Onko olemassa naista, joka ei ole kokenut häirintää?

En tunne minäkään. Enkä puhut nyt edes mistään baarissa kännisten ukkojen kourimisesta. Sitä ei edes jaksa laskea mukaan, kun sitä tapahtuu niin paljon.

Tätä on ollut niin kauan kuin muistan. Jo silloin, kun itse kävin ylä-astetta.

T: 50- vuotias nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tuntuu ikävältä, että ne joita ei ole ahdisteltu kyseenalaistavat koko ilmiön.

Minusta taas se tuntuu ikävältä, että ne, joita on ahdisteltu, kyseenalaistavat sen, että kaikkia ei ole ahdisteltu. Tässäkin ketjussa on moni sanonut, että ei ole joutunut seksuaalisen rikoksen, ahdistelun tai häirinnän kohteeksi ikinä elämässään, ja hänet leimataan heti lähinnä mielenvikaiseksi, joka ei ymmärrä saamaansa kohtelua.

Niinpä, ja sanotaan vielä että kyllä sinua ON ahdisteltu, mutta et vain ole tajunnut sitä. Ööh, jos ei ole kokenut tilannetta häiritseväksi, niin miten se muka on ahdistelua? Kun olin teini, puskat oli täynnä jotain itsensäpaljastelijoita. Eivät ne minulle ongelma ollut, jos vastaan tuli niin naurahdin ja jatkoin matkaa. Eivät olleet millään mittapuulla minusta ahdistavia tilanteita.

En oikein tajua näitä juttuja, joissa naiset kehuvat, miten eivät häiriinny selvästi suorastaan jopa laittomista teoista ja näin ollen heitä ei ole seksuaalisesti häiritty. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat tilanteisiin eri tavalla. Se, että ettet sinä ole moksiskaan siitä, että joudut katselemaan tuntemattomien elimiä tai että tungoksessa kouritaan, ei tarkoita, etteivätkö nämä teot ole väärin ja seksuaalista häirintää.

Jep. En minäkään koe mitenkään traumatisoituneeni tai ahdistuneeni mistään kokemuksesta, saati että olisin nostanut isoa numeroa jostain (jos ei lasketa suoraa palautetta muutamalle perseenpuristelijalle ym), mutta tiedostan kyllä että häirinnäksi tulkittavia tekoja on kyllä matkan varrelle sattunut ja usein, varsinkin nuorempana, kun kävi baareissa. Mutta myös työpaikalla, lähinnä asiakkaitten taholta, kun olen asiakaspalvelussa työskennellyt. 18-vuotiaana kaupan kassana oli ehkä kaikkein ahdistavin tilanne kun joku humalainen setämies (okei ehkä 35v) jäi kauppaan odottelemaan että vuoroni loppuu. Onneksi kaverinsa veivät sen lopulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimmat ja hämmentävimmät tapaukset ovat tapahtuneet minulle ollessani noin 14-vuotias. Nukuin ruotsinlaivalla istumasalongissa joka oli vähän syrjemmällä. Heräsin siihen, että joku 35-vuotias kähmi minua haarovälistä ja pyysi tulemaan mukaan. Toinen tapaus oli kun vanha käppänä tuli bussipysäkillä kysymään, että saa satasen (markka aika), jos vedän käteen. Jotenkin tuon ikäinen ei edes tajua, että mitä tämä oikein on.

kertoi ikänsä siinä kähmiessään?

Käsittämätöntä vähättelyä tämäkin! Pyrit nollaamaan toisen kokemuksen täysin irrelevantilla kommentilla. Oletko itse nyt tuon ikäinen ja siksi kolahti ikä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne ja täytyy sanoa, että kun oma tytär alkaa lähestyä teini-ikää, niin pelottaa hänen puolestaan jo ne tilanteet, joihin hänkin tulee vielä joutumaan.

Eilen rannalla istuskeli pari noin kolmekymppistä miestä kaljoittelemassa kun tyttären kanssa sinne menin ja mulle tuli niistä heti sellanen olo, että jos en olisi ollut tytön mukana, niin ne ois varmaan huutaneet tytölle jotain painokelvotonta. Minulle ei siis tule tätä oloa suurimmasta osasta miehiä, mutta minusta tuntuu, että mullakin on elämänkokemuksen myötä kehittynyt jonkinlainen creep-tutka. Sen vaan aistii joistakin, että niillä ei ole hyvät aikeet. 

Miten sä kuvittelet nuorison nykyään luovan suhteitaan? Luuletko, että sun tytärtä tullaan ruusun kanssa hakemaan kotoa ja ensin puudetään sun lupa?

Tyttäresi tulee kuulemaan monta kertaa viheltelyä ja *hei tuus tänne* ja *kattokaa mikä gimma* huutelua. Onko se seksuaalista häirintää? No ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Montako kertaan peffaanne on otettu kiinni täysin vieraan henkilön toimesta? 6 kertaa. ...ja olen mies. Montako kertaa nainen on lykännyt nenänsä kainaloon? 2 kertaa.

Niin ei kai kukaan ole väittänyt ettei miehiä ahdistella ikinä (paitsi jotkut miehet itse).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tuntuu ikävältä, että ne joita ei ole ahdisteltu kyseenalaistavat koko ilmiön.

Minusta taas se tuntuu ikävältä, että ne, joita on ahdisteltu, kyseenalaistavat sen, että kaikkia ei ole ahdisteltu. Tässäkin ketjussa on moni sanonut, että ei ole joutunut seksuaalisen rikoksen, ahdistelun tai häirinnän kohteeksi ikinä elämässään, ja hänet leimataan heti lähinnä mielenvikaiseksi, joka ei ymmärrä saamaansa kohtelua.

Niinpä, ja sanotaan vielä että kyllä sinua ON ahdisteltu, mutta et vain ole tajunnut sitä. Ööh, jos ei ole kokenut tilannetta häiritseväksi, niin miten se muka on ahdistelua? Kun olin teini, puskat oli täynnä jotain itsensäpaljastelijoita. Eivät ne minulle ongelma ollut, jos vastaan tuli niin naurahdin ja jatkoin matkaa. Eivät olleet millään mittapuulla minusta ahdistavia tilanteita.

En oikein tajua näitä juttuja, joissa naiset kehuvat, miten eivät häiriinny selvästi suorastaan jopa laittomista teoista ja näin ollen heitä ei ole seksuaalisesti häiritty. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat tilanteisiin eri tavalla. Se, että ettet sinä ole moksiskaan siitä, että joudut katselemaan tuntemattomien elimiä tai että tungoksessa kouritaan, ei tarkoita, etteivätkö nämä teot ole väärin ja seksuaalista häirintää.

Jep. En minäkään koe mitenkään traumatisoituneeni tai ahdistuneeni mistään kokemuksesta, saati että olisin nostanut isoa numeroa jostain (jos ei lasketa suoraa palautetta muutamalle perseenpuristelijalle ym), mutta tiedostan kyllä että häirinnäksi tulkittavia tekoja on kyllä matkan varrelle sattunut ja usein, varsinkin nuorempana, kun kävi baareissa. Mutta myös työpaikalla, lähinnä asiakkaitten taholta, kun olen asiakaspalvelussa työskennellyt. 18-vuotiaana kaupan kassana oli ehkä kaikkein ahdistavin tilanne kun joku humalainen setämies (okei ehkä 35v) jäi kauppaan odottelemaan että vuoroni loppuu. Onneksi kaverinsa veivät sen lopulta pois.

Ensin sanot, että et koe ahdistuneesi mistään kokemuksesta, mutta lopussa kuvailet tilannetta joka on ollut kokemuksistasi omien sanojesi mukaan "ehkä ahdistavin" ja josta selvisit siksi, että ahdistelijan kaverit veivät tämän pois. Onhan tuo kuvaamasi tilanne nyt oikeasti pelottava!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako kertaan peffaanne on otettu kiinni täysin vieraan henkilön toimesta? 6 kertaa. ...ja olen mies. Montako kertaa nainen on lykännyt nenänsä kainaloon? 2 kertaa.

Niin ei kai kukaan ole väittänyt ettei miehiä ahdistella ikinä (paitsi jotkut miehet itse).

No siihen se on mennyt, kun naisia ahdistaa kaikki, unohtuu se, että naisetkin huutelevat, kyyläävät ja koskevat. Jos joku kertoo tästä, se on vain naisen flirttiä.

Ilmoitettu asiattomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se tuntuu ikävältä, että ne joita ei ole ahdisteltu kyseenalaistavat koko ilmiön.

Minusta taas se tuntuu ikävältä, että ne, joita on ahdisteltu, kyseenalaistavat sen, että kaikkia ei ole ahdisteltu. Tässäkin ketjussa on moni sanonut, että ei ole joutunut seksuaalisen rikoksen, ahdistelun tai häirinnän kohteeksi ikinä elämässään, ja hänet leimataan heti lähinnä mielenvikaiseksi, joka ei ymmärrä saamaansa kohtelua.

Niinpä, ja sanotaan vielä että kyllä sinua ON ahdisteltu, mutta et vain ole tajunnut sitä. Ööh, jos ei ole kokenut tilannetta häiritseväksi, niin miten se muka on ahdistelua? Kun olin teini, puskat oli täynnä jotain itsensäpaljastelijoita. Eivät ne minulle ongelma ollut, jos vastaan tuli niin naurahdin ja jatkoin matkaa. Eivät olleet millään mittapuulla minusta ahdistavia tilanteita.

En oikein tajua näitä juttuja, joissa naiset kehuvat, miten eivät häiriinny selvästi suorastaan jopa laittomista teoista ja näin ollen heitä ei ole seksuaalisesti häiritty. Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat tilanteisiin eri tavalla. Se, että ettet sinä ole moksiskaan siitä, että joudut katselemaan tuntemattomien elimiä tai että tungoksessa kouritaan, ei tarkoita, etteivätkö nämä teot ole väärin ja seksuaalista häirintää.

Jep. En minäkään koe mitenkään traumatisoituneeni tai ahdistuneeni mistään kokemuksesta, saati että olisin nostanut isoa numeroa jostain (jos ei lasketa suoraa palautetta muutamalle perseenpuristelijalle ym), mutta tiedostan kyllä että häirinnäksi tulkittavia tekoja on kyllä matkan varrelle sattunut ja usein, varsinkin nuorempana, kun kävi baareissa. Mutta myös työpaikalla, lähinnä asiakkaitten taholta, kun olen asiakaspalvelussa työskennellyt. 18-vuotiaana kaupan kassana oli ehkä kaikkein ahdistavin tilanne kun joku humalainen setämies (okei ehkä 35v) jäi kauppaan odottelemaan että vuoroni loppuu. Onneksi kaverinsa veivät sen lopulta pois.

Ensin sanot, että et koe ahdistuneesi mistään kokemuksesta, mutta lopussa kuvailet tilannetta joka on ollut kokemuksistasi omien sanojesi mukaan "ehkä ahdistavin" ja josta selvisit siksi, että ahdistelijan kaverit veivät tämän pois. Onhan tuo kuvaamasi tilanne nyt oikeasti pelottava!

Totta, ehkä tarkoitan ettei mikään ole jäänyt vaivaamaan pidemmäksi aikaa. Tuotakaan juttua en edes muista ennen kuin alan tarkemmin miettiä mitä on tapahtunut. Enkä siis ollut silloin yksin töissä vaan kyseessä oli isompi kauppa, jossa oli pari muutakin työntekijää, joten en kokenut sitä erityisen pelottavana. Yksin jossain pikkukaupassa olisi eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne ja täytyy sanoa, että kun oma tytär alkaa lähestyä teini-ikää, niin pelottaa hänen puolestaan jo ne tilanteet, joihin hänkin tulee vielä joutumaan.

Eilen rannalla istuskeli pari noin kolmekymppistä miestä kaljoittelemassa kun tyttären kanssa sinne menin ja mulle tuli niistä heti sellanen olo, että jos en olisi ollut tytön mukana, niin ne ois varmaan huutaneet tytölle jotain painokelvotonta. Minulle ei siis tule tätä oloa suurimmasta osasta miehiä, mutta minusta tuntuu, että mullakin on elämänkokemuksen myötä kehittynyt jonkinlainen creep-tutka. Sen vaan aistii joistakin, että niillä ei ole hyvät aikeet. 

Miten sä kuvittelet nuorison nykyään luovan suhteitaan? Luuletko, että sun tytärtä tullaan ruusun kanssa hakemaan kotoa ja ensin puudetään sun lupa?

Tyttäresi tulee kuulemaan monta kertaa viheltelyä ja *hei tuus tänne* ja *kattokaa mikä gimma* huutelua. Onko se seksuaalista häirintää? No ei ole.

Milloinkohan tuollainen ruusun kanssa kotoa hakemisen kulttuuri on ollut arkipäivää? Suomessa ainakaan ei koskaan. Nykynuoret luovat suhteitaan huomattavasti terveemmillä tavoilla kuin aiemmat sukupolvet. Ensinnäkin nuoret juovat aiempaa vähemmän, jolloin on kerättävä rohkeutta lähestyä toista selvinpäin ja otettava vastuu omista teoista, kun ei voi vedota siihen, että oli humalassa. Toisekseen myös pojilta odotetaan nykyään vuorovaikutustaitoja ja muiden huomioimista. Omassa nuoruudessani 90-luvulla pojilta hyväksyttiin ihan uskomatonta sikailua. Nykypojat ovat paljon parempikäytöksisiä ja empaattisempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako kertaan peffaanne on otettu kiinni täysin vieraan henkilön toimesta? 6 kertaa. ...ja olen mies. Montako kertaa nainen on lykännyt nenänsä kainaloon? 2 kertaa.

Niin ei kai kukaan ole väittänyt ettei miehiä ahdistella ikinä (paitsi jotkut miehet itse).

No siihen se on mennyt, kun naisia ahdistaa kaikki, unohtuu se, että naisetkin huutelevat, kyyläävät ja koskevat. Jos joku kertoo tästä, se on vain naisen flirttiä.

Keneltä se unohtuu? Kyllä kenen tahansa ahdistelukokemuksia vähättelevät on yleensä miehiä, joittenkin mielestä pitäisi olla vaan tyytyväinen jos saa huomiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako kertaan peffaanne on otettu kiinni täysin vieraan henkilön toimesta? 6 kertaa. ...ja olen mies. Montako kertaa nainen on lykännyt nenänsä kainaloon? 2 kertaa.

Niin ei kai kukaan ole väittänyt ettei miehiä ahdistella ikinä (paitsi jotkut miehet itse).

No siihen se on mennyt, kun naisia ahdistaa kaikki, unohtuu se, että naisetkin huutelevat, kyyläävät ja koskevat. Jos joku kertoo tästä, se on vain naisen flirttiä.

Keneltä se unohtuu? Kyllä kenen tahansa ahdistelukokemuksia vähättelevät on yleensä miehiä, joittenkin mielestä pitäisi olla vaan tyytyväinen jos saa huomiota.

Miehet voi sitä paitsi ihan itse pitää ääntä kokemastaan ahdistelusta, ettei se pääse unohtumaan. Kyllä se pitää ottaa yhtä lailla vakavasti. Hyvä että se tuotiin esiin tässäkin keskustelussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako kertaan peffaanne on otettu kiinni täysin vieraan henkilön toimesta? 6 kertaa. ...ja olen mies. Montako kertaa nainen on lykännyt nenänsä kainaloon? 2 kertaa.

Niin ei kai kukaan ole väittänyt ettei miehiä ahdistella ikinä (paitsi jotkut miehet itse).

No siihen se on mennyt, kun naisia ahdistaa kaikki, unohtuu se, että naisetkin huutelevat, kyyläävät ja koskevat. Jos joku kertoo tästä, se on vain naisen flirttiä.

Keneltä se unohtuu? Kyllä kenen tahansa ahdistelukokemuksia vähättelevät on yleensä miehiä, joittenkin mielestä pitäisi olla vaan tyytyväinen jos saa huomiota.

Nimenomaan. Naiset tietää hyvin henkilökohtaisesta kokemuksesta, miten ahdistavaa se ahdistelu on, eikä heistä kuin harva vähättele toisten, naisten tai miesten, kokemuksia. Tosin tähänkin ketjuun on jo vähättelijä eksynyt.

Vierailija kirjoitti:

Kerjäläiset eivät mangu rahaa toisilta kerjäläisiltä. Sama juttu ahdistelussa, että aktiivinen ahdistelu on kolikon kääntöpuoli. Jos et saa ihailua, et saa ahdisteluakaan ja jokainen tietää etteivät miehet saa Tinderissä tai klubeilla juuri mitään juuri koskaan. 

Toisaalta miehiin kohdistuu rekrytoinnissa ja harrastuksissa epäsuoraa pienentämistä ja syrjintää, jossa nainen välttää riskit vetoamalla johonkin toiseen selitykseen tai milloin mihinkin. 

Muistelen esim.itse usein erästä järjestökoulutusta 2010-luvulla, jossa olin ainoa mieskoulutettava. Meidän piti alussa tehdä harjoitus, jossa piti hakea toisen osallistujan katsetta ja 'yllättäen' ainoa, joku suostui katsomaan minua oli keski-ikäinen nainen eikä yksikään näistä lähempänä omaa ikääni olevista naisista. 

Otin monta kertaa kantaa keskusteluun, kun joku luennoi vuorollaan ja kukaan ei kehunut tai jatkanut puheenvuoroani. Yhteen kommenttiin luennoija (nuorehko nainen) jopa vastasi tympeästi, koska ei ymmärtänyt sitä. 

Koulutuksen lopussa meidän piti valita kortit ja kuvata niillä jotain tunnelmaa enkä ikinä unohda järjestönaisen pierua haistanutta ilmettä, kun tuli minun vuoroni ja kerroin tuntemuksistani tuon päivän jälkeen. Jotenkin naurattaa vieläkin tämä, miten korkeakoulutetut aikuiset eivät osaa piilottaa irvistelyään, kuten pahaa ruokaa maistaneet vauvat. 

Sen jälkeen kurssi loppui ja kaikki lähtivät omiin suuntiin kenenkään hakematta minun huomiotani edelleenkään. Tämän jälkeen olin tuohon järjestöön yhteydessä ja he keksivät tekosyyn olla ottamatta minua mukaan, sitten ehdottivat toista toimintamuotoa ja rikkoivat tämän lupauksen sitten sen perään. 

Tuo ei ollut ainoa kerta, kun olin tuollaisessa tilanteessa. Kerran järjestönainen keksi, että olen "liian yksinäinen" päästäkseni mukaan (spekulointia yksityiselämällä) ja toinen järjestönainen muisti, että "millainen" minä "olin" keskustelussa eli muisti komeuteni ja pituuteni. 

Naisiin kohdistuvasta ahdistelusta työelämässä yms. on puhuttu ja nyt olisi aika puhua miehiin kohdistuvasta pienentämisestä, joka perustuu miehen panettavuuteen naisen silmissä. Naisille on järjestetty matalampi rima poliisiin ja muihin vastuullisiin ammatteihin, mutta miehille on ehkä järjestetty korkeampi rima naisvaltaisiin hommiin. Epäilys naisia kohtaan perustuu siis suorituskykyyn liittyviin faktoihin, kun taas epäilys miehiä kohtaan kohdistuu pimpulatuntemuksiin. 

Sitten taas toisaalta miehet saa kyllä naisvaltaisilla työpaikoilla usein ihan erityiskohtelua. Esim minun alalla tuntuu että jo opiskeluajoista alkaen vähemmistössä olevia miehiä pidettiin jotenkin paremmassa arvossa kuin naisia, ja kas kummaa tälläkin alalla miehet etenee urallaan ja saa samoista töistä parempaa palkkaa, vaikka kyse tosiaan on naisvaltaisesta alasta. Kaverin työpaikalla on naisten joukossa yksi mies, jolta kukaan ei kuulemma odota juuri minkään tekemistä, se saa tehdä mitä huvittaa ja naiset paikkailee sitten. Vaikka uskon kyllä että joskus miehiä saatetaan syrjiäkin, en yhtään epäile. Itse olen vaan törmännyt ainoastaan tähän "positiiviseen syrjintään" jossa miehet päästetään naisten joukossa helpommalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Montako kertaan peffaanne on otettu kiinni täysin vieraan henkilön toimesta? 6 kertaa. ...ja olen mies. Montako kertaa nainen on lykännyt nenänsä kainaloon? 2 kertaa.

Niin ei kai kukaan ole väittänyt ettei miehiä ahdistella ikinä (paitsi jotkut miehet itse).

No siihen se on mennyt, kun naisia ahdistaa kaikki, unohtuu se, että naisetkin huutelevat, kyyläävät ja koskevat. Jos joku kertoo tästä, se on vain naisen flirttiä.

Ei kukaan mun tuntema ole väittänyt, että naisten ahdistelu on vain flirttiä. Miesten kohtaamasta ahdistelusta vaan ei tiedetä paljoa, koska eivät siitä kerro, paljoa.

Tässä ilmiössä ei ole sukupuolet vastakkain! Ikinä ei saa yleistää: naiset aina ahdistuu, miehet aina ahdistelee. Ei johda mihinkään ei! Ongelma on iilmiö, josta kenenkään ei pitäisi kärsiä!! Kulttuurin tulee kehittyä siten, että tähän kiinnitetään huomiota, otetaan opiksi ja ollaan ihmisiksi toinen toisiamme kohtaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tunne ja täytyy sanoa, että kun oma tytär alkaa lähestyä teini-ikää, niin pelottaa hänen puolestaan jo ne tilanteet, joihin hänkin tulee vielä joutumaan.

Eilen rannalla istuskeli pari noin kolmekymppistä miestä kaljoittelemassa kun tyttären kanssa sinne menin ja mulle tuli niistä heti sellanen olo, että jos en olisi ollut tytön mukana, niin ne ois varmaan huutaneet tytölle jotain painokelvotonta. Minulle ei siis tule tätä oloa suurimmasta osasta miehiä, mutta minusta tuntuu, että mullakin on elämänkokemuksen myötä kehittynyt jonkinlainen creep-tutka. Sen vaan aistii joistakin, että niillä ei ole hyvät aikeet. 

Miten sä kuvittelet nuorison nykyään luovan suhteitaan? Luuletko, että sun tytärtä tullaan ruusun kanssa hakemaan kotoa ja ensin puudetään sun lupa?

Tyttäresi tulee kuulemaan monta kertaa viheltelyä ja *hei tuus tänne* ja *kattokaa mikä gimma* huutelua. Onko se seksuaalista häirintää? No ei ole.

Noinko ne nuoret suhteita luovat? Vaikea uskoa. Oma kokemus on, että ihan juttelemalla, samoissa harrastuksissa tai koulussa tutustumalla. Pelottavaa, jos joka vihellyksennperään lähtevät ja luovat "suhteensa" siten.

Häirintä ja fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen taisi alkaa n. 12-13-vuotiaana, ja sitä on yhä 20 vuotta myöhemmin. Pahimmat ovat olleet raiskauksen yritys ja lukioaikana kyseenalaisesti mm. reittä kosketellut opettaja. Monet miespuoliset ystävätkin kokivat häirintää opiskeluaikoina.

Eniten on aina ihmetyttänyt, miten jotkut miehistä eivät ollenkaan osaa lukea toisen kehonkieltä ja muuta sanatonta viestintää. Itse pyörinyt miesvaltaisen alan takia paljon miesporukoissa, ja tästä on seurannut välillä ongelmia/väärinkäsityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerjäläiset eivät mangu rahaa toisilta kerjäläisiltä. Sama juttu ahdistelussa, että aktiivinen ahdistelu on kolikon kääntöpuoli. Jos et saa ihailua, et saa ahdisteluakaan ja jokainen tietää etteivät miehet saa Tinderissä tai klubeilla juuri mitään juuri koskaan. 

Toisaalta miehiin kohdistuu rekrytoinnissa ja harrastuksissa epäsuoraa pienentämistä ja syrjintää, jossa nainen välttää riskit vetoamalla johonkin toiseen selitykseen tai milloin mihinkin. 

Muistelen esim.itse usein erästä järjestökoulutusta 2010-luvulla, jossa olin ainoa mieskoulutettava. Meidän piti alussa tehdä harjoitus, jossa piti hakea toisen osallistujan katsetta ja 'yllättäen' ainoa, joku suostui katsomaan minua oli keski-ikäinen nainen eikä yksikään näistä lähempänä omaa ikääni olevista naisista. 

Otin monta kertaa kantaa keskusteluun, kun joku luennoi vuorollaan ja kukaan ei kehunut tai jatkanut puheenvuoroani. Yhteen kommenttiin luennoija (nuorehko nainen) jopa vastasi tympeästi, koska ei ymmärtänyt sitä. 

Koulutuksen lopussa meidän piti valita kortit ja kuvata niillä jotain tunnelmaa enkä ikinä unohda järjestönaisen pierua haistanutta ilmettä, kun tuli minun vuoroni ja kerroin tuntemuksistani tuon päivän jälkeen. Jotenkin naurattaa vieläkin tämä, miten korkeakoulutetut aikuiset eivät osaa piilottaa irvistelyään, kuten pahaa ruokaa maistaneet vauvat. 

Sen jälkeen kurssi loppui ja kaikki lähtivät omiin suuntiin kenenkään hakematta minun huomiotani edelleenkään. Tämän jälkeen olin tuohon järjestöön yhteydessä ja he keksivät tekosyyn olla ottamatta minua mukaan, sitten ehdottivat toista toimintamuotoa ja rikkoivat tämän lupauksen sitten sen perään. 

Tuo ei ollut ainoa kerta, kun olin tuollaisessa tilanteessa. Kerran järjestönainen keksi, että olen "liian yksinäinen" päästäkseni mukaan (spekulointia yksityiselämällä) ja toinen järjestönainen muisti, että "millainen" minä "olin" keskustelussa eli muisti komeuteni ja pituuteni. 

Naisiin kohdistuvasta ahdistelusta työelämässä yms. on puhuttu ja nyt olisi aika puhua miehiin kohdistuvasta pienentämisestä, joka perustuu miehen panettavuuteen naisen silmissä. Naisille on järjestetty matalampi rima poliisiin ja muihin vastuullisiin ammatteihin, mutta miehille on ehkä järjestetty korkeampi rima naisvaltaisiin hommiin. Epäilys naisia kohtaan perustuu siis suorituskykyyn liittyviin faktoihin, kun taas epäilys miehiä kohtaan kohdistuu pimpulatuntemuksiin. 

Sitten taas toisaalta miehet saa kyllä naisvaltaisilla työpaikoilla usein ihan erityiskohtelua. Esim minun alalla tuntuu että jo opiskeluajoista alkaen vähemmistössä olevia miehiä pidettiin jotenkin paremmassa arvossa kuin naisia, ja kas kummaa tälläkin alalla miehet etenee urallaan ja saa samoista töistä parempaa palkkaa, vaikka kyse tosiaan on naisvaltaisesta alasta. Kaverin työpaikalla on naisten joukossa yksi mies, jolta kukaan ei kuulemma odota juuri minkään tekemistä, se saa tehdä mitä huvittaa ja naiset paikkailee sitten. Vaikka uskon kyllä että joskus miehiä saatetaan syrjiäkin, en yhtään epäile. Itse olen vaan törmännyt ainoastaan tähän "positiiviseen syrjintään" jossa miehet päästetään naisten joukossa helpommalla.

500 oppilaan ala-asteella kaikki miesopet saivat parempaa palkkaa, kuin naiset (tutkittu juttu). Saivat kylläkin eniten opetustunteja, joista palkka korottui, mutta kaikki ylimääräiset tunnit menivät miehille, eikä naisille sit riittänyt. Naisopet sit tekivät eniten sitä kaikkea, mitä opetustyön lisäksi pitää tehdä ja josta ei makseta mitään lisiä. Tämä mm. siksi, kun miehillä opetustunteja niin paljon. Ja tämä kaikki siksi, että saatais niitä miehiä opettajiksi myös.

Vierailija kirjoitti:

Häirintä ja fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen taisi alkaa n. 12-13-vuotiaana, ja sitä on yhä 20 vuotta myöhemmin. Pahimmat ovat olleet raiskauksen yritys ja lukioaikana kyseenalaisesti mm. reittä kosketellut opettaja. Monet miespuoliset ystävätkin kokivat häirintää opiskeluaikoina.

Eniten on aina ihmetyttänyt, miten jotkut miehistä eivät ollenkaan osaa lukea toisen kehonkieltä ja muuta sanatonta viestintää. Itse pyörinyt miesvaltaisen alan takia paljon miesporukoissa, ja tästä on seurannut välillä ongelmia/väärinkäsityksiä.

Ja myös ihmetyttää, miten ei ymmärretä sitä, ettei alaikäisiin saa koskea mitenkään, eikä puhua mitenkään vihjailevasti. Ihmisen kehitys on niin kesken vielä, kaikki vääränlainen huomio muokkaa keskeneräistä mieltä ja käsitystä itsestään. Sen kehityksen rikkominen törkyisillä puheilla ja teoilla on pahimmanlaatuinen rikos ihmisyyttä vastaan. Tätä voivat miettiä kaikki vaikka oman lapsen kautta, jos ei muuten saa ajatuksesta kiinni.

Kaipa jokaiseen sääntöön on olemassa poikkeuksia, mutta minä luulen, että mun lähipiirissä jokainen nainen on kokenut seksuaalista häirintää, enimmäkseen nuorena.

90-luvun alussa oli tosi yleistä, että Helsingissä miehet istuivat ratikassa mulkku kädessä ja toivoivat, että nuoret naiset katsovat, tai oletan, mistä minä tiedän keiden halusivat katsovan, mutta koska olin nuori nainen kuten ystävänikin, sitä me näimme todella paljon, varsinkin silloin kun ratikat eivät olleet kovin täynnä, päättelin että toiveissa oli runkata juuri meidän nuorten naisten nähden. Ja kyllä, se oli seksuaalista häirintää, vaikka eivät tulleet meihin koskemaan.