Lue keskustelun säännöt.
En tule mukaan synnytykseen, tyttöystävä kiukuttelee
15.08.2015 |
Olen aivan suhteen alusta saakka tehnyt selväksi, että lapsia voin hankkia, mutta synnytyssaliin en tule, ota tai jätä. Nyt kun synnytyksen hetki lähenee, tyttöystäväni on kuitenkin alkanut ärhennellä ja kiukutella siitä, miten "hylkään" hänet. Olen ystävllisesti muistuttanut, että (a) synnytykseen voi ottaa toisenkin tukihenkilön ja (b) hänellä ei ole ollut missään vaiheessa mitään syytä olettaa minun tulevan. Tällä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta.
Pakko myöntää, että noin lapsellinen käytös vähentää arvostustani häntä kohtaan. Ymmärrän, että synnytys jännittää, mutta miksi on pakko käyttäytyä noin epäreilusti? Voiko tällaisen kohtuuttomuuden laittaa hormonien tms. piikkiin, vai onko vastaavaa odotettavissa myöhemminkin?
Kommentit (496)
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:16"]
Olet ilmeisesti aika nuori?
Naiset eivät ajattele loogisesti varsinkaan vauvakiimassaan. He voivat suostua mihin tahansa koska tietävät, että jälkeenpäin voi aina syyllistää ja kiristää. Miehinen "Se mikä on sovittu, pitää" -ajattelu ei toimi naisten kanssa. Tämä näkyy niin työ- kuin perhe-elämässäkin. Tajuat tuon, kun ikää tulee lisää.
[/quote]
Tilanteet voivat muuttua elämässä ja asiat täytyy harkita uudelleen. Sinä taas tajua sen, kun ikää tulee lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:41"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:33"]
Hormoonihuuruinen nainen on epälooginen. Ärtyisyys ja epäloogisuus on usein raivostuttavaa omastakin mielestä. En osaa edes kuvitella kuinka epäloogista ja kummallista ja ärsyttävää se on ulkopuolisesta. Meillä mennään kolmatta vuotta putkeen hormoonihuuruissa lapsettomuushoitojen takia. Ymmärrän tyttöystävääsi, hän ei ehkä valitse olla ärtyisä ja kiukkuinen vaan se pelot ja epävarmuus tulee ulos ärtyisyytenä ja kiukutteluna.
Rakentava tapa olisi osata pyytää anteeksi, sanoa, että se ei ole henkilökohtaista, hormoonit huuruaa ja pelot jyllää. Puhua yhdessä peloista, epävarmuuksista, suunnitella yhdessä synnytys sellaiseksi, että tyttöystäväsi tuntee olonsa turvalliseksi, käydä yhdessä tuo suunnitelma läpi niin monta kertaa kuin on tarpeen. Sitä hän voi odottaa sinulta. Puhumista. Ei välttämättä läsnäoloa salissa, jos olet ilmoittanut, että sinne et tule. Tukea hän voi ja saa odottaa valmistautumisessa synnytykseen. Toivon, että olet tyttöystävällesi pystynyt kertomaan, miksi et halua mukaan synnytykseen. Se voi auttaa häntä ymmärtämään sinun kantaasi.
[/quote]Kiitos järkevästä ja empaattisesta kommentista. Hauska huomata, että netti ei ole täynnä ilkeilijöitä. Olen kertonut tyttöystävälleni, miksi en osallistu synnytykseen, ja asiasta on keskusteltu paljonkin. Uskon, ettei tyttöystäväni ole nyt täysin oma itsensä, ja siksi olen taipuvainen painamaan tämän villaisella.
En aio tietenkään jättää tyttöystävääni ja tulevan lapseni äitiä tämän asian vuoksi, toisin kuin joku epäili. Suhteemme on paljon tätä vahvempi. -ap
[/quote]
Ei kai kukaan ole epäillyt, että sinä jättäisit tyttöystävän? Sen sijaan tyttöystäväsi voi todeta, ettei halua elää sellaisen kanssa, joka ei ole tukena elämän vaikeimmilla hetkillä.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:41"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:33"]
Hormoonihuuruinen nainen on epälooginen. Ärtyisyys ja epäloogisuus on usein raivostuttavaa omastakin mielestä. En osaa edes kuvitella kuinka epäloogista ja kummallista ja ärsyttävää se on ulkopuolisesta. Meillä mennään kolmatta vuotta putkeen hormoonihuuruissa lapsettomuushoitojen takia. Ymmärrän tyttöystävääsi, hän ei ehkä valitse olla ärtyisä ja kiukkuinen vaan se pelot ja epävarmuus tulee ulos ärtyisyytenä ja kiukutteluna.
Rakentava tapa olisi osata pyytää anteeksi, sanoa, että se ei ole henkilökohtaista, hormoonit huuruaa ja pelot jyllää. Puhua yhdessä peloista, epävarmuuksista, suunnitella yhdessä synnytys sellaiseksi, että tyttöystäväsi tuntee olonsa turvalliseksi, käydä yhdessä tuo suunnitelma läpi niin monta kertaa kuin on tarpeen. Sitä hän voi odottaa sinulta. Puhumista. Ei välttämättä läsnäoloa salissa, jos olet ilmoittanut, että sinne et tule. Tukea hän voi ja saa odottaa valmistautumisessa synnytykseen. Toivon, että olet tyttöystävällesi pystynyt kertomaan, miksi et halua mukaan synnytykseen. Se voi auttaa häntä ymmärtämään sinun kantaasi.
[/quote]Kiitos järkevästä ja empaattisesta kommentista. Hauska huomata, että netti ei ole täynnä ilkeilijöitä. Olen kertonut tyttöystävälleni, miksi en osallistu synnytykseen, ja asiasta on keskusteltu paljonkin. Uskon, ettei tyttöystäväni ole nyt täysin oma itsensä, ja siksi olen taipuvainen painamaan tämän villaisella.
En aio tietenkään jättää tyttöystävääni ja tulevan lapseni äitiä tämän asian vuoksi, toisin kuin joku epäili. Suhteemme on paljon tätä vahvempi. -ap
[/quote]
Haha... Toivottavasti se älyää jättää sut. Ei susta ole kasvattajaksi.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:42"]
Aivan käsittämätöntä. Yleensä vituttaa lukea näitä "provo"-syytöksiä jokaisen ketjun kommentoinnissa, mutta nyt on pakko sanoa että mun on tosi vaikea uskoa että olet oikeasti todellinen ihminen. Vaikka tiedän kyllä että maailma on täynnä friikkejä, että sinänsä toisaalta mahdollista kai tämäkin. Mutta siis, miten ihmeessä olet suostunut tekemään lapsia jos et pysty/halua kokea synnytystä mukana? Oletko oikeasti niin uskomattoman pässi ettet tajua että ensinnäkin, synnytyksen todistaminen tulee olemaan elämäsi hienoin hetki, mikäli rakastat ja haluat lapsesi. Se EI ole mikään amerikkalaisen lässyleffan keksimää siirappia, vaan ihan oikeasti sillä hetkellä olet elämän tarkoituksen keskiössä. Haluatko oikeasti missata sen??? Toiseksi, luuletko tosissasi että vauvan synnytyksen muassa tuleva mahdollinen huuto, veri, eläimellisyys ovat rajuimpia juttuja joita joudut elämässäsi vanhemman roolissa kokemaan? Siinä tapauksessa sä olet niin pihalla ettei kukaan ikinä! Herää nyt ihan oikeesti pahvi. Sun onnekses sun henkilöllisyys ei näy tässä, sillä sä niin häpeäisit itseäs vielä myöhemmin tän ketjun vuoksi. Jos sulla liikkuu päässä yhtään mitään. Kuuntele nyt hyvä poika viisaampies neuvoja.
[/quote]Huoh. Sinulla ei selvästi ole paljoakaan kokemusta elämästä. Toivottavasti opit jossakin vaiheessa että ihmiset ovat erilaisia. Meilläkään mies ei tullut synnytyssaliin mukaan ja se oli kummallekin täysin fine. Hän on omistautuva ja osallistuva isä eikä hän ole taatusti jäänyt paitsi mistään.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:22"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:19"]
Ymmärrän hyvin tyttöystävääsi. Sinä poimit ne rusinat pullasta. Jätät sitten tyttöystäväsi yksin synnyttämään (synnytys voi kestää päiviäkin). Jätät hänet yksin hetkenä, jolloin tarvitsisi tukeasi.
[/quote]Jos ymmärrät hyvin tyttöystävääni, kerro sitten, miksi hän kiukuttelee asiasta, joka oli täydellisesti etukäteen tiedossa ja johon hän suostui omasta vapaasta tahdostaan. -ap
[/quote]Tämän minäkin haluaisin kuulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika outoja vastauksia täällä. Eihän miehet aikoinakaan ollut mukana synnytyksessä. Olette jo aikaisemmin keskustelleet asian että et ole synnytyshuoneessa mukana, mutta sairaalassa kylläkin. Joskus voi olla parempi ettei mies ole huoneessa hästäämässä jos kerta tietää ettei pysty siihen. (esim pyörtyy) Silloin naisen on helpompi keskittyä synnytykseen eikä siihen että rauhoittelee miestä vielä siinä samalla. Mielestäni toimit sillain kuin parhaaksesi näät, tuet naistasi muutoin niin hyvin kuin pystyt. Ei se synnyttäminen ole mikään maailman isoin juttu. Itse olisin kylläkin suuttunut jos mieheni ei olisi ollut mukana kahden lapsen synnytyksessä mutta toisaalta taas ymmärrän pointin kun joku ei siihen pysty. Ap han on kuitenkin sairaalassa ja ottamassa lapsen heti vastaan kun on syntynyt. Eivät kaikki halua nähdä sitä kipua ja verta yms, kaikki eivät kestä sitä.
Kohta tää juttu vaan paranee ja ap kertoo syyksi sen, että seksielämä kärsii, jos hän joutuu näkevän ihmisen tulevan ulos tyttöystävästään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:44"]
Naisille miehen mielipide ei merkitse mitään vaikka sitä olisi kuinka painotettu. Vapaamatkustajat eivät vain koskaan voi ymmärtää kuinka eivät saakaan mitä haluavat.
[/quote]Ilmeisesti monen naisen mielestä kaikki miehen sanomiset voi jättää homiotta, koska "tilanteet muuttuvat".
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:06"]
Aloittajan nainen on iskenyt kirveensä kiveen luullessaan, että aloittaja kykenee tukemaan häntä. Kun ei selvästi pysty. Ja he ovat jutelleet asiasta. Minä olen sillä lailla aloittajan kaltainen (oletan), etten ryhdy tuollaiseen hommaan, ellen tiedä, että selviän yksinkin. Minusta on kauhean epävarmaa, että osalle ihmisistä ihmissuhteet ovat muka niin luotettavia, että itselle voidaan vaatia tukea silloinkin, kun on selkeästi puhuttu, että tässä mä en nyt sitten pysty sua tukemaan ja edetty sillä pohjalla.
Mieleenikään ei tulisi sitten inkuttaa ja kinuta tukea taholta, joka sen on jo evännyt, olkoonkin se vaikka oma äitini tai mieheni. Olen kasvatettu sellaisessa kodissa, jossa tukea annettiin hyvin vähän. Se on opettanut, että älä luota kehenkään. Aloittaja on kertonut naiselleen, ettei tämä voi nyt saada tukea, silti nainen menee kuvittelemaan, että voi luottaa aloittajan tukeen. Aloittajan vaimo on minusta pelottava, koska ei osaa varata itseensä.
[/quote]Tyttöystäväni on ollut ymmärtääkseni oikein tyytyväinen tarjoamaani tukeen. Olen ollut raskaudessa mukana sen mitä mies nyt voi. Ainoastaan se, etten osallistu varsinaiseen synnytystapahtuman, saa tyttöystävässäni epämiellyttäviä tunteita. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:49"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:44"]
Naisille miehen mielipide ei merkitse mitään vaikka sitä olisi kuinka painotettu. Vapaamatkustajat eivät vain koskaan voi ymmärtää kuinka eivät saakaan mitä haluavat.
[/quote]Ilmeisesti monen naisen mielestä kaikki miehen sanomiset voi jättää homiotta, koska "tilanteet muuttuvat".
[/quote]
Oletko työelämässä? Onko sinulla mitään ihmissuhteita? Poistutko koskaan kotoasi? Jos vastaus on kyllä, niin sinun pitäisi tietää, että tilanteet muuttuvat ja kaikkea ei voi elämässä mitenkään ennakoida.
Sä oot oikeesti keksinyt tän koko ketjun viikonlopun provovoittajaksi. Toi sun lunki ja asiallinen "pysytäänhän asiassa"-kommentointi paljastaa sen. En usko et oot tosi. "Onko odotettavissa lisää tämmöistä käytöstä tulevaisuudessa tyttöystäväni puolelta, sillä en koe tätä nyt oikein itselleni mukavaksi?" LOL :D (ja jos oisitkin tosi, niin OMG miten pihalla oot. Pelottaa ihan.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:46"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:42"]
Aivan käsittämätöntä. Yleensä vituttaa lukea näitä "provo"-syytöksiä jokaisen ketjun kommentoinnissa, mutta nyt on pakko sanoa että mun on tosi vaikea uskoa että olet oikeasti todellinen ihminen. Vaikka tiedän kyllä että maailma on täynnä friikkejä, että sinänsä toisaalta mahdollista kai tämäkin. Mutta siis, miten ihmeessä olet suostunut tekemään lapsia jos et pysty/halua kokea synnytystä mukana? Oletko oikeasti niin uskomattoman pässi ettet tajua että ensinnäkin, synnytyksen todistaminen tulee olemaan elämäsi hienoin hetki, mikäli rakastat ja haluat lapsesi. Se EI ole mikään amerikkalaisen lässyleffan keksimää siirappia, vaan ihan oikeasti sillä hetkellä olet elämän tarkoituksen keskiössä. Haluatko oikeasti missata sen??? Toiseksi, luuletko tosissasi että vauvan synnytyksen muassa tuleva mahdollinen huuto, veri, eläimellisyys ovat rajuimpia juttuja joita joudut elämässäsi vanhemman roolissa kokemaan? Siinä tapauksessa sä olet niin pihalla ettei kukaan ikinä! Herää nyt ihan oikeesti pahvi. Sun onnekses sun henkilöllisyys ei näy tässä, sillä sä niin häpeäisit itseäs vielä myöhemmin tän ketjun vuoksi. Jos sulla liikkuu päässä yhtään mitään. Kuuntele nyt hyvä poika viisaampies neuvoja.
[/quote]Huoh. Sinulla ei selvästi ole paljoakaan kokemusta elämästä. Toivottavasti opit jossakin vaiheessa että ihmiset ovat erilaisia. Meilläkään mies ei tullut synnytyssaliin mukaan ja se oli kummallekin täysin fine. Hän on omistautuva ja osallistuva isä eikä hän ole taatusti jäänyt paitsi mistään.
[/quote]
Niin no tässä tapauksessa ei ole kummalekin fine! Ja silloin sen tukea tarvitsevan osapuolen sana on ratkaisevanpi. Koska ei ole oikein, että toinen joutuu joka asiassa uhraamaan ja toinen ei missään.
Mä olin synnytyssalissa 5 tuntia, kunnes ponnistusvaihe alkoi aivan yllättäin. Mieskö olisi koko sen 5 tuntia istunut aulassa tylsistyneenä ja tietämättömänä mistään mitään, jos ei olisi synnytykseen osallistunut? Ihan samahan se on siinä vaiheessa lähteä kotiin sitten ja olla tulematta koko sairaalaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset ap voi kertoa syytä päätökseesi? Ois ehkä helpompi ymmärtää sua jos sanoisit suoraan miksi.
Teidän tilanteeseen enempää kantaa ottamatta sanon vain, että mä olisin tosi pettynyt, jos mieheni ei tahtoisi tukea minua synnytyksessä, on se sen verran iso ja etukäteen pelottava, mahdollisesti hyvinkin kivulias ja vähintäänkin suuren tunnemyrskyn aiheuttava tapahtuma. Etenkin, kun lapsi jonka synnytän on tasan yhtä paljon hänen kuin minun.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:36"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:26"]
Särähtää aika pahasti korvaan myös tuo, että tyttöystäväsi kiukuttelu vähentää sinun arvostustasi häntä kohtaan. Anteeks mitä? Ihmisillä on erilaisia vaiheita, ja on huonoja ja hyviä päiviä. Varsinkin raskaana ollessa tunteet ja mielipiteet menevät vuoristorataa, ja synnytyksen jälkeen mahdollisesti vielä enemmän. Jos naisellesi tulee raskaudenjälkeistä masennusta, niin hänen arvonsa sinun silmissäsi laskee kuin lehmän häntä, ja lopulta jätät sellaisen surkean ilkupillin? Vaikutat todella itsekkäältä ihmiseltä. hyi. Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta täytyy löytyä ymmärrystä toisen heikkona hetkenä. tajuta ettei hänen persoonansa ole lopullisesti muuttunut. Jos et tätä ymmärrä, eroatte jo varmaan heti vauvavuotena.
[/quote]
Ja sama ei koske aloittajan naista? Miksi hänen ei tarvitse mitenkään ymmärtää, ettei aloittaja kykene moniinkaan asioihin? Asioihin, joista on puhuttu. Miksi hän tekee lapsen sellaisen ihmisen kanssa? Saadkakseen sinunlaillasi nousta tämän yläpuolelle?
[/quote]
Jos kyse on ap:n heikkoudesta ja kykenemättömyydestä ottaa vastuuta ja tukea puolisoaan, asia ei olisi varmaankaan niin vaikea. Joko ap ei ole heikkouttaan ja kykenemättömyyttään osannut kommunikoida oikein tai sitten kyse on vaan itsekkyydestä, kusipäisyydestä ja lapsellisuudesta.
[/quote]
Miten niin ei olisi niin vaikea? Eihän asia siitä miksikään muutu; nainen ei saa ap:tä mukaansa. Olen ihan varma, että puoliso tietää, että syy siihen on, ettei ap kykene.
Kyllä raskaana oleva nainen silti pystyy aiheesta kiukuttelemaan, ja tähänhän aloittaja nimenomaan toivoi apua.
Tosin aloittaja voi kokea kommunikoineensa täysin selvästi kykenemättömyytensä naiselleen ja tämä taas voi olla ymmärtänyt asian ihan toisin kuin se on, ja vain luulla, että ap on vain kusipää. Mutta se ei silti tarkoita, että ap on kusipää.
No, ei sitäkään, että vaimo on tyhmä, kun ei ymmärtänyt, sittenhän käsillä on vain se kuuluisa väärinymmärrys. Mutta itse oon ainakin niin tarkka siitä, että saan apua mieheltäni, etten jättäisi ymmärtämättä väärin tällaista kovinkaan helposti :D
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 12:48"]
Aika outoja vastauksia täällä. Eihän miehet aikoinakaan ollut mukana synnytyksessä. Olette jo aikaisemmin keskustelleet asian että et ole synnytyshuoneessa mukana, mutta sairaalassa kylläkin. Joskus voi olla parempi ettei mies ole huoneessa hästäämässä jos kerta tietää ettei pysty siihen. (esim pyörtyy) Silloin naisen on helpompi keskittyä synnytykseen eikä siihen että rauhoittelee miestä vielä siinä samalla. Mielestäni toimit sillain kuin parhaaksesi näät, tuet naistasi muutoin niin hyvin kuin pystyt. Ei se synnyttäminen ole mikään maailman isoin juttu. Itse olisin kylläkin suuttunut jos mieheni ei olisi ollut mukana kahden lapsen synnytyksessä mutta toisaalta taas ymmärrän pointin kun joku ei siihen pysty. Ap han on kuitenkin sairaalassa ja ottamassa lapsen heti vastaan kun on syntynyt. Eivät kaikki halua nähdä sitä kipua ja verta yms, kaikki eivät kestä sitä.
[/quote]
:D paras! Minä kyllä suuttuisin, mutta jos muille käy noin niin eipä väliä!
Joillekin synnytys on maailman isoin juttu. Ihan oikeesti.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:06"]
Aloittajan nainen on iskenyt kirveensä kiveen luullessaan, että aloittaja kykenee tukemaan häntä. Kun ei selvästi pysty. Ja he ovat jutelleet asiasta. Minä olen sillä lailla aloittajan kaltainen (oletan), etten ryhdy tuollaiseen hommaan, ellen tiedä, että selviän yksinkin. Minusta on kauhean epävarmaa, että osalle ihmisistä ihmissuhteet ovat muka niin luotettavia, että itselle voidaan vaatia tukea silloinkin, kun on selkeästi puhuttu, että tässä mä en nyt sitten pysty sua tukemaan ja edetty sillä pohjalla.
Mieleenikään ei tulisi sitten inkuttaa ja kinuta tukea taholta, joka sen on jo evännyt, olkoonkin se vaikka oma äitini tai mieheni. Olen kasvatettu sellaisessa kodissa, jossa tukea annettiin hyvin vähän. Se on opettanut, että älä luota kehenkään. Aloittaja on kertonut naiselleen, ettei tämä voi nyt saada tukea, silti nainen menee kuvittelemaan, että voi luottaa aloittajan tukeen. Aloittajan vaimo on minusta pelottava, koska ei osaa varata itseensä.
[/quote]
Tämä on surullisinta mitä tässä ketjussa olen lukenut.
Kurjaa että sinulta on elämässä viety perusturvaa sieltä mistä se juuri tulisi tulla mutta on virhe arvioida muiden tilanteita oman ongelman kautta.
Se ettei luota kehenkään ei ole normaali tila eikä muihin luottaminen ole typerää itsessään.
(Ymmärrän kyllä miksi tuntuu etta Apn tyttöystävä hakee itse itselleen ongelmaa väärällä miehellä ilman mitään kontrollia mutta siinä vaiheessa kun Ap suostui isäksi hän menetti oikeutensa nipottaa asioista joita ei voi ennakoida. Ap ei ole uhri.)
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:36"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:26"]
Särähtää aika pahasti korvaan myös tuo, että tyttöystäväsi kiukuttelu vähentää sinun arvostustasi häntä kohtaan. Anteeks mitä? Ihmisillä on erilaisia vaiheita, ja on huonoja ja hyviä päiviä. Varsinkin raskaana ollessa tunteet ja mielipiteet menevät vuoristorataa, ja synnytyksen jälkeen mahdollisesti vielä enemmän. Jos naisellesi tulee raskaudenjälkeistä masennusta, niin hänen arvonsa sinun silmissäsi laskee kuin lehmän häntä, ja lopulta jätät sellaisen surkean ilkupillin? Vaikutat todella itsekkäältä ihmiseltä. hyi. Ei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta täytyy löytyä ymmärrystä toisen heikkona hetkenä. tajuta ettei hänen persoonansa ole lopullisesti muuttunut. Jos et tätä ymmärrä, eroatte jo varmaan heti vauvavuotena.
[/quote]
Ja sama ei koske aloittajan naista? Miksi hänen ei tarvitse mitenkään ymmärtää, ettei aloittaja kykene moniinkaan asioihin? Asioihin, joista on puhuttu. Miksi hän tekee lapsen sellaisen ihmisen kanssa? Saadkakseen sinunlaillasi nousta tämän yläpuolelle?
[/quote]
Jos kyse on ap:n heikkoudesta ja kykenemättömyydestä ottaa vastuuta ja tukea puolisoaan, asia ei olisi varmaankaan niin vaikea. Joko ap ei ole heikkouttaan ja kykenemättömyyttään osannut kommunikoida oikein tai sitten kyse on vaan itsekkyydestä, kusipäisyydestä ja lapsellisuudesta.
[/quote]Kuten sanottu, minulla on hyvät syy olla osallistumatta synnytykseen, ja tyttöystäväni ymmärtää ne. En mainitse, mitä syyt ovat, koska ne eivät ole oleellisia tämän ketjun tavoitteiden kannalta. Tyttöystäväni tietää, miksi odotan ulkopuolella, ja se riittää.
En toista tätä enää. -ap
Naisille miehen mielipide ei merkitse mitään vaikka sitä olisi kuinka painotettu. Vapaamatkustajat eivät vain koskaan voi ymmärtää kuinka eivät saakaan mitä haluavat.