Oletko "onnistunut" voittamaan narsistia?
Tuttavapiirissä on eräs narsisti, joka on onnistunut manipuloimaan ihmisiä ja kääntämään toisia toisiaan vastaan ja aiheuttanut paljon draamaa ja ikävyyksiä ihmisten välille. Nyt olen kuullut ja huomannut, että korttitalo alkaa pikku hiljaa romahtamaan ja yhä useampi on alkanut nähdä tuon hänen näytelmänsä läpi. Olen kieltämättä sisimmässäni iloinen, että moni on alkanut nähdä kaiken tuon esityksen läpi ja tämä narsisti on jäämässä kiinni valheistaan ja kaikesta aiheuttamastaan pahasta. Itsekin olin joskus uhrinsa, mutta tajusin todellisuuden aika pian ja pistin vastaan, sekös hänet suututti ja onnistui kääntämään muutaman "alaisensa" minua vastaan.
Oletko sinä koskaan onnistunut nujertamaan narsistin tai vaikka edes pääsemään eroon sellaisesta ja jos olet, niin mitä se vaati?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Olen niin alhainen, että aloin käyttää narsistin omia keinoja häntä vastaan. Tässä täytyy toki olla varovainen ja luonteeltaan riittävän kova. Lässytin ja imartelin ja olin niiiin rakastunut häneen, maalailin mitä ihanimpia tulevaisuudenkuvia ja ylistin häntä. Sitten yhtäkkiä liinat kiinni ja täysi radiohiljaisuus. Juuri kuten hän oli tehnyt aiemmin. Sitten taas vähän lämmintä, jopa kuumaa. Intohimoa, suunnitelmia mitä oudoimmista seksikokeiluista, yllätyksiä ja ylellisyyksiä, puheita sitoutumishalustani ja yhteisestä perustettavasta kodista (ja sivulauseessa maininta minua odottavasta perinnöstä, joka oli täyttä valetta, mutta toimi). Narsisti ampaisi saman tien ostamaan sormukset ja jopa pidin sormusta jonkin aikaa, kunnes ilmoitin viestillä, että puran kihlauksen ja tää oli tässä.
Narsisti oli pompottanut minua vuosia, mutta oppivaisena tyttönä pääsin peliin mukaan viime metreillä. Ei se ihan helppoa ollut, ja tuollainen pelaaminen voi vahingoittaa itseäkin, mutta oli vaan niin herkullista saada narsistin pakka täysin sekaisin vähäksi aikaa.
Minussa on kieltämättä vähän epävakaan piirteitä, ehkä se oli avuksi tässä pedagogisessa projektissa.
Mutta tämä kaikki vahvistaa vain sinun kostonhaluasi, narsistille sillä ei ole mitään väliä. Hän unohtaa kokemuksen tunnetasolla saman tien, ja kertoo kaikille mikä paha ja hullu sinä oletkaan (mikä on sinänsä ihan totta). Tällä keinolla et voita mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkin verran narsistisia piirteitä on jokaisessa ihmisessä. Siis heissäkin, joilla ei ole varsinaista narsistista persoonallisuushäiriötä. Maallikon on varmasti joskus vaikea erottaa, kummasta on kyse.
No ihan varmasti on vaikeaa, koska ero voi olla hyvinkin pieni. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi narsismista puhuminen loukkaa jotain ryhmää niin kovasti. Minä olen naimisissa narsistin kanssa, moni teistä saattaa tuntea hänet mutta taatusti teille ei tulisi mieleenkään narsismi. Hänhän on mukava, hauska ja charmikas perheenisä.
Jatkan vielä tässä sen verran, että olen samaa mieltä kuin tuolla aiemmin oltiin: jos sinulla on tarve voittaa narsisti, et ole yhtään häntä parempi. Siinähän osoitat, että sinullekin tämä elämä on kilpailua ja pelien pelaamista.
Tässä lienee vähän tulkinnanvaraa siinä, mitä ajatellaan voittamiseksi. Joku toinen voi todellakin aktiivisesti yrittää voittaa narsistin puhein ja teoin, joku toinen taas ajattelee voittaneensa, jos vain jättää epämiellyttävästi käyttäytyvän ihmisen elämästään pois.
Onko sinusta väärin tuo jälkimmäinen vaihtoehto? Mielestäni ei, eikä sellaista ihmistä voi väittää yhtä pahaksi kuin narsistia. Mielestäni sinä olet vähän outo, jos jäät narsistin kanssa elämään ja kärsimään, jotta voisit kehua sillä, ettet pelaa pelejä.
Voitolla voidaan tarkoittaa sitä, että uhri "voittaa" sen narsistin näkökulmasta. Tällainen "voittaja" saa aina "katua", koska narsisti ei siedä ihmisiä, joiden uskoo olevan häntä parempia jossain asiassa.
Ymmärrän tämän, mutta se että siitä puhutaan voittamisena luo jo itsessään ihan väärän kuvan ihmissuhteista. Jokainen voi huolehtia itsestään, omasta hyvinvoinnistaan ja omista rajoistaan. Ei se ole kenenkään voittamista.
Jos narsistin uhri lopulta pääsee irti ja haluaa kutsua sitä voittamiseksi, se ei ole keneltäkään pois. Ei edes sinulta, vaikka koetkin mielipahaa kyseisen termin käyttämisestä.
Joku voisi sanoa, ettei narsistin kanssa eläminen edes ole ihmissuhde, vaan alistussuhde.
Ei tietenkään se ole minulta pois, mutta se luo minulle mielikuvan ettei tämä uhri ole yhtään alistajaansa kummempi. Ei paha muutu hyväksi sillä, että kertoo itselleen muidenkin tekevän niin. Mutta tokihan ymmärrän kuinka se houkuttelee, olenhan itsekin siihen sortunut.
Juurihan sinä tuossa edellä kirjoitit "Onko sinusta väärin tuo jälkimmäinen vaihtoehto? Mielestäni ei, eikä sellaista ihmistä voi väittää yhtä pahaksi kuin narsistia. "
Nyt sitten oletkin tuomitsemassa uhrin, joka haluaa kutsua voittamiseksi sitä, että pääsi kiusaajastaan eroon.
Itse en jaksa tuollaista uhrin syyllistämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin alhainen, että aloin käyttää narsistin omia keinoja häntä vastaan. Tässä täytyy toki olla varovainen ja luonteeltaan riittävän kova. Lässytin ja imartelin ja olin niiiin rakastunut häneen, maalailin mitä ihanimpia tulevaisuudenkuvia ja ylistin häntä. Sitten yhtäkkiä liinat kiinni ja täysi radiohiljaisuus. Juuri kuten hän oli tehnyt aiemmin. Sitten taas vähän lämmintä, jopa kuumaa. Intohimoa, suunnitelmia mitä oudoimmista seksikokeiluista, yllätyksiä ja ylellisyyksiä, puheita sitoutumishalustani ja yhteisestä perustettavasta kodista (ja sivulauseessa maininta minua odottavasta perinnöstä, joka oli täyttä valetta, mutta toimi). Narsisti ampaisi saman tien ostamaan sormukset ja jopa pidin sormusta jonkin aikaa, kunnes ilmoitin viestillä, että puran kihlauksen ja tää oli tässä.
Narsisti oli pompottanut minua vuosia, mutta oppivaisena tyttönä pääsin peliin mukaan viime metreillä. Ei se ihan helppoa ollut, ja tuollainen pelaaminen voi vahingoittaa itseäkin, mutta oli vaan niin herkullista saada narsistin pakka täysin sekaisin vähäksi aikaa.
Minussa on kieltämättä vähän epävakaan piirteitä, ehkä se oli avuksi tässä pedagogisessa projektissa.
Mutta tämä kaikki vahvistaa vain sinun kostonhaluasi, narsistille sillä ei ole mitään väliä. Hän unohtaa kokemuksen tunnetasolla saman tien, ja kertoo kaikille mikä paha ja hullu sinä oletkaan (mikä on sinänsä ihan totta). Tällä keinolla et voita mitään.
Narsistilla ei ole objektimuistia joten sen muisti ei ole kovin pitkä. Kyllä se yhteyttä ottaa syystä tai toisesta jonkin ajan kuluttua( ei kykene muistamaan miksi erottiin ja millainen suhde oli) ja yrittää imeä takaisin vaikutuspiiriinsä. Hänellä on ihan hyvä metodi ja tuntee narskunsa. Minäkin käytän tuollaista intohimoista heittäytymistä ja suorannaista ripustautumista. Ahdistuu nopeasti ja pitää täysin sekona, eikä se ole se mitä hän hakee eikä käyttötarkoitus mihin minua tarvitaan, joten tulee automaattisesti hylkäys.
Vierailija kirjoitti:
Olen! Sain varoituksen etukäteen ja siirsin kaiken omaisuuteni lapseni nimiin ennakkoperintönä, kuten jo aiemmin oli sovittu. 4v. sain luksuselämää hänen kustannuksellaan hänen kuvitelleen saavansa puolet omaisuudestani. Otti eron viikossa kun selvisi etten omista mitään siitä miltä kaikki näytti. Päinvastoin kävikin ja itse sain puolet Saimaanrannan kesämökistä ja lähiö kerrostalokolmiosta 🤣
Ei siis halunnut avioehtoa vaikka kovasti vaadin. Sitä sai mitä tilasi!
Aika laskelmoiva tunnut olevan itsekin. Siis menit naimisiin vaikka sinua varoiteltiin tyypistä? Otit luksuselämän vastaan, vaikka tiesit että toinen on kanssasi pelkästään omaisuuden takia (jota luuli omaksesi)?
Mutta ei siinä mitään, hyvä näpäytys ja sai tosiaan mitä tilasi!
Tässä keskustelussa näyttää olevan mukana ihan oikeitakin narsistien uhreja, ja taustalla vakaviakin tapauksia. Kuitenkaan se, että olet joskus loukkaantunut jonkin henkilön puheista tai ette muuten vain tule toimeen keskenänne, ei vielä tee hänestä narsistia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin alhainen, että aloin käyttää narsistin omia keinoja häntä vastaan. Tässä täytyy toki olla varovainen ja luonteeltaan riittävän kova. Lässytin ja imartelin ja olin niiiin rakastunut häneen, maalailin mitä ihanimpia tulevaisuudenkuvia ja ylistin häntä. Sitten yhtäkkiä liinat kiinni ja täysi radiohiljaisuus. Juuri kuten hän oli tehnyt aiemmin. Sitten taas vähän lämmintä, jopa kuumaa. Intohimoa, suunnitelmia mitä oudoimmista seksikokeiluista, yllätyksiä ja ylellisyyksiä, puheita sitoutumishalustani ja yhteisestä perustettavasta kodista (ja sivulauseessa maininta minua odottavasta perinnöstä, joka oli täyttä valetta, mutta toimi). Narsisti ampaisi saman tien ostamaan sormukset ja jopa pidin sormusta jonkin aikaa, kunnes ilmoitin viestillä, että puran kihlauksen ja tää oli tässä.
Narsisti oli pompottanut minua vuosia, mutta oppivaisena tyttönä pääsin peliin mukaan viime metreillä. Ei se ihan helppoa ollut, ja tuollainen pelaaminen voi vahingoittaa itseäkin, mutta oli vaan niin herkullista saada narsistin pakka täysin sekaisin vähäksi aikaa.
Minussa on kieltämättä vähän epävakaan piirteitä, ehkä se oli avuksi tässä pedagogisessa projektissa.
Mutta tämä kaikki vahvistaa vain sinun kostonhaluasi, narsistille sillä ei ole mitään väliä. Hän unohtaa kokemuksen tunnetasolla saman tien, ja kertoo kaikille mikä paha ja hullu sinä oletkaan (mikä on sinänsä ihan totta). Tällä keinolla et voita mitään.
En minä enää halua hänelle kostaa, karma on jo kostanut. Vapauttavan nauruhepulin tuosta narsistin ohjailusta ja hyppyyttämisestä sain, oli se jollain tavalla myös parantava kokemus. Vieläkin hymyilyttää kun muistelen miten helppoa se ohjailu lopulta oli, kun vaan lopetin olemasta hieno ja hyvä ihminen.
Olen ollut psykopaatin kanssa samassa työyhteisössä. Mistäkö tiedän että oli psykopaatti? No sanotaan niin että kahden vuoden aikana opin tuntemaan tämän tyypin ja hänellä ei ollut mitään omaatuntoa ja hänellä oli hyvin häiriintynyt ja ilkeä luonne. Aina sama kuvio: uusi työntekijä vastaan ja ystävällistä käytöstä, kunnes yhtenä päivänä se saattoi muuttua hetkessä ihan päinvastaiseksi ja uhri täysin ymmällään mitä tapahtui. Ja sitten henkinen nakertaminen ja uhreista täysin tahdottomia nukkeja. Näin paljon sairasta paskaa, mikä ei ollut normaalia. Ei kukaan voi esittää sellaista, ei kukaan voi vetää sellaista roolia. Se oli täysin rakennettu häneen.
Minun onneni oli, että heti alun jälkeen sain siirron toiseen tiimiin, minusta riippumattomista syistä. Selvisin pahimmalta, koska psykopaatti ei katsonut sen olevan minun syyni ja ei siksi aloittanut toimenpiteitä. Olimme kuitenkin paljon tekemisissä, koska olimme samassa firmassa ja viereisissä tiimeissä. Esimiehen hän melkein tuhosi, mutta tämä pelastautui vaihtamalla työpaikkaa. Kun sitten itse myöhemmin lähdin firmasta pois, piti se tehdä lomalla ja salaa, ettei tämä hullu raivostu siitä. Jäin siis lomalle enkä kohtaan palannut takaisin. Ja kuulin miten hän oli kääntänyt tämän täysin henkilökohtaiseksi tempuksi ja raivonnut siellä töissä. Tahdottomat marionetit kertoivat.. hän todella kuumottavat tyyppi. Täysi hullu. Tästä on aikaa jo 15 vuotta, mutta edelleen näen säännöllisesti painajaisia, jossa joudun jostakin syystä palaamaan tuohon firmaan ja siellä hän odottaa.
Paha on kun naapurina on narsisti tai muu persoonallisuushäiriöinen tai mielisairas.
Koskaan ei tiedä mitä hautoo ja missä juoruaa ja vääristelee asioita.
Mököttää ja jurnuttaa. Täytyy vain yrittää olla kuin häntä ei olisi olemassakaan.
Muuten polttaa itsensä loppuun jos hänen mielenliikkeitä yrittää pohtia
Miten nujertaa ihminen jonka käsitys omasta itsestään on lähtökohtaisesti muita ylempänä oleva, joka ei usko omassa näkemyksessään ja toimissaan ikinä mitään väärää. Jos saat muita ihmisiä puolellesi narsistia vastaan, ei se kuitenkaan narsistia kiinnosta koska hänen mielestään hän on aina se joka on oikeassa. Hän etsii uudet uhrit ja leikki jatkuu. Ainut keino narsistin kanssa on katkaista välit häneen tai ainakin yrittää vältellä kaikin tavoin.
Emt mutta se on nyt kuollut ja mä elossa että sen perusteella taidan olla voittanut.
Vierailija kirjoitti:
Emt mutta se on nyt kuollut ja mä elossa että sen perusteella taidan olla voittanut.
Tämä on helpottava tunne kun tietää ettei se sieltä haudasta enää pääse vainoamaan. Tosin traumoja on saattanut jäädä, joten painajaisia voi tulla vaikka asianosainen kasvaisi horsmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkin verran narsistisia piirteitä on jokaisessa ihmisessä. Siis heissäkin, joilla ei ole varsinaista narsistista persoonallisuushäiriötä. Maallikon on varmasti joskus vaikea erottaa, kummasta on kyse.
No ihan varmasti on vaikeaa, koska ero voi olla hyvinkin pieni. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi narsismista puhuminen loukkaa jotain ryhmää niin kovasti. Minä olen naimisissa narsistin kanssa, moni teistä saattaa tuntea hänet mutta taatusti teille ei tulisi mieleenkään narsismi. Hänhän on mukava, hauska ja charmikas perheenisä.
Jatkan vielä tässä sen verran, että olen samaa mieltä kuin tuolla aiemmin oltiin: jos sinulla on tarve voittaa narsisti, et ole yhtään häntä parempi. Siinähän osoitat, että sinullekin tämä elämä on kilpailua ja pelien pelaamista.
Tässä lienee vähän tulkinnanvaraa siinä, mitä ajatellaan voittamiseksi. Joku toinen voi todellakin aktiivisesti yrittää voittaa narsistin puhein ja teoin, joku toinen taas ajattelee voittaneensa, jos vain jättää epämiellyttävästi käyttäytyvän ihmisen elämästään pois.
Onko sinusta väärin tuo jälkimmäinen vaihtoehto? Mielestäni ei, eikä sellaista ihmistä voi väittää yhtä pahaksi kuin narsistia. Mielestäni sinä olet vähän outo, jos jäät narsistin kanssa elämään ja kärsimään, jotta voisit kehua sillä, ettet pelaa pelejä.
Voitolla voidaan tarkoittaa sitä, että uhri "voittaa" sen narsistin näkökulmasta. Tällainen "voittaja" saa aina "katua", koska narsisti ei siedä ihmisiä, joiden uskoo olevan häntä parempia jossain asiassa.
Ymmärrän tämän, mutta se että siitä puhutaan voittamisena luo jo itsessään ihan väärän kuvan ihmissuhteista. Jokainen voi huolehtia itsestään, omasta hyvinvoinnistaan ja omista rajoistaan. Ei se ole kenenkään voittamista.
Jos narsistin uhri lopulta pääsee irti ja haluaa kutsua sitä voittamiseksi, se ei ole keneltäkään pois. Ei edes sinulta, vaikka koetkin mielipahaa kyseisen termin käyttämisestä.
Joku voisi sanoa, ettei narsistin kanssa eläminen edes ole ihmissuhde, vaan alistussuhde.
Ei tietenkään se ole minulta pois, mutta se luo minulle mielikuvan ettei tämä uhri ole yhtään alistajaansa kummempi. Ei paha muutu hyväksi sillä, että kertoo itselleen muidenkin tekevän niin. Mutta tokihan ymmärrän kuinka se houkuttelee, olenhan itsekin siihen sortunut.
Juurihan sinä tuossa edellä kirjoitit "Onko sinusta väärin tuo jälkimmäinen vaihtoehto? Mielestäni ei, eikä sellaista ihmistä voi väittää yhtä pahaksi kuin narsistia. "
Nyt sitten oletkin tuomitsemassa uhrin, joka haluaa kutsua voittamiseksi sitä, että pääsi kiusaajastaan eroon.
Itse en jaksa tuollaista uhrin syyllistämistä.
Nyt sulla menee kirjoittajat sekaisin, en minä ole tuollaista kirjoittanut. T. Edellinen
En nyt tiedä voittamisesta. Meil on molemmil omat mielikuvitusolennot toisista. Mut 24 vuotta se on käyny aina välillä vetämässä ihme näytöksiä. Ja sotkenut kaikkien muiden asiat pahasti. Mun on sitten aina pitänyt yrittää arvata mitä se näytös taas esittää. Tyyppi näköö kauheasti vaivaa. Mut tälle kai toi on kui aamupaskalla kävis. Ei sitä voi pidätelläkään. Lähettäs mullekin vuorosanat. Eikä sotkis ventovieraiden elämää. Et en tiiä onko se voittamista jos toinen rääkkää omia kavereitaan valehtelemalla ja manipuloimalla. Ja sit sotkee sellasia juttuun jota en ees tunne. Lopputulos o joka yrityksellä ollu se. Et se jengi suuttuu. Voisivat selkeämmin asiansa esittää. Kun se mielikuvitus olento en ole mä joksi se mua väittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkin verran narsistisia piirteitä on jokaisessa ihmisessä. Siis heissäkin, joilla ei ole varsinaista narsistista persoonallisuushäiriötä. Maallikon on varmasti joskus vaikea erottaa, kummasta on kyse.
No ihan varmasti on vaikeaa, koska ero voi olla hyvinkin pieni. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi narsismista puhuminen loukkaa jotain ryhmää niin kovasti. Minä olen naimisissa narsistin kanssa, moni teistä saattaa tuntea hänet mutta taatusti teille ei tulisi mieleenkään narsismi. Hänhän on mukava, hauska ja charmikas perheenisä.
Jatkan vielä tässä sen verran, että olen samaa mieltä kuin tuolla aiemmin oltiin: jos sinulla on tarve voittaa narsisti, et ole yhtään häntä parempi. Siinähän osoitat, että sinullekin tämä elämä on kilpailua ja pelien pelaamista.
Tuo on kyllä niin kovaa narsistin sumutusta (gaslighting), ettei vois parempi esimerkki olla. Kätevästi unohdetaan puolustajan ja hyökkääjän ero. Vaihtoehtoina on hyväksyä uhrin osa tai torjua hyökkääjä kaikin keinoin (yleensä ihan torjumalla, mutta narsismiin ei kuulu asian ymmärtäminen kerrasta). Kolmas vaihtoehto on toivoa että narsisti häippäsee terrorisoimaan jotain muuta tai hukkuu omaan paskaansa, mutta siinä voi kestää aina viikoista kymmeniin vuosiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkin verran narsistisia piirteitä on jokaisessa ihmisessä. Siis heissäkin, joilla ei ole varsinaista narsistista persoonallisuushäiriötä. Maallikon on varmasti joskus vaikea erottaa, kummasta on kyse.
No ihan varmasti on vaikeaa, koska ero voi olla hyvinkin pieni. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi narsismista puhuminen loukkaa jotain ryhmää niin kovasti. Minä olen naimisissa narsistin kanssa, moni teistä saattaa tuntea hänet mutta taatusti teille ei tulisi mieleenkään narsismi. Hänhän on mukava, hauska ja charmikas perheenisä.
Jatkan vielä tässä sen verran, että olen samaa mieltä kuin tuolla aiemmin oltiin: jos sinulla on tarve voittaa narsisti, et ole yhtään häntä parempi. Siinähän osoitat, että sinullekin tämä elämä on kilpailua ja pelien pelaamista.
Tuo on kyllä niin kovaa narsistin sumutusta (gaslighting), ettei vois parempi esimerkki olla. Kätevästi unohdetaan puolustajan ja hyökkääjän ero. Vaihtoehtoina on hyväksyä uhrin osa tai torjua hyökkääjä kaikin keinoin (yleensä ihan torjumalla, mutta narsismiin ei kuulu asian ymmärtäminen kerrasta). Kolmas vaihtoehto on toivoa että narsisti häippäsee terrorisoimaan jotain muuta tai hukkuu omaan paskaansa, mutta siinä voi kestää aina viikoista kymmeniin vuosiin.
Ei, vaan paras vaihtoehto on hankkiutua eroon narsistista - no contact. Huolehtia itsestään ja rajoistaan, ja välttää pahaa, manipuloivaa ihmistä kaikin keinoin.
En muuten kuin olen onnistunut olemaan vastaamatta narsistin viesteihin. Ja lopulta blokkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin alhainen, että aloin käyttää narsistin omia keinoja häntä vastaan. Tässä täytyy toki olla varovainen ja luonteeltaan riittävän kova. Lässytin ja imartelin ja olin niiiin rakastunut häneen, maalailin mitä ihanimpia tulevaisuudenkuvia ja ylistin häntä. Sitten yhtäkkiä liinat kiinni ja täysi radiohiljaisuus. Juuri kuten hän oli tehnyt aiemmin. Sitten taas vähän lämmintä, jopa kuumaa. Intohimoa, suunnitelmia mitä oudoimmista seksikokeiluista, yllätyksiä ja ylellisyyksiä, puheita sitoutumishalustani ja yhteisestä perustettavasta kodista (ja sivulauseessa maininta minua odottavasta perinnöstä, joka oli täyttä valetta, mutta toimi). Narsisti ampaisi saman tien ostamaan sormukset ja jopa pidin sormusta jonkin aikaa, kunnes ilmoitin viestillä, että puran kihlauksen ja tää oli tässä.
Narsisti oli pompottanut minua vuosia, mutta oppivaisena tyttönä pääsin peliin mukaan viime metreillä. Ei se ihan helppoa ollut, ja tuollainen pelaaminen voi vahingoittaa itseäkin, mutta oli vaan niin herkullista saada narsistin pakka täysin sekaisin vähäksi aikaa.
Minussa on kieltämättä vähän epävakaan piirteitä, ehkä se oli avuksi tässä pedagogisessa projektissa.
Mutta tämä kaikki vahvistaa vain sinun kostonhaluasi, narsistille sillä ei ole mitään väliä. Hän unohtaa kokemuksen tunnetasolla saman tien, ja kertoo kaikille mikä paha ja hullu sinä oletkaan (mikä on sinänsä ihan totta). Tällä keinolla et voita mitään.
Joistain asioista tulee ihmiselle hyvä mieli, ja tunne että tilit on tasan, vaikkei siinä mitään sen kummempaa voittaisikaan.
Mikään kosto ei tee narsistin juttuja tekemättömiksi. Paras kosto mun mielestä on ollut se, ettei mua kiinnosta narsisti ja sen jutut ja jatkan omaa kaunista ja yltäkylläistä elämääni ja narsisti rämpii omassa suossaan.
Joo. Johtunee siitä, että olen jonkun sortin tunnevammainen tai psykopaatti. Narsisti ei pysty vaikuttamaan tunteisiini.
Pysyn skarppina vaikka mitä yrittää, josta seuraa, että pystyn torjumaan manipulointiyritykset ja osoittamaan narsistin väitteet vääriksi.
Aikansa yrittävät, ja sitten alkavat kunnioittamaan ja pyrkivät kaveriksi.
Töissä tiukoissa neuvotteluissa tästä on etua. Ihmis.- ja etenkään parisuhteissa enemmänkin haittaa.
Olen niin alhainen, että aloin käyttää narsistin omia keinoja häntä vastaan. Tässä täytyy toki olla varovainen ja luonteeltaan riittävän kova. Lässytin ja imartelin ja olin niiiin rakastunut häneen, maalailin mitä ihanimpia tulevaisuudenkuvia ja ylistin häntä. Sitten yhtäkkiä liinat kiinni ja täysi radiohiljaisuus. Juuri kuten hän oli tehnyt aiemmin. Sitten taas vähän lämmintä, jopa kuumaa. Intohimoa, suunnitelmia mitä oudoimmista seksikokeiluista, yllätyksiä ja ylellisyyksiä, puheita sitoutumishalustani ja yhteisestä perustettavasta kodista (ja sivulauseessa maininta minua odottavasta perinnöstä, joka oli täyttä valetta, mutta toimi). Narsisti ampaisi saman tien ostamaan sormukset ja jopa pidin sormusta jonkin aikaa, kunnes ilmoitin viestillä, että puran kihlauksen ja tää oli tässä.
Narsisti oli pompottanut minua vuosia, mutta oppivaisena tyttönä pääsin peliin mukaan viime metreillä. Ei se ihan helppoa ollut, ja tuollainen pelaaminen voi vahingoittaa itseäkin, mutta oli vaan niin herkullista saada narsistin pakka täysin sekaisin vähäksi aikaa.
Minussa on kieltämättä vähän epävakaan piirteitä, ehkä se oli avuksi tässä pedagogisessa projektissa.