Miten suuret ikäluokat tekivät sen?

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 14:45"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]

ketä on suuret ikä luokat?

[/quote]Niitä, jotka osaavat kirjoittaa esim. yhdyssanat oikein samoin erottavat yksikön ja monikon ja tietävät miten verbit taipuu.

[/quote]

Ironia on voimakas...

Vielä eräs huomio suurten ikäluokkien vaikutuksesta yhteiskuntaan.

Olettehan ymmärtäneet, että kun suuret ikäluokat muuttavat hautausmaille, meillä vapautuu hirveä määrä asuntoja, joita ei tarvitse enää kukaan? Nuoremmilla on jo suurimmaksi osaksi omat asunnot hankittuna, ja lisäksi nuo suurilta ikäluokilta vapautuvat ovat usein väärissä paikoissa tulevaisuuden työpaikkojen sijaintia ajatellen. Tästä seuraa se, että se perinnöksi saatu tönö menettää arvonsa, ellei satu olemaan sijainniltaan hyvä.

Suuret ikäluokat ovat siis olemassaolollaan ylläpitäneet asuntojen kysyntää, mikä on ylläpitänyt niiden arvoa. Mutta kun heidän olemassaolonsa päättyy, tuo arvokin katoaa. Ellemme sitten hyväksy sitä, että maahan tulee muualta riittävä määrä ihmisiä jotta kysyntä pysyy entisellä tasolla. Miettikääpä oikeasti tätä.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40

[/quote]

Täällä räkänokat viisastelevat, eivät edes tiedä, milloin suuret ikäluokat ovat syntyneet.

Ironiaa tässä on se, että päivittelin just isälleni (vanhempani ovat ns. kultapossukerholaisia hyvine eläkkeineen ja rahoineen, vaikka tavallista päivätyötä ovat tehneetkin), että miksi meiltä leikataan viimeisiäkin ropoja pois, eikä kosketa eläkkeisiin, vaikka ne on ihan turhan isot jo suurella massalla. Isä naureskeli, että ei häneltä voi ottaa pois eläkettä, kun sitten hän ei pysty antamaan sitä lapsille niin paljoa... Vastasin, että siksihän hän joutuu antamaan, kun meitä kurjistetaan. Sanoi siihen ironisesti, mutta katsos nyt mä saan pitää sen vallan.:) Mun vanhemmat suorastaan ihmettelee tätä tilannetta. Äiti erityisesti on tosi tuskissaan ja ärsyyntynyt ikäluokkansa tolkuttomasta ahneudesta ja tämän menon vääristymisestä tämmöiseksi.

Jotkut sanoo, että eläke on sen ja sen verran vaan, mutta totuus on, että joku 1500 on jo hyvä eläke. Ei tarvi elättää lapsia, ei tarvi maksella lainoja jne. Yleensä eläkkeellä vaateostot ja muut pienenee. Todellisuudessa suurin osa säästää pienestäkin eläkkeestä hurjasti sivuun. Mutta kun olisi edes se 1500, mutta semmoinen 2500-3000 tuntuu olevan ihan tavallinen eläke nykyään. Katselin taannoin verotietoja ja on hyvin tyypillistä, että juuri esim. eläkkeellä oleva opettaja saa enemmän eläkettä kuin työssä oleva nuori opettaja palkkaa. Tai eläkkeellä oleva poliisi hakkaa lastentarhanopettajan kaikilla määrävuotiskorotuksilla. Tai eläkkeellä oleva kapteeni saa enemmän eläkettä kuin virassa oleva kapteeni. Jotain on nyt kosahtanut ja pahasti tässä tilanteessa.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 14:45"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]

ketä on suuret ikä luokat?

[/quote]Niitä, jotka osaavat kirjoittaa esim. yhdyssanat oikein samoin erottavat yksikön ja monikon ja tietävät miten verbit taipuu.

[/quote]

Hahaa repesin! :D (Olen syntynyt 1978.)

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 14:31"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:42"]

Suurin massoin käytännössä vain kävelivät töihin osa ilman ihmeempiä koulutuksia. Työpaikkoja vain maagisesti lisääntyi, jotta jokainen sai töitä. Painoivat pitkän työuran, monet jopa samassa työpaikassa eläkkeeseen asti. Heidän poistuttuaan tilalle ei avautunutkaan paikkoja.

[/quote]Miksi kymmeniätuhansia meni sitten ruotsiin töihin, jos niitä töitä riitti jokaiselle? Kerro mulle.

[/quote]

Sinne lähti tehdastöihin kouluttamatonta ja matalasti koulutettua porukkaa erityisesti idän ja pohjoisen elinkelvottomilta asutustiloilta.

Eivät ne ole aiemmin muuttaneet, joilla on ollut minkäänlaiset näkymät omassa maassa. Kosmopoliitiksi itsensä tunteva turistiluokka on ehkä asia erikseen, heillä ei omaa maata oikeastaan olekaan. Tämä ihan syyttämättä korkeakoulutukseen narrattua porukkaa, joille ei täällä ole muuta kuin pilkkaa tarjota.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:42"]

Suurin massoin käytännössä vain kävelivät töihin osa ilman ihmeempiä koulutuksia. Työpaikkoja vain maagisesti lisääntyi, jotta jokainen sai töitä. Painoivat pitkän työuran, monet jopa samassa työpaikassa eläkkeeseen asti. Heidän poistuttuaan tilalle ei avautunutkaan paikkoja.

[/quote]

80-luvulta asti työn tekemisen tehokkuus on noussut niin paljon, että on vain odoteltu, että suuret ikäluokat menee eläkkeelle, eikä heidän tilalleen tarvita ketään, kun jo töissä olevat nuoremmat sukupolvet tekee helposti useammankin suurenikäluokkalaisen työt.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:09"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"] [quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] No kyllä osa suurista ikäluokista todellakin on nähnyt työttömyyden. He olivat 90-luvun laman aikaan parhaassa työiässä ja potkut tuli kymmenilletuhansille, kun isojakin paikkoja lopetettiin. Itsekin olin töissä lakkautetussa isossa vakaassa paikassa ja 1964 syntyneenä olin omassa konttorissani toiseksi nuorin, se oli valtakunnallinen iso mikä lakkautettiin.  [/quote] Ja yhä useampi olisi jäänyt vaille työtä ellei olisi lähtenyt Ruotsiin työnhakuun. Täytyy ottaa asioista selvää ennen kuin esittää 'faktoja'.

[/quote]

Ruotsiin mentiin 70-luvulla, jolloin oli "massatyöttömyys" ja työttömiä murto-osa siitä mitä oli 90-luvulla nyt 2008 jälkeen.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 11:07"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:04"]Paitsi me vaurastutaan ennennäkemättömästi kun perimme keskimäärin kahden sukupolven perinnöt.

[/quote]Taidan kuulua suuriin ikäluokkiin? He käyttivät sekä vanhempiensa että lastensa varallisuuden ja jäävät suomen historina hyvinvoivimmaksi sukupolveksi.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:23"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote] Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

[/quote]

Suuret ikäluokat syntyivät 46-49, eivät enää viisikymmentäluvulla. Lapsilisät eivät todellakaan olleet huippua, vaan vielä 1986 ne maksettiin neljä (4) kertaa vuodessa. Opintolaina ei todellakaan ollut ilmaista. Asumistukia ei ollut. Keinonivelleikkauksen sijaan annettiin kävelykeppi ja hotapulveripaketti. Lauantait olivat työpäiviä vielä vuoteen -66 saakka. Opiskelijat vuokrasivat huoneita asunnoikseen eli olivat ns. alivuokralaisia. Opintotukea ei ollut.

Kyllä nykypäivä on helpompaa kuin suurten ikäluokkien ns. ruuhkavuodet.

[/quote]

Vaikeudet ovat niin erilaisia, siis suurten ikäluokkien ja nuorempien. Suurten ikäluokkien eduksi tulee selkeästi työnsaannin helppous ja inflaation avittama asuntojen omaksi maksaminen. Siten omaisuutta karttui helpommin kuin nykyään ja sitä suuret ikäluokat taitavat arvostaakin ehkä enemmän kuin nuoremmat. Ja yliopistoihin pääsy taisi olla helppoa suureen osaan aloja. Ei muuta kuin valitsi ja käveli yliopiston ovesta ilmoittautumaan. 

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 10:46"]

Näillä palstoilla on niin vääristynyttä kommenttia. Ensin pitäisi ottaa vanhuksilta kaikki tuet pois, mutta perinnön pitäisi jäädä mahdollisimman suureksi. Ihmeellistä touhua.

[/quote]

Ja pyh. Perintöveron voisi nostaa sataan prosentiin. Itse en odota saani suurten ikäluokkien vanhemmiltani yhtään mitään, en edes sitä mitä ovat itse perineet omilta pientilallisvanhemmiltaan.

[quote author="Vierailija" time="02.09.2015 klo 21:56"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:42"]

Suurin massoin käytännössä vain kävelivät töihin osa ilman ihmeempiä koulutuksia. Työpaikkoja vain maagisesti lisääntyi, jotta jokainen sai töitä. Painoivat pitkän työuran, monet jopa samassa työpaikassa eläkkeeseen asti. Heidän poistuttuaan tilalle ei avautunutkaan paikkoja.

[/quote]

80-luvulta asti työn tekemisen tehokkuus on noussut niin paljon, että on vain odoteltu, että suuret ikäluokat menee eläkkeelle, eikä heidän tilalleen tarvita ketään, kun jo töissä olevat nuoremmat sukupolvet tekee helposti useammankin suurenikäluokkalaisen työt.

[/quote]

Johan vitsin murjaisit. 

Etkö ole kuullut/lukenut työelämän rakenteellisesta muutoksesta?

Niitä töitä, joita suuret ikäluokat tekivät, ei yksinkertaisesti ole enää. Automaatio.

Seuraava juttu, joka syö lisää työpaikkoja on digitalisaatio.

En ymmärrä, kuinka suuret ikäluokat ovat vastuussa siitä, että maailmaa, jossa he elivät ja työskentelivät, ei enää ole. Tuskinpa he, suurin osa yksinkertaisen, koneella korvattavan työn tekijät, ovat tätä muutosta suunnitelleet.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2015 klo 11:00"]

Jotain ehkä kertoo se, että suuret ikäluokat rakensivat omakotitalonsa 10 vuoden lainoilla. Nykyään lainat ovat useimmiten 20-30 vuoden pituisia. Rakennuskulut ovat nousseet, samoin muut elinkustannukset. Lastenhoitokin oli ennen halpaa, koska lapset olivat paljon isovanhemmillaan hoidossa (vähintään kaikki kesälomat). Itse ja sisarrukseni olimme paljon hoidossa, samoin kaikki lapsuusaikaiset ystävänikin.

[/quote]

Lainojen korot olivat korkeita, mutta asuntolainat oli korkotuettuja ja inflaatio ihan eri lukemissa, palkan korotukset oli jopa yli 10% vuodessa, eli laina kutistui tuloihin nähden mitättömäksi.

-

Vanhempani ovat suuren ikäluokan edustajia. Hekin menivät Ruotsiin töihin 60-luvun alkupuolella, siellä oli töitä paremmin kuin Suomessa. Palasivat kuitenkin Suomeen ennen meidän lasten kouluunmenoa, syyksi sanoivat, ettei meitä lapsia sitten koulussa kiusattaisi... Osasivat ne kiusata täällä Suomessakin.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat?

Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään.

Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan.

Heillä kävi ns. MUNKKI!

M40

En nyt sanoisi, että munkki. Moni asia meni suurilla ikäluokilla (1940-luvulla syntyneet Suomessa) nappiin opiskeluita, työtä, asuntolainaa ja eläkettä ajatellen, mutta toisaalta heidän joukossaan on ollut paljon sotaorpoja, isättömiä, Ruotsiin lähetettyjä sotalapsia, omien vanhempien sotatraumoista kärsineitä.

Myös 90-luvun alun laman seurauksena osa heistä menetti työpaikkansa ja osa pitkän uran tehneistä pienyrittäjistä menetti omaisuutensa ja toimeentulonsa konkurssin kautta.

Mutta surullista kyllä, uskon että suurten ikäluokkien edustajilla on pahin vielä edessä; hyvän elämänmittaisen terveydenhuollon takia heistä suuri osa on elossa vielä siinä vaiheessa, kun itsenäinen elämä ei enää ole mahdollista heille, jolloin edessä on muuttaminen laitokseen asumaan. Koska huoltosuhde on huono, oltavat geriatrisilla osastoilla ja vanhainkodeissa eivät varmaan tule olemaan herkkua :(

Merkittävää oli pakko kehittyä. Nythän ollaan jo pitkään eletty velkarahalla. Silloin se ei ollut vaihtoehto. Ihminen kyllä passivoituu nopeasti.

Lisäksi Suomella oli selkeä suunta ja johto, joka oli omistautunut toteuttamaan sitä. Suomesta haluttiin tehdä vauras, puolueeton ja teollistunut hyvinvointivaltio. Kekkonen kysyi onko maallamme malttia vaurastua. Meillä oli.

Nykyään politiikkaa leimaa suunnattomuus ja selkärangattomuus. Kyseessä on globaali ilmiö. Johtavat poliitikot eivät tiedä minne haluavat maitaan viedä ja miten. Eivätkä ole omistautuneita. Poikkeuksen tekee Putin, jolla on selkeä visio Venäjästä - hän on omistanut elämänsä sen vision toteuttamiselle. Hänellä ei ole odottamassa palkintovirkaa EU:ssa. Hän joko tekee Venäjästä taas suuren - minkä on osin tehnyt - tai pukkaa horsmaa. Kekkonen oli samalla tavalla omistanut elämänsä Suomen viemiselle siihen suuntaan minkä hän katsoi oikeaksi.

Katsokaa yritysmaailmaa. Sijoittaisitteko eläkerahanne yritykseen, jonka toimitusjohtaja + hallitus eivät ole omistautuneita johtamalleen yritykselle? Johto vain odottelisi oman pestinsä loppumista ja siirtymistä jäähdyttelyvirkaan. Ette helvetissä. Miksi tällainen sitten sallitaan kokonaista maata johtaville poliitikoille?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:39"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:25"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:17"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat?

Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 Hyvin sanottu! Tuohon voi vielä lisätä poliittisen vaikutusvallan (huippu lapsilisät, räätälöity ilmainen opintolaina, opiskella sai kuinka kauan tahansa, jne)

Ilmaista opintolainaa ei ollut eikä lainalle valtiontakausta, piti saada henkilötakaajat. Opiskelija-asuntoja oli todella vähän, suurin osa asui alivuokralaisina pienissä palvelijainhuoneissa tai vaikka yksiön keittiössä. Lapsilisät olivat ostovoimaltaan heikommat kuin mitä 2000-luvun alussa maksetut lapsilisät olivat. Terveydenhuolto oli lapsenkengissä: ei ollut terveyskeskuksia vaan kunnanlääkärillä oli vastaanotto joskus jossain, joka köhästä ja rokosta ei menty lääkäriin vielä 1960-luvullakaan.

Opiskella toki sai niin kauan kuin halusi, mutta koska siihen ei saanut tukea eikä sossu todellakaan maksanut markkaakaan niille, joilla oli opinnot kesken, niin aika fakiiri sai olla, että vuositolkulla roikku yliopistolla tekemättä töitä.

Ja kun tähän yhtälöön lisätään vielä lauantaityöpäivä ja maksullinen oppikoulu, niin käsittämättömän hyvinhän suurilla ikäluokilla oli asiat verrattuna nykyiseen.

Nämäkö on mielestäsi jotenkin suuria ongelmia? Että ei ihan joka tilanteessa kaadettu sossutukea taskuihin kuten nykyisin, voi mika kauhistus.

Suurin ero mielestäni oli se, että silloin ihminen voi ottaa elämänsä omaan hallintaan.Työpaikkoja oli tarjolla. Samoin suhteellisen halpoja vuokra-asuntoja.

Nykyisin olet jumissa niissä sossutuissa kun työttömiä on yli kymmenkertaisesti avoimiin paikkoihin nähden. Ja niihin avoimiin paikkoihinkin valkataan todennäköisimmin joku työtävaihtava ja sitten kititstään että työttömät on kaikki niin surkeita.

Sinullapa on valikoiva tapa lukea.

Annoin muutaman esimerkin edellisen viestin kirjoittajalle siitä, miten mielikuvituksellinen hänen listansa on. Suurten ikäluokkien nuoruusvuosiin ei kuulunut yhtäkään sellaista ajanjaksoa, jolloin kaupungeissa oli saatavilla halpoja vuokra-asuntoja ellet sitten tarkoita niitä tilanteita, joissa 3-henkisen perheen asuttamaan yksiöön otettiin opiskelija alivuokralaiseksi.

Suuret ikäluokat ottivat elämänsä hallintaan, koska silloin yksilö osasi kantaa vastuunsa. Nyt vaaditaan yhteiskunnan tukea ihan joka asiaan, joka päivähoidon järjestämiseen. Suuret ikäluokat saattoivat vain haaveillalastensa päivähoitopaikoista, koska subjektiivinen päivähoito-oikeus saatiin vasta 1980-luvulla, jolloin suurin osa suurten ikäluokkien lapsista oli jo koulussa.

Aiemmin vietiin lapset hoitoon hoitajalle kun ei ollut kunnallisia hoitajia. Nykyisin kunta on ottanut hoitobisneksen haltuunsa joten hoitajaksi haluavalta halutaan jotain 10 kiloa erilaisia lomakkeita ja selvityksiä ja mahdollisesti koulutuksiakin ennen kuin lupa irtoaa.

En tiedä mistä sinä tuon käsityksen vuokra-asunnoista olet saanut vai lasketko sopivaksi asunnoksi vain olohuone + oma huone joka perheen jäsenelle kokoiset asunnot. Aiemmin isompikin perhe saattoi tosiaan asua pienessä kaksiossa, joskus jopa vuokrattiin yksi huone alivuokralaisille ja asuttiin itse siinä toisessa.

Ja se yksityinen hoitaja otti palkkion, joka vastaisi nykyisin noin 900 euroa/lapsi. Toimistoapulainen joutui kahdesti miettimään, jääkö lapsen kanssa kotiin vai kantaako palkkansa hoitajalle.

En laske sopivaksi asunnoksi perheelle vain kaksiota tai kolmiota, mutta suurten ikäluokkien lapsille ei enää kelpaa se, mikä kelpasi asunnoksi vanhemmilleen. Helsingin asuntopula poistuisi kertaheitolla asennemuutoksen myötä: pienipalkkainen lähihoitaja voi ihan hyvin asua jonkun perheen keittiössä ja 3-lapsinen perhe mahtuu hyvin puolikkaaseen 4h+k asuntoon, jossa toista puolikasta asuu eläkeläispariskunta. Tuo kelpasi 1940-luvulla syntyneille, miksi ei siis nykyisin?

Mummoni sai enoni -74 ja halusi olla tämän kanssa kotona, joten ryhtyi perhepäivähoitajaksi. Eli tämä systeemi oli jo käytössä 70-luvulla. Eikä varmasti saanut "900e" per hoitolapsi.

Vierailija kirjoitti:

Monet hyötyy suuren ikäluokan perillisinä. Ne ei haaskanneet rahaa turhaan. Nykyajan eläkeläiset kuluttaa paljon, lennellään ympäri maailmaa ja täytetään kylpylät ja Tallinnassa käydään vähän väliä.

Suuret ikäluokat ovat nykyajan eläkeläisiä, jotka ehtivät olla hyvinkin 30 vuotta eläkkeellä. Lipitävät viiniä epsanjan auringossa. Moneltakaan ei jää muuta, kuin tuulen huuhtoma perse ja läjä tupperware-kippoja.

Vierailija kirjoitti:

Työllisyystilanne toki oli jotain ihan muuta, mutta silti ne tarinat tuntuvat uskomattomilta. Muutettiin uudelle paikkakunnalle ja sitten vain valittiin parista työpaikasta mieluisampi tai mentiin työhaastatteluun pikkasen tukka sekaisin ja vähän sormi suussa ja silti heti saatiin työ. Tai sitten mentiin uuteen työhön ja esimies sanoi, että eihän susta pariin vuoteen mitään hyötyä ole, mutta tervetuloa nyt kumminkin, ja heti alkoi palkka juosta.

Työhöntulijan oli kyllä hyväksyttävä paljon pienempi palkka kuin vanhoilla työntekijöillä, kun ei ollut mitään minimipalkkaa ja työ oli otettava, kun ei sossu elättänyt.