Lue keskustelun säännöt.
Kootaan äidiltä saadut surkeat neuvot tähän
02.08.2015 |
Yleensä näkökulma on toinen eli "kyllä se äiti vaan tiesi" tai "olisi pitänyt kuunnella äitiä". Mutta saa niiltä kyllä joskus melko päällejäkin elämänohjeita, jotkut oikeasti huonoja, toiset vaan perustelemattomia äidin omia päähänpinttymiä.
Aloitan muutamasta ensin mieleen tulevasta oman äitini kuolemattomasta ohjeesta:
- tamponeja ei voi käyttää, niistä saa kohdunkaulan syövän
- omaa asuntoa ei kannata ostaa (vanhemmillani kyllä oli omistusasunto itsellään)
- edelliseen liittyen, kukaan ei oikeasti halua asua omakotitalossa, jos joku niin tekee, se on olosuhteista johtuva pakkoratkaisu
- kannattaa valita opiskelualaksi ja ammatiksi semmoinen, mistä on kiinnostunut, raha ei ole niin tärkeää
Kommentit (96)
En nyt jaksa lukea kakaroiden itkemistä ja kapinointia. Äidin ohjeet on ne mitä kannattaa noudattaa ja kuunnella. Äitinne tietää enemmän ja paremmin mitä te.
Terveisin 3 lapsen äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 10:40"]Ihanaa, syyttätte omista elämän epäonnistumisista äitiänne! Huhhuh, kun on säälittävää. Olisiko peliin katsomisen paikka?
[/quote]
Eihän tässä sitä kysytty, että noudatettiinko niitä neuvoja...minä olen ainakin onnistunut elämässäni omasta mielestäni hyvin, ja monesti en tosiaan ole noudattanut äitini neuvoa.
- Nainen on aina heikompi astia. Mies vahvempi sukupuoli.
- Välinpitämättömyyttä omia lapsia kohtaan voi aina perustella sillä, että on "rankka työ."
- Kaikenlainen äänen korottaminen tai oman meilipiteen puolustaminen naisella on paheksuttavaa.
- Poikien ei tarvitse tehdä kotitöitä, pärjätä koulussa tai olla huomaavaisia. Tyttären oltava tuplasti tätä kaikkea.
Alusvaatteet ja sukat pitää pestä käsin. Hitto mitä turhaa lutraamista! Pesukoneeseen, pesupussiin ja hiljainen linkous, ikinä eivät ole menneet miksikään.
"Ihan sama mitä elämälläsi teet kunhan vain pysyt laihana!" Äiti itse on lihava... ja tämän hokeman seurauksena sain 15-vuotiaana syömishäiriön - suhde ruokaan ja liikuntaan vieläkin huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 13:36"]En nyt jaksa lukea kakaroiden itkemistä ja kapinointia. Äidin ohjeet on ne mitä kannattaa noudattaa ja kuunnella. Äitinne tietää enemmän ja paremmin mitä te.
Terveisin 3 lapsen äiti.
[/quote]
Minulla oli äiti, joka oli samanlainen kuin sinä, eli omasta mielestään luoja ja yli-ihminen, joka ei koskaan voinut olla väärässä. Toivottavasti sinun luulosi eivät kulminoidu lastesi henkiseen pahoinpitelyyn. Ei kannata ihmetellä, jos heistä ei paljoa kuulu sen jälkeen kun mittariin tulee 18 vuotta.
Kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan kauniita ja haluavat toisille hyvää. Itse onneksi ymmärsin jo suunnilleen 6-vuotiaana, ettei tämä pidä paikkaansa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 12:30"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 12:04"]
Meillä äiti aina varulta uhkaili, ettää jos teet sitätätätuota, niin lennät pihalle kuin leppäkeihäs. Teininä rimpsuun tuli lisäys, jos tulet kotiin maha pystyssä, niin jne. Olin sitten niin ällistynyt, kun aikuisiän kynnyksellä seurustelamaan ruvetessa poikaystävän äiti sanoi, että hän on aina sanonut lapsille, että kotiin saa aina tulla oli tilanne mikä tahansa. Ei ole varmaan vaikea arvata, kumpaa periaatetta meillä nyt noudatetaan.
[/quote]
Hah, oletkohan siskoni :) Tosiaan samaan "kuin leppäkeihäs" -uhkailuun meilläkin äiti päätti aina saarnansa. Mulla oli lapsena jotenkin sellainen ajatus, että vanhemmat nyt vaan hyvää hyvyyttään antavat mun asua kanssaan eikä sitä parane ruveta riskeeraamaan, ei käynyt mielessä, että heillä olisi jokin velvollisuus ja vastuu huolehtia lapsistaan. Eihän toki, vaan jos lapsi mokaa jotenkin, sen voi käskeä pakkaamaan tavaransa ja häipymään.
[/quote]
Minullakin meinasi itku tulla, kun anoppi sanoi että hänelle voi soittaa vaikka keskellä yötä jos tarvitsee apua. Kotona aina ilmaistiin hyvin selvästi, että jos mokaat, lennät pihalle
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 12:34"][quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 11:19"]Ei oltu puhuttu vuosiin. Nähtiin sitten joissain juhlissa, kerroin olevani nykyään poliisi. Se ilme, voi herranen aika. Rupesi selittää miten poliisin ammatti on niin miehille tarkoitettu. Neuvoi sitten mihin ammatteihin minun pitäisi suunnata. "Lakimies, lääkäri, opettaja, muru sus
[/quote]naisten ei pitäis mennä poliisin ammattiin. naiset eivät ole yhtä vahvoja kuin miehet. miehet sais helposti naispoliisin lyttyyn eivätkä ihmiset ota niin tosissaa naispoliiseja kuin miespoliiseja
[/quote]
Poliisin työnkuva ei taida olla sulle tuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opetti että mun kulmat on liian paksut ja että pelkät viivat on kauniit :D ja että suola ja sokeri on myrkkyä ja jos syön niitä tuun sairastumaan vakavasti. Kun oli meillä kylässä arvosteli sisustusta ja piti oppitunnin että mitä ruoka-aineita ei kaapissa pitäisi olla. Ei luoja :D
"Ei ulkonäöllä ole väliä, ei ole väliä sillä, miltä näytät."
Ei varmaan niin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei saa katsoa tv:tä läheltä, näkö huononee :D (millä logiikalla...)
Perunaa pitäisi syödä joka päivä. Makaroni/ pasta ei ole oikeaa ruokaa.
Lapsi tulee sokerista kiukkuiseksi.
Lämmin ruoka on oikeaa ruokaa, kylmä ei.
Meikkaaminen, hajuvedet, itsensä laittaminen on turhaa, kelpaat/ kelpaan muutenkin. (Joo siksihän itsestään huolta pidetään, että muille kelpaisi... )
Jos hän on allerginen jollekin, minä myös olen, ja niitä ruoka-aineita kannattaa silloin välttää. Koskee myös lastenlapsia.
Lista on loputon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää on tavallaan hauskoja, ihan tulee mieleen Eila, Rampe ja niiden likka.
En jaksa alkaa luettelemaan niitä suuria elämänviisauksia, joita äitini minulle syötti. Tyttärelleni, joka opiskeli yliopistossa, hän jaksoi jankuttaa, että etsisit sinäkin nyt vaan kunnon työpaikan. Ei tuosta mitään tule.
No, tytär valmistui sitten aikanaan ja on ollut jo vuosia erittäin hyvin palkatuissa, opintojaan vastaavissa hommissa. Harmittaa toisaalta, kun ei äitini enää ole sitä näkemässä.
Btw, anoppini oli aivan vakuuttunut siitä, että toisen tyttäreni kirjoittaessa ylioppilaaksi iltalukiosta, niissä on omat kirjoitukset, sellaiset helpommat. Mikään muu ei hänelle selittänyt sitä mysteeriä, että tyttöni pärjäsi loistavasti.
Monesti vanhempi polvi vähättelee ja latistaa. Heille on kamalinta yrittää yhtään mitään. Ettei tule sitten niitä pettymyksiä, kun ei sinusta oikein ole jne.
rinnat kehittyi -> OLET PIKKU HUORA! karvat kasvoi -> Kohta olet TÄYSI HUORA! kuukautiset alkoi->SAATANAN HUORA! Naapurista oli kylässä muutama perhe kävin saunassa yksin olin 14v tulin saunasta repi pyyhkeenpäältäni väkisin, että meillä on täällä tämmönen pikku HUORA valmiina paneskeltavaksi! kaikkien nähden. Jokainen nainen Lutka, Huora, Horatsu, Lumppu... paitsi viissin hän itse. Eikä väkivalta nöyryyttäminen siihen loppunut... tietenkään. En ole saanut ainuttakaan hyvää neuvoa. Lensin leppäkeihäänä kotoa kun olin kehdannut sanoa naapurin ukolle Huoritteluun vastaan "itse olet". Kymmeniä vuosia on kestänyt toipuminen "lapsuudesta".
Paksuna ei oo kotia mitään asiaa. No, emme olekaan kertoneet lapsista ennen kuin ovat syntyneet. Myös kaikki haaveilemani ammatit lytättiin, ei kannata opiskella niin kauaa. Kaverini oli kärähtänyt tupakista, oli valehdellu että ne on mun. Ja vanhemmat uskoi koska mä olin aina niiden mielestä väärässä. Kailesta syytettiin mua ja syytetään edelleen. Myös aikuisena. Siksi yritän pitää etäisyyttä.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 13:42"]
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 13:36"]En nyt jaksa lukea kakaroiden itkemistä ja kapinointia. Äidin ohjeet on ne mitä kannattaa noudattaa ja kuunnella. Äitinne tietää enemmän ja paremmin mitä te. Terveisin 3 lapsen äiti. [/quote] Minulla oli äiti, joka oli samanlainen kuin sinä, eli omasta mielestään luoja ja yli-ihminen, joka ei koskaan voinut olla väärässä. Toivottavasti sinun luulosi eivät kulminoidu lastesi henkiseen pahoinpitelyyn. Ei kannata ihmetellä, jos heistä ei paljoa kuulu sen jälkeen kun mittariin tulee 18 vuotta.
[/quote]
Mä olen kyllä ollut myös väärässä ja saanut kuulla siitä enkä tunnista itseäni tosta. Meillä asiat selvitetään aina ja mä olen fyysinen äiti enkä harrasta mitään kieroiluja. Asiat on selkeitä ja siihen mä kasvoin kotona ja kavereiden kanssa. Lapseni on muhun yhteydessä pysyneet ja haluaakin pysyä. Mä autan ja tuen aina.
En juuri neuvoja kotoa saanut, mutta aina sanottiin, kun tuli riitaa (minä olin aina se itsepäinen ja hankala), että "Tuolla asenteella et tule elämässä pärjäämään!". Se on kiva kun kerrottiin, miten ei pärjää, mutta ei neuvottu, miten pärjäisi. Eikä varsinkaan näytetty esimerkkiä, vaan kotona riideltiin koko ajan ja haukuttiin toisia.
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 14:07"]
rinnat kehittyi -> OLET PIKKU HUORA! karvat kasvoi -> Kohta olet TÄYSI HUORA! kuukautiset alkoi->SAATANAN HUORA! Naapurista oli kylässä muutama perhe kävin saunassa yksin olin 14v tulin saunasta repi pyyhkeenpäältäni väkisin, että meillä on täällä tämmönen pikku HUORA valmiina paneskeltavaksi! kaikkien nähden. Jokainen nainen Lutka, Huora, Horatsu, Lumppu... paitsi viissin hän itse. Eikä väkivalta nöyryyttäminen siihen loppunut... tietenkään. En ole saanut ainuttakaan hyvää neuvoa. Lensin leppäkeihäänä kotoa kun olin kehdannut sanoa naapurin ukolle Huoritteluun vastaan "itse olet". Kymmeniä vuosia on kestänyt toipuminen "lapsuudesta".
[/quote] ps. Luin Stephen Kingin Carrien myöhemmin ja olin kirjoittaa kirjeen Kingille että koskas oot mun äitini tavannu?
[quote author="Vierailija" time="02.08.2015 klo 12:33"]
Äiti neuvoi, että on epäkohteliasta ottaa tarjottua rahaa tai korvausta vastaan. Siis esim. jos käytän kaveria Ikeassa en saisi ottaa vastaan tarjottua bensarahaa tai jos autan kaveria muutossa ja hän haluaa tarjota lounaan, tulee ruoasta kieltäytyä. En ole noudattanut :D
[/quote]
En minäkään ottaisi kaverilta korvausta vastaan, jos kyseessä olisi kertaluontoinen tapaus. Sitten voisin harkita, jos kyseessä olisi jatkuvasti toistuva tapahtuma tyyliin kerran viikossa. En minä kaveria auta rahan takia. Toki odottaisin, että kaveri auttaisi minua, jos joskus tulisi tilanne, jossa en yksinäni pärjäisi.