Hoidin tänään työssäni 2kpl 9-10kk vauvaa ja täytyy kyllä sanoa että
ei sen ikäisten paikka ole päivähoidossa:´(.
Olivat niin vauvoja ja niin sylissä viihtyviä ja ei tämä ala anna mahdollisuutta sille että 1 ryhmän 3sta hoitajasta (jos kaikki 3 siis paikalla) omistautuisi ryhmän vauvalle/vauvoille.
Säälittää ne pienet siellä.
Kommentit (141)
Kyllä se on lapselle se kaikken paras ratkaisu ja kyllä sillä lapsella on siellä vallan ihanaa ja kyllä se lapsi saa siellä syliä huomiota ja aikaa ihan yksilöllisesti ja kybällä toisin kuin kotonasa saisi oman äidin kanssa.
Helpottiko?
No sama se. Pointti tuli kuitenkin varmaan kaikille selväksi. Kas kun et muiden kirjoituksiin ole tarttunut;0) Sieltä niitä virheitä vasta löytyykin. Mutta kuten jo kirjoitin,taisi kolahtaa ja hyvä niin:0)
Nythän oli lähinnä kyse lasten hyvinvoinnista,eikä oikeinkirjoituksesta.
Mutta päde sinä sillä minkä " osaat" ,niin minä päden sillä minkä minä osaan;0) T:Mikälie...
kun näitä viestiketjuja aina vaan pukkaa, että kotiäitiyden valinneet haluavat tuntea ylemmyyttä jostakin asiasta, ehkä paremmin työurallaan edenneitä, kunnianhimoisempia ja paremmin palkattuja kanssasisariaan kohtaan.
Kaikki kunnia kotiäideille, mielelläni maksan veroni, joista sitten kustannetaan kotihoidon tuki ym., mutta minulla ei olisi pokkaa lähteä toisia arvostelemaan toisenlaisista valinnoista. Perheitä on erilaisia, tilanteita on erilaisia, lapset sopeutuvat eri tavalla päivähoitoon ja ennenkaikkea myös hoitajia ja päiväkoteja on erilaisia. En itsekään olisi laittanut kunnalliseen omiani, mutta pienten lasteni hoitopaikka on todella ihana, hoitajat varsinaisia helmiä. Ja kaikesta näkee että lapseni viihtyvät hoidossa. Vapaa-aikani omistan täysin lapsilleni ja huomaan olevani huomattavasti pirteämpi ja vähemmän ärtynyt ja väsynyt nyt kun olen taas työelämässä. Myös kun ei enää tarvitse nuukailla, helpottaa elämää huomattavasti.
Minua ei kosketa näiden palstojen nimetön arvostelu, sillä itse tunnen lapseni paremmin kuin kukaan muu, ja he voivat hyvin. Jos muiden valintoja mollaavat olisivat täysin tyytyväisiä omaan tilanteeseensa, ei heillä olisi mitään syytä arvostella toisia äitejä, niinkin arvokkaasta asiasta kuin TYÖNTEKO, joka on kuitenkin yksi elämän perusasioista.
Ei ole yksin päivähoito joka lapsen kehitykseen vaikuttaa, kyllä moni muukin seikka lapsen kehitykseen vaikuttaa.
Ajattelin vain mainita muutaman seikan, jotka huomasin. Itsehän sinä halusit niitä kuulla?
kylläpä on joillakin lastia omallatunnolla! sen huomaa kirjoitusten tasosta. Apua, jos tiedätte olevanne oikeassa, jättäkää tää palsta väliin. ei tule kuin riitaa. ja silti sisimmässämme tiedämme mikä on oikein.
" Mun mielestä äidin paikka ei ole kotona. Vaan äidin paikka on tukea lapsia kasvamaan." Siis mitä? Päiväkotiin vaan lapset mahdollisimman pieninä, niinkö?
Tiedän että jokainen tekee omat päätöksensä mutta toi sun juttus vaan kuulosti tosi pahalta....
arvovalinnoista kyse. Toivottavasti valistus tehoaa juuri niihin arvovalintoja tekeviin äiteihin.
Vierailija:
Miten julmia ovatkaan äidit toisilleen. Minkäänlaista tukea ja ymmärrystä ei heru suuntaan eikä toiseen. Todella säälittävää.
Esim. ota-otakaan, ole-olekaan, pappa-papalle, tonttu-tontulle jne.
Ei huutanut kun jäi hoitoon vaan ojensi kädet vastassa olleelle hoitajalle ja ennen kuin olin eteisestä ehtinyt lähteä kuulin kun jo mennä konttasi eteenpäin ja kujerteli mennessään. Eli ei kovin kauaa sitten sitä syliä edes kaivannut. Muutamia kertoja sitten päivän aikana esim. kun alkoi olla väsy. Toinen lapsemme oli 1½v kun meni hoitoon ja olisi paljon enmmän viihtynyt sylissä kun eka lapsi vaikka oli vanhempi. Ja kolmas lapsemme on kohta 2v. ja kotihoidossa eikä muulaal joori suostu edes olemaan kuin sylissä koko ajan. Hoitoon kaksi ekaa mennyt ei siksi että olisin töihin tahtonut vaan koska oli pakko mennä.
Ja eikös täällä " puhuta" tyyliin otakkaan olekkaan jne...
Voisko nää yhden lapsen kotihoito-supermammat pitää vähän suutaan soukemmalla? Ei musta ole mitään kovin merkillisen uhrautuvaista olla vain se 3 vuotta poissa työelämästä. Mitäs tekisitte kun lapsia kertyisi enemmän, ja huomaisittekin olevanne 10 vuotta poissa työmarkkinoilta? Millä te omakotitalonne sitten maksatte? Lähihoitajan palkoilla vai?
Miksiköhän kaikki ei tee lapsiaan jo nuorena vaan silloin vaan parhaassa työelämässä? Saattaisko olla yksi syy se, että ei olla otettu sitä ensimmäistä äijää vastaan ja ruvettu tekemään lapsia. Kaikki vain ei löydä sitä oikeaa alle 30-vuotiaana.
Onko nää teidän asiantuntijat hoitaneet kaikki lapsensa kotona? Aika huonosti yliopisto-tutkijamaailmassa pärjää, jos kotona pörrää vuosikausia.
Kotihoito on paras vaihtoehto pienelle lapselle, joo, mutta aivan varmasti teidän asiantuntijat jatkaisi myös, että JOS äitikin viihtyy siellä. Ei ne teidän asiantuntijat ole taatusti romuttamassa koko Suomen päivähoitojärjestelmää ja ajamassa naisia koteihin. Pikemminkin korostavat vanhempien yhteisvastuuta. Eli miksi juuri te jäitte kotiin, kotiäidit, vaan ei teidän miehenne???
Ja sitten ihan oma mielipiteeni: paskat jää kituuttamaan kotihoidontuella ja siirrä sitä omakotitalon ostoa. Mitä helvettiä te sielkä vuokralla kuvittelette säästävänne?! Se vasta huono taloudenhoitoa on, jos jää asumaan vuokralle.
Ihan sivuhuomio: akateemisten joukossa on helvetisti työttömiä naisia, jotka perustelee lasten parhaalla sitä, että eivät edes saisi koulutustaan vastaavaa työtä. Jos te tutkimuksiin haluutte vedota, niin on ihan fakta, että naiset jää nykyisin kotiin siksi, että töitäkään ei ole. Tai ei ne kiinnosta, esim. pienipalkkaiset sairaanhoitajat.
Esim yhdellä kaverilla on perheessä talous romahtanut oleellisesti muutamassa kuukaudesssa :( En minä heitä moiti mutta yritän tukea. Yksi kaveri paasaa koko ajan siitä kolmeveekotona-jutusta ja se on todella raivostuttavaa. Oma 1v on kotona emmekä tiedä milloin hoitoon menee joten se valistus on meille ihan aiheetonta... En jaksa yhden asian paasaajia, oli aihe sitten mikä tahansa :)
Onko lapsen kotihoidontuki jotain epämääräistä sossun tukea jota täytyy hävetä? Minä olen luullut, että sitä maksetaan juuri sen takia, että äiti tai isä voisi hoitaa kotona lapsen 3-vuotiaaksi. Ja nyt täältä saan lukea, että se onkin jotain epäilyttävää avustusta luusereille, jotka eivät viitsi mennä töihin ja viedä pientä lasta tarhaan oppimaan ulkoa tiettyjä rimpsuja päivistä ja nimistä ja numeroista ym.
Tässäpä se tuli. Pakko mennä töihin ja viedä vaippaikäinen hoitoon tarkoittaa sitä, että täytyy saada talot (useampi?) autot, ulkomaanmatkat, kalliit vaatteet, kaikki viimeisen päälle.
kasvattamassa ja hoitamassa lastaan, vaikkei siitä mitään arvostusta kanssaihmisiltä näytä saavankaan. Aika lapselle on kuitenkin sijoitus tämän terveeseen kehitykseen ja mieleen. Se jos mikä ehkäisee syrjäytymistä ja myöhempiä ongelmia siten säästäen yhteisiä verovarojamme.
toimintaa ilman mitään kummempia " virikkeitä" kuin vähän askartelua ja ulkoilua. Tämän havainnon tekemiseen en edes tarvitse asiantuntijoita.
Aloituksen luettuani tulee hyvä mieli että jäin vielä hoitovapaalle vaikka töihin on toisinaan ollut ikävä.
harmillista, ettei kaikilla ole mahdollisuutta olla kotona vähintään sitä kolmea vuotta.
Monissa muissa maissa on asiat todellakin järjestetty toisella tavalla. On mm. perheverotus, joka mahdollistaa äidin kotiin jäämisen, verotus keveämpää, edullisempaa asua ja elää, palkat suuremmat, paremmat työmahdollisuudet jne.
Pitäisikö huumeiden käyttäjiäkin vain ymmärtää ja sääliä ja jättää valistus " oikeasta tavasta elää" tekemättä, jottei vain huumeiden käyttäjä pahoittaisi mieltään? Faktojakaan ei kannata yleisesti kertoa, ettei vain joku jo huumeita käyttävä syyllistyisi. Mitäs väliä sillä on, jos niitä huumeiden käyttäjiä sitten tulisi lisää, koska ei saa valistaa?
Sorry vaan työssäkäyvät vauvojen äidit, ette tee oikein vauvallenne. Mutta valitettavasti elämässä joskus tulee tilanteita joita täytyy tehdä, vaikkei siitä voikaan olla ylpeä.
Älkää nyt hitossa alkako sitä huonoa vaihtoehtoanne kehumaan ja sillä ylpeilemään. Vai pitäsikö alkkiksenkin saada ylpeillä omalla valinnallaan!? Parempi vaan olisi, jos olisitte ihan hiljaa.
Vierailija: