Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kiusaaja kiusaa koska näkee kiusatussa jotain sellaista mitä ei voi itsessään sietää/hyväksyä.
20.02.2022 |
Mitä mieltä otsikon väitteestä?
Kiusasin yläasteella yhtä luokkakaveria todella rankasti. Vasta nyt päälle 30-vuotiaana käsiteltyäni omia lapsuustraumoja terapiassa, tajusin yksi päivä, että se halveksimani tyyppi muistutti paljon itseäni tai tiettyjä puolia itsessäni. Hänellä oli sellaisia ulkoisia piirteitä, joita vihasin omassa ulkonäössä, ja sellaista "heikkoutta" ja naiiviutta, jonka olin omasta itsestäni yrittänyt tukahduttaa.
Kommentit (131)
Minä halusin vain ärsyttää kaikkia ja aukoa päätä oikeastaan ihan kaikille. En muista kohdistaneeni sitä kehenkään erityisesti ja jotenkin ehkä kuvittelin, ettei kukaan jaksa sitä örveltämistä ottaa edes kovin vakavissaan, koska se meni niin överiksi. Mutta olen jälkikäteen kuullut olleeni koulukiusaaja, mitä en epäile tai vähättele, jos kohde kerran sen niin on kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai se on halveksuntaa, kun kiusataan.
Yleensä kyllä sanotaan, että syynä on kateus, kiusatulla on jotakin sellaista, mitä kiusaajalla ei ole. Kiusaaja kokee alemmuudentunnetta, kiusaaja on katkera, kiusaajan omassa elämässä on puutteita, joita hän ei osaa muuten korjata kuin toista kiusaamalla, haluaa vetää kiusaamansa tyypin alas, painaa alemmas kuin itse on.
Sinulla on kyllä erikoisia selityksiä.
No eiköhän kiusaajat itse tiedä parhaiten miksi kiusaavat? Sillä ketä kiusasimme, ei ollut mitään sellaista mitä olisimme halunneet. Hänellä ei ollut kavereita, minulla oli. Miksi olisin ns. suosittuna tyttönä kokenut alemmuudentunnetta? Hän ei ollut parempi koulussa. Ei kannata yrittää tuollaisella selitellä. Kiusaaminen vain oli hauskaa, silloin.
Kannattaa ennemmin kuunnella meitä jotka olimme koulukiusaaja kun halutaan kuulla syitä. Kiusattuja vain yritetään lohduttaa tuolla mantralla että kiusaaja on kateellinen, huono koulussa, haluaa pönkittää itsetuntoaan..
En ole ap.
Minua kiusattiin kyllä vastenmielisen ulkonäön ja friikin luonteen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai se on halveksuntaa, kun kiusataan.
Yleensä kyllä sanotaan, että syynä on kateus, kiusatulla on jotakin sellaista, mitä kiusaajalla ei ole. Kiusaaja kokee alemmuudentunnetta, kiusaaja on katkera, kiusaajan omassa elämässä on puutteita, joita hän ei osaa muuten korjata kuin toista kiusaamalla, haluaa vetää kiusaamansa tyypin alas, painaa alemmas kuin itse on.
Sinulla on kyllä erikoisia selityksiä.
No eiköhän kiusaajat itse tiedä parhaiten miksi kiusaavat? Sillä ketä kiusasimme, ei ollut mitään sellaista mitä olisimme halunneet. Hänellä ei ollut kavereita, minulla oli. Miksi olisin ns. suosittuna tyttönä kokenut alemmuudentunnetta? Hän ei ollut parempi koulussa. Ei kannata yrittää tuollaisella selitellä. Kiusaaminen vain oli hauskaa, silloin.
Kannattaa ennemmin kuunnella meitä jotka olimme koulukiusaaja kun halutaan kuulla syitä. Kiusattuja vain yritetään lohduttaa tuolla mantralla että kiusaaja on kateellinen, huono koulussa, haluaa pönkittää itsetuntoaan..
En ole ap.
Vieläkin koet siis olevasi parempi kuin kiusaamasi tyttö? Tämä kertookin sinusta kaiken tarpeellisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt, että kiusatuksi joutunut ehdottaa "ratkaisuksi" ex-kiusaajan kiusaamista. Sillä logiikalla siitä ex-kiusatustakin tulee vapaata riistaa, koska hän muuttuu itsekin kiusaajaksi, jota siis saa vastavuoroisesti kiusata taas takaisin.
Jos tarkoitat tuota kiusaajien paljastamista, niin mielestäni se ei ole kiusaamista vaan tosiasian julkituomista.
Julkinen häpäisy ja nolaaminen mahdollisesti vuosikymmenten takaisista asioista ei ole mielestäsi kiusaamista? Öö, okei. Ehkä sitten olen keskimääräistä empatiakykyisempi ihminen, eikä tapanani ole muutenkaan jumiutua menneeseen ja myrkyttää oloani katkeruudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa että monet täällä ketjussa ei nää alotuksessa mitään muuta kuin ex-kiusaajan ja tulee purkamaan käsittelemättömiä traumojansa tänne
Unohdit allekirjoituksen viestistäsi, kunnianarvoisa ex-kiusaaja.
Hieno tapa sivuuttaa pointti. En ollu kiusaaja, vaan syrjitty.
Kyllä kostaminenkin on kiusaamista, varsinkin jos tapahtuneesta on jo vuosia. Terv. Entinen koulukiusattu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt, että kiusatuksi joutunut ehdottaa "ratkaisuksi" ex-kiusaajan kiusaamista. Sillä logiikalla siitä ex-kiusatustakin tulee vapaata riistaa, koska hän muuttuu itsekin kiusaajaksi, jota siis saa vastavuoroisesti kiusata taas takaisin.
Jos tarkoitat tuota kiusaajien paljastamista, niin mielestäni se ei ole kiusaamista vaan tosiasian julkituomista.
Julkinen häpäisy ja nolaaminen mahdollisesti vuosikymmenten takaisista asioista ei ole mielestäsi kiusaamista? Öö, okei. Ehkä sitten olen keskimääräistä empatiakykyisempi ihminen, eikä tapanani ole muutenkaan jumiutua menneeseen ja myrkyttää oloani katkeruudella.
Aivan, olet siis parempi ihminen kuin katkerat kiusatut. :)
Lapsuudessa tapahtunut kiusaaminen muuttaa ihmistä paljon. Aikuisenakin työpaikkakiusaaminen on syvältä, mutta se ei tee samanlaista vahinkoa. Mikä ihme se on, että jotkut ovat katkeria?
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Silkkaa 80-lukulaista gaggeroa.
Kiusaaja kiusaa koska se on kivaa ja jos koulun työrauhasta vastaavat aikuiset eivät aseta rajoja hauskuus sen kun lisääntyy ja siitä tulee normi.
Suomessa vallitsee kummallinen kansallinen rakkaus kiusaamista ja rattijuoppoutta kohtaan. Molemmat ovat asioita, joita katsellaan koko lailla läpi sormien.
Voin vakuuttaa, että kiusaaminen ei koskaan ollut "kivaa" enkä saanut kiusaamisesta mitään, edes hetkellistä, nautintoa. Joten älä yleistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiusattiin kyllä vastenmielisen ulkonäön ja friikin luonteen takia.
En usko, että oikeasti olit vastenmielisen näköinen tai friikkiluonteinen.
t. rumaksi haukuttu, joka vasta aikuisena tajusi olevansa ihan tavallinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt, että kiusatuksi joutunut ehdottaa "ratkaisuksi" ex-kiusaajan kiusaamista. Sillä logiikalla siitä ex-kiusatustakin tulee vapaata riistaa, koska hän muuttuu itsekin kiusaajaksi, jota siis saa vastavuoroisesti kiusata taas takaisin.
Jos tarkoitat tuota kiusaajien paljastamista, niin mielestäni se ei ole kiusaamista vaan tosiasian julkituomista.
Julkinen häpäisy ja nolaaminen mahdollisesti vuosikymmenten takaisista asioista ei ole mielestäsi kiusaamista? Öö, okei. Ehkä sitten olen keskimääräistä empatiakykyisempi ihminen, eikä tapanani ole muutenkaan jumiutua menneeseen ja myrkyttää oloani katkeruudella.
Aivan, olet siis parempi ihminen kuin katkerat kiusatut. :)
Lapsuudessa tapahtunut kiusaaminen muuttaa ihmistä paljon. Aikuisenakin työpaikkakiusaaminen on syvältä, mutta se ei tee samanlaista vahinkoa. Mikä ihme se on, että jotkut ovat katkeria?
t. eri
En minä ihmetellyt, miksi joku on katkera. Minä ainoastaan totesin, etten itse ole siihen taipuvainen. Mielestäni kiusaaminen on kiusaamista, riippumatta siitä kuka sen aloitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko tulleeni kiusatuksi kateuden tai sen takia että minussa olisi jotain jota kiusaajat eivät voisi itsessään sietää. Todennäköisemmin olin vain helppo kohde jonka rääkkääminen oli hauskaa.
-Kiusaajillani oli rikkaat vanhemmat ja merkkivaatteet, minulla köyhät vanhemmat ja sukulaisten vanhat vaatteet.
-Kiusaajani asuivat taloissa joissa oli aina lämmintä ja lämmkn vesi eli pääsi lämpimään suihkuun, meillä oli talvella jäätävää ja padassa sai lämmittää vettä kun lämmitti saunan samalla.
-Kiusaajani olivat neurotyypillisiä, minä lievästi autistinen.
-Kiusaajani olivat normaalipituisia, minä lyhyt.
-Kiusaajani pärjäsivät ala-asteella hyvin koulussa, minä huonosti. Tämä tosin muuttui yläasteella, kun ymmärsin parhaan keinon päästä pakoon tilanteesta olevan hankkiutua lukioon johon yhdenkään kiusaajista arvosanat ei riittäisi. Keino toimi. Yhdeksän vuoden rääkkäämisen jälkeen sain olla rauhassa.
Ihmiset käyvät heikompien tai heikkoja hetkiään elävien kimppuun, koska he voivat, eivätkä usein edes tiedä tai yleensäkään välitä siitä mitä seuraa uhreillensa. Alistavat ja luokittelevat pilkkaamalla muita itseänsä alemmalle tasolle, jotta itse voisivat paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelun lopputulos siis on, että jatketaan kiusaajien päänsilittelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku kiusaa? Syitä on varmaan loputtomasti... Paha olo, huonot kotiolot, p..ka luonne, yksinkertaisuus, epävarmuus, tarve korottaa itseään, huono itsetunto, halu hallita, sadismi, empatiakyvyttömyys etc. Lapsilla myös kehittymättömät sosiaaliset taidot, ehkä jollain aikuisillakin.
Jotkut sitten kasvaa, oppii, nöyrtyy, ymmärrys kasvaa ja empatiakyky kehittyy, toiset on loppuikänsä sadisteja.
En kiusaajia puolustele, mutta en myöskään pidä aiheellisena tuomita tai leimata ketään loppuiäksi peruskouluaikaisen käyttäytymisen perusteella.
Tuolla ajattelutavalla ketään ei pitäisi tuomita tai leimata tekemistään rikoksista.
Lapsena tehdyt asiat on pitkälti selitettävissä sen hetken ympäristöllä ja kotioloilla ynnä muilla ulkoisilla asioilla. Valinnat mitä tekee lapsena on monesti pitkälti olosuhteiden summa ja mitä vanhemmaksi menee sitä tietoisemmaksi toiminta tulee. Siksi rikosoikeudellinen vastuukin alkaa vasta teini-iässä. Itse en lähtisi leimaamaan kaikkia rikollisiakaan rikollisiksi=pahoiksi ja muuttumattomiksi, vaan tapauskohtaisesti henkilöä kokonaisuutena tässä hetkessä. -eri
Eikös ihan samaa sanotaan "oikeistakin" rikollisista? Että lapsuudesta johtuu usein, mutta ei aina.
Joissain tapauksissa rikosoikeudellinen vastuu saisi alkaa aiemmin. Koulukiusaaminen rikoslain piiriin!
No joo jossain sanotaan, mutta pidän sitä eri asiana. En tiiä paljon ihmiset muistaa millasta oli olla lapsi, mutta itellä on jonkulaisia muistikuvia johon perustin ylemmän väitteen. Lapset toimii pitkälti ympäristön varassa, rikollinen on tietoisempi ja ymmärtää enemmän syy-seuraussuhteita. Aikuisella on myös paremmat valmiudet käsitellä traumojaan, toki heilläkin jutut voi johtua menneisyydestä ja vaikka kotioloista, mutta en näe sitä yhtä toimivana selityksenä mitä se keskenkasvusella lapsella olis
Helpoin resepti: välitunnilla ulkoilu vapaaehtoiseksi. Välitunnin ajaksi luokkaan napsahtaa videokamera päälle, joten jos siellä kurmootusta ilmenee niin ei tarvitse edes opettajien vahtia, katsoo vaan hidastettuna valituksen tullessa, mitä tapahtui. Kaikilla on turvallinen tila koulupäivän aikana, mikäli niin tahtovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silkkaa 80-lukulaista gaggeroa.
Kiusaaja kiusaa koska se on kivaa ja jos koulun työrauhasta vastaavat aikuiset eivät aseta rajoja hauskuus sen kun lisääntyy ja siitä tulee normi.
Suomessa vallitsee kummallinen kansallinen rakkaus kiusaamista ja rattijuoppoutta kohtaan. Molemmat ovat asioita, joita katsellaan koko lailla läpi sormien.
Voin vakuuttaa, että kiusaaminen ei koskaan ollut "kivaa" enkä saanut kiusaamisesta mitään, edes hetkellistä, nautintoa. Joten älä yleistä.
Kerro toki miksi sitten kiusasit?
Vaikea sanoa, kumpi on sairaampaa. Kiusaaminen parin vuoden ajan yläasteella ennen henkisen maturiteetin saavuttamista vai kiusatun vuosikymmeniä kytevät kostofantasiat. Onneksi psykoterapiassa voi käsitellä negatiivisia tunteitaan, irtautua niistä ja ottaa vihdoin ohjat omasta elämästään.
Kiusatutkin voisivat mennä itseensä ja lopettaa uhriutumisensa ja itkemisensä täällä. Alkaa jo rasittamaan tämä jatkuva säälin hakeminen ja uhriutuminen. Hankkikaa vaikka se elämä.
Alue: Aihe vapaa
Jos tarkoitat tuota kiusaajien paljastamista, niin mielestäni se ei ole kiusaamista vaan tosiasian julkituomista.