Miten suuret ikäluokat tekivät sen?
Suurin massoin käytännössä vain kävelivät töihin osa ilman ihmeempiä koulutuksia. Työpaikkoja vain maagisesti lisääntyi, jotta jokainen sai töitä. Painoivat pitkän työuran, monet jopa samassa työpaikassa eläkkeeseen asti. Heidän poistuttuaan tilalle ei avautunutkaan paikkoja.
Kommentit (277)
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:57"]
Julkinen sektori hoiti aika ison osantyöllistämisestä eli velkaannuttivat valtio- ja kuntasektoria, perustivat valtavan määrän uusia virkoja joihin joku työllistyi tekemään silloin tällöin jotain joskus jopa hyödyllistä, lykkäsivät lapset ja vanhukset laitoksiin ja kustansivat sen niinkuin nuo muutkin virat velalla ja verojen korotuksilla samalla kurjistaen ja köyhdyttäen vanhusten ja lasten elämää sekä karkottaen yksityiset vientiyritykset maasta ja heikentäen yksityisen sektorin työntekijöiden ostovoimaa verotuksella. Lyhyesti sanottuna siis lyhytjänteisesti sosialismilla. Vapaa markkinatalous olisi ollut parempi systeemi, nyt ei oltaisi tässä tilanteessa jos kansa osaisi elää vapaassa markkinataloudessa. Nykyhallitus yrittää parhaillaantehdä korjausliikettä siihen suuntaan näillä leikkauksilla, pidemmän tähtäyksen tavoitteilla verotuksen keventämiseen sekä velkaantumiskehityksen loppumiseen. Kansa on nyt aika avainasemassa onnistuuko. Luulen että onnistuu, suomalaiset ovat jo oppineet kerryttämään varallisuutta ja jopa tuottavaakin varallisuutta tajuten samalla rahoittavansa kotimaista yritystoimintaa.
[/quote]
Voi sinua, hyvin on propanda uponnut. Suurin kasvu on tapahtunut 2000-luvulla. 2003 saakka Demarit pääministeripuolueena, siitä vuoteen 2011 saakka Keskusta pääministeripuolueena ja siitä eteenpäin Kokoomus nykyhallitukseen saakka. Miten sinä saat siitä sosialismia?
Palvelumenojen kasvu on syntynyt viime kädessä eduskunnan ja kunnanvaltuustojen nuijankopautuspäätöksillä. Ne näkyvät nyt tämän päivän kulutusmenojen tasossa, EK:lle laskelman julkisten kulutusmenojen kasvusta tehnyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Hannu Kaseva selventääTaloussanomille.
Kaseva on laskenut EK:lle, paljonko päätökset uusista koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalimenoista ovat lisänneet julkisten kulutusmenojen kasvua vuosien 2000 ja 2012 välillä. Ajatus on se, että näitä menoja ei olisi syntynyt, jos kaikki hyvinvointiuudistukset olisi jäädytetty vuonna 2000.
Ja täältä lisää infoa:
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kehitys/
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 16:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40
[/quote]
No kyllä osa suurista ikäluokista todellakin on nähnyt työttömyyden. He olivat 90-luvun laman aikaan parhaassa työiässä ja potkut tuli kymmenilletuhansille, kun isojakin paikkoja lopetettiin. Itsekin olin töissä lakkautetussa isossa vakaassa paikassa ja 1964 syntyneenä olin omassa konttorissani toiseksi nuorin, se oli valtakunnallinen iso mikä lakkautettiin.
[/quote]
Lisäksi 70-luvulla oli suurtyöttömyys ja suuret määrät ihmisiä muutti Ruotsiin töihin.
Toisaalta menot eivät olleet niin isoja, koska asuttiin alivuokralaisasunnoissa, otettiin opintolainaa, asuttiin perheenä yksiössä jne..Tultiin sillä pienelläkin palkalla toimeen. Aika iso joukko naisia oli kotiäitinä ja hoisi lapset itse. Ei ollut subjektiivista hoitoa heillä.
[/quote]70-luvun suurtyöttömyys oli alle viidesosa nykyisestä todellisesta työttömyydestä. Lisäksi silloin työstäkin sai edes jotain palkkaan. Nyky-yrittäjät odottaa saavansa viikonkin työttömänä olleen ammattilaisen ilmaiseksi puolen vuoden harjoitteluun omaan entiseen työhönsä.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 15:39"]
Ennen pääsi kuka tahansa kiertokoulunkin käynyt töihin heittämällä. Ei paoereita ja diplomeja kyselty kun rakennettiin Lappia myöten teitä ja kunnantaloja. Byrokraatteja ja virastorottia tarvittiin joka kunnan taloon. Nepotismin ja puoluekirjan avulla pääsi hommiin. Älyä ei kysytty vaan työkyky ratkaisi. Nyt ei riitä monet tutkinnotkaan työpaikan saamiseksi. Kaikki saatiin tavallaan liian valmiiksi jo 1980-luvun lopulla. Sitten alkoikin myllerrys. Suuret ikäluokat pelastettiin aikaisin eläkkeelle oli sitten työtön, sairas tai terve. Osa-aikaeläke oli mukava kun sen jälkeen pääsi töydelle työeläkkeelle. Kun nämä oli tehty, muutettiin eläkejärjestelmä välittömästi. 1960 -luvulla valtaan nousseet pelastivat omat ikätoverinsa, nuoremmista ei välitetty eikä välitetä.
[/quote]
Toisaalta, silloin rakennettiin voimalaitoksia, tehtiin teitä yms. Nyt suojellaan kaikkea ja mitään ei saa rakentaa. Töitä ei siis tule suojelemalla.
Mutta suurista ikäluokista. Kyllä iso joukko heitä lähti rintamamiestiloilta köyhyydestä jatkamaan köyhää elämää satunnaisiin töihin rikastumatta. Silloin oltiin valmiita muutamaan työn perässä ja asuttiin parakeissa yms. Suuret ikäluokat ovat kokeneet senkin, että metsurit asuivat viikot metsäkämpillä pois kotoaan ja olivat jo viiskymppisinä raihnaita vanhuksia. Ne kaikki suurten ikäluokkien työt eivät olleet mitään helppoa ja siistiä sisätyötä.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 16:21"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 16:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40
[/quote]
No kyllä osa suurista ikäluokista todellakin on nähnyt työttömyyden. He olivat 90-luvun laman aikaan parhaassa työiässä ja potkut tuli kymmenilletuhansille, kun isojakin paikkoja lopetettiin. Itsekin olin töissä lakkautetussa isossa vakaassa paikassa ja 1964 syntyneenä olin omassa konttorissani toiseksi nuorin, se oli valtakunnallinen iso mikä lakkautettiin.
[/quote]
Lisäksi 70-luvulla oli suurtyöttömyys ja suuret määrät ihmisiä muutti Ruotsiin töihin.
Toisaalta menot eivät olleet niin isoja, koska asuttiin alivuokralaisasunnoissa, otettiin opintolainaa, asuttiin perheenä yksiössä jne..Tultiin sillä pienelläkin palkalla toimeen. Aika iso joukko naisia oli kotiäitinä ja hoisi lapset itse. Ei ollut subjektiivista hoitoa heillä.
[/quote]70-luvun suurtyöttömyys oli alle viidesosa nykyisestä todellisesta työttömyydestä. Lisäksi silloin työstäkin sai edes jotain palkkaan. Nyky-yrittäjät odottaa saavansa viikonkin työttömänä olleen ammattilaisen ilmaiseksi puolen vuoden harjoitteluun omaan entiseen työhönsä.
[/quote]
Se työttömyys olisi ollut korkeampaa, ellei esim. Lapin pikkukunnat olisi tyhjentyneet nuorten lähdettyä sinne Ruotsiin. Siksi työttömyysluvut pysyivät alhaisempina. Jos jokainen olisi jäänyt kotiin surffailemaan netissä työmarkkinatuen ja asumistuen varassa, olisi luku ollut aivan eri.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:14"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote]Kiitos paljon! Opin uutta :)
[/quote]
Et oppinut. Omaksuit vain jonkun muun mielipiteen.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40
[/quote]
Höpsis :D
Suurina ikäluokkina pidetään vuosina 1945–1949 syntyneitä. Tuolloin syntyi vuosittain yli 100 000 lasta.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 16:41"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:14"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"][quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40 [/quote]Kiitos paljon! Opin uutta :)
[/quote]
Et oppinut. Omaksuit vain jonkun muun mielipiteen.
[/quote]
Olen samaa mieltä. Oppia voi vain siten, että etsii itse tietoa ja vertailee eri lähteistä saatavaa tietoa, mieluummin kyseenalaistaen. Näitä yhdistelemällä on mahdollisuus muodostaa oma käsitys asioista, joka oikeasti perustuu tietoon.
Miten ap jaksaa vuodesta toiseen tätä samaa katkeruutta? Aina näitä samoja narinoita samasta aiheesta.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 16:23"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 15:39"]
Ennen pääsi kuka tahansa kiertokoulunkin käynyt töihin heittämällä. Ei paoereita ja diplomeja kyselty kun rakennettiin Lappia myöten teitä ja kunnantaloja. Byrokraatteja ja virastorottia tarvittiin joka kunnan taloon. Nepotismin ja puoluekirjan avulla pääsi hommiin. Älyä ei kysytty vaan työkyky ratkaisi. Nyt ei riitä monet tutkinnotkaan työpaikan saamiseksi. Kaikki saatiin tavallaan liian valmiiksi jo 1980-luvun lopulla. Sitten alkoikin myllerrys. Suuret ikäluokat pelastettiin aikaisin eläkkeelle oli sitten työtön, sairas tai terve. Osa-aikaeläke oli mukava kun sen jälkeen pääsi töydelle työeläkkeelle. Kun nämä oli tehty, muutettiin eläkejärjestelmä välittömästi. 1960 -luvulla valtaan nousseet pelastivat omat ikätoverinsa, nuoremmista ei välitetty eikä välitetä.
[/quote]
Toisaalta, silloin rakennettiin voimalaitoksia, tehtiin teitä yms. Nyt suojellaan kaikkea ja mitään ei saa rakentaa. Töitä ei siis tule suojelemalla.
Mutta suurista ikäluokista. Kyllä iso joukko heitä lähti rintamamiestiloilta köyhyydestä jatkamaan köyhää elämää satunnaisiin töihin rikastumatta. Silloin oltiin valmiita muutamaan työn perässä ja asuttiin parakeissa yms. Suuret ikäluokat ovat kokeneet senkin, että metsurit asuivat viikot metsäkämpillä pois kotoaan ja olivat jo viiskymppisinä raihnaita vanhuksia. Ne kaikki suurten ikäluokkien työt eivät olleet mitään helppoa ja siistiä sisätyötä.
[/quote]taidat kertoa kyllä ennen sotia syntyneitten metsuritöistä! Isäni, s. 1933, kertoi tehneensä nuoruudessaan metsätöitä ja muitakin maatöitä lapsesta asti. Kyllä nuoruutensa 1950-luvulla ja sen jälkeen eläneet ovat olleet jo muissa töissä, kun traktoreita alkoi tulla maaseudulle ja 1960-70 maataloustukien myötä muitakin koneita. Suuret ikäluokat eli parasta nuoruuttaan 1960-luvulla ja kaupungistuminen kiihtyi juuri silloin.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:41"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:33"]
Kyllä nämä suuret ikäluokat ovat tehneet suuren eläkekeikauksen. Pääsevät eläkkeelle paljon aiemmin kuin omat lapsensa ja saavat vielä enemmän eläkettäkin. Kukaan ikätoverini (synt. 80-luvulla) ei uskalla luottaa siihen, että yhteiskunnalla olisi varaa meidänkin eläkkeisiin. Tiedän esim. 50-luvulla syntyneitä opettajia, jotka valmistuessaan vain marssivat eläkevirkaan ja eläköityivät 58- tai 60-vuotiaana. Itse teen viidettä vuotta määräaikaisuuksia, jännitän keväisin töiden jatkoa ja laskennallinen eläkeikäni on yli 67 vuotta.
[/quote]
Jos vähääkään viitsisit seurata maailmaa, huomaisit, että nykyisen eduskunnan keski-ikä on 47 vuotta! He ovat parasta aikaa murentamassa sitä, mitä suuret ikäluokat pää märkänä onnistuvivat rakentamaan. Koska se haiskahtaa heistä liian vasemmistolaiselta. Nykyään kuuluu olla dynaaminen kyynärpäätaktikko.
Kyllä ne ovat suurten ikäluokkien lapset, jotka nyt ajavat maahan köyhyyttä ja kipeyttä arvovalinnoillaan. Heille ja meille on kaikki ollut liian helppoa.
[/quote]
Eivät aja mitään köyhyyttä ja kipeyttä tähän maahan vaan vapaata markkinatalousyhteiskuntaa, jossa kansakin osallistuu yhteiskuntaan eikä vain ole saajapuolella. Todella suoraselkäistä porukkaa. Yksityistalouksien tuloilla, hallitulla velkaantumisella ja varallisuudella pysytytään korvaamaan iso osa tuosta "vasemmistolaisuudelle haiskahatavasta" muka hyvinvointiyhteiskunnasta joka oikeasti on tulosiirtobyrokratia, jonka loivat 50-lukulaiset.
Ihmettelen, miten täällä kirjoitellaan ettei 70-luvulla ollut päivähoitoa, vaan jotain yksityisiä kalliita hoitajia olisi pitänyt palkata?! Kyllä minä ja veljeni olemme olleet ihan kunnallisessa päiväkodissa jo vuonna -75, jos oikein muistan - sillä aloitin kouluni -77. Ja kävin eskarinkin! Nuo hoitotätejä muistelevat kyllä muistelevat jotain -50 tai -60 lukua.
Eli kyllä suurilla ikäluokilla on ollut mahdollisuus kunnalliseen päivähoitoon. Omat vanhempani ovat syntyneet -44 ja 47.
Tuolla myös joku kirjoitti, että 90-lukuiset ovat ensimmäisiä, jotka eivät saavuta vanhempiensa varallisuutta. Taitaa se kokemus tulla kyllä jo aiemmin syntyneille vastaan. Me 70-luvun alussa syntyneet aloittelimme uraamme siinä -90 luvun taitteessa -> valmistuimme ammattiin suoraan lamasuomeen. Ei siinä urat oikein lähteneet nousukiitoon moneen vuoteen. Joten kyllä se lasku varallisuuden kerttymisen suhteen on alkanut jo aiemmilla sukupolvilla.
Toisaalta täällä nimitellään näitä -90 lukulaisia pullamössövellihousuiksi. Itsellä on hieman erilainen kuva esimehen roolista käsin hommaa katsovana (toki rekrytoinnilla voi valita ne parhaat päältä), kyllä minulla on töissä parhaat tekijät niitä nuoria. Hyvää työmoraalia löytyy joka sukupolvesta, mutta nuoret on nopeita ja taitavia, sekä osaavat käyttää luovuuttaan työn kehittämiseksi.
On totta, mikä tässäkin ketjussa on moneen kertaan todettu, että suuret ikäluokat todella ovat kuorineet ja kuorivat yhä yhteiskunnastamme kaiken kerman. Seuraaville jää laiha velkalitku, jota maksellaan maailman tappiin.
Töitä ei ole koska maailma on liian valmis ja tieteestäkin kehittyy vaan joku nanoteknologia ja terveystutkimus
Vuokra-asunnot oli ennen kiven alla, koska oli voimassa vuokrasäännöstely.
Töitä otettiin vastaan, koska ei voinut vaan ilmoittautua työkkäriin ja odottaa päivärahaa. Kelpasi mitkä tahansa hommat.
Asuntolainojen korot oli huomat, ja laina-aika maks 8 vuotta. Aloitettiin pienemmästä ja siirryttiin pikkuhiljaa isompaan tarpeen ja varojen mukaan.
Syötiin ruokaa, ei sipsejä, limuja, välipaloja jne. Ei siis tuhlattu. Ei myöskään reissattu vaan elettiin säästäväisesti ja lyhennettiin lainaa.
Äitiyslomat oli lyhyitä, eikä hpitovapaista oltu kuullukaan. Luokissa 30-40 oppilasta ja yksi opettaja. Kuri oli eikä tarvittu avustajia jne.
Köyhät sai kouluruuan ilmaiseksi, muuta maksoivat siitä. Välitunneilla ei käyty karkkikaupassa vaan oltiin koulun pihalla.
Jos kaikki eläisi näin nykyään, rahat riittäisi eikä mielialaonhelmia olisi kun ei maata kotona.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 18:28"]
Ihmettelen, miten täällä kirjoitellaan ettei 70-luvulla ollut päivähoitoa, vaan jotain yksityisiä kalliita hoitajia olisi pitänyt palkata?! Kyllä minä ja veljeni olemme olleet ihan kunnallisessa päiväkodissa jo vuonna -75, jos oikein muistan - sillä aloitin kouluni -77. Ja kävin eskarinkin! Nuo hoitotätejä muistelevat kyllä muistelevat jotain -50 tai -60 lukua.
Eli kyllä suurilla ikäluokilla on ollut mahdollisuus kunnalliseen päivähoitoon. Omat vanhempani ovat syntyneet -44 ja 47.
Tuolla myös joku kirjoitti, että 90-lukuiset ovat ensimmäisiä, jotka eivät saavuta vanhempiensa varallisuutta. Taitaa se kokemus tulla kyllä jo aiemmin syntyneille vastaan. Me 70-luvun alussa syntyneet aloittelimme uraamme siinä -90 luvun taitteessa -> valmistuimme ammattiin suoraan lamasuomeen. Ei siinä urat oikein lähteneet nousukiitoon moneen vuoteen. Joten kyllä se lasku varallisuuden kerttymisen suhteen on alkanut jo aiemmilla sukupolvilla.
Toisaalta täällä nimitellään näitä -90 lukulaisia pullamössövellihousuiksi. Itsellä on hieman erilainen kuva esimehen roolista käsin hommaa katsovana (toki rekrytoinnilla voi valita ne parhaat päältä), kyllä minulla on töissä parhaat tekijät niitä nuoria. Hyvää työmoraalia löytyy joka sukupolvesta, mutta nuoret on nopeita ja taitavia, sekä osaavat käyttää luovuuttaan työn kehittämiseksi.
On totta, mikä tässäkin ketjussa on moneen kertaan todettu, että suuret ikäluokat todella ovat kuorineet ja kuorivat yhä yhteiskunnastamme kaiken kerman. Seuraaville jää laiha velkalitku, jota maksellaan maailman tappiin.
[/quote]
Minun lapseni syntyi 1970 (itse olen vuosimallia -45 eli niitä suuria ikäpolvia). Ei todellakaan päässyt lapseni kunnalliseen päiväkotiin, koska emme olleet ongelmaperhe. Suorastaan naurettiin ulos kun kehtasin tiedustella mahdollisuutta. Vasta 1976 pääsi esikouluun, 20 h/vko. Eipä silloin ollut pitkiä vanhempainvapaitakaan, kotihoidontuesta puhumattakaan. Ei kyllä olisi tullut mieleenkään vaatia, että oman lapsen hoidosta maksettaisiin. Ihan ilman tukia jouduin jäämään kotiäidiksi, kun erilaiset hoitoratkaisut olivat toinen toistaan huonompia.
Ostovoima on aika hyvä mittari sille, mitä eri sukupolvet ovat palkallansa saaneet. Omat vanhempani (-45 syntyneet) ovat rakentaneet 2 omakotitaloa, vaihtaneet 2 vuoden välein uuteen autoon ja kaikki tämä ilman perintöjä. Hauskinta tässä on se, että nämä hankinnat on kustannettu pelkästään isäni - ammattikoulupohjainen toimistotyöläinen - palkalla. Äitini oli kotiäiti. Toki heillä asuntolaina oli, mutta se oli maksettu ennen keski-ikää jo pois.
Teeppä sama temppu samoilla lähtökohdilla nyt!
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 18:57"]
Ostovoima on aika hyvä mittari sille, mitä eri sukupolvet ovat palkallansa saaneet. Omat vanhempani (-45 syntyneet) ovat rakentaneet 2 omakotitaloa, vaihtaneet 2 vuoden välein uuteen autoon ja kaikki tämä ilman perintöjä. Hauskinta tässä on se, että nämä hankinnat on kustannettu pelkästään isäni - ammattikoulupohjainen toimistotyöläinen - palkalla. Äitini oli kotiäiti. Toki heillä asuntolaina oli, mutta se oli maksettu ennen keski-ikää jo pois.
Teeppä sama temppu samoilla lähtökohdilla nyt!
[/quote]
Niinpä. Ja sitten vielä joku kehtaa sanoa että elintaso on noussut todella paljon siitä mitä se oli 1980-luvulla.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 18:57"]
Ostovoima on aika hyvä mittari sille, mitä eri sukupolvet ovat palkallansa saaneet. Omat vanhempani (-45 syntyneet) ovat rakentaneet 2 omakotitaloa, vaihtaneet 2 vuoden välein uuteen autoon ja kaikki tämä ilman perintöjä. Hauskinta tässä on se, että nämä hankinnat on kustannettu pelkästään isäni - ammattikoulupohjainen toimistotyöläinen - palkalla. Äitini oli kotiäiti. Toki heillä asuntolaina oli, mutta se oli maksettu ennen keski-ikää jo pois.
Teeppä sama temppu samoilla lähtökohdilla nyt!
[/quote]
Täällä ihan sama tilanne, paitsi kolme ok-taloa ja kesämökki vetäisty kansakoulu- ja oppikoulupohjilta. Autoa tosiaan vaihdetaan edelleen eläkkeelläkin joka kolmas vuosi. Ei pystytä itse näihin suorituksiin miehen kanssa, korkeakoulupohjilta ja vakitöistä. Nimim. 70-lukulaiset.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 18:28"]
Ihmettelen, miten täällä kirjoitellaan ettei 70-luvulla ollut päivähoitoa, vaan jotain yksityisiä kalliita hoitajia olisi pitänyt palkata?! Kyllä minä ja veljeni olemme olleet ihan kunnallisessa päiväkodissa jo vuonna -75, jos oikein muistan - sillä aloitin kouluni -77. Ja kävin eskarinkin! Nuo hoitotätejä muistelevat kyllä muistelevat jotain -50 tai -60 lukua.
Eli kyllä suurilla ikäluokilla on ollut mahdollisuus kunnalliseen päivähoitoon. Omat vanhempani ovat syntyneet -44 ja 47.
[/quote]
Nykyisen muotoisena päivähoitojärjestelmän luominen alkoi periaatteessa vasta lasten
päivähoidosta annetun lain (36/1973) tultua voimaan 1973. Siitä meni vielä vuosia, ennenkuin koko maassa oli kunnallinen päivähoitojärjestelmä.
Olet todennäköisesti kasvanut jossakin Suomen suuressa kaupungissa, kasvukeskuksissa, joissa tämä toteutettiin ensin. Muualla oli edelleen turvauduttava yksityisiin hoitotäteihin.
Olen itse ollut kunnallisessa päiväkodissa osapäiväisesti jo 60-luvulla, Helsingissä.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 19:37"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 18:28"]
Ihmettelen, miten täällä kirjoitellaan ettei 70-luvulla ollut päivähoitoa, vaan jotain yksityisiä kalliita hoitajia olisi pitänyt palkata?! Kyllä minä ja veljeni olemme olleet ihan kunnallisessa päiväkodissa jo vuonna -75, jos oikein muistan - sillä aloitin kouluni -77. Ja kävin eskarinkin! Nuo hoitotätejä muistelevat kyllä muistelevat jotain -50 tai -60 lukua.
Eli kyllä suurilla ikäluokilla on ollut mahdollisuus kunnalliseen päivähoitoon. Omat vanhempani ovat syntyneet -44 ja 47.
[/quote]
Nykyisen muotoisena päivähoitojärjestelmän luominen alkoi periaatteessa vasta lasten
päivähoidosta annetun lain (36/1973) tultua voimaan 1973. Siitä meni vielä vuosia, ennenkuin koko maassa oli kunnallinen päivähoitojärjestelmä.
Olet todennäköisesti kasvanut jossakin Suomen suuressa kaupungissa, kasvukeskuksissa, joissa tämä toteutettiin ensin. Muualla oli edelleen turvauduttava yksityisiin hoitotäteihin.
Olen itse ollut kunnallisessa päiväkodissa osapäiväisesti jo 60-luvulla, Helsingissä.
[/quote]
Kasvoin pienessä maalaiskunnassa Etelä-Suomessa. Varmaan on eroja ollut kunnasta tai kaupungista riippuen. Tuo kunta oli todennäköisesti silloin sekä varakas että edistyksellinen.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:09"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 09:06"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2015 klo 08:58"]ketä on suuret ikä luokat? [/quote]Sotien jälkeen 1945 -1960 syntynyt kansanosa, joka eli helpoimman elämän, mitä tullaan enää näkemään. Heidän ei tarvinnut nähdä sotaa eikä työttömyyttä. Inflaatio maksoi heidän asuntolainansa. He pääsivät hyville eläkkeille, jotka maksavat heidän lapsensa paskoista palkoistaan ja epävarmoista tuloistaan. Heillä kävi ns. MUNKKI! M40
[/quote]
No kyllä osa suurista ikäluokista todellakin on nähnyt työttömyyden. He olivat 90-luvun laman aikaan parhaassa työiässä ja potkut tuli kymmenilletuhansille, kun isojakin paikkoja lopetettiin. Itsekin olin töissä lakkautetussa isossa vakaassa paikassa ja 1964 syntyneenä olin omassa konttorissani toiseksi nuorin, se oli valtakunnallinen iso mikä lakkautettiin.
[/quote]
Lisäksi 70-luvulla oli suurtyöttömyys ja suuret määrät ihmisiä muutti Ruotsiin töihin.
Toisaalta menot eivät olleet niin isoja, koska asuttiin alivuokralaisasunnoissa, otettiin opintolainaa, asuttiin perheenä yksiössä jne..Tultiin sillä pienelläkin palkalla toimeen. Aika iso joukko naisia oli kotiäitinä ja hoisi lapset itse. Ei ollut subjektiivista hoitoa heillä.