"Lapseni on hienointa mitä olen saanut aikaan"
Puistattaa nämä "En osaa muuta kuin lisääntyä" -kommentoijat jotka projisoivat lastensa menestymisen itseensä.
Kukaan ei pyydä syntyä eikä kuolemaan pakottaminen välttämättä lapsen etu ole ollenkaan. Silti joku laskee hänet omaksi menestyksekseen.
Kommentit (348)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt ap:n katkeraa aloitusta, mutta mulla on 3 poikaa ja onhan he nyt ylivoimaisesti hienointa mitä olen helkilökohtaisesti aikaan saanut.
Mikä edes voisi olla hienompaa?
M44
Ei se ole katkeraa, siinä korjataan asiaa. Sinä et ole poikiasi saanut aikaan, se on heidän omaa saavutustaan. Sinun saavutuksesi ovat sitten jossain muualla jos missään.
Tottakai hän on saanut poikansa aikaan. Eivät pojat ole itsestään sikiintyneet ja selviytyneet hengissä ja oletettavasti täysipäisinä tähän asti. Vai synnytitkö sinä itse itsesi ja myös itse itsesi imetit, ruokit, hoivasit ja kasvatit?
Jo kuollut lukion äidinkielenopettajani oli erittäin viisas nainen. Ja hän sanoi että kaikkein hienointa hänen elämässään olivat lapset.
Toki te katkerat yksinäiset velatädit voitte nyt menipaussin jälkeen keksiä vaikka mitä defenssejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä muuten näissä äitejä halveksuvissa kommenteissa huomata, miten äiti on joko äitiyteen itsensä kadottanut säälittävä luuseri tai sitten lapsensa pilaava ihmishirviö, jos äiti ilmaisee millään muotoa arvostusta ja ylpeyttä itseään ja lapsiaan kohtaan. Lasten hankinta ylipäätään on suurta ja tuomittavaa itsekkyyttä.
Lapsettomana kaikkein korkein hyve on kuitenkin elää itselleen ja olla itsekäs. Kyllä teillä pakka menee ihan sekaisin, kun ihmisellä on vastuu muustakin kuin itsestään.Ihmisillä on aina vastuu muistakin kuin itsestään. Tätäkö ei lapselliset tajua ilman sikiämistä ja siksikin tarvitsevat lapsia kasvattamaan itseään?
Niin..hirveä klisee, mutta nyt kun lukaisin ketjun läpi totean, että vanhemmuus todella kasvattaa.
Nyt kun mietin niin tuntemani nainen oli lapseton aina melkein viisikymppiseksi. Lapsen tavalla itsekeskeinen ihminen, joka polki jalkaa ja räyhäsi, kun joku, yleensä kumppani, ei totellut. Ripustautui äitiinsä kuin lapsi. Loukkaantui läheisille ja tutuille mitättömistä asioista ja katkoi välejä Tuosta vasn. Kuvitteli että kaiken pyhittää se, että hän on menettänyt perheenjäseniä onnettomuudessa lapsena. Kerjäsi myötätuntoa ja huomiota somessa nonstop lapsellisilla paisutelluilla tarinoilla ja valheilla.
Nyt kun hän viimein on saanut lapsen, on ainakin jatkuva somessa esiintyminen ja huomion kerjääminen loppunut. Olisko sitten tullut sitä täälläkin mainittua sisältöä?
Vierailija kirjoitti:
Minua aina vähän hymyilyttää nämä omien geeniensä kehujat.
Vastentahtoisesti lapsettomat arvostavat tällaista tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt ap:n katkeraa aloitusta, mutta mulla on 3 poikaa ja onhan he nyt ylivoimaisesti hienointa mitä olen helkilökohtaisesti aikaan saanut.
Mikä edes voisi olla hienompaa?
M44
Ei se ole katkeraa, siinä korjataan asiaa. Sinä et ole poikiasi saanut aikaan, se on heidän omaa saavutustaan. Sinun saavutuksesi ovat sitten jossain muualla jos missään.
Tottakai hän on saanut poikansa aikaan. Eivät pojat ole itsestään sikiintyneet ja selviytyneet hengissä ja oletettavasti täysipäisinä tähän asti. Vai synnytitkö sinä itse itsesi ja myös itse itsesi imetit, ruokit, hoivasit ja kasvatit?
Mällien heittäminen/vastaanottaminen ei ole mikään aikaansaannos, ja pojat ovat omasta ansiostaan fiksuja jos ovat. Lapsista ei välttämättä näe millaiset heidän vanhempansa ovat. Kunnia kuuluu fiksulle ihmiselle itselleen, ei muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni ovat yksi niistä hienoista asioista, joita olen onnistunut saamaan aikaiseksi elämässäni. On muutakin, mutta sitähän ei jotkut vastentahtojaan lapsettomiksi jääneet naiset halua kuulla, että elämän suurimpia asioita on kuitenkin loppuen lopuksi lastensa saaminen. Sehän on upeaa!
Se että sinun elämäsi pyöri lapsen teon ympärillä, ei tarkoita sitä että muiden pyörisi.
Ei se minusta tarkoita lapsen tekemisen ympärillä pyörimistä.
Se tarkoittaa sitä, miten hienoa on saada seurata jonkin ihmisen kehitystä ja olemista.
Se on niin arvokasta.
Lapset, kaikki lapset, ovat arvokkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja eikö ole hirvittävän itsekästä myös perustaa elämänsä toisen ihmisen olemisen varaan? Se, että oman elämän merkitys on toinen ihminen. ts. synnytin sinut tähän maailmaan, että ITSELLÄNI olisi elämäntarkoitus.
Oletko nyt siis lapseton, koska olet epäitsekäs? Eikö pelkästään itselleen eläminen ole myös itsekästä?
Missä hän väitti elävänsä vain itselleen koska on lapseton?
Lisääntyminen on elukkaan ohjelmoitu perustarve, jonka vastustaminen vaatii ajatusta. Valitettavasti siitä on seurauksena tällainen: "Suomalaisten älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun"
Voi jeesus, etkai pidä itseäsi jotenkin erityisen älykkäänä tuon argumentin päälle? :D
Mikä omasi on ja mitkä perustelut? ":D"
Tuossa artikkelissa puhutaan koulutuksen tason heikkenemisestä älykkyysosamäärän laskun syynä, eikä mistään geneettisestä degeneraatiosta. Ilmiön selittäminen sillä, että vain tyhmät voivat lisääntyä, on kyllä sen verran urpoa ja ylimielistä, että toivon tosiaan, ettet oikeasti pidä itseäsi jotenkin erityisen fiksuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt ap:n katkeraa aloitusta, mutta mulla on 3 poikaa ja onhan he nyt ylivoimaisesti hienointa mitä olen helkilökohtaisesti aikaan saanut.
Mikä edes voisi olla hienompaa?
M44
Ei se ole katkeraa, siinä korjataan asiaa. Sinä et ole poikiasi saanut aikaan, se on heidän omaa saavutustaan. Sinun saavutuksesi ovat sitten jossain muualla jos missään.
Tottakai hän on saanut poikansa aikaan. Eivät pojat ole itsestään sikiintyneet ja selviytyneet hengissä ja oletettavasti täysipäisinä tähän asti. Vai synnytitkö sinä itse itsesi ja myös itse itsesi imetit, ruokit, hoivasit ja kasvatit?
Mällien heittäminen/vastaanottaminen ei ole mikään aikaansaannos, ja pojat ovat omasta ansiostaan fiksuja jos ovat. Lapsista ei välttämättä näe millaiset heidän vanhempansa ovat. Kunnia kuuluu fiksulle ihmiselle itselleen, ei muille.
Suosittelen lukemaan vähän kasvatuspsykologiaa ja sosiologiaa. Saattaisi vähän avartaa ajatusmaailmaasi.
Monelle naiselle on saavutus että saa munaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt ap:n katkeraa aloitusta, mutta mulla on 3 poikaa ja onhan he nyt ylivoimaisesti hienointa mitä olen helkilökohtaisesti aikaan saanut.
Mikä edes voisi olla hienompaa?
M44
Ei se ole katkeraa, siinä korjataan asiaa. Sinä et ole poikiasi saanut aikaan, se on heidän omaa saavutustaan. Sinun saavutuksesi ovat sitten jossain muualla jos missään.
Tottakai hän on saanut poikansa aikaan. Eivät pojat ole itsestään sikiintyneet ja selviytyneet hengissä ja oletettavasti täysipäisinä tähän asti. Vai synnytitkö sinä itse itsesi ja myös itse itsesi imetit, ruokit, hoivasit ja kasvatit?
Mällien heittäminen/vastaanottaminen ei ole mikään aikaansaannos, ja pojat ovat omasta ansiostaan fiksuja jos ovat. Lapsista ei välttämättä näe millaiset heidän vanhempansa ovat. Kunnia kuuluu fiksulle ihmiselle itselleen, ei muille.
Tämä, että pelkistät vanhemmuuden pelkkään hedelmöittymiseen johtaneeseen yhdyntään kertoo kyllä, ettet taida tietää kerrassaan mitään vanhemmuudesta. Vai tuskin nyt ihan niin tietämätön olet? Haluatko vaan teeskennellä, ettei vanhemmuuteen kuuluisi mitään muuta? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Jo kuollut lukion äidinkielenopettajani oli erittäin viisas nainen. Ja hän sanoi että kaikkein hienointa hänen elämässään olivat lapset.
Toki te katkerat yksinäiset velatädit voitte nyt menipaussin jälkeen keksiä vaikka mitä defenssejä.
Saahan se olla hienoa, mutta ei se lasten saaminen ole mikään ainutkertainen teko. Ihmisiä on tällä pallolla aika paljon.
Ettekö te ihmiset ymmärrä, että saanut aikaan = tehdä jotain. Eli puhutaan siitä, miten se lapsien tekeminen on hienoin juttu. Ei ne itse lapset. Jotain typerää lähinnä, jos puhuu lapsistaan hienoimpana aikaansaannoksena. Toki voi puhua siitä, kuinka on kasvattanut lapset hienosti. On tää suomenkieli vaan vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja eikö ole hirvittävän itsekästä myös perustaa elämänsä toisen ihmisen olemisen varaan? Se, että oman elämän merkitys on toinen ihminen. ts. synnytin sinut tähän maailmaan, että ITSELLÄNI olisi elämäntarkoitus.
Oletko nyt siis lapseton, koska olet epäitsekäs? Eikö pelkästään itselleen eläminen ole myös itsekästä?
Missä hän väitti elävänsä vain itselleen koska on lapseton?
Lisääntyminen on elukkaan ohjelmoitu perustarve, jonka vastustaminen vaatii ajatusta. Valitettavasti siitä on seurauksena tällainen: "Suomalaisten älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun"
Voi jeesus, etkai pidä itseäsi jotenkin erityisen älykkäänä tuon argumentin päälle? :D
Mikä omasi on ja mitkä perustelut? ":D"
Tuossa artikkelissa puhutaan koulutuksen tason heikkenemisestä älykkyysosamäärän laskun syynä, eikä mistään geneettisestä degeneraatiosta. Ilmiön selittäminen sillä, että vain tyhmät voivat lisääntyä, on kyllä sen verran urpoa ja ylimielistä, että toivon tosiaan, ettet oikeasti pidä itseäsi jotenkin erityisen fiksuna.
Tämä.
- Lapset ovat suurin ympäristöä kuormittava asia yksilön kohdalla eikä niitä pysty kukaan kulutuskäyttäytymisellään kompensoimaan. Mutta saasteita tarvitaan lisää.
- Ihmisiä ei koskaan voi olla liikaa eikä ainakaan tällä hetkellä ole. Suomessakaan ei ole ikinä ennen ollut alle 6 miljoonaa ihmistä ja näin vähän työttömyyttä. Tulevaisuudessa varmasti vielä vähemmän.
- Syntymätön kärsii syntymättömyydestään ja kuolemasta sekä sitä edeltävästä sairastumisesta ehkä jopa enemmän kuin olemassa olevat.
Muutamia pointteja miksi tyhmyys ei ole lisääntymisen edellytys.
Onhan se hämmentävää pitää lasten saantia tai vanhemmuutta jonakin suurena saavutuksena. Kuitenkin valtaosa ihmisistä pystyy laittamaan lapsen aluille ja kasvattamaan omasta mielestään ihan parhaan tyypin. Ja jos joku ei pysty lasta tekemään, niin se ei johdu mitenkään omasta kyvyttömyydestä tai siitä ettei olisi panostanut ja tehnyt töitä sen eteen. Itse ainakin pidän saavutusta juurikin tuloksena siitä, että on tehnyt töitä jonkun asian eteen, saavuttanut itse omalla työllään jotain, mihin ihan jokainen ei pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet säälittävä lapseton maho, ap. ja kateellisen katkera kaikille niille naisille, joilla on onni ollut myötä ja ovat saanneet synnyttää omia haluttuja vauvojaan.
Onni ohittaa aina jonkun ihmisen, mitä tulee lasten saamiseen. Valitettavasti.
En ole vastuussa elämänsisällöstäsi. Saat keksiä sitä ihan itse keskenäsi kun muutan pois.
Ole haluttu vauva itelles.
Minua alettiin tallomaan alas teini-iässä, etten itsenäistyisi. Murrosiän muutosten näkyessä alettiin kohdella lapsena korostetusti enemmän kuin aikaisemmin, lässytystä, nälvimistä, lelujen ostamista lahjaksi, huoneen verhoilu lastenhuoneeksi. Molemmat vanhemmat takertuivat kotileikkiin kuin hukkuva pelastusrenkaaseen. Vielä lähes kolmekymppisenä yrittivät perustella oikeutustaan asioistani tietämiselle sillä että "olen lapsi".
Pistäkää vaan muutkin rohkeasti välit poikki ihmisiin joilla ei ole mitään omaa elämää, vaan koko pohja murenee siinä kun lapsi itsenäistyy.
Jos tarkemmin mietitään, niin naisen koko elinkaari koostuu vain ja ainoastaan sikiämisestä. Ensin sen malttamattomasta odottelusta ja sitten kuppi menee nurin kun leikki n ohi eli ns merkitys elämältä katoaa.
Keski-ikäiset tädit on usein aika hirmuisia.
Naisen elämänkaari:
0-20v: harjoitellaan nukkeleikkiä
20-30v: mangutaan nukkeleikkiä mieheltä
30-45v: nukkeleikki
45-55v: nuppi sekoaa kun nukkeleikki on takana -> häiriökäyttäytymistä
55v->: mangutaan nukkeleikkiä lapsiltaan
Näin se menee. Onneksi olen itse säästynyt tältä kaikelta, kun päätin jo teininä, etten halua lapsia. Se päätös on pitänyt ja voin vain seurailla näitä vaiheita sivusta 😂
Samoin. En ole ikinä katunut päätöstä. Elämä on mahtavaa ilman lapsia ja suosittelen sitä kaikille! Käy sääliksi niitä jotka tekee lapsia.
Mäkään en ole katunut sitä, että olen tehnyt lapsia. Mutta en missään nimessä suosittele kaikille omia elämänvalintojani. En minä voi sanoa, että jonkun muun kannattaa toimia niin kuin minä. En myöskään osaa sääliä ihmisiä, jotka valitsevat toisin kuin minä. Miksi säälisin? Eikö ole tärkeää tuntea tyytyväisyyttä omasta elämästä, ei verrata sitä jatkuvasti muihin ("kärsivätkö nuo nyt enemmän kuin minä, vain nauttivatko?")?
En olisi tiennyt millaista elämä on kun on omia lapsia jo en olisi niitä tehnyt. Sen sijaan elin 35 vuotta ilman lapsia. Siksi osaan verrata molempia tilanteita ja lasten kanssa elämä on ihanampaa. Lapseton ei voi verrata. Minäkin olen vakaooe ja lasten kanssa olin ennen omiakin mutta ei voi tietää millaista on oman lapsen kanssa ennenkuin sellaisen saa.
Täytyy sanoa, että jos olisin hankkinut kumppanini kanssa lapsia, en olisi koskaan saanut tietää millaista voi olla esteetön yhteenkasvaminen rakastavan miehen kanssa, niin henkisellä kuin fyysisellä kuin millä tahansa merkitykselliseksi kokemallani tavalla.
Tämä ei tarkoita äitiyden tavoin itsestä luopumista, vaan kaunista omaksi itsekseen kasvamista rinta rinnan toisiaan tukien.
Olen onnellinen, että saan elää tätä kahden kypsän aikuisen rakkaustarinaa, joka on saanut kasvaa häiriöttä.
Perheellinen, joka sanoo että on jo kokenut kaiken ennen lapsia osoittaa vain oman, rajallisen käsityskykynsä, unohtaen, että he EIVÄT koskaan voi kokea millaista on jakaa elämää pitkässä parisuhteessa ilman lasten aiheuttamaa häiriötä (joista erotilastot kertovat tarinaansa), -samoin kuin eivät esim. voi kokea sitä erilaista vapautta ja sen arvostamista 4-kymppisenä lapsettomana matkustellessa jne.Tätä ihmettelen että joillakin parisuhteet kestävät kun suurimalla osalla lapsia tehneet eivät suhteet kestä. Minä inhosin elää yh perheessä jossa vierasta miestä passattiin kuin hotellissa viikonloppuisin enkä saanut mitään normaalin perheen mallia.
Vanhemmillani kesti, valitettavasti. Toinen narsisti ja toinen läheisriippuvainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet säälittävä lapseton maho, ap. ja kateellisen katkera kaikille niille naisille, joilla on onni ollut myötä ja ovat saanneet synnyttää omia haluttuja vauvojaan.
Onni ohittaa aina jonkun ihmisen, mitä tulee lasten saamiseen. Valitettavasti.
En ole vastuussa elämänsisällöstäsi. Saat keksiä sitä ihan itse keskenäsi kun muutan pois.
Ole haluttu vauva itelles.
Minua alettiin tallomaan alas teini-iässä, etten itsenäistyisi. Murrosiän muutosten näkyessä alettiin kohdella lapsena korostetusti enemmän kuin aikaisemmin, lässytystä, nälvimistä, lelujen ostamista lahjaksi, huoneen verhoilu lastenhuoneeksi. Molemmat vanhemmat takertuivat kotileikkiin kuin hukkuva pelastusrenkaaseen. Vielä lähes kolmekymppisenä yrittivät perustella oikeutustaan asioistani tietämiselle sillä että "olen lapsi".
Pistäkää vaan muutkin rohkeasti välit poikki ihmisiin joilla ei ole mitään omaa elämää, vaan koko pohja murenee siinä kun lapsi itsenäistyy.
Jos tarkemmin mietitään, niin naisen koko elinkaari koostuu vain ja ainoastaan sikiämisestä. Ensin sen malttamattomasta odottelusta ja sitten kuppi menee nurin kun leikki n ohi eli ns merkitys elämältä katoaa.
Keski-ikäiset tädit on usein aika hirmuisia.
Naisen elämänkaari:
0-20v: harjoitellaan nukkeleikkiä
20-30v: mangutaan nukkeleikkiä mieheltä
30-45v: nukkeleikki
45-55v: nuppi sekoaa kun nukkeleikki on takana -> häiriökäyttäytymistä
55v->: mangutaan nukkeleikkiä lapsiltaan
Näin se menee. Onneksi olen itse säästynyt tältä kaikelta, kun päätin jo teininä, etten halua lapsia. Se päätös on pitänyt ja voin vain seurailla näitä vaiheita sivusta 😂
Samoin. En ole ikinä katunut päätöstä. Elämä on mahtavaa ilman lapsia ja suosittelen sitä kaikille! Käy sääliksi niitä jotka tekee lapsia.
Mäkään en ole katunut sitä, että olen tehnyt lapsia. Mutta en missään nimessä suosittele kaikille omia elämänvalintojani. En minä voi sanoa, että jonkun muun kannattaa toimia niin kuin minä. En myöskään osaa sääliä ihmisiä, jotka valitsevat toisin kuin minä. Miksi säälisin? Eikö ole tärkeää tuntea tyytyväisyyttä omasta elämästä, ei verrata sitä jatkuvasti muihin ("kärsivätkö nuo nyt enemmän kuin minä, vain nauttivatko?")?
En olisi tiennyt millaista elämä on kun on omia lapsia jo en olisi niitä tehnyt. Sen sijaan elin 35 vuotta ilman lapsia. Siksi osaan verrata molempia tilanteita ja lasten kanssa elämä on ihanampaa. Lapseton ei voi verrata. Minäkin olen vakaooe ja lasten kanssa olin ennen omiakin mutta ei voi tietää millaista on oman lapsen kanssa ennenkuin sellaisen saa.
Täytyy sanoa, että jos olisin hankkinut kumppanini kanssa lapsia, en olisi koskaan saanut tietää millaista voi olla esteetön yhteenkasvaminen rakastavan miehen kanssa, niin henkisellä kuin fyysisellä kuin millä tahansa merkitykselliseksi kokemallani tavalla.
Tämä ei tarkoita äitiyden tavoin itsestä luopumista, vaan kaunista omaksi itsekseen kasvamista rinta rinnan toisiaan tukien.
Olen onnellinen, että saan elää tätä kahden kypsän aikuisen rakkaustarinaa, joka on saanut kasvaa häiriöttä.
Perheellinen, joka sanoo että on jo kokenut kaiken ennen lapsia osoittaa vain oman, rajallisen käsityskykynsä, unohtaen, että he EIVÄT koskaan voi kokea millaista on jakaa elämää pitkässä parisuhteessa ilman lasten aiheuttamaa häiriötä (joista erotilastot kertovat tarinaansa), -samoin kuin eivät esim. voi kokea sitä erilaista vapautta ja sen arvostamista 4-kymppisenä lapsettomana matkustellessa jne.Itseasiassa tilastot kertovat, että ne keillä on lapsia eroavat harvemmin kuin ne keillä ei lapsia ole. En osaa sitten sanoa onko se hyvä vai huono juttu, mutta koen, että omassa elämässä pystyn olemaan onnellinen ilman parisuhdettakin. En tarvitse parisuhdetta ollakseni onnellinen tai nääritelläkseni itseäni. Olen itseasiassa sinkkuna onnellisempi ihan oikeasti. Parisuhteessa olevan voi tietysti olla mahdoton ymmärtää, että joku voi tuntea elävänsä täyttä ja kokonaista elämää ilman parisuhdettakin. Vapaana. Ilman että on kahlittu toiseen.
"Naiset ovat onnellisempia ilman miestä tai lapsia"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/naiset-ovat-onnellisempia-ilman-mie…
Semantiikkaa. Mie voin sanoa ummetuksen päätyttyä että sain aikaan kakan. Saatan sanoa myös että kukkapenkki on mun aikaansaannos vaikka itsehän ne kasvaa, minä vaan hoidan ja huollon niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa on todella todella kieroja ihmisiä ja on erikoista että juuri av:n mammat kehuskelee miten ovat kasvattaneet "huipputyyppejä". Ei, ne ei ole sitä muuta kuin mamman silmien alla.
Toinen opiskelee insinööriksi ja toinen opettajaksi. Katsotaan mitä kolmannesta tulee.
Katsotaan mitä itsestäsi tulee. Lapsilla lesoilun aika on ohi.
Juu se jää nähtäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja eikö ole hirvittävän itsekästä myös perustaa elämänsä toisen ihmisen olemisen varaan? Se, että oman elämän merkitys on toinen ihminen. ts. synnytin sinut tähän maailmaan, että ITSELLÄNI olisi elämäntarkoitus.
Oletko nyt siis lapseton, koska olet epäitsekäs? Eikö pelkästään itselleen eläminen ole myös itsekästä?
Et ymmärrä itsekkyyden käsitystä. Itsekkyyden täytyy kohdistua johonkin, jotta se olisi itsekästä. Ketä kohtaan lapsettomuus on itsekästä?
Lasten hankkiminen on lisääntyvältä itsekästä, koska se on teko joka kohdistuu syntyvään, jolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa syntymiseensä.
Lisääntyessä tyydytetään aina lisääntyvän tarpeita, ei koskaan syntymättömän, joka ei syntymättömyydestään kärsi millään tavalla.
-eri-
Sori, mutta kyllä lapsien tekemättä jättäminen on itsekäs teko.
Höpsö, ei todellakaan ole itsekäs teko. Sori.
Minä ja lukemattomat muutkin ovat pyytäneet useassakin keskustelussa mainitsemaan YHDENKIN EPÄitsekkään syyn hankkia lapsi.
Hiljaista on ollut.
Tässäkin keskustelussa perustelut alkavat Halusin.-Lapsen hankkiminen koska se on puolison haave
-Lapsen hankkiminen koska se on isovanhempien haave
-Lapsen hankkiminen koska se on tulevan sisaruksen toive
-Lapsen hankkiminen koska haluaa etnisen viiteryhmänsä säilyvän
-Lapsen hankkiminen koska haluaa kulttuurinsa säilyvän
-Lapsen hankkiminen koska joku toinen tarvitsee selvitäkseen hänen kantasolujaan
-Lapsen synnyttäminen koska ei halua tappaa vahingossa hedelmöittynyttä sikiötä, tai aiheuttaa läheisille surua raskauden keskeyttämällä
-Lapsen synnyttäminen koska kokee uskontonsa puolesta sen olevan tehtävänsä naisena
-Lapsen synnyttäminen koska maailma on kaunis ja sitä kautta toinen ihminen saa kokea sen
onhan näitä.
Joo tunnen tollasen puolison mieliksi synnyttäneen. Ravaa parhaillaan terapiassa.
Milloin opitaan ettei synnytetä kenenkään mieliksi?sanoiko kirjoittaja, että nämä epäitsekkäät syyt lisääntyä ovat fiksuja syitä? Mikä puolestaan olisi fiksu epäitsekäs syy olla tulematta vanhemmaksi? Huomaathan muuten, että vanhemmaksi voi tulla myös synnyttämättä tai olematta siemenen luovuttaja.
hmm, nyt kun mietin niin ehkä se, että tiedostaa itse, ettei sovellu vanhemmaksi..
Oman lapsen etu menee oman lisääntymistarpeeni edelle. Minulla ei ikinä olisi sydäntä synnyttää viatonta tällaiseen maailmaan, vaikka elukkaan koodatut vaistot niin ohjaavatkin tekemään ja olisin mielestäni hyvä vanhempi. Rakastan lasta liikaa. On ymmärrettävää että asiaa joutuu kunnolla ajattelemaan läpi ja perustelemaan.
Olen huomannut saman :/
Jotenkin masentavaa että velat ovat liikakansoituksenkin keskellä vielä niin harvinaisia. Vain viidesosa naisista jää lapsettomaksi ja siihenkin on laskettu mukaan lapsia haluavat lapsettomat.