Vieraat, jotka eivät kutsuilla syö mitään
Onko teidän mielestä epäkohteliasta, jos kutsuvieras ei juhlissa syö mitään? Eilen oli lapsen syntymäpäivillä pari vierasta, jotka eivät maistaneet mitään. En nyt loukkaanut siitä heille, mutta itsestäni tuntuu ikävältä, kun itse on leiponut kakkuja ja hankkinut muuta tarjottavaa. Ja kyseessä ei siis lapset vaan ihan aikuisvieraat.
Tietenkään ei tarvitse santsata eikä jokaista sorttia tarvitse maistaa, mutta itse ainakin miellän hyvän tavan mukaiseksi, että kutsuilla tai arkenakin kylässä edes jotakin otetaan.
Kommentit (906)
No kerronpa oman syyni: olen koko ikäni kamppaillut painon kanssa ja saanut siitä totisesti kuulla. Lapsena oli pakko syödä ihan kaikkea, mutta kun söi, siitä huudettiin. Ja ihan oikeasti huudettiin.
Tuli paniikki syömisten suhteen, enkä vieläkään halua syödä ihmisten nähden. Saan paniikkikohtauksen ja kädet tärisee niin ettei mikään edes osu suuhun ja tarjoilut lentää ympäriinsä. Olen käynyt terapiat yms. Ei auta.
Söisitkö itse ap?
Epäsiisti koti on todellinen ruokahalun tappaja. Olemme muutaman kerran kyläilleet mukavilla lapsiperheellisillä tuttavilla, mutta täytyy sanoa, että siellä syöminen on todella epämiellyttävää. Keittiö on uskomattoman sotkuinen, kuten koko huusholli muutenkin. Aina tarjolla jotain itsetehtyä, joskus ollut ok makuista, joskus aivan järkyttävän pahanmakuista. Jo etukäteen somessa näytetty valokuvissa kuinka ihanasti yhdessä lasten kanssa leipovat kakkuja yms. Pikkutaaperot nuolemassa sormiaan ja koristelemassa kakkua juhliin... Leipominen ja ruuanlaitto yhdessä lasten kanssa on hyvä juttu, mutta jospa söisitte ne ihan vaan itse.
Joillakin voi olla traumoja, toisilla psyykkisiäkin syitä - tiedä vaikka jokin syömishäiriö tai ahdistus "julkisella paikalla".
Sitten on kanssa niitä ihmisiä jotka tekemällä teettää draamaa; Ensin tyrkytetään väkisin jotain pikkupurtavaa ja sen jälkeen mennään juoruomaan bestiksille silmät pyöreinä KUN AIKUINEN IHMINEN KEHTAA TULLA LASTEN JUHLIIN SYÖMÄÄN KAIKKI(?) LASTEN RUOAT!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole tämä klassikko, että pistetään lapset keittiöön katsomaan kuinka ällöttävä tiskirätti roikkuu keittiössä. Jos se on vanha ja ällö tai haiseva, ei syödä mitään. Muuten vedetään kyllä kaikkea napaan.
?
Ehkä se söis tiskirätin
Vierailija kirjoitti:
Mulla on pari ruoka-allergiaa, mutta en tee niistä numeroa.
Jos juhlissa ei ole sopivaa syötävää, otan jotain ja jätän huomaamatta syömättä. Ei mikään ongelma. Tärkeintä, että juhlat ovat muuten kivat.
Jos itse järjestän, saatan tarjottimen viereen laittaa pienen lapun, esim. maidoton, gluteeniton, pähkinätön.
Näin siis jos en tunne kaikkia.
Ymmärsinkö oikein, että otat tietoisesti ruokaa ja jätät sen syömättä? Ehkä ei kannattaisi niin paljon pelätä loukkaamista, että haaskaa ruokaa tahallaan. Normaali väki ymmärtää kyllä jos joku ei halua tai voi syödä, tuskin kukaan mieluummin haluaa ruokaansa heitettävän roskikseen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tuttavapiirissä yksi sellainen, joka aina on syömättä mitään. Jos hänelle tarjoaa jotain, niin hän aina sanoo, että ei kiitos, olen juuri syönyt. Onneksi ei ole muita, sillä kyllä omissa juhlissa harmittaisi, jos on tehnyt kaikenlaista herkullista tarjottavaa monen monta sorttia, eikä kukaan söisi mitään. Itse en tuollaista syömättömyyttä ymmärrä. Siitä tulee vähän töykeä vaikutelma. Voisihan sitä ottaa jotain lautaselle, ja vaivihkaa jättää sen sitten syömättä, ei sitä kukaan huomaa. Tämäkin tuttava on todella ylipainoinen, ja mistään dieetistä hänellä ei ole kyse, syö kyllä suuria määriä kotonaan.
Sinun mielestäsi hänen tulisi mättää suuria määriä vielä sinunkin kotonasi?
Kaikki laihduttajat ja ruoankarttajat saa pysyä ainakin minun luota poissa. Jos mä kutsun kakulle ja kahville, niin sitä kakkua ja kahvia myös otetaan. Jos ei kelpaa, saa pysyä poissa. Pelkän vesilasin kanssa synttärijuhlissa pyörijät saa mennä päälääkäriin.
Itse pyrin välttämään koko käymistä jollain, jos siellä pitää syödä.
Ei johdu siitä, että olisi nirso tai olisi allergioita, vaan just sen takia, että ei kiinnosta miettiä, mitä joku funtsii.
Ja se on osoittautunut hyväksi liikkeeksi just ap:n mainitsemista syistä.
Eri asia, jos erikseen kokoonnutaan grillailemaan tai vastaavaa.
Joskus voi tuo syömättömyyskin poikia vaikka minkälaisia ihmissuhteita. Kävin kerran kotibileissä kaverin siivellä, joissa isäntä tarjoili vaikka mitä herkkuja, kieltäydyin kohteliaasti kaikesta. Paria viikkoa myöhemmin tapasin tämän isännän toisissa riennoissa ja alettiin jutella, miestä kiinnosti, mikseivät hänen tarjoilunsa kelvanneet. Siitä sitten asiat johtivat toisiin ja nyt ollaan oltu jo monta vuotta yhdessä.
Ja uteliaille: tarjolla oli erilaisia lihoja, juustoja ja viinejä. Vegaanina en niistä mitään ottanut, enkä jaksanut alkaa selitellä omaa ruokavaliota kellekään.
Mua taas henkilökohtasesti ärsyttää ruuan tuputtaminen. Herkuttelen pääsääntöisesti lauantaisin ja jos sunnuntaisin on jotain kissanristiäisiä niin ei, en syö siellä kakkua tai karkkia. Ja mikään ei oo raivostuttavampaa kun se, että tätä asiaa jaksetaan ihmetellä. Antakaa aikuiset ihmiset syö mitä haluaa. Mulla painonhallintaan auttaa se, etten pitkin viikkoa kyläilemässäkään puputtele joka päivä jotain pullaa tai keksiä.
Mulla voi mennä maha sekaisin herkuista enkä muutenkaan halua syödä sokerisia. Maitoa kartan ja lihaa en syö. Helposti ei ole sellaista mitä ottaisin. Ei tällaista voi mennä selittämään. Sitten ajateltaisiin, mikä niuho olen, vaadinko jotain. Kerran kysyin, onko mitään laktoositonta, kun tiesin emännän isän laktoosi-intoleranssista. Laktoosiin voi kuulemma itsensä totuttaa. En enää kysy, en selittele. Mutta mikään pakko minun ei ole ottaa sellaista mitä en halua tai saa mahan sekaisin.
Mä vältän kaikkia kermankaltaisia vaahtoja, suklaata, maitotuotteita, mansikoita ja vehnää sisältävää. Lisäksi karkit, sokeri ja makeutusaineet. Menee maha sekaisin.
Minä en pysty syömään yleensä juhlissa mitään. Olen 9-vuotiaasta alkaen kärsinyt ns. kahvikuppineuroosista. Jos pitää syödä juhlissa, alkaa kädet hiota, käsi tärisee, ruokaa on vaikea nielaista. Kävin nuoruusiässä noin 20 vuotta sitten hypnoterapiassa 3 kertaa. Kyllä siitä oli apua, mutta en silti syö mitään, vaikka tiedän, että selviäisin tilanteesta hengitellen ja keskittyen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki laihduttajat ja ruoankarttajat saa pysyä ainakin minun luota poissa. Jos mä kutsun kakulle ja kahville, niin sitä kakkua ja kahvia myös otetaan. Jos ei kelpaa, saa pysyä poissa. Pelkän vesilasin kanssa synttärijuhlissa pyörijät saa mennä päälääkäriin.
En tulisikaan sinun luoksesi, ahdistaisi liikaa tuo pakko, että on otettava kakkua.
No jos ilmoitettaisiin ennakkoon ruokarajoitteet yrittäisin ne toteuttaa vaikka pakastealtaan kautta. Ärsyttää vain ihmiset, jotka 'eivät syö makeaa' vaikka some on täynnä kuvia mässyannoksista. Sitten jos heidän luonaan ei vedä napaa täyteen kaikkea tarjolla olevaa niin kyllä loukkaannutaan. Ja ei tosiaan ole hygieniatasosta kiinni!
Ennen söikin eikä siinä mitään mutta nyt kun sairastunut ja aika moni ruoka-aine meni listalle ei saa syödä niin pikkuisen on vaikea valita pöydästä mitään kun jokaisessa piirakassa tai kakussa on aineita joita ei saa enää syödä. Enkä sen takia ala sairaskertomustani jokaiselle kissanristiäisen järjeställe kertomaan. Helpommalla pääsee kun juo sen kupin kahvia ja ottaa sen kaupasta ostetun keksin jonka tietää voivansa syödä.Omia tekeleitä en enää syö siis jonkun muun tekemiä kuin itseni tai vaikka anopin jotka tietää mitä saa syödä.
Söisin mielelläni kutsuilla hedelmiä tai salaatteja, mutta tarjolla on usein voileipäkakkuja, täytekakkuja, keksejä, karkkia yms. sokerirasvamättöjä, joista mulle tulee huono olo. Kohteliaisuudesta kyllä syön, mutta paljoa en pysty. Nykyaikana käsitys siitä, mikä on herkkua, ei ehkä ole yhtä selkeä ja suoraviivainen kuin ennen, kun herkkuja ei ollut tarjolla 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Kerran harkkarina päikyssä ope sanoi 3-5 vuotiaitten ryhmässä, että nyt tehdään lasten kanssa voileipiä vanhempainiltaan. Onneks ei tarvinnut olla siinä illassa mukana.
Niistä ei takuulla tullut raikkaita voileipiä.
Ugh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se epäkohteliasta. Toki voi olla että kys tyypeillä on joku dieetti päällä, allergioita tms, mutta mielestäni silloin voisi avata suunsa ja kertoa asiasta. Tarjoilujen karttaminen tuppisuuna antaa kumman viestin.
Allergioista mainitseminen voi aiheuttaa hirveän kyselytulvan, kun emäntää hävettää sopivan tarjottavan puuttuminen ja haluaa epätoivoisesti keksiä jotain. Muutenkin aihe kiinnostaa joitain ihmisiä tarpeettoman yksityiskohtaisesti. Jos siis ei nälkä vaivaa, voi olla helpompi vain olla ottamatta mitään ja toivoa ettei kukaan huomaa.
Sitäkään ei välttämättä viitsi alkaa selittämään että saa räjähtävän ripulin jos syö mitään sokerista tai muuta herkkua eikä maha kestä juuri muuta kuin kaurapuuroa ja raakaa kalaa.
"Mutta voithan sä nyt ainakin tätä ottaa. Ei tässä ole oikeastaan yhtään mitään. Eikä tässä toisessakaan, eikä tossa, minäpä laitan tätä kakkua sulle.."
Ja sit sä istut loppupäivän vessassa 🚽
Te sotkuisia keittiöitä pelkäävät, oletteko varma, että kun syötte noutoruokaa tai käytte ravintolassa, että niitten hygieniataso on kunnossa, vrt. Kuppilat kuntoon.