ei ole päätettävästä asiasta. Missä ***kutin kohdassa ollaan menty niin metsään, että ihminen pitää "tietoon uskomista" noin vain henkilökohtaisesti päätettävissä olevana asiana?! Osaisiko joku vastata? Liittyykö tämä postmodernismin läpilyöntiin? Postmodernismi kun lyö koko kansan läpi, niin lopputulos on tämä?

Aivan sama mistä tieto on peräisin, niin loppupeleissä se on sen tiedon vastaanottaja, jossa se mahdollinen vastaanottaminen tapahtuu. Tottakai se on henkilökohtaisesti päätettävissä, vaikka kaikki päätökset ei yhtä järkeviä välttämättä olekaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin. 

- eri

Eivät kuulu. Tai eivät ainakaan kuuluneet silloin kun itse aloitin latinan opiskelun vuonna 2013. Toki suurin osa taitaa lukea klassisen kreikan peruskurssit, mutta ei niillä mitään käytännön kielitaitoa oikeasti saa.

Kyllä kuuluvat, ja kuuluivat myös vuonna 2013.

Käytännön kielitaitoa? Klassisen kreikan käytännön kielitaitoa? Meinasitko mennä rautatieasemalle kysymään aikatauluja klassisella kreikalla?

No ei todellakaan ollut pakko käydä klassisen kreikan peruskurssia. Itse kävin, mutta ei se mikään pakko ollut. Käytännön kielitaidolla tässä kontekstissa tarkoitan sitä, että sillä mitään oikeaa lukisi. Eli niiden parin peruskurssin jälkeen ei lueta mitään Aristotelestä edes suurin piirtein sujuvasti.

Ei kukaan ole sanonut, että latinan opiskelijan pitäisi käydä klassisen kreikan peruskurssia. Sitä vastoin sanottiin, että klassisen kreikan alkeet sisältyvät latinan opintoihin. Ja tämä pitää paikkansa. Voit todeta sen esimerkiksi vilkaisemalla lukion pitkän latinan oppikirjoja. Ja yliopistollisessa latinanopetuksessa klassisen kreikan perusteita käydään läpi myös. Miksi? Koska latinan muoto-opin ymmärtämiseksi täytyy käsittää klassisen kreikan muoto-oppia. Ehkä helpoimmaksi esimerkiksi voi mainita maskuliinien yksikön akkusativiivin, joka latinassa voi klassisen kreikan mukainen (esim. Socraten).

No en kyllä tuolla perusteella sanoisi, että latinistit osaavat klassista kreikkaa. En myöskään muista, että latinankursseilla erityisesti kreikan kielioppia olisi käyty läpi, joten jos siellä on pari minuuttia keskusteltu jotenkin kreikan ja latinan kieliopin samankaltaisuuksista, niin voit olla oikeassa. En tosin senkään perusteella vielä sanoisi, että klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Tässäpä tämä ongelman ydin tulikin. Kysymys ei ole päätettävästä asiasta. Missä ***kutin kohdassa ollaan menty niin metsään, että ihminen pitää "tietoon uskomista" noin vain henkilökohtaisesti päätettävissä olevana asiana?! Osaisiko joku vastata? Liittyykö tämä postmodernismin läpilyöntiin? Postmodernismi kun lyö koko kansan läpi, niin lopputulos on tämä?

Uskotko Ylen antamiin tietoihin Ukrainan sodasta? Oletan, että uskot, joten kysyn miksi? Mistä sinä todella tiedät, mitä Ukrainassa tapahtuu? Miten me yksittäiset ihmiset voimme olla varmoja, että länsimaiset mediat antavat totuudenmukaisen kuvan Ukrainan tilanteesta, mutta Venäjän mediat ovat valtion propagandakoneita, jotka antavat vääristyneen kuvan samasta tilanteesta?

Entä mitä tiedät ilmastonmuutoksesta? Jos et ole ilmastonmuutokseen erikoistunut tiedemies, niin sinäkin luotat jonkun auktoriteetin sanaan ilmastonmuutoksesta. Niitä auktoriteettejä voi olla useita ja kaikki sanovat samaa, mutta sinulla henkilökohtaisesti ei ole riittäviä tietoja tai taitoja arvioimaan tieteellisesti näiden auktoriteettien väitteitä. Joten kuten toi toinen kirjoittaja sanoi, olet loppupeleissä itse päättänyt pitää tiettyjä lähteitä luotettavina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin. 

- eri

Eivät kuulu. Tai eivät ainakaan kuuluneet silloin kun itse aloitin latinan opiskelun vuonna 2013. Toki suurin osa taitaa lukea klassisen kreikan peruskurssit, mutta ei niillä mitään käytännön kielitaitoa oikeasti saa.

Kyllä kuuluvat, ja kuuluivat myös vuonna 2013.

Käytännön kielitaitoa? Klassisen kreikan käytännön kielitaitoa? Meinasitko mennä rautatieasemalle kysymään aikatauluja klassisella kreikalla?

No ei todellakaan ollut pakko käydä klassisen kreikan peruskurssia. Itse kävin, mutta ei se mikään pakko ollut. Käytännön kielitaidolla tässä kontekstissa tarkoitan sitä, että sillä mitään oikeaa lukisi. Eli niiden parin peruskurssin jälkeen ei lueta mitään Aristotelestä edes suurin piirtein sujuvasti.

Ei kukaan ole sanonut, että latinan opiskelijan pitäisi käydä klassisen kreikan peruskurssia. Sitä vastoin sanottiin, että klassisen kreikan alkeet sisältyvät latinan opintoihin. Ja tämä pitää paikkansa. Voit todeta sen esimerkiksi vilkaisemalla lukion pitkän latinan oppikirjoja. Ja yliopistollisessa latinanopetuksessa klassisen kreikan perusteita käydään läpi myös. Miksi? Koska latinan muoto-opin ymmärtämiseksi täytyy käsittää klassisen kreikan muoto-oppia. Ehkä helpoimmaksi esimerkiksi voi mainita maskuliinien yksikön akkusativiivin, joka latinassa voi klassisen kreikan mukainen (esim. Socraten).

No en kyllä tuolla perusteella sanoisi, että latinistit osaavat klassista kreikkaa. En myöskään muista, että latinankursseilla erityisesti kreikan kielioppia olisi käyty läpi, joten jos siellä on pari minuuttia keskusteltu jotenkin kreikan ja latinan kieliopin samankaltaisuuksista, niin voit olla oikeassa. En tosin senkään perusteella vielä sanoisi, että klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.

Miten paljon sinä latinaa olet opiskellut, kun et kreikan alkeisiin ole opinnoissasi törmännyt? Approbaturin? Cumun? Laudaturin? Jatko-opintoja?

Niinpä. Nyt on trendi tuo ihana TERVEYSTIEDE jota jokainen sairaanhoitaja wannabepomotärkeä tyttö/täti opiskelee. Sitten onkin terveystieteiden maisteri! Mutta oikeasti onkin osastonhoitaja joka kiusaa alaisiaan HUS:ssa...

Käyttäjä41268 kirjoitti:

Kerro Googlaamatta mitä toisessa maailmansodassa tapahtui.

Aloitus koskee klassista sivistystä ei viime aikojen historiaa.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41268 kirjoitti:

Kerro Googlaamatta mitä toisessa maailmansodassa tapahtui.

Aloitus koskee klassista sivistystä ei viime aikojen historiaa.

Mitä on klassinen sivistys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.

Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.

Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.

Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.

Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.

Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.

Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.

Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin. 

- eri

Eivät kuulu. Tai eivät ainakaan kuuluneet silloin kun itse aloitin latinan opiskelun vuonna 2013. Toki suurin osa taitaa lukea klassisen kreikan peruskurssit, mutta ei niillä mitään käytännön kielitaitoa oikeasti saa.

Kyllä kuuluvat, ja kuuluivat myös vuonna 2013.

Käytännön kielitaitoa? Klassisen kreikan käytännön kielitaitoa? Meinasitko mennä rautatieasemalle kysymään aikatauluja klassisella kreikalla?

No ei todellakaan ollut pakko käydä klassisen kreikan peruskurssia. Itse kävin, mutta ei se mikään pakko ollut. Käytännön kielitaidolla tässä kontekstissa tarkoitan sitä, että sillä mitään oikeaa lukisi. Eli niiden parin peruskurssin jälkeen ei lueta mitään Aristotelestä edes suurin piirtein sujuvasti.

Ei kukaan ole sanonut, että latinan opiskelijan pitäisi käydä klassisen kreikan peruskurssia. Sitä vastoin sanottiin, että klassisen kreikan alkeet sisältyvät latinan opintoihin. Ja tämä pitää paikkansa. Voit todeta sen esimerkiksi vilkaisemalla lukion pitkän latinan oppikirjoja. Ja yliopistollisessa latinanopetuksessa klassisen kreikan perusteita käydään läpi myös. Miksi? Koska latinan muoto-opin ymmärtämiseksi täytyy käsittää klassisen kreikan muoto-oppia. Ehkä helpoimmaksi esimerkiksi voi mainita maskuliinien yksikön akkusativiivin, joka latinassa voi klassisen kreikan mukainen (esim. Socraten).

No en kyllä tuolla perusteella sanoisi, että latinistit osaavat klassista kreikkaa. En myöskään muista, että latinankursseilla erityisesti kreikan kielioppia olisi käyty läpi, joten jos siellä on pari minuuttia keskusteltu jotenkin kreikan ja latinan kieliopin samankaltaisuuksista, niin voit olla oikeassa. En tosin senkään perusteella vielä sanoisi, että klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.

Miten paljon sinä latinaa olet opiskellut, kun et kreikan alkeisiin ole opinnoissasi törmännyt? Approbaturin? Cumun? Laudaturin? Jatko-opintoja?

Mä olen ihan gradunkin tehnyt latinan kieliopin hienouksista, että olen mä sitä jonkin verran opiskellut enkä siitä huolimatta muista, että klassisen kreikan muoto-oppia olisi käyty läpi niiden kreikantuntien ulkopuolella. Kai siitä on joillain kursseilla voinut olla mainintoja, kun en luonnollisestikaan muista kaikkien tuntien sisältöjä ulkoa, mutta ei se mitään merkittävää osaa latinan tunneista muodostanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41268 kirjoitti:

Kerro Googlaamatta mitä toisessa maailmansodassa tapahtui.

Aloitus koskee klassista sivistystä ei viime aikojen historiaa.

Mitä on klassinen sivistys?

Kreikkalais-roomalainen kulttuuri, taide, mytologia, arkeologia, kirjallisuus sekä latinan ja klassinen kreikan kieli. Sekä toki näihin pohjautuva kulttuuri, taide, tiede, laki ja kielet myöhemmin historiassa ja eurooppalaisessa kulttuurissa.

Olemme pöyristyneitä, kun te ette tunnusta meitä klassisesti sivistyneitä paremmaksenne. Sama kreikaksi ja latinaksi. Nyt menen kutsuille liikahtelemaan sirosti.

Kirjoitin aiemmin klassisesta humanistisesta koulutuksestani ja plagiointiskeptisyydestäni.

Olen siis itse tuplamaisteri, joka ajautui aivan ihme töihin elämän mukana.

Mutta siis itse pihvi, jonka edessä olemme polvillamme:

Mielestäni Härmässä arvostetaan aivan liikaa ns. formaalista koulutusta, vedetään erikoisehkoja päätelmiä älykkyydestä ja arvotetaan ihmisiä hyvin erikoisesti koulutuksen perusteella.

Kerron esimerkin ystäväpariskunnastani, josta toinen on peruskoulun käynyt suutari, toinen fm. - pääaineenaan ranskalainen filologia.  

Tätä filologia pidetään jotenkin fiksumpana, älykkäämpänä ja sivistyneempänä, kuin tätä suutaria.

No - siis totuus on, että tämä fm. laitettiin lapsena ranskalais -suomalaiseen kouluun, kirjoitti pitkän ranskan, pääsi yohon ja valmistui.  Siinä se. Ei muuta.

Hän viettää vapaa -aikansa saleilemalla, somettamalla ja katsoen Netflixia. Omien sanojensa mukaan hän ei enää koskaan lue yhtään kirjaa vapaaehtoisesti, koska opiskellessa oli pakko, että saa muodollisen pätevyyden opettaa eskarissa ranskaa.

Yleissivistys on myötähäpeää herättävän heikko.

Suutari taasen lähti ysin keskiarvolla peruskoulusta ulkomaille duuniin, inttiin, oppisopimuksella suutarin hommiin ja oma firma.

Hän lukee vapaa -ajallaan valtavasti kauno - ja tietokirjallisuutta, seuraa mediaa ja soittaa pianoa. Erittäin älykäs ja katu - uskottava tyyppi.

Jotenkin on älytöntä, että tuntemattomat ihmiset esim. illanvietossa selvästi arvostavat tätä maisteria enemmän - kunhan ei pelata trivial pursuitia. 

Me osataan jo suhtautua tähän huumorilla - lähinnä on hauskaa katsoa, kuinka pikkuporvarillisia ja keskiluokkaisia ja pinnallisia ihmiset oikeastaan ovatkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin aiemmin klassisesta humanistisesta koulutuksestani ja plagiointiskeptisyydestäni.

Olen siis itse tuplamaisteri, joka ajautui aivan ihme töihin elämän mukana.

Mutta siis itse pihvi, jonka edessä olemme polvillamme:

Mielestäni Härmässä arvostetaan aivan liikaa ns. formaalista koulutusta, vedetään erikoisehkoja päätelmiä älykkyydestä ja arvotetaan ihmisiä hyvin erikoisesti koulutuksen perusteella.

Kerron esimerkin ystäväpariskunnastani, josta toinen on peruskoulun käynyt suutari, toinen fm. - pääaineenaan ranskalainen filologia.  

Tätä filologia pidetään jotenkin fiksumpana, älykkäämpänä ja sivistyneempänä, kuin tätä suutaria.

No - siis totuus on, että tämä fm. laitettiin lapsena ranskalais -suomalaiseen kouluun, kirjoitti pitkän ranskan, pääsi yohon ja valmistui.  Siinä se. Ei muuta.

Hän viettää vapaa -aikansa saleilemalla, somettamalla ja katsoen Netflixia. Omien sanojensa mukaan hän ei enää koskaan lue yhtään kirjaa vapaaehtoisesti, koska opiskellessa oli pakko, että saa muodollisen pätevyyden opettaa eskarissa ranskaa.

Yleissivistys on myötähäpeää herättävän heikko.

Suutari taasen lähti ysin keskiarvolla peruskoulusta ulkomaille duuniin, inttiin, oppisopimuksella suutarin hommiin ja oma firma.

Hän lukee vapaa -ajallaan valtavasti kauno - ja tietokirjallisuutta, seuraa mediaa ja soittaa pianoa. Erittäin älykäs ja katu - uskottava tyyppi.

Jotenkin on älytöntä, että tuntemattomat ihmiset esim. illanvietossa selvästi arvostavat tätä maisteria enemmän - kunhan ei pelata trivial pursuitia. 

Me osataan jo suhtautua tähän huumorilla - lähinnä on hauskaa katsoa, kuinka pikkuporvarillisia ja keskiluokkaisia ja pinnallisia ihmiset oikeastaan ovatkaan.

Hassun hauskaa, mutta kumpikaan noista ei ole klassisesti sivistynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Tässäpä tämä ongelman ydin tulikin. Kysymys ei ole päätettävästä asiasta. Missä ***kutin kohdassa ollaan menty niin metsään, että ihminen pitää "tietoon uskomista" noin vain henkilökohtaisesti päätettävissä olevana asiana?! Osaisiko joku vastata? Liittyykö tämä postmodernismin läpilyöntiin? Postmodernismi kun lyö koko kansan läpi, niin lopputulos on tämä?

Uskotko Ylen antamiin tietoihin Ukrainan sodasta? Oletan, että uskot, joten kysyn miksi? Mistä sinä todella tiedät, mitä Ukrainassa tapahtuu? Miten me yksittäiset ihmiset voimme olla varmoja, että länsimaiset mediat antavat totuudenmukaisen kuvan Ukrainan tilanteesta, mutta Venäjän mediat ovat valtion propagandakoneita, jotka antavat vääristyneen kuvan samasta tilanteesta?

Entä mitä tiedät ilmastonmuutoksesta? Jos et ole ilmastonmuutokseen erikoistunut tiedemies, niin sinäkin luotat jonkun auktoriteetin sanaan ilmastonmuutoksesta. Niitä auktoriteettejä voi olla useita ja kaikki sanovat samaa, mutta sinulla henkilökohtaisesti ei ole riittäviä tietoja tai taitoja arvioimaan tieteellisesti näiden auktoriteettien väitteitä. Joten kuten toi toinen kirjoittaja sanoi, olet loppupeleissä itse päättänyt pitää tiettyjä lähteitä luotettavina.

Seuraan Ukrainan sotaa paitsi Ylen myös muiden suomalaismedioiden (HS, ip-lehdet, SK) sekä englannin-, saksan- ja ranskankielisen lehdistön kautta, toki myös venäläismedioiden. Kansainvälisissä arvioissa suomalainen journalismi on todettu laadukkaaksi, kuten myös länsimaiden sananvapaustilanne ylipäätään verrattuna esim. Venäjään. Venäläismedioita olen seurannut 10+ vuotta, samoin seuraan somessa Venäjältä emigroituneita älymystön jäseniä (Venäjälle jääneet eivät ymmärrettävästi kommentoi Ukrainan sodasta). Kokonaiskuva on, että venäläinen ja länsimedia elävät eri todellisuuksissa Ukrainan suhteen. Se, että läntiset diplomaatit, (kokeneet) poliitikot sekä asiantuntevat tutkijat ovat reagoineet sangen yhdenmukaisesti Venäjän hyökkäykseen, toimii vahvisteena sille luottamukselle, että suomalainen media tekee tehtävänsä parhaansa mukaan. Yle on korjaillut joitakin juttujaan, mikä kertoo avoimuudesta omien virheiden suhteen. Olen myös tietoinen omista puolueellisuusharhoista (bias), mm. siitä, että Suomessa suhtaudutaan historiallisista syistä huomattavan yksiselitteisesti Ukrainan tilanteeseen – ja ettei tilanne ole yhtä selkeä muissa Euroopan maissa. Tiedän myös, että vallitsevassa tilanteessa Ukrainan puutteista (korruptio) ei ole soveliasta puhua. Kuten tieteessä, journalismissa on omat kriteerinsä, ja Suomi on pärjännyt vertailuissa hyvin. Luotan sekä omaan että auktoriteettien (journalistit, diplomaatit tutkijat, joiden kompetenssit ovat selvillä) asiantuntemukseen, ja pyrin hankkimaan ja varmistamaan tietoa eri lähteistä. Pidän itseäni suhteellisen kykenevänä arvioimaan Ylen uutisten luotettavuutta, koska pystyn vertailemaan erikielisiä medioita sekä median edustajien itsereflektiota. Tämän ketjun aiheena ollut yleissivistys, tässä tapauksessa monipuolisen kielitaidon sekä historian ymmärryksen osalta, on antanut minulle välineitä arvioida mediaa sekä omaa ajatteluani lähdekriittisesti. (Enemmänkin toki voisin aina tehdä.)

Ihmiset ovat erilaisia. Tuskin ennenkään ovat kaikki arvostaneet samoja asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Tässäpä tämä ongelman ydin tulikin. Kysymys ei ole päätettävästä asiasta. Missä ***kutin kohdassa ollaan menty niin metsään, että ihminen pitää "tietoon uskomista" noin vain henkilökohtaisesti päätettävissä olevana asiana?! Osaisiko joku vastata? Liittyykö tämä postmodernismin läpilyöntiin? Postmodernismi kun lyö koko kansan läpi, niin lopputulos on tämä?

Uskotko Ylen antamiin tietoihin Ukrainan sodasta? Oletan, että uskot, joten kysyn miksi? Mistä sinä todella tiedät, mitä Ukrainassa tapahtuu? Miten me yksittäiset ihmiset voimme olla varmoja, että länsimaiset mediat antavat totuudenmukaisen kuvan Ukrainan tilanteesta, mutta Venäjän mediat ovat valtion propagandakoneita, jotka antavat vääristyneen kuvan samasta tilanteesta?

Entä mitä tiedät ilmastonmuutoksesta? Jos et ole ilmastonmuutokseen erikoistunut tiedemies, niin sinäkin luotat jonkun auktoriteetin sanaan ilmastonmuutoksesta. Niitä auktoriteettejä voi olla useita ja kaikki sanovat samaa, mutta sinulla henkilökohtaisesti ei ole riittäviä tietoja tai taitoja arvioimaan tieteellisesti näiden auktoriteettien väitteitä. Joten kuten toi toinen kirjoittaja sanoi, olet loppupeleissä itse päättänyt pitää tiettyjä lähteitä luotettavina.

Ilmastonmuutostutkimuksen osalta olen maallikko, mutta tietämykseni ja ymmärrykseni luonnontieteellisen tiedon kumulatiivisesta sekä itseään korjaavasta luonteesta antavat minulle selkärankaa tehdä valistunut päätös sen puolesta, että kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistut, vertaisarvioinnin läpikäyneet tutkimusartikkelit kuvaavat ja analysoivat sitä, mitä ne väittävät kuvaavansa ja analysoivansa. Lisäksi minulla ei ole minkäänlaisia henkilökohtaisia, poliittisia tai ideologisia syitä ryhtyä selvittämään, miksi omilla aloillaan arvostettujen tutkijoiden yhtäpitävät näkemykset ilmastonmuutoksesta eivät pitäisi paikkaansa.

Mikäli nämä kaksi teemaa halutaan yhdistää, kannattaa pitää mielessä, että sellainenkin "kommentti" ja "näkökulma" on esitetty, että suuri osa Euroopassa ja Yhdysvalloissa vallitsevasta yhteiskunta-, demokratia- ja tiedevastaisuudesta (ml. keskustelu ilmastonmuutoksesta) olisi Venäjän masinoimaa, tarkoituksenaan heikentää länsimaisten ihmisten uskoa omiin instituutioihinsa (virkavalta, media, EU, jne.), poliitikkoihinsa, jopa omaan maailmanjärjestykseensä. Riippumatta siitä, onko näin todella asianlaita, paras ase kaikenlaisia manipulointiyrityksiä vastaan on hankkia mahdollisimman laaja-alainen yleissivistys: peruskoulun, lukion/ammattikoulun, ammattikorkean/yliopiston kautta, opetusta kuunnellen, kirjoja lukien ja kanssaihmisten kanssa keskustellen. Tällöin maailmankuva avautuu, ja on myös paremmat lähdekriittiset valmiudet arvioida sekä Ylen ja muiden valtionmedioiden että netistä löytyvien kommenttien ja näkökulmien todenperäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?

Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?

Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.

Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.

Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia

Tiede ja faktat pystytään todistamaan oikeiksi , joten ei ole valintakysymys mihin haluaa uskoa. Huuhaa on huuhaata eikä uskolla faktaksi muutu.

On valintakysymys mihin haluaa uskoa, jotkut tekee sen valinnan tietoisesti ja jotkut vaan ottaa vastaan sen mitä annetaan. Tiede kehittyy jatkuvasti, ja sellaiset mitä pidetään faktana voikin myöhemmin tiedon lisääntyessä osoittautua epätodeksi.

Näin on, mutta vaaditaan koko aiemman vallitsevan tieteen tuntemus (ko. alalta) sekä korkein mahdollinen tutkijan koulutus, jotta pystyy osoittamaan tieteen siihenastiset tulokset epätodeksi.

Tieto lisääntyy kokoajan kun asioita tutkitaan. yhtäkkiä mikään tähänastinen tieteen tulos ei muutu epätodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä41268 kirjoitti:

Kerro Googlaamatta mitä toisessa maailmansodassa tapahtui.

Aloitus koskee klassista sivistystä ei viime aikojen historiaa.

Otsikossa haikaillaan yleissivistyksen ja klassisen sivistyksen perään. Kyllä viimeaikaisten tapahtumien tuntemus ja taustojen ymmärtäminen kuuluu yleissivistykseen. -sivusta

Kyllä yleissivistystä ja klassista sivistystä arvostetaan vieläkin. Riippuu tietenkin siitä, missä aikaansa viettää. Esim. tavallisessa palkkatyössä niillä ei tee mitään, mutta vaikkapa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa niillä voi olla joskus jopa käyttöä. Kaikki on nykyään tosin googlattavissa, joten ulkomuistista ei tarvitse enää paljoakaan tietää tai osata.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä yleissivistystä ja klassista sivistystä arvostetaan vieläkin. Riippuu tietenkin siitä, missä aikaansa viettää. Esim. tavallisessa palkkatyössä niillä ei tee mitään, mutta vaikkapa yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa niillä voi olla joskus jopa käyttöä. Kaikki on nykyään tosin googlattavissa, joten ulkomuistista ei tarvitse enää paljoakaan tietää tai osata.

Googlaus ei tuo ymmärtämistä mitenkään lisää.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin aiemmin klassisesta humanistisesta koulutuksestani ja plagiointiskeptisyydestäni.

Olen siis itse tuplamaisteri, joka ajautui aivan ihme töihin elämän mukana.

Mutta siis itse pihvi, jonka edessä olemme polvillamme:

Mielestäni Härmässä arvostetaan aivan liikaa ns. formaalista koulutusta, vedetään erikoisehkoja päätelmiä älykkyydestä ja arvotetaan ihmisiä hyvin erikoisesti koulutuksen perusteella.

Kerron esimerkin ystäväpariskunnastani, josta toinen on peruskoulun käynyt suutari, toinen fm. - pääaineenaan ranskalainen filologia.  

Tätä filologia pidetään jotenkin fiksumpana, älykkäämpänä ja sivistyneempänä, kuin tätä suutaria.

No - siis totuus on, että tämä fm. laitettiin lapsena ranskalais -suomalaiseen kouluun, kirjoitti pitkän ranskan, pääsi yohon ja valmistui.  Siinä se. Ei muuta.

Hän viettää vapaa -aikansa saleilemalla, somettamalla ja katsoen Netflixia. Omien sanojensa mukaan hän ei enää koskaan lue yhtään kirjaa vapaaehtoisesti, koska opiskellessa oli pakko, että saa muodollisen pätevyyden opettaa eskarissa ranskaa.

Yleissivistys on myötähäpeää herättävän heikko.

Suutari taasen lähti ysin keskiarvolla peruskoulusta ulkomaille duuniin, inttiin, oppisopimuksella suutarin hommiin ja oma firma.

Hän lukee vapaa -ajallaan valtavasti kauno - ja tietokirjallisuutta, seuraa mediaa ja soittaa pianoa. Erittäin älykäs ja katu - uskottava tyyppi.

Jotenkin on älytöntä, että tuntemattomat ihmiset esim. illanvietossa selvästi arvostavat tätä maisteria enemmän - kunhan ei pelata trivial pursuitia. 

Me osataan jo suhtautua tähän huumorilla - lähinnä on hauskaa katsoa, kuinka pikkuporvarillisia ja keskiluokkaisia ja pinnallisia ihmiset oikeastaan ovatkaan.

Maailma on täynnä väärinymmärrettyjä neroja. Varsinkin niitä, joiden neuroutta ei koskaan missään pistetty testiin. Eli ei ole edes päästy esim yliopistoon- puhumattakaan että olisi onnellinen stuttu valmistumaan millekään alalle. Hajanaisen nippelitiedon hallitseminen Trivial Pursuit tyyliin ei ole sivistystä - ei klassista eikä yleissivistystä.