Miksi konditionaalin käyttöä ei enää osata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkkä ny viittikö, ette te ossa turu murret.

Kun minunkin, joka osaan pitää oikein keskittyä miettimään miten sitä kirjoitetaan. Puhuessa se tulee selkäytimestä mutta kirjoittaminen on vaikeampaa.

Syntyperäinen olen (en tosin ole osallistunut keskusteluun aiemmin), ihan vain kiitos turun murteella keskustelusta.

Sen verran pahasti on turun murre unohtunut päästäni, että oli suorastaan ilo lukea tämän ketjun anti turun murretta.

Asun nyt hämeessä ja vasta tiedostin, että eräs asia turun murteesta on jäänyt käyttökieleeni. Aloitan hyvin usein lauseet kieltosanalla. Täällä päin se luetaan negatiivisen kautta, ikäänkuin pieni sana lauseen alussa tekisi koko viestistä negatiivisen. Asiaa on ollut joskus vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole Turusta kotoisin.

Totta. Turkulainen ei ruokakaupassa kysy "onko teillä maitoa?" vaan "ei teil maitoo oo?"

Minusta on vain hiukan masentavaa. jos kieli kehittyy "alaspäin" eli kaikki vähänkin vaikeasti lausuttavat sanat muuttuvat yksinkertaistetuksi versioksi. Kieli latistuu. Ja kieliopista piittaamattomuus määrittelee kielellisen kehityksen suunnan- on se "juntia." Millä paremmalla sanalla sinä korvaisit "juntin"? Kun kaikki kuitenkin tietänevät mitä juntti tarkoittaa tässä asiayhteydessä, niin mikä sopisi paremmin?

Vierailija kirjoitti:

Minä yritän luopua konditionaalista kokonaan, tyyliin pitäisi lähteä lenkille, pitää lähteä lenkille, pitäisi siivota, pitää siivota, jne. Indikatiivi on parempi!

No nyt mentiin kieliopista ihan toiselle tasolle. Ja kun tuolle tasolle mennään, niin sekä pitää että pitäisi on ihan yhtä pahoja, koska ne sisältävät ajatuksen pakosta tai velvollisuudesta.

Minä pyrin aina ajattelemaan, että voin, minulla on mahdollisuus tai minä saan tehdä tai mennä jne. - mitä se sitten ikinä onkaan. Heti on tekemisessä ihan erilainen fiilis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä yritän luopua konditionaalista kokonaan, tyyliin pitäisi lähteä lenkille, pitää lähteä lenkille, pitäisi siivota, pitää siivota, jne. Indikatiivi on parempi!

Totta kun ehdollisuus jää pois, voi motivaatiokin löytyä helpommin.

Täytyy kokeilla "anna ruokaa" - "antaisitko ruokaa"

Ja armeijassa "taakse, poistuisitteko"

Kyllä, olet oikeassa!

Vierailija kirjoitti:

Minusta on vain hiukan masentavaa. jos kieli kehittyy "alaspäin" eli kaikki vähänkin vaikeasti lausuttavat sanat muuttuvat yksinkertaistetuksi versioksi. Kieli latistuu. Ja kieliopista piittaamattomuus määrittelee kielellisen kehityksen suunnan- on se "juntia." Millä paremmalla sanalla sinä korvaisit "juntin"? Kun kaikki kuitenkin tietänevät mitä juntti tarkoittaa tässä asiayhteydessä, niin mikä sopisi paremmin?

Noin läheisimmässä kontakteissa suosittelen, että teitittelette kaikkia kunnes asianmukaiset sinunkaupat on tehty. Moukkamaista tuommoinen kielenkäytön rapistuminen, ruvetaan sinuttelemaan vanhoja hyviä tapoja loukkaavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkkä ny viittikö, ette te ossa turu murret.

Kun minunkin, joka osaan pitää oikein keskittyä miettimään miten sitä kirjoitetaan. Puhuessa se tulee selkäytimestä mutta kirjoittaminen on vaikeampaa.

Syntyperäinen olen (en tosin ole osallistunut keskusteluun aiemmin), ihan vain kiitos turun murteella keskustelusta.

Sen verran pahasti on turun murre unohtunut päästäni, että oli suorastaan ilo lukea tämän ketjun anti turun murretta.

Asun nyt hämeessä ja vasta tiedostin, että eräs asia turun murteesta on jäänyt käyttökieleeni. Aloitan hyvin usein lauseet kieltosanalla. Täällä päin se luetaan negatiivisen kautta, ikäänkuin pieni sana lauseen alussa tekisi koko viestistä negatiivisen. Asiaa on ollut joskus vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole Turusta kotoisin.

Niin muuten minäkin teen hyvin usein. Pitää oikein skarpata etten aloita kysymystä kieltosanalla.

(En asu Turussa minäkään.)

Vierailija kirjoitti:

Turkulainen tuplaa konditionaalin. "Kävelisisin kauppa"

Itte turkulaisena sanoisin kylläkin tuon sijasta "mää menisin kävelten kauppa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkkä ny viittikö, ette te ossa turu murret.

Kun minunkin, joka osaan pitää oikein keskittyä miettimään miten sitä kirjoitetaan. Puhuessa se tulee selkäytimestä mutta kirjoittaminen on vaikeampaa.

Syntyperäinen olen (en tosin ole osallistunut keskusteluun aiemmin), ihan vain kiitos turun murteella keskustelusta.

Sen verran pahasti on turun murre unohtunut päästäni, että oli suorastaan ilo lukea tämän ketjun anti turun murretta.

Asun nyt hämeessä ja vasta tiedostin, että eräs asia turun murteesta on jäänyt käyttökieleeni. Aloitan hyvin usein lauseet kieltosanalla. Täällä päin se luetaan negatiivisen kautta, ikäänkuin pieni sana lauseen alussa tekisi koko viestistä negatiivisen. Asiaa on ollut joskus vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole Turusta kotoisin.

Totta. Turkulainen ei ruokakaupassa kysy "onko teillä maitoa?" vaan "ei teil maitoo oo?"

Ei teil maitoo ol"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin se kieli kehittyy, ja ihan kielipoliisien kiusaksi.

Kuvailevan kielitieteen mukaan tuo vanha konditionaalin käyttö on siis nyt jäämässä pois.

Nyt pitäisi vaan oppikirjoja uudistaa tuon uuden käytännön mukaisiksi.

Eli ts. kieli köyhtyy.

Niin se tiukkapipoisten moralisoijien mielestä menee, kuten ennenkin.

Eivät edes viitsi opiskella klassisia kieliä, todella köyhää.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa on myös konditionaalin käyttö imperfektinä Turun murteessa: "Mä menisin Tampereelle ja kävelisin ympäriins ja ihmettelisin miten omituisia tyyppejä ne olis".

Sinun lauseesi ei ole Turun murretta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkkä ny viittikö, ette te ossa turu murret.

Kun minunkin, joka osaan pitää oikein keskittyä miettimään miten sitä kirjoitetaan. Puhuessa se tulee selkäytimestä mutta kirjoittaminen on vaikeampaa.

Syntyperäinen olen (en tosin ole osallistunut keskusteluun aiemmin), ihan vain kiitos turun murteella keskustelusta.

Sen verran pahasti on turun murre unohtunut päästäni, että oli suorastaan ilo lukea tämän ketjun anti turun murretta.

Asun nyt hämeessä ja vasta tiedostin, että eräs asia turun murteesta on jäänyt käyttökieleeni. Aloitan hyvin usein lauseet kieltosanalla. Täällä päin se luetaan negatiivisen kautta, ikäänkuin pieni sana lauseen alussa tekisi koko viestistä negatiivisen. Asiaa on ollut joskus vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole Turusta kotoisin.

Totta. Turkulainen ei ruokakaupassa kysy "onko teillä maitoa?" vaan "ei teil maitoo oo?"

Ei teil maitoo ol"

Tuo olisi kyllä oikeaoppista Turun murretta, mutta käytännössä harvat puhuvat enää noin. Lähinnä vanhat ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa on myös konditionaalin käyttö imperfektinä Turun murteessa: "Mä menisin Tampereelle ja kävelisin ympäriins ja ihmettelisin miten omituisia tyyppejä ne olis".

Sinun lauseesi ei ole Turun murretta.

Turun murretta voi oppia ymmärtämään, mutta vaikeeta kirjoittaa, jollei ole lapsena oppinut heidän kielioppiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa on myös konditionaalin käyttö imperfektinä Turun murteessa: "Mä menisin Tampereelle ja kävelisin ympäriins ja ihmettelisin miten omituisia tyyppejä ne olis".

Eivät turkulaiset noin puhu. Kyllä tuo on ihan konditionaali myös Turun murteessa. Tuota -isi-päätettä kyllä käytetään joskus eri tavalla kuin yleiskielessä, mutta ei nyt tule valitettavasti yhtään esimerkkiä mieleen.

Surisik sää, jos mää kuolisin? 

Mä luulin että se on: "Surisisik sää, jos mää kuolisisin? "

Mää en luullu, mää tiärän et se on surisisik sää...

Vierailija kirjoitti:

sekä että-sääntö ja niin tämä kuin tämäkin-sääntö on molemmat hukassa ohjelmien juontajia myöten.

Totta.  Ja myös ei-eikä -rakenne on täysin hukassa ammatikseenkin kirjoittajilla saati puhujilla.  

Ja sanojen taivutukset, mitä täälläkin näkee yhtenään.

Tuttavaperheen teini-ikäinen tyttö oli täytellyt kuvaristikkoa.  Sen vähän mitä osasi.  Siinä oli yhtenä vihjeenä "anoppien miehet."  No, tyttö oli kirjoittanut siihen "apit."  Siihen sitten tyssäsikin täyttäminen siltä osin, kun i olisi pitänyt olla e.

Näin me kadotetaan suomenkieli, kun suostutaan siihen, että kielioppisääntöjä ei tarvitse noudattaa.  

No, kuvakieleenhän me olemme pikku hiljaa taantumassakin.  Siinä ei niin suuresti kielioppia tarvita.  Henkinen köyhtymys uhkaa suurta osaa kansasta, vaikka peruskoulun piti vastata siitä, että kaikilla on samat mahdollisuudet tasokkaaseen oppimiseen.  Meni kyllä pahasti pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa on myös konditionaalin käyttö imperfektinä Turun murteessa: "Mä menisin Tampereelle ja kävelisin ympäriins ja ihmettelisin miten omituisia tyyppejä ne olis".

Sinun lauseesi ei ole Turun murretta.

Turun murretta voi oppia ymmärtämään, mutta vaikeeta kirjoittaa, jollei ole lapsena oppinut heidän kielioppiaan.

Turkulaisena myönnä asian olevan näin. Murteella kirjoittaminen ei ole helppoa, vaikka olisi koko ikänsä murrettaan puhunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä yritän luopua konditionaalista kokonaan, tyyliin pitäisi lähteä lenkille, pitää lähteä lenkille, pitäisi siivota, pitää siivota, jne. Indikatiivi on parempi!

No nyt mentiin kieliopista ihan toiselle tasolle. Ja kun tuolle tasolle mennään, niin sekä pitää että pitäisi on ihan yhtä pahoja, koska ne sisältävät ajatuksen pakosta tai velvollisuudesta.

Minä pyrin aina ajattelemaan, että voin, minulla on mahdollisuus tai minä saan tehdä tai mennä jne. - mitä se sitten ikinä onkaan. Heti on tekemisessä ihan erilainen fiilis.

Se oli huumorilla heitetty, laiskottelijat motivointia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkkä ny viittikö, ette te ossa turu murret.

Kun minunkin, joka osaan pitää oikein keskittyä miettimään miten sitä kirjoitetaan. Puhuessa se tulee selkäytimestä mutta kirjoittaminen on vaikeampaa.

Syntyperäinen olen (en tosin ole osallistunut keskusteluun aiemmin), ihan vain kiitos turun murteella keskustelusta.

Sen verran pahasti on turun murre unohtunut päästäni, että oli suorastaan ilo lukea tämän ketjun anti turun murretta.

Asun nyt hämeessä ja vasta tiedostin, että eräs asia turun murteesta on jäänyt käyttökieleeni. Aloitan hyvin usein lauseet kieltosanalla. Täällä päin se luetaan negatiivisen kautta, ikäänkuin pieni sana lauseen alussa tekisi koko viestistä negatiivisen. Asiaa on ollut joskus vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole Turusta kotoisin.

Totta. Turkulainen ei ruokakaupassa kysy "onko teillä maitoa?" vaan "ei teil maitoo oo?"

Ei teil maitoo ol"

Tuo olisi kyllä oikeaoppista Turun murretta, mutta käytännössä harvat puhuvat enää noin. Lähinnä vanhat ihmiset.

Ei teil maitoo ol, ei tarvitse enää nuoren eikä vanhan kysyä, sieltä marketin hyllystä napataan eikä tarvitse sanoa yhtään mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei osata potentiaaliakaan. Lienee on on hyvä esimerkki.

Huomenna lienee on sateinen päivä = väärin

Huomenna lienee sateinen päivä ts. Huomenna sataneen= oikein

Mutta kuinka moni osaa sanoa mitä sataneen tarkoittaa.

Hän kirjoitti väärin. Oikea muoto olisi ollut "huomenna satanee" eli potentiaalin preesensin yks 3.

"Minä satanen" tai "tuolla satannee" ilmaisuja ei ole suomessa eli sataa-verbi ei taivu potentiaalissa passiivissa tai yksikön ensimmäisessä muodossa.

T. Laudatur suomesta vuodelta 2018

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei osata potentiaaliakaan. Lienee on on hyvä esimerkki.

Huomenna lienee on sateinen päivä = väärin

Huomenna lienee sateinen päivä ts. Huomenna sataneen= oikein

Mutta kuinka moni osaa sanoa mitä sataneen tarkoittaa.

Sataneen on sataa-verbin 2. partisiipin genetiivi, esim. "Kuulin Turussa sataneen."

Esimerkkivirkkeessäsi "sataneen" on kertova lauseenvastike -nee (tapahtunut ennen päälauseen asiaa). Sivulauseena se olisi "Kuulin, että Turussa oli satanut."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turkulainen tuplaa konditionaalin. "Kävelisisin kauppa"

Itte turkulaisena sanoisin kylläkin tuon sijasta "mää menisin kävelten kauppa".

Mä sanoisin, että

Mää kävele ny kauppa.