Onko olemassa naista, joka ei ole kokenut häirintää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Jos sinä vain tyytyisit kertomaan oman kokemuksesi, kaikki olisi okei.

MUTTA sinähän tuomitset jonkin toisen naisen häirintäkokemukset -- joista et voi tietää mitään.

Selvästi tarkoituksesi on vain vaientaa häirintää kokeneet.

Miksi?

Ja sinä väität naisen, joka ei ole kokenut häirintää, valehtelevan tai ainakin olevan sen verran yksinkertainen ettei tajua tulleensa ahdistelluksi. Same same but different.

Vierailija kirjoitti:

Ei minua ole häirinnyt kukaan. Ulkonäkö suojellut aina  :) 

- vanha ruma läski, nuorena ruma läski

Olin nuorena rumaksi haukuttu finninaama, ja pahimmat seksuaaliset häirinnät koin juuri tuohon aikaan. Ei epäviehättävä ulkonäkö mitään suojele: päinvastoin, joitain hyypiöitä se jopa innostaa. Minuun kohdistunut häirintä oli vihamielistä ja aggressiivista, tyyliin huutelua, ulkonäön nöyryyttävää kommentointia sekä arviointia olenko "pantava" vai en. Laskisin tuon kyllä seksuaaliseksi häirinnäksi, koska siihen liittyi kehon arviointia ja seksuaalissävytteistä häpäisyä. Minuun käytiin myös käsiksi muutamia kertoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen pyytämättä saanut tutuilta naisilta römpsä ja tissikuvia mikä on ällöttävää ja ahdistavaa. Etenkin jos kyseessä ei mikään kaunis tapaus. Samoin olen parissa suhteessa saanut naiselta turpaan mutta eihän siitä mies kehtaa puhua julkisesti. Samoin olen joutunut sammuneena tilaan jossa nainen on ottanut suihin. Miten nämä olisi jos tekijä olisikin mies? Näiden aikoihin olin 18-23 vuotias nuori mies.

En tiedä, miksi sitä pitäisi pohtia, jos kyseessä olisi ollut tekijänä mies. Eikö sitä voi käsitellä ihan sillä, että sinä olet nämä kokenut ja miltä se sinusta tuntui? Jos olet kokenut tapaukset ikävinä, niistä kannattaa puhua. Jos et, mitä lisäarvoa niistä puhuminen tähän tuo?

Koko ketju on pyhitetty puheelle siitä miten naiset kokevat jokaisen sanan ikävinä ja sitten kun mies kertoo todellisesta ahdistelusta, tulet jeesustelemaan. 🤡

Jos tekijä olisi ollut mies, hän olisi miehenä leimaantunut homoksi. Naisena hän olisi saanut terapiaa, korvauksia ja tekijä linnaa.

Jaahas. Tapa se on tuokin mitätöidä. Mitäs jeesustelua se on, et jos toinen on kokenut ikävää ahdistelua, kehoitan puhumaan siitä ahdisteluna. Jos ei ole kokenut sitä ahdisteluna, ei kuulu otsikon alle. Viestitä sai käsityksen, että koska on mies kohteena, asia on ikäänkuin eri, kuin jos olis ollut nainen.

No sepä se kun se on eri asia.

Mutta miten se on eri asia? Jos miestä ahdistellaan ja hän kokee sen ahdisteluna, onko se jotenkin eri asia, kuin jos naista ahdistellaan, ja hän kokee tulleensa ahdistelluksi? Mielestäni molemmat tilanteen yhtä pahoja. Miksi miehen kokema olisi eri?

Se on eri asia, koska se mies lynkataan heti, nainen on vain ollut antava, ei ottava ja mies on nynny, kun jaksaa valittaa. Siten se on täysin eri asia.

-eri

Täh, en ymmärrä vastausta. Milloin mies lynkataan heti ja nainen ollut vain antava? Jos minun tytärtä tai poikaa kukaan ahdistelee, olen kyllä raivoissani molempien puolesta yhtälailla. En näe siinä mitään eroa. Enkä myöskään siinä olisiko ahdistelija mies vai nainen. Näin äiti-ihmisenä ja naisoletettuna olisin valmis lyömään joka tapauksessa ja yhtälailla.

Avlla ja julkisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Jos sinä vain tyytyisit kertomaan oman kokemuksesi, kaikki olisi okei.

MUTTA sinähän tuomitset jonkin toisen naisen häirintäkokemukset -- joista et voi tietää mitään.

Selvästi tarkoituksesi on vain vaientaa häirintää kokeneet.

Miksi?

Ja sinä väität naisen, joka ei ole kokenut häirintää, valehtelevan tai ainakin olevan sen verran yksinkertainen ettei tajua tulleensa ahdistelluksi. Same same but different.

Missä MINÄ kirjoitin noin?

Mutta tottahan tuo väite on. Ihan jo siitä syystä että kun olin nuori, ei ollut olemassa edes käsitystä ilmiöstä nimeltä sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä. Nyt me vanhemmat ihmiset sitten käymme läpi nuoruuden kokemuksia ja huomaamme, että kappas, kyllähän tuo oli sitä häirintää.

Itse olen itse asiassa järkyttynyt siitä kuinka monella tuntemallani naisella on näitä inhottavia kokemuksia menneisyydessä. Useimmat osaavat nyt määritellä kokemukset häirinnäksi, mutta yhdessä tapauksessa joka olisi nykylain mukaan rai skausyritys tai seksuaaliseen tekoon pakottaminen, iäkäs nainen (uhri) edelleen puhuu niin että "mies niin kovasti ihaili minua". Sehän on sellainen tapa yrittää suojata itseään epämiellyttävältä muistolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Jos sinä vain tyytyisit kertomaan oman kokemuksesi, kaikki olisi okei.

MUTTA sinähän tuomitset jonkin toisen naisen häirintäkokemukset -- joista et voi tietää mitään.

Selvästi tarkoituksesi on vain vaientaa häirintää kokeneet.

Miksi?

Ja sinä väität naisen, joka ei ole kokenut häirintää, valehtelevan tai ainakin olevan sen verran yksinkertainen ettei tajua tulleensa ahdistelluksi. Same same but different.

Missä MINÄ kirjoitin noin?

Mutta tottahan tuo väite on. Ihan jo siitä syystä että kun olin nuori, ei ollut olemassa edes käsitystä ilmiöstä nimeltä sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä. Nyt me vanhemmat ihmiset sitten käymme läpi nuoruuden kokemuksia ja huomaamme, että kappas, kyllähän tuo oli sitä häirintää.

Itse olen itse asiassa järkyttynyt siitä kuinka monella tuntemallani naisella on näitä inhottavia kokemuksia menneisyydessä. Useimmat osaavat nyt määritellä kokemukset häirinnäksi, mutta yhdessä tapauksessa joka olisi nykylain mukaan rai skausyritys tai seksuaaliseen tekoon pakottaminen, iäkäs nainen (uhri) edelleen puhuu niin että "mies niin kovasti ihaili minua". Sehän on sellainen tapa yrittää suojata itseään epämiellyttävältä muistolta.

No ei ole totta. Vähemmistö naisista kokee häirintää vaikka kuinka yrität muuta väittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Jos sinä vain tyytyisit kertomaan oman kokemuksesi, kaikki olisi okei.

MUTTA sinähän tuomitset jonkin toisen naisen häirintäkokemukset -- joista et voi tietää mitään.

Selvästi tarkoituksesi on vain vaientaa häirintää kokeneet.

Miksi?

Ja sinä väität naisen, joka ei ole kokenut häirintää, valehtelevan tai ainakin olevan sen verran yksinkertainen ettei tajua tulleensa ahdistelluksi. Same same but different.

Missä MINÄ kirjoitin noin?

Mutta tottahan tuo väite on. Ihan jo siitä syystä että kun olin nuori, ei ollut olemassa edes käsitystä ilmiöstä nimeltä sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä. Nyt me vanhemmat ihmiset sitten käymme läpi nuoruuden kokemuksia ja huomaamme, että kappas, kyllähän tuo oli sitä häirintää.

Itse olen itse asiassa järkyttynyt siitä kuinka monella tuntemallani naisella on näitä inhottavia kokemuksia menneisyydessä. Useimmat osaavat nyt määritellä kokemukset häirinnäksi, mutta yhdessä tapauksessa joka olisi nykylain mukaan rai skausyritys tai seksuaaliseen tekoon pakottaminen, iäkäs nainen (uhri) edelleen puhuu niin että "mies niin kovasti ihaili minua". Sehän on sellainen tapa yrittää suojata itseään epämiellyttävältä muistolta.

No ei ole totta. Vähemmistö naisista kokee häirintää vaikka kuinka yrität muuta väittää.

Mihin perustat väitteesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minua ole häirinnyt kukaan. Ulkonäkö suojellut aina  :) 

- vanha ruma läski, nuorena ruma läski

Olin nuorena rumaksi haukuttu finninaama, ja pahimmat seksuaaliset häirinnät koin juuri tuohon aikaan. Ei epäviehättävä ulkonäkö mitään suojele: päinvastoin, joitain hyypiöitä se jopa innostaa. Minuun kohdistunut häirintä oli vihamielistä ja aggressiivista, tyyliin huutelua, ulkonäön nöyryyttävää kommentointia sekä arviointia olenko "pantava" vai en. Laskisin tuon kyllä seksuaaliseksi häirinnäksi, koska siihen liittyi kehon arviointia ja seksuaalissävytteistä häpäisyä. Minuun käytiin myös käsiksi muutamia kertoja.

Lisään: kaverin juhlissa humalainen mies kåyttäytyi uhkaavasti ja uhkasi pahoinpidellä. Hän vihjaisi, etten ole "oikea nainen", joten minua saa lyödä. En tiedä lasketaanko tuota seksuaaliseksi häirinnäksi, mutta jotain ulkonäön, kehon ja sukupuolen halventamista siihen liittyi kyllä.

Olin 18-vuotias, tuo tuntematon mies minua vanhempi ja kookkaampi. Ajatelkaapa: aikuinen mies uhkaa pahoinpidellä teinitytön.

Miehenä naiset ovat seksuaalisesti häirinneet minua tavoilla, joiden perusteella medioissa on väitetty annettavan potkuja miehille.

Nykymaailma on nyt tällainen, että naisille kaikki on sallittu ja miehille ei mikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Jos sinä vain tyytyisit kertomaan oman kokemuksesi, kaikki olisi okei.

MUTTA sinähän tuomitset jonkin toisen naisen häirintäkokemukset -- joista et voi tietää mitään.

Selvästi tarkoituksesi on vain vaientaa häirintää kokeneet.

Miksi?

Ja sinä väität naisen, joka ei ole kokenut häirintää, valehtelevan tai ainakin olevan sen verran yksinkertainen ettei tajua tulleensa ahdistelluksi. Same same but different.

Missä MINÄ kirjoitin noin?

Mutta tottahan tuo väite on. Ihan jo siitä syystä että kun olin nuori, ei ollut olemassa edes käsitystä ilmiöstä nimeltä sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä. Nyt me vanhemmat ihmiset sitten käymme läpi nuoruuden kokemuksia ja huomaamme, että kappas, kyllähän tuo oli sitä häirintää.

Itse olen itse asiassa järkyttynyt siitä kuinka monella tuntemallani naisella on näitä inhottavia kokemuksia menneisyydessä. Useimmat osaavat nyt määritellä kokemukset häirinnäksi, mutta yhdessä tapauksessa joka olisi nykylain mukaan rai skausyritys tai seksuaaliseen tekoon pakottaminen, iäkäs nainen (uhri) edelleen puhuu niin että "mies niin kovasti ihaili minua". Sehän on sellainen tapa yrittää suojata itseään epämiellyttävältä muistolta.

No ei ole totta. Vähemmistö naisista kokee häirintää vaikka kuinka yrität muuta väittää.

Mihin perustat väitteesi?

Tilastoihin. Viimeisin on 40%.

Ei tietenkään kun nykyaikana naisista kaikki on seksuaalista häirintää. Jos mies vaikka vilkaisee naista, niin hän katsoo siinä naista rais kaus mielessään saati jos hän sattuu vilkaisemaan tyttöön niin hän on tietysti heti pedofiili joka haluaa rais ka ta lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen pyytämättä saanut tutuilta naisilta römpsä ja tissikuvia mikä on ällöttävää ja ahdistavaa. Etenkin jos kyseessä ei mikään kaunis tapaus. Samoin olen parissa suhteessa saanut naiselta turpaan mutta eihän siitä mies kehtaa puhua julkisesti. Samoin olen joutunut sammuneena tilaan jossa nainen on ottanut suihin. Miten nämä olisi jos tekijä olisikin mies? Näiden aikoihin olin 18-23 vuotias nuori mies.

En tiedä, miksi sitä pitäisi pohtia, jos kyseessä olisi ollut tekijänä mies. Eikö sitä voi käsitellä ihan sillä, että sinä olet nämä kokenut ja miltä se sinusta tuntui? Jos olet kokenut tapaukset ikävinä, niistä kannattaa puhua. Jos et, mitä lisäarvoa niistä puhuminen tähän tuo?

Koko ketju on pyhitetty puheelle siitä miten naiset kokevat jokaisen sanan ikävinä ja sitten kun mies kertoo todellisesta ahdistelusta, tulet jeesustelemaan. 🤡

Jos tekijä olisi ollut mies, hän olisi miehenä leimaantunut homoksi. Naisena hän olisi saanut terapiaa, korvauksia ja tekijä linnaa.

Jaahas. Tapa se on tuokin mitätöidä. Mitäs jeesustelua se on, et jos toinen on kokenut ikävää ahdistelua, kehoitan puhumaan siitä ahdisteluna. Jos ei ole kokenut sitä ahdisteluna, ei kuulu otsikon alle. Viestitä sai käsityksen, että koska on mies kohteena, asia on ikäänkuin eri, kuin jos olis ollut nainen.

No sepä se kun se on eri asia.

Mutta miten se on eri asia? Jos miestä ahdistellaan ja hän kokee sen ahdisteluna, onko se jotenkin eri asia, kuin jos naista ahdistellaan, ja hän kokee tulleensa ahdistelluksi? Mielestäni molemmat tilanteen yhtä pahoja. Miksi miehen kokema olisi eri?

Se on eri asia, koska se mies lynkataan heti, nainen on vain ollut antava, ei ottava ja mies on nynny, kun jaksaa valittaa. Siten se on täysin eri asia.

-eri

Täh, en ymmärrä vastausta. Milloin mies lynkataan heti ja nainen ollut vain antava? Jos minun tytärtä tai poikaa kukaan ahdistelee, olen kyllä raivoissani molempien puolesta yhtälailla. En näe siinä mitään eroa. Enkä myöskään siinä olisiko ahdistelija mies vai nainen. Näin äiti-ihmisenä ja naisoletettuna olisin valmis lyömään joka tapauksessa ja yhtälailla.

Avlla ja julkisuudessa.

Ei nyt auennut edelleenkään tuo ero miesten ja naisten välillä.

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään kun nykyaikana naisista kaikki on seksuaalista häirintää. Jos mies vaikka vilkaisee naista, niin hän katsoo siinä naista rais kaus mielessään saati jos hän sattuu vilkaisemaan tyttöön niin hän on tietysti heti pedofiili joka haluaa rais ka ta lapsia.

Voi pyhä yksinkertaisuus tätä yleistämisen määrää. Onko tää nyt joku mantra, jota hokemalla voi kuvitella, ettei ne häirinnät mitään häirintää olleetkaan. Tyypit valehtelee, ja haitanneeko tuo nyt ees ketään, jos ihan vähän vaan kourasee. Jengi vaan haluaa uhriutua jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Jos sinä vain tyytyisit kertomaan oman kokemuksesi, kaikki olisi okei.

MUTTA sinähän tuomitset jonkin toisen naisen häirintäkokemukset -- joista et voi tietää mitään.

Selvästi tarkoituksesi on vain vaientaa häirintää kokeneet.

Miksi?

Ja sinä väität naisen, joka ei ole kokenut häirintää, valehtelevan tai ainakin olevan sen verran yksinkertainen ettei tajua tulleensa ahdistelluksi. Same same but different.

Missä MINÄ kirjoitin noin?

Mutta tottahan tuo väite on. Ihan jo siitä syystä että kun olin nuori, ei ollut olemassa edes käsitystä ilmiöstä nimeltä sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä. Nyt me vanhemmat ihmiset sitten käymme läpi nuoruuden kokemuksia ja huomaamme, että kappas, kyllähän tuo oli sitä häirintää.

Itse olen itse asiassa järkyttynyt siitä kuinka monella tuntemallani naisella on näitä inhottavia kokemuksia menneisyydessä. Useimmat osaavat nyt määritellä kokemukset häirinnäksi, mutta yhdessä tapauksessa joka olisi nykylain mukaan rai skausyritys tai seksuaaliseen tekoon pakottaminen, iäkäs nainen (uhri) edelleen puhuu niin että "mies niin kovasti ihaili minua". Sehän on sellainen tapa yrittää suojata itseään epämiellyttävältä muistolta.

No ei ole totta. Vähemmistö naisista kokee häirintää vaikka kuinka yrität muuta väittää.

Mihin perustat väitteesi?

Tilastoihin. Viimeisin on 40%.

Onko tässä tilastossa sekä miehet, että naiset? Kuulostaa niin valtavalta määrältä ihmisiä joka tapauksessa, ettei ihan pienestä ilmiöstä ole kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wille Rydmanin tapauksen yhteydessä näin Facebookissa paljon kommentteja, joissa joku vanhempi nainen sanoi tyyliin nykyään ei saa mitään tehdä, kyllä minuakin aikoinaan töissä välillä vähän pyllykälle taputeltiin, mutta en minä sitä pahalla ottanut..

Eli arvelen, että naiset jotka eivät ole kokeneet häirintää, joko tykkäävät seksuaalisesta huomiosta tuntemattomilta ja puolitutuilta, tai ovat sisäistäneet todella lujasti sen että oikeutta määrätä omasta kehosta ei ole.

Arvele vaan, mutta totta siitä ei sillä tule. Onneksi edelleen useampi ei koe häirintää kuin kokee sitä. Toki se 40% on liikaa, mutta vähemmistö kuitenkin.

Miksi ei totta? Ihmiset ovat yksilöitä.

Juu niin on, tilastot on tilastoja ja jos se yksilö ei ole kokenut ahdistelua, sulla ei ole mitään oikeutta sanoa, että oletpas. Vai olisiko ok mun sanoa sinulle että sut on rais kattu vaikka itse luulet muuta?

On, jos tilanne on sellainen, että hänet on raiskattu eikä hän ymmärrä sitä. Vaikka kondomin kesken pois ottaminen, nukkuvan kanssa oleminen, ne on raikauksia, eikä uhri välttämättä ymmärrä sitä. Vastaavasti uhri ei välttämättä tiedä, että häntä on ahdisteltu, koska on tottunut tuollaiseen tapakulttuuriin, koska sitä tapahtuu jatkuvasti ja sitä vähätellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Läskit on tuskin koskaan kokeneet seksuaalista häirintää paitsi unissaan, joista sitten tekevät tarinoita julkisuuteen. Korkeintaan vittuilua. Kai se on jotain häirintää sitten?

Häirintää tämäkin viesti. Mollaat siinä ylipainoisia naisia.

Tutustu ihan ensin häirintä termiin ja palaa sit asiaan. Kommentti on typerä niin, mutta häirintää se ei ole.

Ehkei tuo täytä rikosoikeudellisen häirinnän kriteereitä, mutta on se silti häiritsevää käytöstä, puhekielessä siis häirintää. Sama juttu ahdistelun kanssa. Puhekielessä sillä tarkoitetaan kaikenlaista ahdistavaa käytöstä.

Ei se ole edes puhekielessä häirintää. Tässä näkee sen miten häirintänä pidetään nykyään mitä tahansa mikä ei itseä miellytä. Todennäköisesti myös tätä kommenttia siis.

Aiheutatte sen että oikea häirintä peittyy paskapuheen alle. Häirinnän uhrien kyynelissä kylvette.

On olemassa ihmisiä, jotka kokevat ihan minkä tahansa huomion häirinnäksi.

Jos joku vaikka kysyy kaupassa, että onkohan nämä tomaatit suomalaisia, niin se on häirintää, koska kyseinen ihminen ei halua, että häneltä kysytään mitään, koska hän ole töissä kyseisessä kaupassa, vaan ostoksilla.

Tai joku random humalainen kommentoi kolmen tytön porukalle jotain heidän ulkonäöstään, kaksi heistä ei reagoi mitenkään ja on jo minuutin päästä unohtanut koko ukon, mutta kolmas koki tulleensa seksuaalisesti häirityksi eikä nuku viikkoon kunnolla.

Tai kuntosalilla joku mies katsoo, kun nainen kyykkää. Hän voi katsoa tekniikkaa tai ihailla pyllyä, mutta yhtä kaikki, yksi ei treeniin keskittymiseltään huomaa mitään, mutta toinen ahdistuu ja miettii, pitäisikö vaihtaa jäsenyys naisten salille.

Ihmisten kokemukset on täysin yksilöllisiä.

Joka tapauksessa nämä tulkinnanvaraiset ja täysin kokemusperäiset tapahtumat vievät huomiota siltä, kuin joitain ahdistellaan jatkuvasti ja traumatisoivasti ilman minkäänlaista tulkinnanvaraisuutta. He eivät saa enää ääntään kuuluviin, koska huomion vievät ne, jotka kokevat tulleensa häirityiksi (valtaosan mielestä) melko mitättömistä jutuista.

Oon useissa yhteyksissä nähnyt vastaavan kirjoituksen, miten toiset kokee ahdisteluksi

pelkän neutraalin puheenki, ja naiset uhriutuvat ihan tyhjästä ja siten pilaavat äänen heiltä, joita on oikeasti ahdisteltu. Mutta en kuitenkaan näistä samoista ketjuista löydä viestiä, jossa joku sano, et ahdisti kun joku kysyi tomaateista. Mielenkiintoista olis tietää tarkemmin, jos jollekin näin on oikeasti käynyt, et mikä siinä on ollut sit niin ahdistavaa. Tällaisissa tapauksissa todennäköisesti joku suurempi trauma takana. Mutta tuskin nyt niin yleistä on, kuin tämäntyyppiset nollauskommentit antaa ymmärtää.

Mulla on sosiaalista ahdistusta,ihan diagnosoitu vahvana, ja kokisin ahdistusta tuosta tomaattitilanteesta. Tiedän kuitenkin, että se kokemani ahdistus johtuu musta ja että se tilanne ei ole lähtökohtaisesti muille ahdistava. Enkä tietenkään väitä että mua olisi ahdisteltu tai häiritty tollasessa tilanteessa. Joku traumatisoitunut voi kokea vielä vahvemmin ja pitää tuotakin ahdisteluna.

Muutenkin lievemmälle ahdistelulle/ahdistavalla käytökselle/tms pitäisi keksiä joku kuvaava termi, jota voisi käyttää, ettei mene sekaisin se puhekieli ja lakitekninen määritelmä. Vaikka loukkaava käytös tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri mm. häirinnän takia mua ärsyttää somen pyllykuvien postailu. Ei ihme, jos siitä tulee fiilis, että naisia voi kosketella ja kommentoida miten sattuu. En käsitä, että miksi kukaan haluaa pepulleen yhtään enempää huomiota - omani on saanut paljon ei-toivottua sellaista pitkin elämää.

Ahdistelu on tuntunut aina pahalta, mutta nuorena sen edessä oli vielä avuttomampi.

Jokaisella naisella ja miehellä on oikeus omaan vartaloonsa. Sitä saa myös halutessaan esitellä ja nauttia katseista.

Joo, mutta vastuuntuntoinen miettisi muutakin kuin sitä kuuluisaa omaa p.....tä.

Miksi kukaan muutenkaan haluaa identifioitua pakarapariksi?

Sellaista naisvihaa sieltä sitten!

Miten tää on naisvihaa? Mä olen ite nainen, joka on saanut ei-toivottua ahdistelua (kyllä, ahdistelua, eikä mitään tulkinnanvaraista, minkä voi ohittaa) osakseen pitkin elämäänsä. En vaan tajua, että nyt kun naisen asema alkaa vähitellen olla ok, niin miksi pitää ehdoin tahdoin pyrkiä takaisin vain objektiksi?

Miehenä ihmettelen tätä naisten paradoksia. Onlyfansissa lähes jokainen elämänsä Tiina esiintyy pornotähtenä. Huulissa yhtä paljon täytettä kuin kumiveneessä. Suurin osa naisista tekee itsestään seksiobjektin

Minä sivusta ihmettelen sun yleistysttä. Suurin osa naisista ei ole onlyfanissa tai ota huultentäytteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En sellaista häirintää, josta ei olisi selvinnyt huumorilla, kipakasti sanomalla, mulkaisemalla tai keskaria näyttämällä. En koe, että kasvurauhaani olisi häiritty tai minua olisi missään vaiheessa painettu alas (koska olen nainen). En ole koskaan pelännyt näissä häirintätilanteissa. Tietynlaiset rajat omassakin käytöksessä yrittänyt pitää, ei liian humalassa, hyvä kaveripiiri, luotettava poikaystävä. Työssä välttänyt aina kaksoistandardeja, ei siis mitään naisellisten avujen käyttöä, lirkuttelua flirttailua ja tissivaon vilauttelua vaan asialinja aina. Nyt 47 v ja keskijohdossa suuressa yrityksessä.

Näin juuri!

Lähes jokainen kokee, mutta suuri osa ei ahdistu, vaan osaa toimia tilanteessa ja voi unohtaa koko jutun. Uhriutuminen ei auta mitään eikä ketään. Asenteiden muuttuminen auttaisi, mutta sen pitäisi lähteä jo kotikasvatuksesta, että ketään ei alenneta, kiusata eikä häiritä.

Laitat vastuun uhrin harteille ja nillität, että hän uhriutuu. EI hänen tarvitse muuttaa asennettaan.

Syypää on se häiritsijä, ei uhri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On heitä paljonkin. Sitä vaan ei saa sanoa ääneen, koska miesvihaajat hyökkäävät heti huutamaan ja mesoamaan, että "sinä olet pahempi kuin miehet ja vähättelet ahdistelua". Näin meuhkaajien takia ahdistelu vaikuttaa huomattavasti yleisemmältä kuin onkaan. Meidät, jotka emme ole ahdistelua tai häirintää kokeneet on vaiennettu kova äänisten uhriutujien ja miesvihaajien toimesta. Huomaa tässäkin ketjussa, että näin tapahtuu. Jos joku uskaltaa kertoa totuuden, että kaikki häirintäsyytökset eivät ole totta, alkaa hirveä huuto ja syyttely. 

Miten teidät, jotka ette ole ahdistelua kokeneet, on yritetty vaientaa? Mihin et saa ääntäsi? Kuka on miesvihaaja? En ole sellaista havainnut, uhriutumisesta syytöksiä kylläkin.

Vaikkei varsinaista ahdistelua olisikaan kokenut, niin varmasti on jotain vittuilua ja kiusaamista ja muuta alentavaa käytöstä. Yleensä vastaavalta sukupuolelta. Jos ei ole, niin on todella onnekas ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä muista kokeneeni. On kyllä huudeltu, vislailtu jne. mutta mä otan sen vaan kohteliaisuutena.

Oletetaan, että lähes jokainen 15 vuotta täyttänyt on kokenut joskus vastaavaa.

Otetaan esimerkiksi, että 20 nuorta naista kokee yhtenä päivänä huutelua ja vislailua. Tämän palstan kommentoijien (ja tiettyjen puolueiden äänestäjien) keskuudessa 20 nuorta naista on juuri kokenut häirintää.

Mutta kysytäänkin näiltä 20 naiselta itseltään, että mitä äsken tapahtui ja koitko sen häirintänä. Yllättäen naisista vaikkapa 10 sanoo, että olihan se vähän tyhmää käytöstä, mutta eivät he kokeneet tulleensa häirityiksi. 5 naista sanoo, että ei kiinnittänyt tapaukseen mitään huomiota eikä asia jää millään lailla vaivaamaan. Jäljelle jää enää 5 naista, jotka kokivat tulleensa häirityiksi.

Eli onko lopputulema se, että kaikkia 20 naista häirittiin, vai kenties vain niitä viittä, joita asia vaivasi? Jos vastaat, että kaikkia naisia häirittiin, niin silloinhan 15 naisen kokemus oli väärä eivätkä he vain tajunneet häiriintyä?

Miten tää voikin olla niin vaikea ymmärtää? Niitä häirittiin, jotka kokivat niin. Sinä, joka käyttäydyt noin, otat riskin siitä, että käytöksesi koetaan häirintänä.

Suomeksi: häirintä on täysin mielivaltaisesti määriteltävissä oleva termi, jota voi halutessaan käyttää täysin mielivaltaisesti miehiä vastaan. Häirintä on siis vain naisen kokemus. Sen sijaan, jos mies kokee naisen perättömät syytökset häiritsevinä, mies ei ole häirinnän kohde, vaan naisvihaaja, joka alistaa naisia. Sääliksi käy miehiä tällaisessa maailmassa.

N42

-26- vuotias lähestyi toistuvasti minua 16- vuotiaana kaupungilla keskellä päivää, kehui ulkonäköä ja pyyteli kotiinsa. Ahdisti.

-Vanha mies ajoi hitaasti vierelläni, kun kello 17. 00 kesällä olin keskustassa kävelemässä kotiini. Mies pyyteli kyytiinsä eikä luovuttanut ennen

kuin sanoin ottavani rekkarin ylös ja soittavani poliisille. Pelotti.

-Parikymppisenä töistä lähitessäni klo 16.00 olin kuin plussa-piste talvivaatteineni. Kävelin kotiin päin ja mies ajoi vieressä hitaasti ja runkkasi. V*tutti ja ällötti.

Tässä vain muutama esimerkki minulta 80- ja 90- luvulta. Elämää ennen nettiä ja sen tuomaa häiriköintiä.

Kavereillani on ihan kaikilla vastaavia kokemuksia.

N50

Jaa. Enpä ole koskaan mitään tuollaista kokenut. Eikä sinun kokemuksesi tarkoita, että kaikki häirinnästä syytöksiä esittävät puhuisivat totta. Tai varsinkaan, että kaikki kokisivat häirintää. 

t. lainaamasi

Kertokaahan, miksi on niin kovasti tarve a) vähätellä toisten kokemuksia, b) toistella tuota, että jotkut valehtelevat? Onko teille käynyt niin, eträ joku on valehdellut teidän käyttäytyneen huonosti ja olette joutuneet sen johdosta vaikeuksiin? Miksi sitä ajatusta toisten kokemasta huonosta kohtelusta pitää yrittää väittää joksikin toiseksi?

Niinpä. Varmasti ahdistelustakin valehdellaan, mutta niin valehdellaan joka ikisestä asiasta. Koska osa ihmisistä on valehtelijoita. Noloa on alkaa yleistämään, että ahdistelusta valehdeltaisiin oletusarvoisesti ja vielä naurettavampaa alkaa vähätellä toisten arkoja kokemuksia.