Anoppi suosii aikuista tytärtään
Anoppini suorastaan palvoo tytärtään. Hänellä on myös kaksi poikaa, joista toisen vaimo olen ollut kohta kymmenen vuotta. Meillä sekä mieheni siskolla on useita lapsia, hän on tosin eronnut lastensa isästä vuosia sitten.
Eron jälkeen mieheni sisko muutti pariksi vuodeksi äitinsä luo (täyshoitoon), kunnes vihdoin löysi oman vuokrakämpän. Ajateltiin siinä kohtaa, että nyt elämä normalisoituu. Toiveajattelua!
Mieheni sisko halusi lähteä töihin toiselle paikkakunnalle, eikä työmatka enää ollutkaan se 5 minuuttia. Tästä syystä lapsensa muuttivat siis MUUTTIVAT mammansa eli anoppini luokse. Lasten äiti ja isä käyvät kääntymässä siellä kahvipöydässä kun kaikilta omilta menoiltaan ja elämältään joskus ehtivät.
No ei tämä sinänsä varmasti ole mitään uutta. Mutta itseäni on todella hämmentänyt tilanne, kun puhutaan kuitenkin ihan normaalista, terveestä, hyvässä työssä olevasta aikuisesta naisesta, joka korostaa aina itsenäisyyttään ja vahvuuttaan. Lasten isä on myös elämässä pärjännyt, ei mikään päihdeongelmainen tms. Ovat vain ulkoistaneet täysin lapset mammalle. Mamma ruokkii, hoitaa kouluasiat, kaverisuhteet, pesee hampaat, lukee iltasadun, pitää synttärit...
Toinen hämmennyksen aiheuttaja on se, että anoppini tästä kaikesta huolimatta palvoo maata tyttärensä alla. Hän on aina kaikista parhain, viisain ja vahvin. Hän kehuu tytärtään erityisesti minulle, ja selittelee hänen tekojaan. Esim. Tytär oli ollut kuulemma hoitamassa sairasta sukulaistaan, mutta tiedän hänen todellisuudessa lähteneen baarikierrokselle. Asiat käännetään aina toisin.
Anoppi tuntuu olevan jo riippuvainen tyttärensä lapsista, kun ei edes niinä harvoina kertoina luopuisi lapsista, kun tytär heidät kotiinsa muutamaksi yöksi veisi. Hän on uhrannut koko elämänsä olemaan tyttärensä 24/7 käytettävissä oleva lastenhoitaja, ruuanlaittaja jne. Mutta silti hänen tyttärensä on se, josta kaikkien pitäisi mallia ottaa.
Onko tämä normaalia vai elänkö friikkien keskellä?
Kommentit (122)
Olet tyhmä ja kateellinen. Jos tilanne olis toisinpäin ukkosi hyväksi, et näkisi siinä mitään pahaa. Oma persereikä on aina lähin...
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 08:22"]Onkos teillä marttyyrikellon kilistäjillä omaa kokemusta vastaavista tilanteista ja miten olette klaaranneet ne? Olisin oikeasti kiinnostunut selviämään ap:n kuvaileman tyylisestä tilanteesta.[/quote]
Mitä tarkoitat selviämisellä? Tuskin pystyt muuttamaan tilannetta sinun haluamaasi suuntaan. On paljon vanhempia, jotka kohtelevat lapsiaan eriarvoisesti eri syistä joko tietoisesti tai tiedostamattaan, mutta miniöiden valitukset eivät koskaan muuta puolisoiden sukujen toimintaa. Ainostaan sen, onko miniä riidoissa miehen suvun kanssa vai ei. Toimivia neuvoja ei oikein ole. Joko sopeudut riitelemällä, eristymällä tai nöyrtymällä tai vaihdat anoppia.
"Mitään yksityiskohtia ei ole muuteltu, vaikka tilanne välillä uskomattomalta itsestä vaikuttaakin. :) Jos käly käy lukemassa, niin hyvä vain. Jos vaikka tuntisi piston sisällään. Hänelle on hankala puhua, välit ovat veljiinsä asiallisen viileät. Olemme mieheni kanssa yrittäneet äidilleen puhua juuri sen jaksamisen vuoksi. Mamma sanoo, että kertoo jos ei jaksa. Mutta mitä olen asiaa seuraillut vuosien saatossa, tämänkaltaiset tilanteet tuntuvat olevan yllättävän yleisiä.... -ap"
Jos Sinä olet todella niin huolissasi mitä annat täällä ymmärtää, TEE LASTENSUOJELU-ilmoitus JA ilmoitus viranomaisesille anoppisi jaksamisesta esim. VANHUSTYÖ-yksikköön.
Täällä keskustelu tuskin muuttaa tilannetta tai ehkä saat av-mammoilla vain uusia vinkkejä anoppisi syyllistämiseen "anoppisi jaksamiseen" ja sädekehän pääsi päälle, mutta ei muuta.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 09:37"]
Useimmat anopit suosivat omaa tytärtään enemmän kuin miniäänsä, se on luonnonlaki, onhan elettyä elämää paljon enemmän kuin miniän kanssa, myös niitä onnellisia ja yhteenkuuluvuuden hetkiä. Miniä on tullut perheen ja sukuun vain avo/avioliiton kautta.
Kyllä minunkin oma tytär ja hänen lapsensa ovat kaikki kaikessa ja olemme tosi läheisiä, toisin kuin poikani nykyinen vaimo - välit ovat ihan ok. mutta viileät ja miniä sanelee milloin voi tavata lastenlapsiani ja syövätkö he pullaa luonani vai ei ja juuri miniän vuoksi, poikani lapsiin on paljon etäisempi suhde.
Olisin niin toivonut poikani valitsevan toisin, entisen, niin kultaisen miniäehdokkaan vaimokseen, jonka kanssa pidän edelleen yhteyttä ja olen sanonutkin hänelle olevan kuin oma tyttäreni. Onneksi sain pitää hänen ystävänä ja viettämme paljon aikaan yhdessä ja hän myös tyttäreni perheen kanssa. Ja siitä ei nykyinen miniäni tykkää yhtään, vaan pitää sitä kiusanteko.
[/quote]
No, en ihmettele, jos minia pitaa etaisyytta tuollaisessa tilanteessa... :D Etta anoppi vaan ihastelee sita miehen eksaa, selkeasti suosii omaa tytartaan ja ei ole tyytyvainen nykyiseen miniaan. Jes. Jos olisin hanen tilanteessaan, pitaisin itsekin valit suhteellisen viileina, ihan oman mielenterveyteni takia. On todella ikavaa, etta kaltaisiasi anoppeja on olemassa...
Anoppisi ilmeisesti on edelleen oikeustoimikelpoinen ja omista asioistaan vastaava henkilö? Jos hän haluaa hoitaa tyttärensä lapsia, se on hänen ikioma päätöksensä ja teidän (ja erityisesti sinun miniänä) pitää vain hyväksyä se. Eläkää omaa elämäänne ja antakaa anopinkin elää, se mitä hänellä on vielä jäljellä. Iän puolesta ei välttämättä enää kauan.
Vaikka se kauhealta ajatuksena tuntuukin, ne tyttäret ja tyttären lapset usein vaan ovat mummolleen läheisimmät - eivät siis rakkaammat mutta jotenkin vaan läheisimmät. Johtuuko se sitten mutkattomammasta kommunikaatiosta (ei tarvitse miettiä ja varoa mitä ja miten sanoo, asioista puhutaan ja töksäyttää suorempaan kuin esim. miniän kanssa) vai geeneistä?
Omalla miehellä on myös sisko, jota anoppi passaa, rahoittaa ja suosii kuin kruunujalokiveään. Mutta se on anopin valinta. Hän ei ihmisenä kykene tasapuolisuuteen ja kykeneekö siihen lopulta kukaan täydellisesti? Kannattaa myös muistaa, että tämän suosimisen kaverina tulee usein myös "velvollisuuksia". Me ollaan mieheni ja lasten kanssa saatu elää vapaampaa elämää, meitä ei anopin menot sido eikä meidän tarvitse kuunnella puhelimessa tuntikausien paasausta miten naapurin Maire joutui toissapäivänä palvelutaloon. Tytär ilmeisesti näin saa tehdä, jatkuvasti.
Jos olette aidosti huolissanne ja jotenkin haluatte anopin taakkaa helpottaa, niin eikö siskon lasten pyytäminen teille yökylään tai vaikka joksikin illaksi käymään olisi yksinkertaisin keino? Anoppi ja appi saisivat vapaata ja serkut tutustua toisiinsa.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:16"]Kiitos monille ajatuksiaan jakaneille. Varsinkin niille, jotka pysyivät asiassakin. :) Ei tästä taideta saada leivottua kuin anoppi-miniä-käly-kateellisuus keskustelua. Itse asia hukkui ennakkoluulojen alle. Toivon, että itse pystyn omille lapsilleni paremmin tasapuolisuutta jakamaan. Ja en ole tilanteeseen yrittänyt sen enempää puuttua, huolestuneena vain seuraan sivusta. -ap[/quote]
Oliko asiasi se, että onko se "normaalia"? Kyllä tuontapaiset ongelmat vanhempien ja aikuisten lasten välillä ovat aika tavallisia. Jotkut ovat halukkaampia ja parempia manipuloimaan vanhemmiltaan etuja aikuisena ja toiset haluavat olla itsenäisempiä. Vanhemmillakin on syitä suosia joitain toisten kustannuksella. Se on ehkä epäreilua ja joskus kohtuutontakin, mutta ei se ole rikollista etkä sinä tai edes miehesi voi muuttaa tilannetta.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:23"]
"Mitään yksityiskohtia ei ole muuteltu, vaikka tilanne välillä uskomattomalta itsestä vaikuttaakin. :) Jos käly käy lukemassa, niin hyvä vain. Jos vaikka tuntisi piston sisällään. Hänelle on hankala puhua, välit ovat veljiinsä asiallisen viileät. Olemme mieheni kanssa yrittäneet äidilleen puhua juuri sen jaksamisen vuoksi. Mamma sanoo, että kertoo jos ei jaksa. Mutta mitä olen asiaa seuraillut vuosien saatossa, tämänkaltaiset tilanteet tuntuvat olevan yllättävän yleisiä.... -ap"
Jos Sinä olet todella niin huolissasi mitä annat täällä ymmärtää, TEE LASTENSUOJELU-ilmoitus JA ilmoitus viranomaisesille anoppisi jaksamisesta esim. VANHUSTYÖ-yksikköön.
Täällä keskustelu tuskin muuttaa tilannetta tai ehkä saat av-mammoilla vain uusia vinkkejä anoppisi syyllistämiseen "anoppisi jaksamiseen" ja sädekehän pääsi päälle, mutta ei muuta."
Lisäys: Ja kun olet tehnyt nuo molemmat ilmoitukset, niin jätä puhuminenn vähemmälle... viranomaiset kyllä hoitavat työn, jos siihen on aihetta.
Minä olen anoppi ja olipa sitten suosimista tai ei, tuen sitä lapsistani eniten, joka eniten tukeani tarvitsee. Niiden lasteni, jotka eivät tukeani tarvitse, kohdalla olen onnistunut kasvatuksessa paremmin ja siitä olen iloinen. Yhtä rakkaita kaikki lapseni minulle kuitenkin ovat.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:30"]
Jos olette aidosti huolissanne ja jotenkin haluatte anopin taakkaa helpottaa, niin eikö siskon lasten pyytäminen teille yökylään tai vaikka joksikin illaksi käymään olisi yksinkertaisin keino? Anoppi ja appi saisivat vapaata ja serkut tutustua toisiinsa.
[/quote]
Tätä olin itsekin tulossa kirjoittamaan. Talkoisiin mukaan vaan ap jos anopin jaksaminen huolettaa!
Omilla lapsilla ei ole vielä puolisoita, mutta kauhea ajatus, jos minä aikuisena ihmisenä joutuisin miniän tai vävyn holhoukseen. Eivät ymmärtäisi, että olen aikuinen ja elämää kokenut ihminen ja teen itse omat ratkaisuni. Ulkopuolisen ei olisi mitään tarvetta tulla puhumaan minulle, että näin et saa tehdä ja noin et saa elää.
Omassa sisarusparvessani veljeni on pärjännyt heikosti. Hän on saanut eniten apua totta kai ja häntä on tuettu eniten. Sellaista se äidin rakkaus nyt vain on. Meistä sisaruksista ei sitä ole kukaan kadehtinut, koska kukaan meistä ei haluaisi veljemme tilalle elämään hänen elämäänsä. Me muut olemme pärjänneet hyvin. Mutta toisen veljeni vaimo jossain vaiheessa kyllä yritti meille muille herättää katketuutta äitiämme ja isäämme kohtaan, että laskekaa nyt, onko veljemme saanut enemmän rahaa ja hoitoapua ja eikö se ole väärin ja meidän pitää sanoa vanhemmillemme. Saimme tämän loppumaan, kun me sisarukset ilmoitimme kylmästi, että ei, me emme mene määräilemään aikuisia vanhempiamme. He saavat käyttää aikansa, miten haluavat niin kauan, kunnes tarvitsevat holhoojan. Ja kyllä, meistä on ihan oikein, että heikoimmin pärjäävää on tuettu eniten.
Pitäisikö heikommin pärjäävä vain heittää heitteille ja ehkä hänen lapsensakin. Siihen harva äiti pystyy miniänsä käskystä.
Joten ap, elä omaa elämää ja anna anopin elää omaa aikuisen ja täysvaltaisesti omista asioistaan päättävän ihmisen elämää.
Ja mitä sitten? Käyppäs nyt pesemässä se alapää kun on tainut jäädä pari hiekanjyvästä. Ymmärrä miten pitää avautua toisten asioista.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:16"]Kiitos monille ajatuksiaan jakaneille. Varsinkin niille, jotka pysyivät asiassakin. :) Ei tästä taideta saada leivottua kuin anoppi-miniä-käly-kateellisuus keskustelua. Itse asia hukkui ennakkoluulojen alle.
Toivon, että itse pystyn omille lapsilleni paremmin tasapuolisuutta jakamaan. Ja en ole tilanteeseen yrittänyt sen enempää puuttua, huolestuneena vain seuraan sivusta. -ap
[/quote]
Mitäpä noissa muuta voi kuin seurata sivusta. Melkein jokainen varmaan tuntee perheen, jossa lapset kasvatetaan päin prinkkalaa. Eikä siinäkään sivullinen voi muuta kuin katsella vierestä.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:39"]Minä olen anoppi ja olipa sitten suosimista tai ei, tuen sitä lapsistani eniten, joka eniten tukeani tarvitsee. Niiden lasteni, jotka eivät tukeani tarvitse, kohdalla olen onnistunut kasvatuksessa paremmin ja siitä olen iloinen. Yhtä rakkaita kaikki lapseni minulle kuitenkin ovat.
[/quote]
Paitsi että sinä et saata tietää kuka sitä tukea oikeasti tarvitsee ja kuka on röyhkeä vedättäjä. Kun oman vanhemman epätasapuolisen tajuaa, niin eipä sille vanhemmalle enää tee mieli kertoa omia sairauksia ja ongelmia.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:39"]Minä olen anoppi ja olipa sitten suosimista tai ei, tuen sitä lapsistani eniten, joka eniten tukeani tarvitsee. Niiden lasteni, jotka eivät tukeani tarvitse, kohdalla olen onnistunut kasvatuksessa paremmin ja siitä olen iloinen. Yhtä rakkaita kaikki lapseni minulle kuitenkin ovat. [/quote] Paitsi että sinä et saata tietää kuka sitä tukea oikeasti tarvitsee ja kuka on röyhkeä vedättäjä. Kun oman vanhemman epätasapuolisen tajuaa, niin eipä sille vanhemmalle enää tee mieli kertoa omia sairauksia ja ongelmia.
[/quote]Ei kai sitä voi olettaa, että vanhemmat sellaista tietävätkään, mitä ei kerrota?
Et ap varmasti haluaisi vaihtaa osia tyttären kanssa. Etkä haluaisi lapsiasi serkkujensa asemaan. Joten miksi puhut otsikossa suosimisesta, kun et edes halua anopiltasi samanlaista "suosiota"?
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:18"][quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 11:16"]
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:39"]Minä olen anoppi ja olipa sitten suosimista tai ei, tuen sitä lapsistani eniten, joka eniten tukeani tarvitsee. Niiden lasteni, jotka eivät tukeani tarvitse, kohdalla olen onnistunut kasvatuksessa paremmin ja siitä olen iloinen. Yhtä rakkaita kaikki lapseni minulle kuitenkin ovat. [/quote] Paitsi että sinä et saata tietää kuka sitä tukea oikeasti tarvitsee ja kuka on röyhkeä vedättäjä. Kun oman vanhemman epätasapuolisen tajuaa, niin eipä sille vanhemmalle enää tee mieli kertoa omia sairauksia ja ongelmia.
[/quote]Ei kai sitä voi olettaa, että vanhemmat sellaista tietävätkään, mitä ei kerrota?
[/quote]Yllä lainattu anoppi kuvittelee tietävänsä.
Onpa omituinen otsikko muuhun aloitukseen verrattuna. Oletko huolissasi tosiaan anopin jaksamisesta (muut tekstisi), vai ärsyttääkö siskon lasten suosiminen (otsikko)?
No, minne ap hävisi? Yhdessä kirjoituksessasi sanot toivovasi, että käly huomaa kirjoituksesi, ja sitten kun hän (?) tänne ilmestyy, katoat. Et seisokaan sanojesi takana?
[quote author="Vierailija" time="14.08.2015 klo 10:16"]
Kiitos monille ajatuksiaan jakaneille. Varsinkin niille, jotka pysyivät asiassakin. :) Ei tästä taideta saada leivottua kuin anoppi-miniä-käly-kateellisuus keskustelua. Itse asia hukkui ennakkoluulojen alle. Toivon, että itse pystyn omille lapsilleni paremmin tasapuolisuutta jakamaan. Ja en ole tilanteeseen yrittänyt sen enempää puuttua, huolestuneena vain seuraan sivusta. -ap
[/quote]
Tuli kiire poistua keskustelusta? :-DDD Kerro toki se toinen puolikin! Tai ehkä se toinen osapuoli haluaa kertoa...?