Lue keskustelun säännöt.
Psykologia 2023
15.07.2022 |
En nähnyt tällaista ketjua vielä. Olen jo useamman vuoden seurannut näitä. Tällä kertaa on minunkin vuoroni hakea. Ensikertalaisuuden olen jo menettänyt, mutta yrittänyttä ei laiteta. Ajattelin ostaa tuollaisen valmennuskurssin. Olisiko muita kiinnostuneita? Siitä, kun saa 15 % frendialen, kun mukana on väh. 4 henkilöä.
Muuten kokemusten jakoa ja vinkkejä hakuprosessiin sekä onnea kaikille hakijoille! :)
Kommentit (495)
Voiko olla, että tasapisteiltä ei oteta ennen ku kaikille on paikka? Eli jos vaikka 4:llä hakijalla on todistuspisteitä 131, niin kaikki otetaan kerralla sisään vasta kun 4 paikkaa vapautuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oulun valintakoejono liikkunut nyt 3 pykälää 😊🙏🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä tällä hetkellä todistusvalinta varasija 9. Ouluun ja pisteitä 130,5. Onkohan mitään mahdollisuutta päästä? Toiveena oli että yli 130 olis riittänyt kun viimevuoden rajan 127,9.
En tiedä miksi varasijat on olleet niin pitkään pysähdyksissä tänä vuonna, mutta en vielä heittäis toivoa kokonaan. Viime vuonna vielä heinäkuun puolivälissä ollu 128,7 ja siitäkin tosiaan vielä tipahtanu. Uskon että sulla on mahdollisuus, mutta saattaa joutua jännittämään pitkään.
Tällä hetkellä Oulussa paikan on ottaneet vastaan 12/42, eli voi olla että nuo 30 vielä miettii tai jonottelee ylimpiin toiveisiin.
Mikä oli sun alkuperäinen varasija? Jodelin mukaan viime vuonna päässy 25. sijalta.
Kiitti vastauksesta toi vähän toivoa. Aluksi oli varasija 17.
Vierailija kirjoitti:
Laitan vielä tänne ku mun viime vuoden jännitys on niin hyvin dokumentoituna puhelimessa 😀
Eli 28.6. ollu 129,3 ja 18.7. tuo 128,7. Oma varasija tuona aikana muuttui 28 -> 10. En siis päässyt sisään tuolloin, mutta toivottavasti tästä on apua!
Kiitos vastauksesta. Toivotaan parasta 😊
Vierailija kirjoitti:
Miksi te psykologiasta haaveilevat, mutta jo useamman kerran turhaan yrittäneet ette hae vaikka sosionomiksi?.
Itse olen töissä sosionomina ja haen nyt psykalle. Sosionomin työ on omasta mielestäni kovin kaukana psykologin työstä. Monet sosionomit ovat erilaisia palveluohjaajia tai sosiaaliohjaajia eli työnpaino piste on erilaisiin palveluihin ohjaamisessa. Teen töitä lastensuojelussa ja keskustelut pyörivät sen ympärillä, että montako kertaa perhetyöntekijän tulisi käydä perheessä, onko miten perhe jaksanut viime aikoina yms, mutta en ikinä pääse syvällisesti keskustelemaan, sillä se on psykologin työtä, jossa asiakkaat saattavat myös käydä.
Ja ehkä itseäni välillä juuri harmittaa se keskustelusävy siitä, että sosionomi on aina ikään kuin ''kakkosvaihtoehto'' monille, ketkä eivät pääsy psykalle tai sosiaalityöntekijäksi. Myös omassa työssäni huomaan sosiaalityöntekijöiltä välillä jonkunlaista vähättelyä, kun he esimerkiksi kertovat, että ''No ehkä asiakkaan kuitenkin pitäisi mennä ihan psykologille'', sen jälkeen kun olen itse kertonut puhuvani vaikeista teemoista asiakkaan kanssa ikään kuin en muka osaisi mitään.
Ehkä tämä on vain oman epävarmuuden heijastumista, mutta sosiaalialalla meillä hierkarkia näkyy kyllä selkeästi. Sosiaalityöntekijän sana painaa eniten sosiaalipuolen kysymyksissä, kuten lastensuojelun arvioinnissa ja psykologin lausunto eniten asiakkaan psyykkisen puolen arvioinnissa ja sitten me sosionomit olemme väliinputoajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voiko olla, että tasapisteiltä ei oteta ennen ku kaikille on paikka? Eli jos vaikka 4:llä hakijalla on todistuspisteitä 131, niin kaikki otetaan kerralla sisään vasta kun 4 paikkaa vapautuu?
Ei.
Tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavasti:
1. Psykologian ainereaalista saadut pisteet
2. Matematiikasta (pitkä tai lyhyt) saadut pisteet
3. Äidinkielestä saadut pisteet
4. Muusta kuin psykologian ainereaalista saatavat pisteet
5. Parhaat pisteet antavasta muusta kielestä saatavat pisteet
Mikäli hyväksymisrajalla olevilla hakijoilla on näiden kriteerien soveltamisen jälkeen sama pistemäärä, Opintopolku suorittaa arvonnan tasasijalla olevien hakijoiden kesken.
Tulokset tulleet kun Alma Hätönen pettynyt kun ei päässyt opiskelemaan. Eikö tiennyt että on tiukkaa päästä psykaa opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan mahkut Jyväskylään todistusvalinnan varasijalta 8? Ouluun varasijalla 3.
On kenelläkään käsitystä monenneltako varasijalta voi päästä Helsinkiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiinnosta kysymys: jotka ette päässet nyt niin haetteko ensi vuonna ja monesko hakukerta? Mä hain nyt ekan kerran, en päässyt vaikka kävin valmennuskurssin, ikää tulee mittariin 40 ens vuonna joten alanvaihto olis kiva tapahtua suht pian. Haen uudestaan ens vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysymys: jotka ette päässet nyt niin haetteko ensi vuonna ja monesko hakukerta? Mä hain nyt ekan kerran, en päässyt vaikka kävin valmennuskurssin, ikää tulee mittariin 40 ens vuonna joten alanvaihto olis kiva tapahtua suht pian. Haen uudestaan ens vuonna.
Minkä valmennuskurssin kävit? Olitko tyytyväinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysymys: jotka ette päässet nyt niin haetteko ensi vuonna ja monesko hakukerta? Mä hain nyt ekan kerran, en päässyt vaikka kävin valmennuskurssin, ikää tulee mittariin 40 ens vuonna joten alanvaihto olis kiva tapahtua suht pian. Haen uudestaan ens vuonna.
Ensi vuonna tulossa kuudes hakukerta, ja aion hakea vaikka maailman tappiin asti. Opiskelen jo toista alaa, mutta olen huomannut psykologian sivuainetta opiskellessa, että se on ainut oikea ala minulle.
Mulla tulee neljäs hakukerta ensi vuonna ja nyt kävin ensimmäistä kertaa valmennus kurssi josta oli kyllä hyötyä. Pisteet kasvo viime vuoteen nähden paljon, joten toivottavasti ensi vuonna pääsisi kouluun asti. Osa tuttavista on tuumannu että kannattaako sitä enää hakea että luovutahan jo ja eti joku muu ammatti.. ei se ihan niin mene jos tuntuu että on löytäny oman unelmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykologia on ollut itsellekin unelma oikeastaan aina. Toisaalta välillä herää kysymys, että onko kyseessä todella unelma, vai alkaako se olla jo päähänpinttymä. Ihmiset, minä mukaan lukien, ovat valmiita näkemään suunntatonta vaivaa ja kuluttamaan loputtomasti vuosia tuon unelman tavoitteluun, mutta onko varmuutta, että työelämä olisi sitten juuri sitä unelmaa? Varmasti se olisi antoisaa, mutta toisaalta antoisia aloja voi olla muitakin. Harmi, kun työtä pääsee kokeilemaan vasta suunnattoman työmäärän jälkeen.
Ylipäätään minusta olisi hyvä, jos jotenkin yhteiskunnallisesti satsattaisi enemmän siihen, että ihmiset löytäisivät oman polkunsa ja uransa, jolla kukoistavat. Nyt tuo valinta jää paljolti mielikuvien varaan. Itsellänikin meni ensimmäinen yliopistotutkinto hukkaan, tekniikka ei ollutkaan mun juttu. Olisiko se ihmismieli sitten? Vai mitä kohti tässä pitäisi lähteä? Olisipa joku simulaattori, jossa tutkia asiaa ja itselle parhaiten sopivaa työtä ja alaa!
Vierailija kirjoitti:
Psykologia on ollut itsellekin unelma oikeastaan aina. Toisaalta välillä herää kysymys, että onko kyseessä todella unelma, vai alkaako se olla jo päähänpinttymä. Ihmiset, minä mukaan lukien, ovat valmiita näkemään suunntatonta vaivaa ja kuluttamaan loputtomasti vuosia tuon unelman tavoitteluun, mutta onko varmuutta, että työelämä olisi sitten juuri sitä unelmaa? Varmasti se olisi antoisaa, mutta toisaalta antoisia aloja voi olla muitakin. Harmi, kun työtä pääsee kokeilemaan vasta suunnattoman työmäärän jälkeen.
Ylipäätään minusta olisi hyvä, jos jotenkin yhteiskunnallisesti satsattaisi enemmän siihen, että ihmiset löytäisivät oman polkunsa ja uransa, jolla kukoistavat. Nyt tuo valinta jää paljolti mielikuvien varaan. Itsellänikin meni ensimmäinen yliopistotutkinto hukkaan, tekniikka ei ollutkaan mun juttu. Olisiko se ihmismieli sitten? Vai mitä kohti tässä pitäisi lähteä? Olisipa joku simulaattori, jossa tutkia asiaa ja itselle parhaiten sopivaa työtä ja alaa!
Tulee mieleen, että jos psykologia on ollut unelma aina, voiko mielikuva työstä olla juurikin vähän idealisoitu? Päätin itse hakea opiskelemaan psykaa vasta abivuoden keväällä ja pääsin heti sisään, joten en ehtinyt luoda työstä sen suurempia mielikuvia. Työelämään siirtyessä huomasin, että psykologiatiede ja sen opiskelu on kuitenkin aika erilaista kuin itse työ. Pidän psykologin työstä tosi paljon ja olen nykyään myös psykoterapeutti. Silti en näillä tiedoilla hakisi kovin montaa kertaa opiskelemaan vaan keksisin jonkun muun kiinnostavan työn (ehkä paremmin palkatun). Tämä on vain yksi työ muiden joukossa. Ja ehkä mihin tahansa unelmaan juuttumisen vaikuttimia on hyvä pysähtyä miettimään. Mutta ymmärrän tietty hyvin ettei voi tietää ennen kokeilee!
Varasijalta ei-ensikertalaisena psykalle, onko syytä elätellä toivoa? 😭
Vierailija kirjoitti:
Varasijalta ei-ensikertalaisena psykalle, onko syytä elätellä toivoa? 😭
Riippuu aika paljon varasijasta.
Avoimen väylälle tullut palkit! Tuliskohan tulokset tän päivän aikana🤞
Huomasin saman! Ahdistaa ... onko noussut sielläkin pilviin raja tänä vuonna.
En osaa vastata, mutta kuulostaa monimutkaiselta ja riskialttiilta suunnitelmalta. Ei ole yksiselitteistä, että saisi opinto-oikeuden aineopintoihin. Toinen riskitekijä on siinä, että pääsisikö maisterihaussa sisään.