Miten suuret ikäluokat tekivät sen?

Aravalainaaja jatkaa. Inflaation osuutta en osaa arvioida, mutta tosi tiukoilla olimme, mutta silloin saimme asumistukea omaan asuntoon n 3 vuotta alussa. saa sitä tietty köyhät nykyäänkin.

Eihän näillä eläkkeillä ole mitään tekemistä kerättyjen eläkemaksujen kanssa. Törkeimmät kukkaset on ns. jättieläkkeiden kohdalla. Että joku tienaa muutaman miljoonan uransa lopussa vuodessa ja sen jälkeen voi nostaa 30-35 vuotta jättieläkettään? HALOO. Yksinkertaista matikkaa!

Sama koskee ihan taviksiakin. Jos vaikka mietin vanhempiani. He olivat töissä pyöreästi 30 vuotta, eläköityvät 60-vuotiaina kunnan viroista. (valmistuivat yliopistosta lähemänä 30 vuotta pitkän opiskeluputken jälkeen) Ovat nyt seitsemänkymppisiä ja mikään ei estä, etteivät mainiosti elä nykyisillä hoidoilla yhdeksänkymppisiksi tai päälle. Eli eläkettä nostavat 30 vuotta. Eläke on suunnilleen samaa tasoa kuin peruspalkka ilman ikälisiä siitä duunista, josta eläköityivät. Kukaan ei voi väittää, että heiltä on eläkemaksuina peritty tuo rahamäärä. Sen lisäksi näiden nykyisten eläkeläisten eläkkeen laskentakaava on käsittämätön. Miten ne nousee koko ajan, vaikka palkkataso melkein laskee? Esimerkkinä vaikka naapurin herra: oli luokanopettaja, keskikoulupohjalta seminaarin käynyt. Jäi eläkkeelle 60-vuotiaana, nyt ikää 89 ja vuosieläke 36 000 Euroa. Siinä nuorella luokanopella repimistä, että saa saman palkan kasaan.

Isäni oli duunari. Meni kansakoulun jälkeen töihin valtion omistamaan lennätinlaitokseen (posti ja tele) oli töissä reilut 40 vuotta samalla työnantajalla ja nautti kilpailukykyisempää palkkaa suhteessa kuin minä, maisterityttärensä tänäpäivänä.

Jäi eläkeputkeen alle 60 - vuotiaana. On nyt terve ja jaksava ukki. Isosisaruksensa ovat yli 80- vuotiaita ja terveitä hekin.

Isäni omistaa kaksi osaketta ja omakotitalon.

Minä en voi edes haaveilla saavani elämässäni tuollaista omaisuutta kasaan.

Heidän etunsa oli se, että heitä oli niin paljon! Puolueet jotka ajoivat juuri heidän asioitaan äänestettiin valtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä1498 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 19:37"]

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 18:28"]

Ihmettelen, miten täällä kirjoitellaan ettei 70-luvulla ollut päivähoitoa, vaan jotain yksityisiä kalliita hoitajia olisi pitänyt palkata?! Kyllä minä ja veljeni olemme olleet ihan kunnallisessa päiväkodissa jo vuonna -75, jos oikein muistan - sillä aloitin kouluni -77. Ja kävin eskarinkin! Nuo hoitotätejä muistelevat kyllä muistelevat jotain -50 tai -60 lukua.

Eli kyllä suurilla ikäluokilla on ollut mahdollisuus kunnalliseen päivähoitoon. Omat vanhempani ovat syntyneet -44 ja 47. 

Nykyisen muotoisena päivähoitojärjestelmän luominen alkoi periaatteessa vasta lasten

päivähoidosta annetun lain (36/1973) tultua voimaan 1973. Siitä meni vielä vuosia, ennenkuin koko maassa oli kunnallinen päivähoitojärjestelmä.

Olet todennäköisesti kasvanut jossakin Suomen suuressa kaupungissa, kasvukeskuksissa, joissa tämä toteutettiin ensin. Muualla oli edelleen turvauduttava yksityisiin hoitotäteihin.

Olen itse ollut kunnallisessa päiväkodissa osapäiväisesti jo 60-luvulla, Helsingissä. 

Kasvoin pienessä maalaiskunnassa Etelä-Suomessa. Varmaan on eroja ollut kunnasta tai kaupungista riippuen. Tuo kunta oli todennäköisesti silloin sekä varakas että edistyksellinen.

 

Mummoni on ollut perhepäivähoitaja -74 lähtien Lapin läänin tuppukylässä.

Kunnallista päivähoitoa oli, mutta sinne pääsivät vain vähävaraiset tai muuten tuettavat. Työssäkäyvät joutuivat itse palkkaamaan kotiapua. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli nimenomaan hyvätuloisten avuksi, jolloin hekin saivat kunnallista päivähoitoa lapsilleen.

Aivan höpö höpöä. Ei todellakaan ollut mitään tuollaista rajausta. Olen syntynyt vuonna 1971 ja siskoni 1976 ja vanhempamme olivat todellakin hyvätuloisia, me lapset olimme kunnallisessa päiväkodissa, siskoni oli jopa ns. "vauvalassa", eli aivan pienille tarkoitetulla osastolla.

Se on totta, että subjektiivista oikeutta ei ollut, eikä hoitopaikkaa saanut helposti, vaan piti jonottaa. Meitäkin kumpaakin oli ensin hoitamassa mummi, ennenkuin saimme tarhapaikan.

Pahvi. Päivähotolaki ja subjektiivinen oikeus päivähoitoon tuli -73... eli silloin kun suuret ikäluokat alkoivat tarvia päivähoitoa.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus tuli kylläkin vasta vuonna 1985 eli kun suuret ikäluokat olivat 35-40 -vuotiaita. Ja suuret ikäluokat tekivät lapsensa jo alle kolmekymppisinä. 

Subjektiivinen hoito tuli 1995. Lapseni oli ensimäisiä, jotka olisi saanut viedä hoitoon, vaikka olin kotona

Esikoiseni syntyi 1991 ja silloin jo päiväkodissa ihmettelivät, aionko tosiaan ottaa esikoisen pois hoidosta kun jäin äippälomalle kakkosen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisiko joku kertoa miten aravalaina toimia? Olen kuullut paljon retostelua 70-luvun lopussa rakentaneilta aravalainasta, josta maksoivat 15% korkoa. Että ei me nykynuoret edes lainan maksamisesta tiedetä. Koskaan ei kuitenkaan kerrota, mitä rakentaminen silloin maksoi, paljonko oli lainapääomaa ja mitkä oli tulot suhteessa lainanlyhennykseen.

Me ollaan keskituloisia ja lainapääoma on niin suuri, että jos korko olisi 10% talous kaatuisi. Tällä rahalla saatu kaksio helsingistä. Omien sekä mieheni vanhempien ensimmäinen omistusasunto on ollut omakotitalo.

En kuulu suuriin ikäluokkiin. 90-luvulla pankki ilmoitti nostavansa ei-arvarahoitteisen asuntolainamme (ja kaikkien muidenkin) koron 18%:iin. Että sillä lailla. Itku pääsi.

90-luvulla oli hyvin lyhyt periodi, jolloin lainankorot nousivat korkealle. Se oli hetkellinen juttu ja sitä on turha muistella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suuret ikäluokat yrittävät nyt vielä viime ponnistuksenaan kupata eläkerahastot itselleen.  Senioriliikkeen johdossa on demarien Kimmo Kiljunen, joka onkin aina ollut mestari ratsastamaan populismin aallonharjalla.

Tänään Kiljunen rutisi HS yleisönosastolla. Hän kehtasi väittää, että jokainen sukupolvi on ansainnut omat eläkevaransa. Näinhän juuri ei ole. Tämänhetkiset maksussa olevat eläkkeet maksaa  noin 80-prosenttisesti työssäkäyvä väestö. Loput vähän yli 20% tulevat rahastoista.  Eläkkeensaajia on nyt 1 434 500 ja eläkemenot 2015 arvioitu 28,3 miljardiksi euroksi (http://www.etk.fi/fi/service/kuluvan_vuoden_el%C3%A4kemenoennuste/507/k…).  Rahastojen tuotto oli 2014  11,9 miljardia.  Se kattaisi siis, jos sen kokonaan panisi maksettaviin eläkkeisiin, noin kolmasosan siitä. Vuonna 2050 rahastopääoma olisi nykykarttumalla Kiljusen mukaan tuplat nykyisestä. Eli silloinkaan vielä se ei kattaisi kuin ehkä kaksi kolmasosaa maksettavista eläkkeistä.  Silloin kuitenkin olisi jo vihdoin mahdollista laskea työssäkäyvän kansanosan maksurasitusta. Tätä Kiljunen kavereineen ei halua, vaan he haluavat syödä pääoman itse nyt heti, koska jonkun suurten ikäluokkien ikioman matikankirjan mukaan se on heidän "ansaitsemaansa".

Sylettää! 

Vai sylettää...

Tässä sulle lisää sylettävää. Minun mielestäni järkevää tekstä, vaikka en itse ole vielä lähelläkään eläkeikää:

Raimo Ilaskivi (on entinen kokoomuslainen kansanedustaja, Helsingin kaupunginjohtaja, europarlamentaarikko ja presidenttiehdokas. Ilaskiven varhaisempaa poliittista uraa on vahvasti leimannut markkinatalouden puolustaminen, mutta myöhemmin hänestä on tullut kasinotalouden ja ahneuspolitiikan kritisoija.):

Mihin eläkerahastoja jemmataan?

22.4.2013 21:26 Raimo Ilaskivi 55 kommenttia

ilmoita asiaton viesti

Ensiksi faktat. Rahastoitujen eläkevarojen suuruus on nykyisin pyöreät 150 mrd euroa, kolminkertainen summa valtion budjetin runsaaseen 50 mrd euroon verrattuna.

Järjestelmämme on osittain rahastoiva,  eläkkeet maksetaan sekä työntekijöiltä että työnantajilta kerättävistä eläkemaksuista että ynnä tuotoista. Tähän asti rahastot ovat kasvamistaan kasvaneet, nyt niitten kasvu hidastuu, pysähtyy ja kääntyy hupenevaksi. Riiippuen siitä, miten maksuja korotetaan, miten eläkeiän kanssa käy jne jne.

So far so good. Nyt keskustelua näytetään vievän siihen, että rahastoja olisi vieläkin kartutettava, jotta niiden tuottokin kasvaisi ja riittäisi eläkkeitten maksuun. Mutta onko jotakin unohtunut?

Aikanaan nykyjärjestelmään siirryttäessä rahastoille kaavailtiin myös toisenlaista tehtävää, toimia kriisivaiheissa, väestöpyramiidin ollessa vinoutuneimmillaan,  puskureina eläkkeiden riittävyyden takeeksi. Nyt tämä puskuri on siis kolminkertainen valtion budjettiin verrattuna - luulisi riittävän järkevästi käytettynä, tarkistettuun maksupolitiikkaaan sovitettuna, ei kokonaan syötäväksi aiottuna.

Ja tässä tullaan asian ytimeen. Ainakaan mediassa ei ole esitetty laskelmia siitä, kuinka kauan väestöpyramiidin aiheuttama poikkeuskausi kestää ja nimenomaan, kuinka paljon se edellyttäisi rahastojen pääomiin turvauduttavan. Ei kai puskureita ole tarkoitus ilman kattoa kasvattaa vaikka niitten johto mielellään esiintyykin tärkeänä sijoittajana ja taloudellisen vallan käyttäjänä.

Ilman tällaisten prognoosien esittämistä eläkekeskustelu pyörii vanhaan tapaan uhkakuvien maalailun ja eläkepommista puhumisen ympärillä. Tällaisia uhkakuviahan meillä on vuosien mittaan heitelty esiin aina kun jonkinlainen syy löytyy. Ja nyt pelotellaan nimenomaan tulevia eläkeläisiä, joitten asemaa väritetään mustin värein. Kysytään siis, mihin jättiläismäisiä eläkevaroja oikein jemmataan!

Eli suuret ikäluokat ovat reilun seitsemänkymppisiä. Suomalaisten miesten keskimääräinen eliniänodote on 77, 5 vuotta.  Naisilla se on hieman korkeampi, 83, 5 vuotta. Eli suurten ikäluokkien miehet ovat lähivuosina poistumassa keskuudestamme ja naistenkin kohdalla taitaa käydä kuten eliniän noustessa muuallakin; syöpä saa kiinni yhä useamman.

Kyse on siis hyvin väliaikaisesta tilanteesta, siis tämä poikkeuksellisen suuri eläkeläisten määrä. Seuraavat ikäluokat ovat jo pienempiä.

Päättäjämme ovat viimeisten vuosien aikan hyvin mielellään pelotelleet meitä kaikilla mahdollisilla uhkakuvilla. Eläkerahastojen tyhjeneminen on yksi niistä. Koko työeläkealan sijoitusten tuotto on noussut keskimäärin 9,8%:iin. Minä kutsun sitä erinomaiseksi tuotoksi, enkä ole huolissani omasta tulevasta eläkkeestäni.

Valtion budjetti on 55 miljardia. 

Eläkekulut ovat tällä hetkellä hieman alle 30 miljardia vuodessa. 150 miljardin rahaston pääoma tulee syötyä siis 5 vuodessa, jos se päätetään panna lihoiksi. Suuret ikäluokat ovat kuitenkin ilonamme vielä pitkään. Jos jotain pitäisi helpottaa, niin tämänhetkisten työllisten eläkemaksuja, joita maksavat sekä työlliset itse että työnantajat.  Se olisi oikeudenmukaista, koska suuret ikäluokat eivät ole vastaavia joutuneet suorittamaan ja lisäksi heidän työssäoloaikanaan huoltosuhde oli huomattavasti parempi kuin nyt. Silloisia eläkkeitä oli maksussa suhteessa huomattavasti vähemmän kuin nyt.

Ei 50-luvulla kävelty töihin. Lähdettiin Ruotsiin ja Austraaliaan, kun Suomessa ei töitä ollut.

Vanha ketju.

Nykyään rikkaat yritysten omaitajat ovat panneet asiakkaat palvelemaan itse itseään ja säästyneet työntekijöiden palkat on laitettu niiden rikkaiden tilille.

Ennen oli ihan valtavasti palvelutyötä. (pankkeja joka kulmassa, postia jaettiin joka päivä, pakettimatka käytiin ostamassa matkatoimistossa, junaliput ostettiin rautatieasemalla jne.)

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 10:57"]

Monet hyötyy suuren ikäluokan perillisinä. Ne ei haaskanneet rahaa turhaan. Nykyajan eläkeläiset kuluttaa paljon, lennellään ympäri maailmaa ja täytetään kylpylät ja Tallinnassa käydään vähän väliä.

Nykyajan eläkeläisethän ovat juuri niitä suuria ikäluokkia! 

 Nykyiset eläkeläiset ovat suurimmalta osalta joitain muita kuin suuria ikäluokkia. Eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa ja suuria ikäluokkia on hengissä enää noin 320 000.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat?

Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään.

Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan.

Heillä kävi ns. MUNKKI!

M40

Väärin. Suuret ikäluokat on vain sodan jälkeen muutamana vuonna syntyneet. He tekivät paljon töitä ja elintaso oli paljon alhaisempi kuin myöhemmin

-46 syntyneet ovat olleet 20 vuotiaita vuonna -66 ja silloin olitiin kyllä jo kovan vaurastumisen vauhdissa ja ihmiset kylpivät yltäkylläisyydessä.

Sinäkö olit silloin kokemassa tuon "yltäkylläisyyden"? Vai kuvitteleko vain näin olleen?

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat?

Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään.

Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan.

Heillä kävi ns. MUNKKI!

M40

Jokainen sukupolvi on elänyt helpomman elämän kuin edellinen. Nykynuorilla on jo nuoruudessaan (jopa työttömänä ollessaan) parempi elintaso kuin suurilla ikäluokilla oli työssä ollessaan.

Vierailija kirjoitti:

No työllistymistä tietysti helpotti aika paljon se, että esim 1960-luvulla lähti 200000 (siis kaksisataa tuhatta) parhaassa työiässä olevaa ihmistä Ruotsiin, muut maat siihen sitten päälle. Siirtolaisuus jatkui vielä isona 1970-luvullakin.

Silloinhan oli myös maan sisäinen muuttoliikettä isoa, ihmiset ehkä muuttivat kaiken kaikkiaan helpommin.

Nyt on vapaa liikkuvuus, parempi koulutus ja kielitaito ihmisillä keskimäärin, mutta monet eivät enää muuta työn perässä.

Tuo siirtyily ehkä selittää jutun Suomen osalta, mutta tekee asian Ruotsin osalta vain enemmän selitystä vaativaksi.

Käyttäjä1330 kirjoitti:

Ei 50-luvulla kävelty töihin. Lähdettiin Ruotsiin ja Austraaliaan, kun Suomessa ei töitä ollut.

Mutta Ruotsissa ja Australiassa käveltiin.

Osittainhan nää keksi ikilikkujan. Eli kun perustettiin 1950-70 luvulla kouluja, lukioita ja yliopistoja niin he tekivät itselleen työpaikkoja. Kun julkista sektoria rakennettiin niin valtaosa meni sinne. Ei Suomessa ennen ollut kuin kaksi yliopistoa, teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylän seminaari. Eikä lukioitakaan ollut joka lähiössä ja kyläpahasessa.  Perustettiin kuntakeskukset virastoineen ja terveysasemineen ja johan systeemi syötti itse itseään. Jengi koulutukseen ja työhön.  Ei sitä pyörää vaan nyt voida keksiä uudestaan. 

Täähän oli Kekkosen ja Raatteen sun muitten linjavetoja.  Boomerit ovat muuten kertoneet. Esim yks rasittava akka, jolla jokin  ihmeellinen tutkimus vain siksi että saisi jostain sen tohtorin arvon. Ei päivääkään tehnyt tutkimusaiheen työtä (kemiaan liittyvää).  Vaan pääsi heti hallinnollisiin tehtäviin. Ei akateemiset boomerit päivääkään ole työttömyyttä nähneet. Lähetettiin 90-luvulla Brysseliin tms jos täällä meni sukset ristiin.  Ja ne lähetystöt sitten, siinäkin on boomerit päässeet - ei lopetan tähän. Kuulemma ei Suomen lähetystöissä raitista henkilökuntaa vuosina 1960-1995 ollutkaan.  Yhtä juhlaa on elämä ollut boomereille. Ihmettelen miten monen kroppa kestänyt näinkin pitkään. Vaikka osa siirtyikin laulukuoroon ajat sitten.

Onnena heillä on ollut Nokia ja metsäteollisuus, ihan käsittämätön lottovoitto.  Tuon julkisen sektorin kyhäsivät itse itselleen, mutta vieläpä nää kaksi megabonusta. 

Eli he eivät voi ymmärtää mitenkään missä ja millä nykyään mennään. 

Viimeinen Mohikaani kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat?

Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään.

Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan.

Heillä kävi ns. MUNKKI!

M40

Väärin. Suuret ikäluokat on vain sodan jälkeen muutamana vuonna syntyneet. He tekivät paljon töitä ja elintaso oli paljon alhaisempi kuin myöhemmin

-46 syntyneet ovat olleet 20 vuotiaita vuonna -66 ja silloin olitiin kyllä jo kovan vaurastumisen vauhdissa ja ihmiset kylpivät yltäkylläisyydessä.

Sinäkö olit silloin kokemassa tuon "yltäkylläisyyden"? Vai kuvitteleko vain näin olleen?

En ollut mutta vanhempani olivat. Kuvien ja kertomusten perusteella yltäkylläisyydessä kylpivät juurikin vuonna -66. 

Parin ex-miesystävän vanhemmat valittivat jotain, ettei ollut elintaso yhtä korkea. Ei ollut opiskelijana varaa pesukoneeseen, piti Askon perheeltä kysyä alennusta. Tai toinen nuori perhe joka asui Sadon kämpässä Eirassa, ei ollut omaan isoon luukkuun vielä alle 30 vuotiaina varaa. Että on ollut varmaan rankkaa näillä. 

Vierailija kirjoitti:

Viimeinen Mohikaani kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat?

Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään.

Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan.

Heillä kävi ns. MUNKKI!

M40

Väärin. Suuret ikäluokat on vain sodan jälkeen muutamana vuonna syntyneet. He tekivät paljon töitä ja elintaso oli paljon alhaisempi kuin myöhemmin

-46 syntyneet ovat olleet 20 vuotiaita vuonna -66 ja silloin olitiin kyllä jo kovan vaurastumisen vauhdissa ja ihmiset kylpivät yltäkylläisyydessä.

Sinäkö olit silloin kokemassa tuon "yltäkylläisyyden"? Vai kuvitteleko vain näin olleen?

En ollut mutta vanhempani olivat. Kuvien ja kertomusten perusteella yltäkylläisyydessä kylpivät juurikin vuonna -66. 

Parin ex-miesystävän vanhemmat valittivat jotain, ettei ollut elintaso yhtä korkea. Ei ollut opiskelijana varaa pesukoneeseen, piti Askon perheeltä kysyä alennusta. Tai toinen nuori perhe joka asui Sadon kämpässä Eirassa, ei ollut omaan isoon luukkuun vielä alle 30 vuotiaina varaa. Että on ollut varmaan rankkaa näillä. 

Eirassa 🤣🤣 ei maalla ollut edes sähköjä tai vettä monessakaan paikassa tuohon aikaan. Kurjuutta sieltä lähdettiin pakoon etelään ja Ruotsiin. Ajolähtö juunou.