Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi yleissivistystä, klassista sivistystä ei enää arvosteta?
Historia katkeaa, kun uudet sukupolvet elävät täysin tietämättöminä menneestä, sen historiasta, taiteesta, elämästä. Kuka enää lukee latinaa tai Ciceroa?
Kommentit (693)
Järkyttävän sivistymätön ketju btw 🥲
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Eivät kuulu. Tai eivät ainakaan kuuluneet silloin kun itse aloitin latinan opiskelun vuonna 2013. Toki suurin osa taitaa lukea klassisen kreikan peruskurssit, mutta ei niillä mitään käytännön kielitaitoa oikeasti saa.
Kyllä kuuluvat, ja kuuluivat myös vuonna 2013.
Käytännön kielitaitoa? Klassisen kreikan käytännön kielitaitoa? Meinasitko mennä rautatieasemalle kysymään aikatauluja klassisella kreikalla?
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.
Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Ymmärtääkseni mediataitoja kuitenkin kouluissa opetetaan toisin kuin klassista sivistystä. Sitäkin pelottavampaa, että niin moni ottaa tosissaan jotkut youtube -videot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Ymmärtääkseni mediataitoja kuitenkin kouluissa opetetaan toisin kuin klassista sivistystä. Sitäkin pelottavampaa, että niin moni ottaa tosissaan jotkut youtube -videot.
Mitä on klassinen sivistys?
Kyllä sivistystä arvostetaan paljonkin ainakin yliopistojen henkilökunnan piireissä. Enemmänkin on niin, että jos joku suvun lapsista erehtyy vaikka opiskelemaan käytännön ammatteja, sitä pitää perustella muille.
Onhan Suomen rikkaimpien sukujen edustajissa paljonkin tutkijatohtoreita ja sitten jotkut ei-sivistyneet (huumorimielessä nimeän vaikkapa DI:t, KTM:t ja OTM:t tällaisiksi)
tuovat businessrahat suvuille, jotta FT saa keskittyä tutkijan uraansa. Kumpiakin tarvitsemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Eivät kuulu. Tai eivät ainakaan kuuluneet silloin kun itse aloitin latinan opiskelun vuonna 2013. Toki suurin osa taitaa lukea klassisen kreikan peruskurssit, mutta ei niillä mitään käytännön kielitaitoa oikeasti saa.
Kyllä kuuluvat, ja kuuluivat myös vuonna 2013.
Käytännön kielitaitoa? Klassisen kreikan käytännön kielitaitoa? Meinasitko mennä rautatieasemalle kysymään aikatauluja klassisella kreikalla?
No ei todellakaan ollut pakko käydä klassisen kreikan peruskurssia. Itse kävin, mutta ei se mikään pakko ollut. Käytännön kielitaidolla tässä kontekstissa tarkoitan sitä, että sillä mitään oikeaa lukisi. Eli niiden parin peruskurssin jälkeen ei lueta mitään Aristotelestä edes suurin piirtein sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.
Ulkopuolelle pudonneiden omahyväisyys ja harhainen käsitys omista kyvyistään on kyllä huvittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm, mitä lisäarvoa elämääni toisi latinan opiskelu ja Ciceron opiskelu alkuperäiskielellä? Ciceron poliittisia ja filosofisia ajatuksia on myös suomennettu, joten halutessaan niihin pääsee tutustumaan maksutta oman kirjaston valikoimista.
Se voisi tuoda ymmärrystä. Cicero esimerkiksi käänsi huomattavan paljon kreikkalaisen filosofian termejä ja ilmauksia latinaksi. Muutoinkin paljolti hänen ansiostaan roomalaiset oppivat kreikkalaista filosofiaa. Edelleenkin filosofiassa ja muussakin tieteessä tapaa Ciceroon palautuvia ilmauksia.
Asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on itseisarvoista. Siinä kohden, kun sivistyksen arvoa ja merkitystä ruvetaan mittaamaan rahassa, ollaan etäännytty kauas sivistyksestä.
Olen eri, mutta tuossa edellä kysyttiin, että mitä lisäarvoa tuo se, että kykenee lukemaan Ciceroa alkuperäiskielellä käännöksen sijasta.
Toki se jotain lisäarvoa tuo. Samoin toisi vielä lisäarvoa, että osaisi latinan ohella muinaiskreikkaa, jotta voisi arvioida kriittisesti Ciceron käännöksiä.
Ikävä kyllä ihmiselämä on rajallinen, ja jotta osaisi riittävän hyvin sekä latinaa että kreikkaa, joutuu luopumaan monen muun asian oppimisesta. Kysymys ei ole rahasta, vaan ajasta. Joku valitsee Ciceron lukemisen alkukielellä, joku toinen vaikkapa aasialaisiin kieliin ja kulttuureihin perehtymisen.
Suomalainen kulttuuri on aina ollut idän ja lännen risteyskohdassa, joten emme ole samalla tavalla roomalaisen kulttuurin suoria jälkeläisiä kuin keskieurooppalaiset. Katolinen kirkkokaan ei täällä monta vuosisataa vaikuttanut. Siksi en näe Ciceroa mitenkään velvoittavana osana historiaa.
Täsmentävä huomio: yliopistotasoiset latinistit osaavat kyllä myös klassista kreikkaa. Klassisen kreikan perusteet kuuluvat latinan opintoihin.
- eri
Eivät kuulu. Tai eivät ainakaan kuuluneet silloin kun itse aloitin latinan opiskelun vuonna 2013. Toki suurin osa taitaa lukea klassisen kreikan peruskurssit, mutta ei niillä mitään käytännön kielitaitoa oikeasti saa.
Kyllä kuuluvat, ja kuuluivat myös vuonna 2013.
Käytännön kielitaitoa? Klassisen kreikan käytännön kielitaitoa? Meinasitko mennä rautatieasemalle kysymään aikatauluja klassisella kreikalla?
No ei todellakaan ollut pakko käydä klassisen kreikan peruskurssia. Itse kävin, mutta ei se mikään pakko ollut. Käytännön kielitaidolla tässä kontekstissa tarkoitan sitä, että sillä mitään oikeaa lukisi. Eli niiden parin peruskurssin jälkeen ei lueta mitään Aristotelestä edes suurin piirtein sujuvasti.
Ei kukaan ole sanonut, että latinan opiskelijan pitäisi käydä klassisen kreikan peruskurssia. Sitä vastoin sanottiin, että klassisen kreikan alkeet sisältyvät latinan opintoihin. Ja tämä pitää paikkansa. Voit todeta sen esimerkiksi vilkaisemalla lukion pitkän latinan oppikirjoja. Ja yliopistollisessa latinanopetuksessa klassisen kreikan perusteita käydään läpi myös. Miksi? Koska latinan muoto-opin ymmärtämiseksi täytyy käsittää klassisen kreikan muoto-oppia. Ehkä helpoimmaksi esimerkiksi voi mainita maskuliinien yksikön akkusativiivin, joka latinassa voi klassisen kreikan mukainen (esim. Socraten).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Voi sitä pitää vaarallisenakin. Tahojen ja väittämien luotettavuutta voi kuka vain arvioida, mutta toki filosofiasta voi olla apua. Lisäks, tiede on aivan hyvä väline jossain tilanteissa, mutta siihen halutaan nojata aivan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia.
Tämäpä vaarallisinta onkin. Jotta kykenisi arvioimaan tahojen ja väittämien luotettavuutta, pitäisi opiskella melkoisesti esimerkiksi filosofiaa.
Trump on sellainen kaveri, jonka mielestä on makuasia, uskooko vaikkapa ilmastoasioissa tieteen edustajia vai tubettajia vai poliitikkoa.
Kerrotko miten Nietzchen tuntemus auttaa ilmastoasioissa?
Nykylukio ei ole yleissivistävä koulu. Siitä on tulossa enemmän ja enemmän matematiikan preppauskoulu yliopiston pääsypisteitä varten.
Matematiikassa ei ole mitään vikaa, päinvastoin, mutta sellainen sivistys, joka keskittyy matematiikkaan, ei ole yleissivistystä.
Edes 1/5 lukion oppimäärästä ei ole matematiikkaa. Vähän tolkkua nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia
Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia
Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla.
Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia
Tiede ja faktat pystytään todistamaan oikeiksi , joten ei ole valintakysymys mihin haluaa uskoa. Huuhaa on huuhaata eikä uskolla faktaksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenköhän intresseissä on pitää kansa tyhmänä ja historiaa tuntemattomina? Valtaapitävien. Miten tää koronan varjossa tpahtunut totalitarismin nousu olisi saatu aikaan jos lampaat kykenisivät ajattelemaan?
Ymmärryksen tasosta kertoo jotain, että alapeukutusten määrä voitti. Mitä hyötyä on osata latinaa ja tuntea historiaa, jos niitä ei pysty yhdistämään kokonaisuuksien ymmärtämiseen ja nykytapahtumien käsittämiseen?
Oikea kriittisyys on jätetty systeemin ulkopuolelle pudonneille, ei-akateemisille. Joilta taas tietty syvyys puuttuu.Nykyisin oikea kriittisyys tuppaa tarkoittamaan sitä, että kouluja käymättömät laiskat ja tylsämieliset ihmiset ovat valmiita kuittaamaan humpuukiksi koko länsimaisen tieteen vuosituhantisen tradition ja saavutukset, mutta kuitenkin uskovat kritiikittä jokaisen vaihtoehtoisen faktan, jonka joku kiilusilmäinen skitsofreenikko paasaa YouTube-videolla.
Melkoisen kärjistetty näkemys. Ite lähtisin mielummin sanomaan, että kouluttautumaton saattaa kyseenalaistaa JOITAiN tieteen saavutuksia. Tai yhtä hyvin koulutettukin saattaa niin tehdä. Ja jotkut katsoo videoita, joissa puhutaan aiheista jotka menee vastoin yleisiä käsityksiä. Eikä niitä välttämättä sokeasti uskota, vaan tutustutaan rohkeasti eri asioihin ja itse sitten tunnustellaan minkälaista informaatioo haluaa lähteä uskomaan ja ottaa osaksi maailmankuvaa. Loppupeleissä jokainen itse päättää mitä tietoa uskoo ja mitkä tahot on luotettavia. Pidän erittäin kapeakatseisena sitä, että esim valtamedian uutisointiin kriittisesti suhtautuvien ajatellaan sokeasti uskovan jotain mv-lehteä tai psykoositubettajia
Kysymyshän on siitä, että sivistynyt pystyy kritisoimaan joitain asioita perustellusti. Kouluttamaton voi kritisoida ainoastaan fiiliksellä ja mutulla.
Niinkö meinaat? Kouluttamaton ei pysty tutustuun eri aiheisiin esim kirjastossa ja netissä? Koulu on ainut paikka missä oppii "oikeaa tietoa"?
Oleellisin oppi on lähdekritiikki, netistä sitä ei opi.
Alue: Aihe vapaa
Eivät kuulu. Tai eivät ainakaan kuuluneet silloin kun itse aloitin latinan opiskelun vuonna 2013. Toki suurin osa taitaa lukea klassisen kreikan peruskurssit, mutta ei niillä mitään käytännön kielitaitoa oikeasti saa.