Iltavirkkuus, joka jatkunut koko aikuisiän = en välitä enää toisten mielipiteistä!
Olen yli 30 teknistä asti ollut iltavirkku ja yökyöpeli.
Yhteiskunta, perhe, ystävät, tutut, sukulaiset, opiskelu ja työkaverit AINA kuittailleet tästä.
Nyt opiskelen loppusuoralla alaa, jossa paljon ilta - ja yötöitä, en JAKSA enää tapella omaa luonnollista rytmiäni vastaan.
Vertaistukea muilta iltavirkuilta/yökyöpeiltä ketjua mietin..
Ja aamuvirkut, mikä ihmeen ongelma teillä on jos joku nukkuu eri aikaan kuin te???
Kommentit (324)
Meillä on töissä liukuma, joka on 8-10 ajalle. Aamuvirkut ovat ennen kasia paikalla. Ja luoja sitä kuittailua myöhemmin tuleville, varsinkin jos tulet juuri kympiksi.
Ja ei, kyseessä ei ole enää vitsaili näiden aamuvirkkujen toimesta, dsimieskin joskus vahingossa kuullut sitä piikittelyä. Loppuihetkeksi, kun esimies kysyi aamuvirkuilta, jotka ovat ennen kasia paikalla että puhutaanko meillä näin heidän toimestaan.
Hetken päästä sama jatkui, tuliko iltavuoroon on pienin kuittaus mitä on kuultu. Itse tulevat kuudeksi aamulla halvat niin ahkeraa että. Lähtevät heti kun pääsee
Onneksi nuo pari harppua jää joidenkin vuosien päästä eläkkeelle. Koko työyhteisö kärsinyt tästä, toisaalta kukaan ei enää edes kuuntele noiden jauhamista, mikä tuntuu ketuttavan aamuvirkkuja lisää.
Mahtava lukea muiden kommentteja ja saada vertaistukea, täällä ollut samantyyppinen ketju joskus aiemminkin:) Ja aamuvirkut, siis MIKÄ se teidän ongelmanne iltavirkkuja kohtaan on? Minulla perhe vielä nykyäänkin, suku, ystävät jne tuputtävät aamuvirkkuutta. Kukaan ei ole koskaan kyennyt kunnolla perustelemaan, miksi pitäisi olla aamuvirkku. Ehkä palstalla joku viimeinkin osaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamuvirkut haukkuvat usein iltavirkkuja vielä laiskoiksi, ei se näin ole. Mutta ja nyt tullaan siihen isoon ongelmaan, yhteiskunta suosii aamuvirkkuja urakalla tässäkin.
Esim, jos iltavirkku (saati kunnon yökyöpeli) ei asu omakotitalossa, on hänen otettava huomioon taloyhtiön hiljaisuusajat. Hiljaisuus alkaa viimeistään klo 23 joka taloyhtiössä.
Silloin ei hirveän lujaa enää siivota, vaikka virtaa riittäisi pestä pyykkiä, imuroida huonekalujen alta jne. Yöllä joutuu tekemään hiljaisia asioita, jos ei ole onnekas ja asu omakotitalossa.
Sitten mietitään harrastustoimintaa. Okei, esim lenkkeily ei katso kellonaikaan, mutta esim punttisalit ja uimahallit katsovat. Samoin lähes kaikki muu harrastustoiminta. Lenkin jälkeen suihkukin myöhään aiheuttaa monesti naapureista närää, jos asut taloyhtiössä.
Lista on pitkä ja loputon. Se on myönnettävä, että yöllä saa onneksi tehtyä paljon luovaa toimintaa. Mutta aamuvirkut ja heidän rytmiinsä sopivat aikataulut tuhoavat iltavirkkuja sisältäpäin. Jokainen aamuvirkku voisi miettiä hetken aikaa sitäkin puolta asiasta.
Yksi asia mikä on kyllä iltavirkkujen puolella, on että esim. hoitoalalla yöllä pystyy käsittääkseni tienata 40 prosenttia enemmän kuin aamuvuoroissa. Ja iltakin on rahakkaampi.
Kuntosaleista jotkut on kyllä öisin auki, esim fitness 24/7. Ja ruokakauppojakin alkaa olla myöhään auki.
Totta, valitettavasti kaikissa oloissa ei ole yö/iltatyön mahdollisuutta esim kaikista ei ole hoitotyöhön.
Sinänsä se on onneksi aloja, joissa usein onnella ja etsinnällä mahdollisuus päästä jopa vakkariyököksi.
Mitä taas harrastuksiin tulee, niin isommilla paikkakunnilla pitää paikkansa ja kaupatkin ovat auki myöhempään, usein sen 24 h.
Ei kaikkialla Suomessa vieläkään.
Ja yhä nuo taloyhtiön säännöt, paras asumismuoto on okt, valitettavasti.
Itse säästetään käsirahaa sellaiseen juuri nyt.
Pahimmillaan iltavirkkuus on niin voimakas ominaisuus, että päiväopiskulu ja työ sairastuttavat. Oikeasti. Moni pääsisi paljon vähemmällä, jos esim peruskoulun jälkeen suoraan iltalukion. Valitettavasti ammattikouluissa ei tälläistä mahdollisuutta ole, vaan pakko raahautua aamuisin paikalle.
Sitten aamutyöt, opiskelujen jälkeen jatkuva vääränläinen rytmi. Et ole ikinä levännyt, huoh. Pahimmillaan siinä palaa oikeasti täysin loppuun, vain siksi että toimimme yhä kuin aamuvirkkuus olisi normi, vaikka ei ole tutkimusten mukaan.
Se aamuvirkkujen ihannointi vain on muinaisjäännös siitä ajasta, kun kaikki oli pakko tehdä päivänvalon aikaan. Ei aamuvirkkuja ole edelleenkään yhtään enempää kuin iltavirkkuja, silti heidän mukaansa yhteiskunnassa mennään.
Itse olen aina ollut vahvasti yökyöpeli. Nykyään onneksi luojan kiitos yötyö. Lapsiani käy sääliksi, ovat ala-asteella ja tulleet minuun unirytminsä suhteen. Tuntuu pahalta äitinä kiskoa lapsia ylös, kun muistan omasta lapsuudesta miltä se tuntui. Itku joskus ollut itsellä kurkuskussa, kun koita saada unista lasta hereille. Ja tietäen, että tämä h*lvetti on heillä edessään ainakin vielä koko opiskeluajan:(
Meillä taas töissä aamunatsi, joka tahtoo pitää palaverit kello kasilta estää liukumaan käytön:(
Miksi ihmeessä aamuvirkkujen annetaan vieläkin ladella säännöt kaikessa? En voi kuin ihmetellä, eihän yhteiskunta enää pyöri päivänvalon mukaan?
Ei siinä iltavirkkuudessanne ole kyse mistään muusta kuin elämänhallinnan puutteesta, saakeli. Teineillä voi korkeintaan olla vaikeuksia nousta aamulla ylös, ei kuulu aikuisuuteen moinen! Iltavirkku on käännettynä vain laiska.
Varsinkin nyt, kun mennään kesää kohti ja valon määrä lisääntyy aina vain aiemmin on uskomatonta että joku voi maata muka päivät pitkät. Päivä on ohi, jos puoleen päivään makaa. Kenellä riittää edes unta noin paljoa?
Se on vain elämänhallinta kysymys yhä. Limut ja energiajuomat pois, kofeiini pois viimeistään alkuillasta, ei ruutuaikaa iltaisin ja muutenkin rauhoitutaan iltaa kohti. Säännölliset iltarutiinit ja ylös aina samaan aikaan. Takaan, että jokainen iltavirkku aikuinen oppii nukahtamaan kello 21 mennessä. Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni.
Ette voi olla tosissamme? Tajuat teko yhtään, kuinka kovasti iltavirkku ihminen kärsii haukkumista? Koko elämänsä ajan?
Ja se on geeneistä kiinni. Iltavirkkua ei auta mikään vinkkinne. Vaikka menisin joka ilta ysiltä nukkumaan, pyörisin sängyssä hereillä aamu viiteen.
Onneksi olen eläkkeellä, saa nukkua miten haluaa. Surullista yhä tämä sairas asenne meitä iltavirkkuja kohtaan.
Tytti456 kirjoitti:
Tää on jännä juttu koska itse taas työskentelen pankissa ja olen aina ollut aamuvirkku. Minua ei arvosteta tippaakaan kun tulen töihin 6-8 välillä ja lähden sitten neljän aikaan. Sen sijaan niitä ihmisiä hehkutetaan jotka tulee töihin vasta 10-11 aikaan mutta tekevät töitä myöhemmälle iltaan. Eli vain sillä on merkitystä kuka on töissä myöhäisimpään, aamutunneilla ei merkitystä.
Eli kaikki iltavirkut tervetuloa säästöpankkiin töihin 🤪
Mulla on samoja kokemuksia sun kanssa. Vain niitä työntekijöitä arvostetaan, jotka jäävät työskentelemään iltaisin. Se on esimiehistä ahkeruuden merkki. Ei oteta huomioon sitä, että toiset tulevat aikaisemmin töihin kuin toiset. Meidän yhteiskunta on myös vääristynyt sen suhteen, että aina se ylitöihin jäävä ja pitkää päivää puurtava on se arvokkain työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä iltavirkkuudessanne ole kyse mistään muusta kuin elämänhallinnan puutteesta, saakeli. Teineillä voi korkeintaan olla vaikeuksia nousta aamulla ylös, ei kuulu aikuisuuteen moinen! Iltavirkku on käännettynä vain laiska.
Varsinkin nyt, kun mennään kesää kohti ja valon määrä lisääntyy aina vain aiemmin on uskomatonta että joku voi maata muka päivät pitkät. Päivä on ohi, jos puoleen päivään makaa. Kenellä riittää edes unta noin paljoa?
Se on vain elämänhallinta kysymys yhä. Limut ja energiajuomat pois, kofeiini pois viimeistään alkuillasta, ei ruutuaikaa iltaisin ja muutenkin rauhoitutaan iltaa kohti. Säännölliset iltarutiinit ja ylös aina samaan aikaan. Takaan, että jokainen iltavirkku aikuinen oppii nukahtamaan kello 21 mennessä. Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni.
Kuka aikuinen ihminen menee ysiltä illalla nukkumaan ja vielä hehkuttaa sitä, lasten nukkumaan menoaikaa??????
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä iltavirkkuudessanne ole kyse mistään muusta kuin elämänhallinnan puutteesta, saakeli. Teineillä voi korkeintaan olla vaikeuksia nousta aamulla ylös, ei kuulu aikuisuuteen moinen! Iltavirkku on käännettynä vain laiska.
Varsinkin nyt, kun mennään kesää kohti ja valon määrä lisääntyy aina vain aiemmin on uskomatonta että joku voi maata muka päivät pitkät. Päivä on ohi, jos puoleen päivään makaa. Kenellä riittää edes unta noin paljoa?
Se on vain elämänhallinta kysymys yhä. Limut ja energiajuomat pois, kofeiini pois viimeistään alkuillasta, ei ruutuaikaa iltaisin ja muutenkin rauhoitutaan iltaa kohti. Säännölliset iltarutiinit ja ylös aina samaan aikaan. Takaan, että jokainen iltavirkku aikuinen oppii nukahtamaan kello 21 mennessä. Pitää vaan ottaa itseään niskasta kiinni.
Selvästi et tiedä mistä puhut. Iltavirkkuus on täysin geeneistä kiinni, ei siinä auta mitkään konstit. On kuule vuosia yritetty rytmiä kääntää, nyt onneksi iltatyö.
Ei sitä sisäistä kelloa käännetä miten sattuu, onko aamuvirkuille vaikea ymmärtää?
Ihmeellisiä neuvoja iltavirkuille. Luuleeko aamuvirkut palstailijat, ettei kaikki iltavirkut ole joutuneet opiskelun ajaksi ainakin koittamaan pakolla rytmin kääntöä aamuvirkuksi? Kyllä minä ainakin olen.
Ja ei, ei onnistunut. Vaikka miten koitin, en nukahtanut enkä nukahda vieläkään ennen kuin noin 1-2 aikaan yöllä. Aamulla herään luonnostani 9-10 välillä. Opiskellessa ja matkojen ollessa bussilla pitkät, olivat herätykset 6 aikaan piinaa.
Koko keho kärsi. Olin jatkuvassa univajeessa sekä jonkinlaisessa aivosumussa. En "toiminut" kunnolla ennen kuin joskus puolenpäivän aikoihin. Tämä siitäkin huolimatta, että kahvia tuli juotua vaikka kuinka. Iltaisin virkistyi, kirjoitin parhaat koulutyöt jne.
Nykyään olen töissä iltaisin, mutta aamulla kouluun meno pakosta esim aikoinaan ei saanut mitasta parasta potentiaalia irti. Paras potentiaali kun tuli iltaisin, opiskeluvuodet kuljin aina aamutunnit kuin sumussa.
Minulla vanha sukulaispariskunta häpeile sitä, kun nukkuvat aamuisin omasta mielestään niiiiiin myöhään, nousevat noin kello ykdeksän aikaan aamulla. Joskus nukkuvat jopa kymmeneen.
En ymmärrä, eihän tuo ole kovin myöhään edes. Molemmat olleet jo kauan eläkkeellä, ei lapsia tai velvollisuuksia. Tuntuu siltä, että nuo vanhukset häpeilevät oikein sitä, jos joku tulee aikaisin kylään ja pitää selitellä asiaa.
Oman aikansa kasvatteja kai? Koitettu kyllä selittää, että saahan sitä vanhana nukkua. Mihin noilla enää on kiire? Mutta jonkinlainen häpeä tuosta noin myöhään nukkumisesta tuntuu istuvan tiukassa. Oman aikansa kasvatteja kai osittain, mutta silti?
Vierailija kirjoitti:
Tytti456 kirjoitti:
Tää on jännä juttu koska itse taas työskentelen pankissa ja olen aina ollut aamuvirkku. Minua ei arvosteta tippaakaan kun tulen töihin 6-8 välillä ja lähden sitten neljän aikaan. Sen sijaan niitä ihmisiä hehkutetaan jotka tulee töihin vasta 10-11 aikaan mutta tekevät töitä myöhemmälle iltaan. Eli vain sillä on merkitystä kuka on töissä myöhäisimpään, aamutunneilla ei merkitystä.
Eli kaikki iltavirkut tervetuloa säästöpankkiin töihin 🤪
Samoin ihmettelen missä iltavirkkuja jatkuvasti haukutaan. Itse olen aamuvirkku ja saan kuulla, että nukkuma-aikani on outo lasten nukkuma-aika, olen tylsä kun en valvo ja töissäkin "ahkerat" valittavat, kun lähden lintsaamaan jo klo 15.30.
Mistäkö meitä iltavirkkuja jatkuvasti haukutaan? Odotahan, listaan omat kokemukseni äkkiä ylös:
1. Haukunta aina suomen valtamediassa, joka ihailee aamuvirkkuja.
2. Haukkuminen iltavirkkuudessa alkoi jo lapsuuden perheessä.
3. Haukunta iltavirkkuudessa parinkin exsän taholta, onneksi löytyi lopulta iltavirkku mies.
4. Monien sukulaisten ja suku on sittenntiedoksesi valtava haukkuminen iltavirkkuudesta koko elämän ajan.
5. Opiskelupaikoissa opettajien toimesta.
6. Esim kouluterveydenhoitajan toimesta aikoinaan.
7. Työkavereiden toimesta, eri työpaikoissa aina haukuttu iltavirkkuudesta.
- Että siinä ihan muutama esimerkki, mitä on olla iltavirkku tässä aamupainotteisessa yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Pahimmillaan iltavirkkuus on niin voimakas ominaisuus, että päiväopiskulu ja työ sairastuttavat. Oikeasti. Moni pääsisi paljon vähemmällä, jos esim peruskoulun jälkeen suoraan iltalukion. Valitettavasti ammattikouluissa ei tälläistä mahdollisuutta ole, vaan pakko raahautua aamuisin paikalle.
Sitten aamutyöt, opiskelujen jälkeen jatkuva vääränläinen rytmi. Et ole ikinä levännyt, huoh. Pahimmillaan siinä palaa oikeasti täysin loppuun, vain siksi että toimimme yhä kuin aamuvirkkuus olisi normi, vaikka ei ole tutkimusten mukaan.
Se aamuvirkkujen ihannointi vain on muinaisjäännös siitä ajasta, kun kaikki oli pakko tehdä päivänvalon aikaan. Ei aamuvirkkuja ole edelleenkään yhtään enempää kuin iltavirkkuja, silti heidän mukaansa yhteiskunnassa mennään.
Iltavirkkuus ominaisuutena ei sairastuta pahimmillaan iltavirkkuja ihmisiä. Vaan sen sijaan yhteiskuntamme toimintamallit. Eri unirytmin kronotyyppejä ei huomioida mitenkään. Vain aamuvirkkujen niin sanottu normi elää sinnikkäästi.
Tämä sairastuttaa iltavirkut, kun vain aamuvirkut hyväksytään yhteiskunnan taholta normina johon pitää pyrkiä. Jopa oman terveyden ja työkyvyn uhalla.
Muistetaan myös se, että jos ihminen joutuu (edes väliaikaisesti) esim vauvan takia valvomaan öisin, häntä säälitellään. Täytyy olla rankkaa, valvoa öisin ja koittaa nukkua päivisin minkä voi...
Mutta iltavirkuille sama kuvio toistuu toisinpäin vuosikausia. Aina peruskoulusta jatkokoulutukseen ja työelämään. Jos et saa kuin päivätyötä.
Kukaan ei ymmärrä, että iltavirkku kärsii vuosia. Ja ihan nuoresta lähtien. Missä se ymmärrys silloin on, iltavirkkuja on kuitenkin suunnilleen yhtä paljon kuin aamuvirkkuja? Niinpä...
Vierailija kirjoitti:
Aira Samulin paljasti olevansa yökyöpeli. Herää vasta 12 aikoihin. Veitolan ohjelmassa ollessaan. Hän ei siis ainakaan enää 90 vuotiaana peittele asiaa muilta.
Ja on saanut elämänsä aikana vaikka mitä aikaiseksi eli aamu-unisia ei sovi solvata laiskoiksi.
Aamuvirkuilta, jotka neuvovat menemään aiemmin nukkumaan ja nousemaan joka aamu sinnikkäästi ylös samaan aikaan puuttuu tämän asian taju! Ei se auta, vaikka kuinka menisit ajoissa nukkumaan = iltavirkku ihminen pyörii joka vatun yö tunteja hereillä sängyssään.
Ja aamuisin herää koomassa. Mikään ei muuta rytmiä, ei edes unilääkkeet tms. Nyt olen onneksi yötöissä, ei tullut aamuvirkkua minusta, ei millään. Ja on vuosien kokemus, kun oli pakko koittaa kääntää se rytmi...